On paha olla… Voin kertoa asioista äidille, ja hän kuuntelee ja yrittää parhaansa auttaa mutta en halua vaivata häntä enää valittamalla isästä, jota äiti on joutunut kestää monet vuodet.

Vastaajana yhteisöpedagogi ja sosiaalityöntekijä

Ihanaa, että koet että äitisi kuuntelee ja yrittää auttaa, ja ihanaa että myös sinä huolehdit äitisi tunteista. Sinun ei kuitenkaan tarvitse huolehtia siitä, että vaivaisit äitiäsi. Omaa lasta on aina kuunneltava, vaikka aihe olisikin hankala. Äitisi haluaa aivan varmasti tietää mitä sinulle kuuluu, ja mitä sinä ajattelet. Jos joku asia ärsyttää/ turhauttaa/ mietityttää siitä kannattaa aina kertoa. Se, että jäät pohtimaan näitä asioita itseksesi tekee todennäköisesti enemmän haittaa sekä itsellesi että äidillesi, kuin se että keskustelette niistä. Jos sinua vaivaa se, että sinä vaivaat äitiäsi tässä asiassa, sinun kannattaa kertoa siitä äidillesi, ja kysyä mitä hän ajattelee asiasta. Avoin keskustelu ja kommunikointi ylläpitää, ja myös lähentää suhdetta vanhempiin. On hyvä muistaa, että kaikki tunteet ovat oikeutettuja ja että niille on aina tilaa. On myös hyvä muistaa, että tunteita saa ja täytyykin käsitellä, koska jos niitä ei käsittele ne saattavat pahentua. On siksi todella tärkeää, että jakaa asioita jonkun aikuisen kanssa. Jos kokee että pystyy kertomaan asioista omalle vanhemmalle niin siitä kannattaa ehdottomasti pitää kiinni. Jos kuitenkin tunnet vahvasti, että et enää halua keskustella isästäsi äitisi kanssa kannattaa kääntyä jonkun toisen luotettavan aikuisen puoleen. Koulussa voi esimerkiksi käydä juttelemassa koulukuraattorin kanssa.