Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei nimimerkki ”sekasin oleva ykkönen”
Kiitos viestistäsi, kirjoitit aivan oikealle palstalle. Osaat erinomaisesti kuvailla olotilaasi ja tuntemuksiasi. Onkin tosi tärkeää osalta tunnistaa itsessään erilaisia tunteita ja pystyä kertomaan niistä toiselle. Sillä tavalla opimme itsekin ymmärtämään itseämme paremmin ja havaitsemaan sitä, miten kroppamme tai mielemme reagoi erilaisiin muutoksiin tai tilanteisiin: vuodenaikoihin, ihmisiin, työmäärään tai ympärillä olevaan tunnelmaan.
Kurjaa, että olosi on ollut huono, mutta olen tosi iloinen, että olet saanut apua aiempaan alakuloon ja uupumiseen. Hienoa! Ja oli myös tosi ihanaa, että voit kesällä hyvin! Lukion alettua olo on taas heitellyt uupumuksen tunteesta levottomuuteen, iloisuuteen ja energisyyteen. Nyt sitten mietit, mitä oikein tekisit.
Vastaus on kuitenkin jo viestissäsi. Täältä käsin emme pysty diagnosoimaan tilaasi, vaan sinun olisi tosi tärkeää päästä puhumaan voinnistasi ammattilaisen kanssa. Vain hän voi sinua haastattelemalla, erilaisia testejä tekemällä ja vointia yhdessä sinun kanssasi seuraamalla sanomaan, mistä on kyse: normaalista voinnin vaihtelusta, mitä meillä kaikilla on, vai sittenkin jostain muusta. Tarvittaessa sinua auttaa myös lääkäri.
Onkin tosi hyvä, että olet menossa taas psykologin luo. Kun kerrot hänelle kaikista näistä muutoksista, voitte yhdessä miettiä, mistä voisi olla kyse. Sillä välin voit edelleen tarkkailla mielialaasi, merkata vointiasi muistiin joka ilta ja valmistautua tuohon tapaamiseen. Netistä löytyy erilaisia mielialapäiväkirjoja ja -sovelluksia, voit vaikka katsoa olisiko siellä joku sinulle sopiva.
Mietin tuota, kun kirjoitit, ettei sinulla ole ketään, kelle puhua. Se tuntuu varmasti kurjalta. Onneksi on sentään tuo psykologi – toivon lämpimästi, että hänelle voit kertoa rehellisesti kaiken, sillä muuten hän ei pysty sinua auttamaan. Mutta olisihan se hyvä, että sinulla olisi joku toinenkin ihminen, jolle pystyisit tästä avautumaan. Onko sinulla ystäviä? Kaikki tuntevat olonsa joskus apeaksi, yksinäiseksi tai ahdistuneeksi, joten uskon, että sinua kyllä ymmärretään, jos uskaltaudut joskus puhumaan tunteistasi ystävillesi tai kavereillesi. Luulen, että se voisi saada heidätkin avautumaan haasteistaan ja lähentämään teitä entuudestaan.
Jos sinulla ei ole ystäviä tai vaikka heitä olisikin, niin myös perheesi olisi tärkeää tietää, mitä sinulle kuuluu. Oletko pystynyt puhumaan näistä asioista kotonasi? Olisi hienoa, jos sielläkin tiedettäisiin, jos voit huonosti tai olet itsestäsi huolissasi. Heiltäkin voisit saada tukea, jos joskus sitä tarvitset. Mitä olet mieltä? Kulissien pitäminen pystyssä voi olla raskasta, joten kertominen voisi helpottaa oloasi myös siltä osin.
Uskon, että kaikki menee vielä hyvin, kunhan pääset tapaamaan tuota psykologia ja kertomaan hänelle tämän syksyn tapahtumista. Yhdessä pääsette tässä asiassa eteenpäin. Kaikki vielä järjestyy, usko vain! Elämässä vain on erilaisia vaiheita, hyviä ja vähemmän hyviä. Muista, että kaikista oireista ja hankaluuksista huolimatta olet ihana ja arvokas!
Voit jutella näistä ja mistä tahansa muistakin asioista Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissä, jotka ovat auki joka päivä eivätkä maksa sinulle mitään.
Pidä itsestäsi hyvä huoli, pidämme täällä peukkuja, että kaikki menee vielä hyvin!
Lämmöllä ja sinua ajatellen
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Just Me”
Hienoa, että kirjoitit tänne ja kerroit ahdistuksesta sekä viiltelykokeilustasi, vaikka kerrot aiheen olevan sinulle vaikea.
Olen tosi pahoillani, että koet ahdistusta lähes koko ajan. Sen täytyy olla sinulle todella hankalaa. Mutta on tosi hienoa, että osaat tunnistaa itsessäsi erilaisia tunteita ja kertoa niistä. Kukaan meistä ei pärjää tässä maailmassa yksin ja on tosi tärkeää oppia tunnistamaan itsessään erilaisia olotiloja ja osata kertoa muille omasta voinnista.
Ahdistuksen sietämiseen on monenlaisia keinoja. Monia auttaa, että kehoon tulee jokin voimakas tuntemus, joka vie pois henkisen pahan olon tunteen. Voit kokeilla esimerkiksi kylmää vettä (joko niin, että valutat kylmää vettä ranteillesi, kastelet pyyhkeen kylmään veteen ja laitat sen niskaasi tai menet kylmään suihkuun), hengästyttävää liikuntaa (ihan reipas kävelykin voi auttaa) tai vaikka kuminauhan räpsyttelyä ranteeseen.
Myös toisen ihmisen kosketus voi auttaa. Eli jos sinulla on lähelläsi ihminen, jolle voit kertoa ahdistuksen tunteesta, voit pyytää häntä vaikka hieromaan jalkojasi, hartioitasi tai päätäsi tai sitten silittämään käsivarttasi tai niskaasi. Voit kokeilla vaikka näitä kaikkia vuorotellen ja tutkailla, mistä voisi olla sinulle apua.
Kuten ehkä olet huomannut, ahdistuksen tunne ei yleensä kestä kauaa. Mikä tahansa oheistoiminto voi auttaa siinä, että pääset pahimman hetken yli. Voit myös yrittää hyväksyä ahdistuksen tunteen osana elämää niin, että otat sen vastaan, hyväksyt sen ja odotat, että se kohta taas poistuu ja vaihtuu seuraavaan tunteeseen. Kaikkia tunteita ei tarvitsekaan pelätä, vaan ottaa ne osana elämää.
Toki ahdistuksen tunne voi olla joskus niin vahva, ettei sitä meinaa sietää. Näin on ilmeisesti ollut sinullakin, kun olet päätynyt satuttamaan itseäsi. Olen tosi ylpeä sinusta, kun olet päättänyt jättää kokeilut noihin kahteen kertaan – hyvä sinä! Itsensä satuttaminen ei olekaan pidemmän päälle ollenkaan hyvä keino sietää ahdistusta. Sen aiheuttamaan tunteeseen voi jäädä koukkuun ja siitä voi jäädä pitkäaikaisia jälkiä, jotka harmittavat sitten, kun ahdistus on jo taakse jäänyttä elämää.
On tosi harmillista, että koet noin suurta ahdistusta, sillä sinulla on oikeus voida hyvin ja olla onnellinen! Kehottaisinkin sinua lämpimästi kertomaan huonosta olostasi jollekin läheiselle aikuiselle. Koulussasi on monta ammattilaista, jotka ovat siellä sinuakin varten. Miltä kuulostaa, jos kertoisit ahdistuneisuudestasi koulusi terveydenhoitajalle? Myös kuraattori tai psykologi osaavat auttaa sinua. Tärkeintä olisi, ette jäisi nyt yksin tämän kurjan asian kanssa.
Myös vanhempasi varmasti haluaisivat kuulla, mitä sinulle kuuluu. Olihan isäsi huolissaan jo nähdessään sinulla laastarin. Toivoisin siis kovasti, että kertoisit myös heille, että olet ollut viime aikoina ahdistunut. Ahdistus on nykyään aika yleistä, joten sinun ei tarvitse hävetä kertoessasi siitä. Uskon, että kaikki lähelläsi haluavat auttaa sinua. Olet heille tärkeä ja he varmasti haluavat, että voisit olla iloinen ja onnellinen!
Voit myös soittaa meille (numeromme on 116 111) tai tulla juttelemaan meille chatissä. Palvelumme ovat auki vuoden jokaisena päivänä eivätkä ne maksa sinulle mitään.
Kaikkea hyvää sinulle, pidäthän itsestäsi hyvää huolta!
Lämmöllä
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Anonyymi”!
Kiitos viestistäsi. Jouduin poistamaan siitä muutaman kohdan, mutta luin sen kyllä tarkasti aivan kokonaan.
Olen tosi pahoillani, että lapsuudessasi on ollut väkivaltaa sinua ja veljeäsi kohtaan. On varmasti totta, että yksinhuoltajuus ja masennus ovat molemmat vaikuttaneet äitisi jaksamiseen. Toivon, että hän olisi hakenut apua vanhemmuuteen niin, että olisi jaksanut olla teidän kanssanne kärsivällisempi ja lempeämpi. Oli väärin häneltä odottaa pieniltä lapsilta ymmärrystä.
Tuo viimeinen tilanne oli sinusta varmasti todella pelottava, enkä ihmettele sitä ollenkaan! Oletteko pystyneet puhumaan siitä? Äidillesi olisi tärkeää tietää, miltä se sinusta tuntui ja miten se on vaikuttanut sinuun jälkeen päin. Toivon, että pystyt puhumaan tästä myös poikaystäväsi kanssa, jolloin hän ymmärtää sinua entistä paremmin ja voi olla tukenasi aina, kun sitä tarvitset.
Kannustan teitä lämpimästi hakemaan apua – koskaan ei ole liian myöhäistä. Tuohon peliongelmaankin on saatavissa apua eikä se tarkoita sitä, että veljesi viedään pois kotoa. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina viimeinen vaihtoehto, jota käytetään vain silloin, kun mistään muusta ei ole ollut apua. Sitä ei siis tarvitse pelätä.
Olisi hienoa, jos voisit käydä puhumassa näistä kotona tapahtuvista asioista koulusi kuraattorilla. Hän osaa auttaa sinua ja äitiäsi ja olisi hienoa, jos sinulla olisi aina joku, jolle puhua, jos siltä tuntuu. Lapsuudessasi tapahtuneet, traumaattiset asiat voivat joskus hankaloittaa elämääsi pahastikin, jos et ole päässyt käsittelemään niitä ammattilaisen kanssa. Mutta jos olet käsitellyt ne kunnolla, ne eivät enää aikuisuudessa, tulevissa ihmissuhteissasi tai omassa vanhemmuudessasi häiritse sinua ja voit elää normaalia, onnellista elämää.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja että pystytte juttelemaan näistä avoimesti myös kotona. Olet tärkeä!
Voit myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen tai jutella kanssamme chatissä. Palvelumme ovat auki vuoden jokaisena päivänä ja ovat sinulle täysin ilmaisia.
Voi hyvin!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Tuleva nuusikko”!
Olen iloinen, että kirjoitit palstallemme. Olet selvästi ihana ja empaattinen ihminen ja toivot kaikille hyvää. Kunpa voisin halata sinua ja vakuuttaa, että myös sinä tarvitset kauniita sanoja ja huolenpitoa.
Se, että joudut esittämään iloista ja tunnet olevasi sisältä kuollut, tarkoittaa sitä, että et voi nyt lainkaan hyvin ja tarvitset apua. Kerroit, että kavereista ei ole ollut apua. Kaikilla nuorilla ei ole kokemusta siitä, jos menee huonosti eivätkä he osaa nuoren ikänsä vuoksi vielä olla avuksi tällaisissa tilanteissa ja se on ihan ymmärrettävää.
Toivoisinkin kovasti, että uskaltautuisit hakemaan pahaan oloosi apua aikuisilta tai ammattilaisilta. Tietävätkö perheesi aikuiset, kuinka voit? Heidän olisi tärkeää tietää, mitä sinulle kuuluu. Sinua voisi auttaa myös, että saisit kerrottua voinnista myös ystävillesi. Heidän ei tarvitse osata auttaa sinua, mutta ainakaan sinun ei tarvitsisi esittää heille, sillä se on pidemmän päälle todella raskasta.
Koulussa on ammattilaisia juuri tällaisia tilanteita varten. Terveydenhoitaja osaa auttaa myös mielen asioissa ja kuraattori ja psykologi ovat siellä teitä oppilaita varten. Varaathan jollekin heistä ajan mahdollisimman pian ja kerrot, että et voi hyvin juuri nyt. Voit vaikka näyttää heille tuon kirjoittamasi tekstin. Kuvailet siinä hyvin niitä kaikkia ajatuksia (tai ainakin osaa niistä), joita mielessäsi nyt pyörii. He osaavat kyllä auttaa sinua.
Pahoittelet tekstissäsi sitä, että et ole osannut auttaa läheisiäsi. Älä turhaa soimaa itseäsi siitä. Olet itsekin nuori eikä sinun tarvitse osata auttaa. Auttaminen on aikuisten ja ammattilaisten tehtävä, vaikken nyt tiedäkään, mistä asioista on kyse. Parhaiten autat olemalla ystävällinen ja kuuntelemalla, jos siihen on tarve. Mukavien asioiden tekeminen yhdessä, toisen huomioiminen ja hyvän toivominen toiselle on ihan parasta, mitä voit tehdä. Olen varma, että osaat olla hyvä ystävä, sillä sinulla on tekstisi perusteella sydän paikallaan ja toivot läheisillesi pelkkää hyvää. Olet ihana!
Voit halutessasi jutella tästä tai mistä tahansa muusta asiasta Lasten ja nuorten puhelimessa (numero on 116 111) tai keskustella kanssamme chatissä. Molemmat palvelut ovat auki vuoden jokaisena päivänä eivätkä ne maksa sinulle mitään.
Pidä huoli itsestäsi! Halauksin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Itsensä_vihaaja”
Hyvä, että kirjoitit. Kurja kuulla, että olosi oli vuodenvaihteessa niin huono, että satutit itseäsi. Mutta olen iloinen, että joku huolestui sinusta ja teki ilmoituksen, jonka jälkeen sait apua niin, että olosi parantui. Hieno juttu!
Jostain syystä olosi on nyt huonontunut. Oletko itse tietoinen, miksi näin on? Onko jotain erityistä tapahtunut? Vointimme ei ole ikinä tasainen, vaan elämässä on parempia aikoja ja huonompia aikoja. Joskus siihen vaikuttaa joku ulkopuolinen tapahtuma tai vaikka se, miten muut ihmiset meitä kohtelevat. Joskus taas sille ei ole olemassa mitään erityistä syytä.
On tosi hyvä idea mennä taas kuraattorille! Hän on ilmeisesti sinulle tuttu ja tietää tilanteesi. Hänelle on varmasti ihan tuttua, että olo voi heitellä. Tärkeintä on, että et satuta itseäsi enää, vaan teet asioita, jotka ovat hyväksi sinulle. Voit hyvin ajatella, että silloin, kun olo on huono, olet ansainnut jotain tosi ihanaa! Olkoon se sitten vaahtokylpy, jalkahoito, itse tehty leivonnainen tai elokuvailta sinulle tärkeiden ihmisten kanssa. Sinulla on lupa nauttia ja pitää itsestäsi hyvää huolta.
Laitathan kuraattorille viestiä mitä pikimmiten! On tosi tärkeää oppia havainnoimaan omaa vointia ja hakea apua silloin, kun sitä tarvitsee. Olet selvästi oppinut tämän ja olenkin sinusta tosi ylpeä!
Tsemppiä sinulle!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”.”
Olen todella pahoillani, että voit tällä hetkellä huonosti. On kuitenkin tosi hyvä, että päätit kirjoittaa siitä tänne lyhyesti. Joskus onkin vaikea aloittaa tai muotoilla sanoiksi se, miltä tuntuu. Sitä voi kuitenkin harjoitella ja tämä oli erinomainen alku, hyvä sinä!
Helpoin keino koululaiselle ja opiskelijalle on hakea apua omasta oppilaitoksesta. Siellä sinua auttavat kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Myös jollekin mukavalla opettajalle voi kertoa, että tarvitsee apua. Apua on kyllä saatavilla, sinullekin.
Aluksi puhuminen voi tosiaan tuntua hankalalta, mutta se on ihan normaalia ja helpottuu kyllä ajan mittaan. Voi olla, että ensimmäisillä kerroilla työntekijä kyselee sinulta asioita ja saat vain vastailla hänelle. Voit myös kertoa suoraa tai laittaa hänelle viestiä, että sinun on vaikea puhua asiasta, mutta haluat kyllä apua.
Kun olo on huono eikä ole kokemusta avunhakemisesta, voi tuntua siltä, että helpointa olisi vain kadota. Se on ihan ymmärrettävää. Joskus avun hakeminen voi tuntua raskaalta, jos ei tiedä, mistä aloittaisi. Tai joskus ensimmäistä aikaa pitää vähän odottaa ja se vaatii vähän kärsivällisyyttä.
On kuitenkin tärkeintä, että haluat voida taas hyvin. Sinä olet arvokas ja ainutlaatuinen ja sinulla on täysi oikeus olla onnellinen ja nauttia taas elämästäsi. Ota siis mahdollisimman pian yhteyttä oppilaitoksesi työntekijöihin, jotta saat apua oloosi. Tai jos et ole tällä hetkellä koulussa, niin myös paikkakuntasi terveyskeskuksessa sinua autetaan. Siinä tapauksessa voit soittaa ajanvaraukseen ja kertoa siellä, että et voi hyvin ja tarvitset apua.
Voit milloin tahansa myös soittaa meille tai tulla juttelemaan chat-palveluumme. Olemme auki joka päivä ja palvelumme ovat sinulle ilmaisia. Ethän jää yksin, olet tärkeä!
Lämpimin halauksin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Rainbow!
Kiitos viestistäsi. Olen todella pahoillani, että koet noin suurta vihaa ulkomuotoasi kohtaan. On varmasti raskasta olla koulussa tai ihmisten ilmoilla, jos kokee niin kuin sinä koet. Sinulla olisi oikeus olla onnellinen ja tuntea olevasi tyytyväinen itseesi.
Onko joku sanonut rumasti sinusta vai johtuuko tyytymättömyytesi vain omista ajatuksistasi? Toivottavasti kukaan ei ole puhunut sinulle rumasti. Ulkonäöllä kun ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko hyvä ystävä, kiva kaveri, reilu luokkatoveri tai ystävällinen perheenjäsen. Sinullakaan ei varmasti ole mitään tiettyjä ulkonäkökriteerejä ystävillesi, eikö?
Olisi niin mahtavaa, jos pystyisit löytämään itsessäsi hyviä puolia ja ihan tietoisesti kiinnittämään huomion aina niihin peiliin katsoessasi. Sinussa on varmasti paljon hyvää, joka on vain jäänyt unohduksiin, jos silmäsi osuvat usein niihin asioihin, joista et itsessäsi pidä.
Mietin sitäkin, oletko jutellut tästä ulkonäköasiasta psykologisi kanssa? On tosi hienoa, että sinulla on mahdollisuus käydä juttelemassa mieltäsi vaivaavista asioista. Toivottavasti pystyt puhumaan siellä rehellisesti kaikista asioista, jotka haittaavat elämääsi.
Uskon, että sinulla on kurja olo, jos olet satuttanut perheenjäseniäsi. Oletko pystynyt puhumaan siitä heille? En usko, että he voivat olla sinulle vihaisia, jos olet pahoillasi siitä, mitä olet tehnyt. Harva ihminen pystyy olemaan antamatta anteeksi ihmiselle, joka on vilpittömästi pahoillaan. Ehkä paha mielesi vähän kevenisi, jos kertoisit heille tunteistasi?
Olen tosi iloinen, että sinulla on psykologi, jonka luona käyt. Jos sinusta tuntuu, että haluaisit käydä hänen luonaan tiheämmin, voisitko kysyä häneltä siihen mahdollisuutta?
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja uskoa siihen, että olet tosi hyvä tyyppi! Ja jos haluat jutella asiasta puhelimessa tai chatissä, niin palvelumme ovat auki joka päivä eivätkä ne maksa mitään. Lasten- ja nuorten puhelin vastaa numerossa 116 111.
Lämmöllä Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariHei Feeniks,
Kiitos viestistäsi ja olipa hyvä, että kirjoitit tänne Nuortennetin keskustelupalstalle!
Kuulosti kurjalta, millä tavalla äitisi on huutanut ja puhunut sinulle. Ymmärrän hyvin, että sinulla on varmasti ollut väsynyt ja surullinen olo.
Vaikka perheenjäsenten kesken välillä tuleekin erimielisyyksiä, niin olisi tärkeää, että asiat saisi keskusteltua ja sovittua. Omien mielipiteiden esittäminen on myös tärkeää ja sinulla on oikeus siihen. Jos jotakin asiaa ei voi tehdä tai toteuttaa, niin sinulla on kuitenkin oikeus saada perusteltu vastaus, miksi aikuinen ajattelee asiasta toisin.
Joskus myös aikuisetkin saattavat sanoa asioita, joita eivät tarkoita ja taustalla voi olla esimerkiksi väsymystä tai kiireitä. Uskon, että olet äidillesi varmasti tärkeä ja rakas kaikesta huolimatta. On kuitenkin kurjan kuuloista, että olet kuullut äidiltäsi noin ikäviä kommentteja ja sinulla on oikeus tuntea niistä pahaa mieltä. Sinulla on oikeus kokea olosi hyväksi ja turvalliseksi kotonasi, vaikka erimielisyyksiä välillä tulisikin.
Olet viestissäsi tosi taitavasti kertonut, miltä sinusta tuntuu. Miltä sinusta tuntuisi ottaa nämä samat ajatukset puheeksi äitisi kanssa? Joskus puhuminen voi tuntua vaikealta, niin silloin voi kokeilla myös esimerkiksi kirjeen kirjoittamista. Voit hyvin myös vaikka näyttää tämän kirjoittaman tekstisi hänelle.
Joskus taas voi tuntua helpommalta jutella jonkun toisen läheisen aikuisen kanssa. Tällainen aikuinen voi olla esimerkiksi joku sukulainen tai joku toinen aikuinen, joka tuntuu sinulle luotettavalta ja turvalliselta. Myös koululla omista huolistaan voi kertoa esimerkiksi opettajalle, terveydenhoitajalle tai kuraattorille. Pääasia, ettei jää yksin asioita pohtimaan. Oletkin tehnyt jo tosi hienosti, kun kirjoitit tänne!
Jos haluat jutella anonyymisti luotettavan aikuisen kanssa, niin meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa myös. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Kaikki kanavamme ovat aina ilmaisia, luottamuksellisia ja nimettömiä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Paljon voimia tulevaan syksyyn!
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariHei,
Kiitos, kun kirjoitit ajatuksistasi! On ikävä kuulla, kuinka sinulla on paha olla ja yksinäinen olo. Haluan sanoa sinulle ihan heti tähän alkuun, että sinä et ole ollenkaan turha, vaan erittäin tärkeä ja arvokas. <3
Kirjoitit, kuinka olet kyllästynyt siihen, että vihaat itseäsi sekä turhautunut siihen, kun syömisongelmat ja ahdistus eivät helpota. Olo voi joskus tuntua hyvinkin toivottomalta ja siltä, että asiat eivät tule muuttumaan. Paraneminen voi olla hidasta, mutta asioilla on mahdollisuus muuttua kohti parempaa, vaikka juuri nyt ei siltä tuntuisikaan. Ansaitset ehdottomasti itsellesi apua ja tukea!
On tärkeää, ettei pahan olon kanssa jää yksin ja on todella hienoa, että olet aikaisemmin käynyt juttelemassa psykiatrisen hoitajan kanssa. Se on kuitenkin totta, että joskus voi olla vaikea kertoa edes ammattilaiselle, miltä ihan oikeasti tuntuu. Se voi myös tuntua isommalta kynnykseltä mennä juttelemaan uudestaan, jos edellisestä kerrasta on jo hetki aikaa. Miltä sinusta tuntuisi kokeilla antaa vielä mahdollisuus keskustelulle ja vaikka mainita, että sinusta on tuntunut vaikealta kertoa, miltä sinusta oikeasti tuntuu? Se ei haittaa, vaikka ei ihan heti osaisikaan kertoa kaikkea.
Pääasia on, ettet jää yksin vaikeiden ajatusten kanssa ja saisit tukea joltakin turvalliselta ja luotettavalta aikuiselta. Apua ja tukea on mahdollista saada myös esimerkiksi koulun terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai psykologilta. Joskus voi käydäkin niin, että toisen ammattilaisen kanssa keskustelu onkin helpompaa.
Vaikeina hetkinä on myös tärkeää, että voit saada tukea joltakin oman lähipiirisi turvalliselta aikuiselta. Oletko pystynyt kertomaan voinnistasi kenellekään läheiselle?
Meille voi myös soittaa anonyymisti Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen, mikäli haluat purkaa ajatuksiasi luottamuksella ja nimettömästi. Kaikki palvelumme ovat aina ilmaisia!
Olet hyvä ja riittävä juuri tuollaisena. <3
Paljon voimia sinulle toivottaen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”joo en tiiä”
Hyvä, että kirjoitat näistä ajatuksistasi. Olen tosi pahoillani, että äitisi on sanonut asioita, jotka ovat vaikuttaneet ainakin hetkellisesti tosi paljon suhtautumiseesi syömiseen. Läheisten sanoilla on meihin tavattoman suuri vaikutus, sekä hyvässä että pahassa. Siksi olisi aina hyvä miettiä todella tarkkaan, jos mieleemme tulee jotain negatiivista ettemme möläytä asioita, jotka saattavat saada aikaan pahaa mieltä.
Olen iloinen kuullessani, että tiedät ettei sinun tarvitse laihduttaa ja että tiedät olevasi hyvässä kunnossa. Tunnet itsesi selvästikin hyvin ja omaat hyvän itsetunnon. Ihanaa! Jotenkin tuo äitisi puhe on kuitenkin vaikuttanut sinuun syvästi, mikä on tosi harmillista.
Syömishäiriöissä ei ole olennaista paino tai laihduttaminen, vaan nimenomaa se, että syöminen tai ruoan ajattelu ahdistaa ja syömiseen liittyvät ajatukset valtaavat aikaa muulta tekemiseltä.
On tosi hienoa, että tunnistat nämä ajatukset näin varhaisessa vaiheessa, sillä mitä aiemmin haet ja saat apua, sitä helpommin asia korjaantuu. Jos asialle ei tee mitään, voi olla, että tilanne tosiaan pahentuu ja sen korjaaminen vie enemmän aikaa ja voimavarojasi.
Sinun ei kannata jäädä yksin näiden ajatusten kanssa, vaan kääntyä koulusi terveydenhoitajan puoleen. Uskon, että syömiseen liittyvät pulmat ovat hänelle tuttuja ja hän tietää, mitä tässä tilanteessa on paras tehdä. Miltä tämä kuulostaa? Hänen olisi hyvä puhua asiasta myös äitisi kanssa, jotta äitisi hoksaisi, kuinka suuri merkitys hänen sanoillaan sinuun on ja jotta hän pystyisi tukemaan sinua pääsemään tämän vaiheen yli niin, että voisit taas nauttia ruokailuhetkistä kuten ennenkin.
Voit myös soittaa meille tai tulla juttelemaan asiasta chattiimme ja kertoa, kuinka asia etenee. Molemmat palvelumme ovat auki joka päivä eivätkä ne maksa sinulle mitään.
Tsemppiä avun hakemiseen ja kaunista syksyä sinulle,
toivottaa Lasten- ja nuortenpuhelimen ja -chatin päivystäjäAvainmestariHei Rainbow!
Lämmin kiitos koskettavasta tekstistäsi. (Poistin siitä pienen osan, mutta luin koko tekstin kyllä tarkkaan ja ajatuksella.) Kuvaat siinä masennusta hienosti: Kuinka ihminen tuntee silloin näköalattomuutta, surua, tunnottomuutta, itsevihaa sekä ruokahaluttomuutta ja kuinka on vaikea saada aikaiseksi mitään tai nähdä mikä järki tässä kaikessa on.
Tunnistat hienosti, että kyseessä on sairaus ja nämä kaikki oireet kuuluvat siihen eivätkä liity sinuun itseesi tai sinun persoonaasi. Oli myös hieno lukea, että tiedät, kuinka masennukseenkin voi saada apua, kun siitä kertoo lähellä oleville aikuisille.
Joskus masennuksen hoidossa menee eteenpäin, joskus saattaa tulla takapakkia. Mutta yksin sen kanssa on vaikea pärjätä, siksi on tärkeää hakea siihen apua niin kuin mihin tahansa muuhunkin sairauteen.
Toivon, että sinäkin olet itsellesi lempeä ja teet itsellesi asioita, jotka tuovat sinulle hyvää oloa ja lisäävät hyvinvointiasi. Oli se sitten lepo tai mukavien asioiden parissa puuhastelu. Ja kerrothan läheisillesi tasaisin väliajoin, kuinka voit. Uskon, että selätät tämän kurjan vaivan vielä joku kaunis päivä ja pystyt taas nauttimaan elämästäsi täysin palkein!
Muistathan, että voit aina myös soittaa meille tai jutella kanssamme chatissä. Molemmat palvelut ovat auki vuoden jokaisena päivänä eivätkä ne maksa sinulle mitään. Olemme täällä sinua varten. Olet ihana, pidäthän hyvää huolta itsestäsi!
Lempein rutistuksin,
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja -chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Olipa hyvä, että kirjoitit tänne tuosta ahdistavasta kokemuksestasi. Olen tosi pahoillani, että tuo kyseinen poika ei ole osannut kunnioittaa rajojasi, vaan on sinulta lupaa kysymättä käyttänyt sinua ja kehoasi omiin seksuaalisiin tarkoituksiinsa. Siihen hänellä ei olisi ollut oikeutta, vaan hänen olisi pitänyt kysyä sinulta lupa kosketteluun ja suutelemiseen. Hienoa, että keksit jossain vaiheessa keinon poistua tilanteesta etkä juonut hänen kehotuksistaan huolimatta enää lisää. Hyvä sinä!
Seksuaalinen ahdistelu on sitä, että joku tekee toiselle ihmiselle seksuaalisia tekoja niin, että rikkoo tämän toisen ihmisen itsemääräämisoikeutta. Kuvauksesi mukaan juuri näin on tapahtunut. Jos huomaa toisen olevan humalassa, täytyisi erityisen hyvin varmistaa, onko hän kykeneväinen antamaan suostumustaan tällaiselle toiminnalle.
Sinä et ole tehnyt mitään väärää. Sen sijaan se, että estit tämän henkilön sosiaalisessa mediassa, oli viisaasti toimittu. Näin ollen sinun ei ole tarvinnut kohdata häntä somessa, vaan olet saanut rauhassa mietiskellä tapahtunutta.
Nyt olisi tosi hyvä, jos kävisit poliisilaitoksella tekemässä tapahtuneesta rikosilmoituksen. Kerroit tuossa tekstissä tosi hyvin, mitä on tapahtunut ja voit vaikka tulostaa tuon saman tekstin poliisille tai sitten näyttää sen puhelimeltasi. Tarvittaessa saat tukea myös Rikosuhripäivystyksestä (sieltä saat halutessasi tukihenkilön avuksesi). Tekijän iällä ei ole merkitystä – on hän sitten nuori, aikuinen, alle tai yli 15-vuotias.
Jos tuntuu helpommalta, voit myös kertoa tapahtuneesta esimerkiksi koulusi terveydenhoitajalle, joka vie asiaa kanssasi eteenpäin. Toivon, että pystyisit kertomaan tapahtuneesta myös kotisi aikuisille, jotka voivat olla tukenasi tässä asiassa. Muista, että syy ei ollut sinun, vaan pojan, joka rikkoi rajojasi tosi rumalla tavalla.
On tärkeää, että tuo poika ymmärtää tehneensä väärin. Hän ei saa jatkaa samanlaista toimintaa sinun eikä toisten tyttöjen kanssa. On tärkeää saada hänet ymmärtämään tuollaisten tekojen seuraukset. Seksuaalisten kanssakäymisten pitäisi aina pohjautua yhteisymmärrykseen ja molemminpuoliseen nautintoon eikä turvattomuuden tunteen tulisi olla ikinä osa seksuaalista kanssakäymistä.
On myös ensiarvoisen tärkeää, että saat apua tuon tapahtuman työstämiseen. Siinä sinua osaa parhaiten auttaa koulusi terveydenhoitaja ja kuraattori. He tietävät, miten sinun paikkakunnallasi saa apua traumaattisten tapahtumien käsittelyyn. Tuollaiset tilanteet voivat vaikuttaa tulevaisuuden ihmissuhteisiin ja siksi on tärkeää, että pääset työstämään illan tapahtumia jonkun ammattilaisen kanssa.
Olen tosi pahoillani, että rajojasi ja itsemääräämisoikeuttasi rikottiin. Toivon sinulle voimia tämän asian viemiseksi eteenpäin, jotta voit joku päivä jatkaa elämääsi ilman, että se enää merkittävissä määrin vaikuttaa olemiseesi. Ansaitset olla onnellinen!
Voit myös soittaa tai jutella tästä tai mistä tahansa muustakin asiasta kanssamme joko Lasten- ja nuorten puhelimessa tai chatissä. Molemmat palvelut ovat maksuttomia ja anonyymejä ja auki vuoden jokaisena päivänä.
Olet tärkeä!
Halauksin,
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja -chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Olen tosi pahoillani, että sinut on monesti jätetty ulkopuolelle ja olet kokenut olosi pitkään yksinäiseksi. Sanon heti, että et ole ylidramaattinen, sillä jokainen meistä kaipaa toisten seuraa ja tunnetta siitä, että on hyväksytty juuri sellaisena kuin on. On täysin normaalia tuntea olonsa kurjaksi, jos kokee, ettei ole tervetullut muiden seuraan.
On ihan totta, että erilaisuus on rikkaus. Mitä siitä tulisi, jos näyttäisimme ja kuulostaisimme kaikki samalta ja ajattelisimme asioista täysin samalla tavalla? Kuinka tylsää sellainen olisi! Ja kuitenkin murrosiässä monille on tärkeää olla samanlainen kuin muut ja erottuminen joukosta voi olla hurjan pelottavaa.
Mietinkin, voisiko samanlaiseen seuraan hakeutuminen olla entisille kavereillesi pyrkimys sulautua joukkoon ja olla sillä tavalla turvallisesti ”näkymättömiä”? Tämä on tietenkin vain arvailua, mutta murrosiässä monet ovat omasta identiteetistään vielä sen verran epävarmoja, että heistä tuntuu turvallisemmalta olla samanlainen kuin muut. Tämä on kyllä tosi harmillista, mutta monet uskaltavat olla rohkeammin omia persooniaan vasta lähempänä aikuisuutta (mikä on siis toisaalta ihan ymmärrettävää).
Haluaisin siis valaa sinuun uskoa, että olet täydellinen juuri tuollaisena! Kuulostaa siltä, että tiedät, kuka olet ja uskallat olla rohkeasti oma itsesi. Jos joku hyvä ystävä joskus lakkaa olemasta kanssasi, voisit vaikka kysyä häneltä, että mitä oikein tapahtui? Oletko haluamattasi tehnyt jotain väärää tai loukannut häntä ilman, että olet huomannut sitä itse? (Tätä voisit kysyä minusta edelleen esimerkiksi tuolta entiseltä bestikseltäsi.)
On aina parempi selvittää tapahtumat kuin jäärä pohtimaan, että mitä oikein tapahtui. Voit myös sanoa suoraa, että tuntui pahalta jäädä ulkopuolelle. Silloin he ehkä hoksaavat, etteivät käyttäytyneet hyvin, vaan aiheuttivat käytöksellään pahaa mieltä.
Toivon sinulle rohkeutta olla edelleen oma itsesi ja sitä, että muutkin huomaavat, kuinka super hyvä tyyppi olet! Voit myös soittaa meille tai ottaa yhteyttä chatillä. Molemmat palvelut ovat maksuttomia ja anonyymejä ja auki vuoden jokaisena päivänä. Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin yhteystiedot löytyvät täältä Nuortennetistä.
Lämpimin halauksin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja -chatin päivystäjäAvainmestariHei Perho,
Kiitos paljon viestistäsi! Olet todella taitavasti osannut avata ja kuvailla asioita, joita sinulla on mielenpäällä. Haluan kovasti välittää sinulle voimia täältä. <3
Sensuroin joitakin kohtia tekstistäsi pois asioiden arkaluontoisuuden takia. Olen kuitenkin lukenut tekstisi kokonaan.
On surullista kuulla, kuinka olet ollut ahdistunut jo pitkään ja sinulla on käynyt mielessä itsetuhoisia ajatuksia. Oli ihanaa kuulla, että mukaan on mahtunut myös onnellisia hetkiä ja uskon, että niitä sinulle on tulossa ihan varmasti lisää, vaikka aina ei tuntuisikaan siltä. Murrosikään voi liittyä kovatkin mielialan vaihtelut, mutta pitkään jatkuneet ahdistus, masentuneisuus ja itsetuhoiset ajatukset ovat aina sellaisia asioita, joihin on syytä saada apua. Pohjalta ja synkistä ajatuksista on mahdollista päästä ylöspäin, mutta yksin ei tarvitse jäädä. Apua on saatavilla!
Olet ottanut tässä jo ensiaskeleen, kun olet kirjoittanut ajatuksistasi ja tunteistasi tänne. Voisiko seuraava askel olla, että kertoisit pahasta olostasi aikuiselle? Kuulostaa siltä, että sinun voisi olla hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen. Apua ja tukea on mahdollista saada esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta tai -psykologilta. Heidän kanssaan jutteleminen on luottamuksellista sekä heillä on keinoja auttaa lapsia ja nuoria monenlaisissa eri haasteissa.
Olisi myös tärkeää, että et jäisi vapaa-ajallakaan yksin vaikeiden tunteiden kanssa, vaan voisit jakaa ajatuksiasi jonkun luotettavan ja turvallisen lähiaikuisen kanssa. Miltä tämä sinusta tuntuisi? Joskus vaikeista asioista puhuminen läheiselle voi tuntua vaikealta, mutta jälkikäteen saattaakin huomata, että oma mieliala keventyi. Kirjoitat luontevasti ja taitavasti, joten voit kokeilla myös tunteiden kertomisesta tekstin välityksellä, esimerkiksi kirjoittamalla kirjeen aikuiselle.
Jos haluat purkaa ajatuksiasi anonyymisti luotettavan aikuisen kanssa, meille voi aina soittaa myös Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Kaikki palvelumme ovat aina luottamuksellisia, nimettömiä ja ilmaisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet tärkeä ja arvokas sekä ansaitset saada tukea itsellesi! Vielä tulee se päivä, kun huomaat, että onnellisia hetkiä on sinulla elämässäsi yhä useammin. <3
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Hienoa, että haluat tehdä jotain tälle vihantunteelle, jota tunnet siskoasi kohtaan. Kuulostaa siltä, että olet itsekin ymmälläsi, miksi tunnet näin voimakkaasti häntä kohtaan. Mietin, onkohan teillä riitaa keskenänne vai pidätkö nämä tunteesi sisälläsi?
Voisiko olla, että sinua ärsyttää enemmän se, että joku muu on tavallaan sinun huoneessasi etkä saa olla siellä omassa rauhassa eikä vika ole niinkään siskossasi? Vai onko hänessä jotain tiettyä, joka saa sinut tuntemaan vihaa? Jos hänellä on jotain, mitä sinulla ei ole, ei ole ollenkaan kummallista, että et haluaisi edes nähdä häntä muistuttamassa niistä asioista, joita hänelle on, mutta sinulla ei.
Mutta on kyllä hienoa, että et selvästikään halua satuttaa siskoasi. Hän on sinulle selvästi tärkeä, vaikka saakin sinussa nousemaan hyvin voimakkaita tunteita. Olet taatusti oikeasti tosi ihana sisko.
Oletko yrittänyt puhua tästä kotona joko siskollesi tai vanhemmillesi? Onko tuolle huonejärjestelylle mitään tehtävissä? Kaikenlaiset tunteet on sallittuja ja on tosi kypsää huomata ja tunnistaa ne ja pystyä kertomaan niistä toisille. Sen pystyy tekemään hyvin myös loukkaamatta läheisiämme. Voit vaikka sanoa, että sinua harmittaa, kun tunnet aina ärsyyntyväsi siskosi seurassa, vaikka hän ei ole tehnyt mitään pahaa. Voit myös hyvin sanoa, että et haluaisi satuttaa häntä, mutta silti mieleen nousee sellaisiakin ajatuksia, kun ärsyttää niin.
Jos teidän täytyy jatkossakin olla samassa huoneessa, niin siihenkin voisi yrittää yhdessä keksiä keinoja, joiden avulla pystytte olemaan samassa tilassa, mutta omassa rauhassa. Saako välillenne jonkun sermin? Voisiko joka ilta olla molemmilla aika (vaikka puoli tuntia tai tunti), jolloin saisi olla huoneessa ihan yksin? Vai löytyisikö jokin muu keino pystyä olemaan sovussa samassa tilassa?
Näitä ja muitakin asioita voi pohtia myös Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissä, jotka ovat auki vuoden jokaisena päivänä ja joissa voi täysin ilmaiseksi ja luottamuksella jutella mistä vain asioista. Lasten ja nuorten puhelimen numero on 116 111 ja chat-sivumme löytyy täältä Nuortennetistä.
Hyvää jatkoa sinulle toivottaa
Lasten- ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit