Elämää eron jälkeen
”Ikävöin usein mun äitiä. Mietin, että mitä sille kuuluu ja miten se pärjää. Ja miettiikö se mua.”
Eron jälkeen voi tuntua siltä, ettei saa tarpeeksi huomiota. Se, ettei välttämättä näe joka päivä molempia vanhempia saattaa vähentää turvallisuuden tunnetta. Mieleen voi tulla ajatuksia: Mitä, jos toiselle vanhemmalle sattuu jotain? Entä rakastavatko vanhemmat minua yhtä paljon kuin ennen?
On tärkeä saada pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaan. Olisi hyvä miettiä mikä yhteydenpitomuoto (kuten puhelut, kirjeet, tekstarit tai sähköpostiviestit) tuntuu luontevimmalta. Keskeistä on se, millaista yhteydenpitoa nuori itse toivoo. Jos nuori ei halua pitää yhteyttä vanhempaansa, on tätäkin toivetta kunnioitettava.
”Isä löysi tosi kivan kämpän, se tuntu heti kodilta. Me sovittiin, että asun äidin kanssa vanhassa kodissa, mutta saan käydä isän luona aina kun haluan.”
Vanhempien tehtävänä on ratkaista, kenen luona lapset asuvat eron jälkeen. Suomen lain mukaan yli 12-vuotiaan lapsen mielipidettä on kuunneltava häntä koskevissa asioissa kuten juuri asumisasiassa. Vaihtoehtoina ovat lapsen asuminen joko molempien vanhempien luona vuorotellen tai asuminen vain toisen vanhemman kanssa. On hyvä miettiä, mikä olisi kaikkien kannalta paras ja käytännössä toimivin ratkaisu. Uusi tilanne saattaa tuntua raskaalta, jos sisarukset laitetaan asumaan eri koteihin.
Vain toisen vanhemman luona asuminen ei tarkoita, ettei tapaisi enää toista vanhempaa. Tällöin vain luodaan aikataulut toisen vanhemman tapaamisille.
Asuminen vuoroviikoin eri paikoissa voi aiheuttaa aluksi paljon käytännön ongelmia, kun omat tavarat ovat milloin missäkin. Oman elämän suunnittelu voi tuntua vaikealta. Sopeutumiseen on otettava aikaa ja ymmärrettävä, että tilanne vaatii totuttelua. Tilannetta helpottaa, jos molemmat kodit tuntuvat kodilta.
Tapaamisten järjestäminen voi tuottaa ongelmia. Jos vanhempien välit ovat huonot, tapaamiset voivat muodostua vaikeiksi. Joskus vanhemmat pyrkivät estämään toisen vanhemman tapaamisia. Riitatilanteissa sopimuksista tiukasti kiinni pitäminen on toimivin ratkaisu. Ajan myötä paremmat tapaamisten järjestämiset vanhempien välillä voivat onnistua.