Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei jh!

Kiitos viestistäsi. On tosiaan kurjaa kiusata jotakuta korvamatobiisillä. Mutta hyvää on, että tiedostat, että se on kiusaamista ja näin ollen väärin. Tietänet myös, että se harmittaa tätä toista ihmistä. Ehkä hän ei kiusaamisen vuoksi ole mielellään seurassasi, vaan hakeutuu toisten ihmisten lähelle? Kukaanhan ei halua tulla kiusatuksi ja yleensä kaikki haluavat pysyä kaukana ihmisistä, jotka kohtelevat heitä huonosti.

Oletko sen sijaan tullut ajatelleeksi, miten tuollainen kiusaaminen vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat sinuun? Millaisena ihmisenä he sinua pitävät? Oletkohan ihminen, jonka kanssa on hyvä ja turvallista olla?

Millaisten ihmisten kanssa itse viihdyt? Jos olisit tällaisen kiusaajan seurassa, pelottaisiko sinua, että joutuisit joku päivä itse samanlaisen toiminnan kohteeksi? Usein aikuiset puuttuvat kiusaamiseen, sillä se on vahingollista molemmille: sekä kiusaajalle että kiusatulle. Vaikka toisesta ihmisestä ei niin pitäisikään, niin tässä maailmassa on hyvä ja tärkeä tulla toimeen kaikkien ihmisten kanssa.

Aina kuolema ei tosiaan kosketa, jos menehtynyt ihminen ei ole kovin tuttu. En tiedä, kenen kuolemasta tässä on kyse, mutta joskus tunteet saattavat nousta pintaan myöhemminkin.

Toivottavasti viihdyt työtoiminnassa ja sinulla on elämässäsi kaikki kunnossa. Pidäthän itsestäsi hyvää huolta ja toivon, että olet kiva kaveri ystävillesi!

Parhain terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi! Tosi hienoa, että päätit kirjoittaa tänne ja pyydät apua. Oli ikävä kuulla, kuinka sinulla oli monenlaisia asioita, jotka painavat mieltäsi ja kuinka et jaksaisi enää elää.

Sen haluan sanoa heti tähän alkuun, että sinä olet hyvä ja arvokas, eikä sinun tarvitsekaan olla mitään muuta. Jos on huono olla, niin silloin voi tosin olla vaikea nähdä ympärillään ja itsessään mitään hyvää. Toivon, että muistat kuitenkin, että sinä riität juuri tuollaisena!

Viestisi ei missään nimessä ollut huono tai sekava, vaan olet itseasiassa tosi taitavasti osannut tekstiisi sanoittaa ajatuksiasi ja oloasi. Se on tosi hieno juttu, että saa purettua tunteitaan esimerkiksi tekstin muodossa.

Pahan olon kanssa ei pidä koskaan jäädä yksin ja haluaisinkin kannustaa sinua hakemaan apua joltakin sinua lähellä olevalta aikuiselta. Miltä sinusta tuntuisi mennä juttelemaan esimerkiksi omalle lähiaikuiselle (esim. huoltajalle)? Kun oma aikuinen tietää olostasi, niin hän osaisi olla paremmin tukenasi.

Apua on saatavilla myös koulun oppilashuollosta. Esimerkiksi terveydenhoitaja tai kuraattori ovat ammattilaisia, jotka osaavat tukea nuoria monenlaisissa haasteissa. He ovat tottuneet kuulemaan monenlaisia vaikeita ajatuksia ja tunteita. Heillä on keinoja olla tukenasi ja auttaa sinua voimaan taas paremmin.

Täältä voit lukea lisää vinkkejä, miten puhua huolistaan: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/
Täältä voit taas lukea lisää ammattilaisen avusta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/

Voit soittaa myös meidän nimettömään, luottamukselliseen ja ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Palveluissamme voit jutella mistä tahansa tai ei edes tarvitse olla valmiina mitään aihetta mielessä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/

Mainitsit viestissäsi, että elämäsi on muuten ihan hyvä. Mitkä asiat elämässäsi ovat sellaisia, jotka tuovat sinulla iloa ja hyvää mieltä? Entä mitkä ovat sellaisia asioita, mitä tykkäät tehdä kavereidesi kanssa ja mitkä ovat niitä piirteitä, jotka tekevät juuri sinusta hyvän ystävän?

Toivottomastakin olosta on mahdollista päästä kohti parempaa, vaikka juuri nyt ei siltä tuntuisikaan. Olet tärkeä ja arvokas! <3

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Voi sinua pikkuista. Ihan ensiksikin sanon, että mikään paha tässä maailmassa ei ole sinun vikasi. Ja toiseksi, olet ihan hyvä noin eikä sinun tarvitse muuttua erilaiseksi. Olen tosi pahoillani, ettei sinulla ole kavereita. Sen täytyy tuntua joskus tosi raskaalta. Sekin on harmillista, jos yksin syöminen on osasyy siihen, ettet syö koulussa.

Koulun käyminen ilman ruokailua ei ole helppoa eikä tietenkään toivottavaa. Nälkäisenä on vaikea keskittyä ja alhainen verensokeri saa meidät kiukkuisiksi. Ymmärrän kyllä, että yksin voi olla kurja mennä syömään. Toivon kuitenkin, ettet anna seuran puutteen lannistaa itseäsi, vaan nautit kouluruoasta ajatellen, että myös sinulla on siihen oikeus ja se saa sinulle hyvän olon, kun ei tarvitse olla nälässä. Jos ruokalaan meneminen tuntuu ihan ylitsepääsemättömältä, niin voisitko ehkä ottaa jotain evästä mukaan?

Sinulla pitäisi olla joku, joka sanoisi sinulle, ettet ole ollenkaan sellainen, millaiseksi itsesi kuvittelet. Olen varma, että olet tosi hyvä tyyppi! Kivat ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita eikä ole mitään väliä, millainen tukka tai vartalo heillä on. Sinäkään et varmasti pidä ulkonäköä kaverin tärkeimpänä ominaisuutena, vai mitä?

Koska kerrot olevan itkuinen ja näet itsesi kohtuuttoman huonossa valossa, toivoisin että kävisit kertomassa alakulostasi jollekin koulun ammattilaiselle, esimerkiksi terkkarille tai kuraattorille. Ei ole oikein, että sinua itkettää ja syyttelet itseäsi asioista, joihin et ole lainkaan syyllinen. Ehkä siellä keksitään myös paikkoja, joissa voisit tutustua toisiin nuoriin ja ehkä ystävystyä jonkun kanssa? Mitä ajattelet? Olet tärkeä ja hyvä tyyppi ja ansaitset kaiken hyvän tässä maailmassa!

Jos kaipaat joskus juttuseuraa, niin soita meille! Soittaessasi sinulla ei tarvitse olla mitään erityistä asiaa. Voimme jutella niitä näitä tai sitten jostain tietystä asiasta, ihan miten vain haluat. Olisi mukava jutella kanssasi! Numeromme on 116 111 ja linjamme on auki arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Soittamisen lisäksi voit tulla myös chattiin, joka on täällä Nuortennetissä joka ilta klo 17-20.

Toivotan sinulle kaikkea hyvää ja uskoa siihen että olet hyvä just noin!

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Olen tosi pahoillani, että äitisi on käyttäytynyt väkivaltaisesti sinua kohtaan. Jokaisen lapsen kuuluisi saada olla omassa kodissaan turvassa.

Olipa hyvä, että kirjoitit asiasta tänne. On ihan oikein käsitellä menneisyyden asioita, vaikka niistä olisikin jo aikaa, sillä ne saattavat aiheuttaa erilaisia hankaluuksia vielä vuosikymmentenkin jälkeen, jos niitä ei käsittele tai niihin ei saa apua. Uskon, että useimmat ihmiset ja eritoten ammattilaiset kyllä ottavat tämän asian vakavasti, jos otat sen heidän kanssaan puheeksi.

Ihan ensimmäisenä toivoisin kovasti, että voisit jutella tästä äitisi kanssa, vaikka ymmärrän hyvin, että se saattaa tuntua hankalalta tai pelottavalta. Se, että hän on lopettanut väkivaltaisen käytöksen saattaa kertoa siitä, että hän on ymmärtänyt toimineensa väärin. Ehkä hän on häpeissään asiasta eikä siksi ole ottanut sitä itse esille. Kunhan olet saanut ensin miettiä asiaa ja valmistautua siihen, niin uskoisitko, että voisit ottaa asian hänen kanssaan puheeksi joskus, kun on rauhallista ja kumpikaan teistä ei ole kiireinen, hermostunut, väsynyt tai nälissään?

Voisit vaikka aloittaa sanomalla, että olet viime aikoina miettinyt niitä aikoja, kun olit pieni. Ja että muistat joitain tilanteita, jolloin hän löi sinua ja siskoasi. Sinun ei tarvitse sanoa muuta, vaan voit odottaa hänen reaktiotaan tai vastaustaan ja halutessasi jättää hänet miettimään asiaa. Sinun ei tarvitse kertoa esim. sitä, mitä siitä nyt ajattelet tai miten se sinuun nyt vaikuttaa. Voit jättää sen seuraavaan kertaan. Tärkeintä olisi saada avattua tuo aihe ja keskustelu menneistä tapahtumista. Mitä luulet hänen tuumailevan asiasta nyt? Hänen olisi tärkeää tietää myös se, että sinua yhä joskus pelottaa olla kotona. Hän ei varmastikaan haluaisi sitä ja luulen, että jos hän tietäisi pelostasi, hän haluaisi tehdä kodistanne taas turvallisen paikan sinulle ja siskollesi.

Asiasta olisi hyvä jutella myös jonkun ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. He tietävät kyllä, kuinka tuollaiset tapahtumat voivat vaikuttaa elämiseen ja olemiseen vielä pitkän ajan kuluttua ja he voivat auttaa sinua työstämään niitä niin, että voit sitten aikanaan jättää ne taaksesi ja jatkaa elämääsi kevyemmällä mielellä. Myös äitisi voi tahollaan saada keskusteluapua menneeseen käyttäytymiseensä (esim. työterveydestä tai terveyskeskuksen kautta), joka saattaa olla hänen rinnassaan painavana myttynä ja aiheuttaa häpeää, itsesyytöksiä ja muunlaista pahaa oloa, mikä sitten voi taas purkautua teihin läheisiin.

Sinulla on oikeus saada apua ja voida hyvin niin, ettet enää mieti itsesi satuttamista. Äitisi olisi kuulunut vaalia sinun oikeuttasi ruumiilliseen koskemattomuuteen, mutta hän on valitettavasti rikkonut tuon rajan ja kajonnut sinuun. Ole sinä hyvä itsellesi ja pidä huolta itsestäsi. Aloita hakemalla apua vaikka koulusi ammattilaisilta: terkkarilta, kuraattorilta, psykologilta tai kouluvalmentajilta. Olet tärkeä!

(Jos haluat, voit harjoitella puhumista meidän kanssamme soittamalla numeroon 116 111 tai tulemalla tänne Nuortennetin chattiin. Molemmat palvelut ovat auki joka ikinen päivä eivätkä ne maksa sinulle mitään. Yhteydenottoihin vastaavat MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset MLL:n työntekijän valvonnassa.)

Sinua lämmöllä ajatellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos näistäkin kysymyksestäsi. Joskushan ihmissuhdepulmat saattavat olla myös hiukan koomisia. Mutta ihmiselle, jolle ne ovat ajankohtaisia, ne ovat kuormittavia ja harmillisia hetkiä. Ehkä hänkin nauraa niille jälkeen päin, mutta tuollaisessa tilanteessa ihminen tietenkin yleensä kaipaa kuuntelijaa ja ehkä tukea ja lohdutusta.

Vaikka läheisen tilanne ei itseä koskettaisi, voi sitä kuitenkin ajatella hyvänä tilaisuutena lujittaa ystävyyttä. Jokainen meistä kaipaa joskus tukea ja kuten sanonta kuuluu, ”hädässä ystävä tunnetaan”. Eli heikkouden näyttäminen ja tuossa hetkessä tuen saaminen ystävältä tuntuu tosi hyvältä ja jää varmasti mieleen. Lisäksi ystävä varmasti muistaa saaneensa itse tukea sinulta, jos vastavuoroisesti sinä tarvitset joskus hänen apuaan. Voisi olla aika kurjaa saada tuolloin kuulla, että ystävä ei halua olla apunasi, jos hän on itse jäänyt vailla tukea silloin, kun olisi sellaista tarvinnut.

Kannustan siis miettimään tällaisia tilanteita omalta kannalta. Mitä itse tuossa tilanteessa kaipaisit? Mikä tuntuisi hyvältä, mikä taas pahalta? Jokainen kaipaa ystävää ja jotakuta, johon tukeutua. Voisi olla hädän hetkellä mälsää huomata, ettei ympärillä olekaan yhtään hyvää ystävää, vaan on omalla välinpitämättömyydellään karkottanut muut ympäriltään.

Voit myös miettiä, millainen ystävä tai työkaveri haluaisit olla tai millaisia työkavereita itse arvostat ja millaisten tyyppien kanssa sinun on mukava työskennellä? Voisi olla aika kurjaa mennä joka aamu työpaikalle, jos joutuu pelkäämään, että joutuu siellä pilkan, vähättelyn tai kiusaamisen kohteeksi.

Keskustelemme aiheesta mielellämme lisää. Mitä sinä ajattelet? Milloin olet tarvinnut ystävää tai kuuntelijaa ja onko sinulla silloin ollut sellaista? Millaista olisi, jos kukaan ei välittäisi siitä, mitä sinulle kuuluu? Jos haluat jutella asiasta lisää, olemme täällä. Meille voi soittaa numeroon 116 111 joka ikinen päivä. Voit myös tulla chattiin tai kirjoittaa meille nettikirjeen. Kaikkiin yhteydenottoihin vastaa koulutettu, aikuinen vapaaehtoinen eivätkä puhelut maksa sinulle mitään.

Hyviä hetkiä ystävien kanssa sinulle toivottaa
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Syitä empatian puutteeseen voi olla useita. Jos et tunne kyseistä ihmistä, jolle tapahtuu jotain kurjaa ja omassa elämässäsi on paljon tapahtumia, niin voi olla, ettei siinä kohtaa vain ole energiaa ottaa tällaisia asioita suurella tunteella.

Toinen vaihtoehto voi olla, että jos tuollaisen puhe- tai toimintakulttuurin on oppinut esimerkiksi kotoa tai ystäviltä, se voi tuntua normaalilta tai hauskalta. Toisen ilkkuminen voi antaa vallan tunnetta, mutta antaa itsestä huonon kuvan eikä edistä pitkien ihmissuhteiden säilymistä.

Kolmanneksi syynä voi olla jokin persoonallisuushäiriö, kokemasi trauma tai psyykkinen sairaus, jotka voivat aiheuttaa empatiakyvyn puutetta.

Oleellista on minusta se, että tiedostat asian. Huomaat, milloin toinen kärsii tai kohtelet häntä loukkaavasti. Haluaisitko toimia toisin? Se, että et koe empatiaa heitä kohtaan ei nimittäin tarkoita, ettetkö voisi toimia toisin – osaat kuitenkin erottaa sellaiset tilanteet, jolloin ihmiset yleensä tuntevat empatiaa ja myötätuntoa toisia kohtaan. Sitäkin voi niin halutessaan harjoitella.

Voit ensinnäkin lopettaa kaiken loukkaavan toiminnan ja toiseksi sanoa jotain empaattista, kun tiedät, että toiselle on tapahtunut jotain kurjaa. Voit sanoa vaikkapa ”Oon tosi pahoillani.” Tai ”Uskon, että tuo tuntuu pahalta. Voinko auttaa jotenkin?” Pidemmän päälle ihmiset viihtyvät sellaisten ihmisten kanssa, jotka toivovat heille hyvää. Et ehkä itsekään halua viettää aikaasi sellaisen ihmisen kanssa, joka kohtelee sinua koko ajan huonosti?

Jos haluat saada ammattilaisen vastauksen kysymykseesi, voit käydä juttelemassa asiasta esimerkiksi työterveyslääkärin kanssa tai jos olet talven ajan jossain oppilaitoksessa, niin opiskelijaterveydenhuollossa.

On hienoa, että ajattelet tällaisia asioita! Toivon sinulle kaikkea hyvää ja mielenkiintoista matkaa mielesi maailmaan!

Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos paljon viestistäsi. Olen iloinen, että uskalsit lähettää sen. On tosi tärkeää osata sanottaa omaa tilannettaan ja kysyä neuvoa tai hakea apua, jos sellainen tilanne tulee vastaan.

Kuulostaa siltä, että olet siis voinut jollain tapaa huonosti jo pari vuotta. Se on pitkä aika painiskella yksin alentuneen mielialan ja itsetuhoisten ajatusten kanssa. Olen tosi pahoillani, että olet tuntenut tarvetta satuttaa itseäsi.

Toivoisin niin, että ympärilläsi olisi ihmisiä, jotka arvostavat sinua juuri sellaisena kuin olet ja kertoisivat sinulle, että olet heille tärkeä. Ulkonäköpaineet voivat olla nykyään tosi kovat, jos seuraa sen tyyppisiä sometilejä tai on sellaisissa porukoissa, joissa puhutaan paljon ulkonäköön tai kehoon liittyvistä asioista. Toivottavasti jokainen tuntee myös ihmisen, joka kulkee päin vastaista polkua: kertoo että ystävissä on tärkeintä kiva luonne, ystävällisyys tai avuliaisuus. Voisiko se olla meille kaikille hyvä haaste kehua yhtä ihmistä joka päivä niin, ettei kehu liity tämän ihmisen ulkonäköön, kehoon tai onnistuneeseen valokuvaan?

Kerroit pelkääväsi terkkarin tekemiä huomioita. Voisiko se olla päinvastoin hyvä mahdollisuus sinun päästä juttelemaan itsesi satuttamisesta, masentuneesta mielialasta ja kehoosi liittyvistä ajatuksista? Uskon, että olet vanhemmillesi ja muille läheisillesi äärettömän tärkeä ja olen varma, että hekin haluaisivat olla tukemassa sinua, jotta voisit taas tuntea olevasi hyvä ja täydellinen juuri tuollaisena kuin olet.

Terkkarisi tietää, minkälaista apua paikkakunnaltasi olisi mahdollista saada ja minkälaisesta avusta hyötyisit parhaiten. Kukaan ei ole sinulle vihainen tai pettynyt sinuun, vaan kaikki varmasti toivoisivat, että voisit taas hyvin ja voisit olla tyytyväinen itseesi.

Voit harjoitella asioista puhumista myös soittamalla meille numeroon 116 111 tai tulemalla chattiimme juttelemaan. Voit kertoa juuri sen verran kuin haluat tai vain kokeilla, miltä soittaminen meille tuntuu. Kaikki palvelumme ovat maksuttomia ja anonyymejä.

Olet ihana ja täydellinen eikä sinua ole kuin yksi. Toivonkin, että pitäisit itsestäsi hyvää huolta ja olisit itsellesi hellä ja armollinen <3

Parhain terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Olen tosi pahoillani, että kuulit tuollaisia uutisia. Syöpä ymmärrettäväsi on asia, joka kuulostaa tosi pelottavalta ja onhan se pahamainen sairaus. Uskon, että olet peloissasi, sillä joihinkin syöpiin voi myös kuolla.

Rintasyöpä on kuitenkin yleisimpiä syöpiä eli yksi niistä, joita on tutkittu eniten ja siitä parannutaan yleensä täysin. Jotkut saattavat sairastaa montakin syöpää elämänsä aikana.

Toivoisin, että ottaisit asian puheeksi äitisi tai mummosi kanssa ja kertoisit, että kuulit puhelun. On parempi tietää asiasta kuin antaa mielikuvitukselle tilaa ja pelätä pahinta. Ehkä äitisikään ei vielä tiedä kaikkea, mutta jotain kuitenkin.

Jos tästä on vaikea puhua jatkossa omien läheisten kanssa, käythän juttelemassa siitä koulussa jonkun kanssa sitten, kun koulu taas alkaa? Siellä on ainakin kuraattori, ehkä myös kouluvalmentaja, koulupsyykkari tai joku muu, jonka kanssa voisit keskustella. Mutta kerro myös äidillesi, millaisia ajatuksia tämä sinussa herättää.

Uskon, että äitisi mahdollinen rintasyöpä saadaan parannettua. Paljon voimia sinulle!

Parhain terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä