Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei,

Kiitos viestistäsi! Hienoa, että päätit kirjoittaa tänne Nuortennetin keskustelupalstalle!

Kirjoitit, että olet ollut masennuksessa ja nyt olet alkanut näkemään harhoja ja pelkäät, että sinulle tehdään jotain. Harhat voivat varmasti olla hämmentäviä ja pelottavia, joten kurja kuulla, että olet kokenut niitä. Surullista kuulla myös, että sinulta on tuttu kuollut. Vaikka kyseistä ihmistä ei tuntisikaan läheisesti, niin usein tieto kuolemasta voi jäädä mielenpäälle.

Pohdit viestistäsi, mitä sinun pitäisi tehdä. Vaikeiden asioiden kanssa ei kannata jäädä yksin, joten kannustaisin sinua kertomaan näkemistäsi harhoista ja pelostasi jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Olet tehnyt hienosti ja oikein, kun olet kertonut masennuksestasi vanhemmillesi! Miltä sinusta tuntuisi kertoa heille vielä näistä asioista?

En ole terveydenhuollon ammattilainen, joten en osaa valitettavasti sen enempää kommentoida harhoja. Niistä kuin myös masennuksestakin on hyvä myös jutella ammattilaisen kanssa. Tällainen ammattilainen voi olla esimerkiksi kouluterveydenhoitaja tai -kuraattori. Heidän tehtävänään on olla lapsille ja nuorille tukena monenlaisissa haasteissa. Uskon, että sinun ei tarvitse pelätä, kunhan vain kerrot asiasta jollekin.

Aina voi myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kanavamme ovat anonyymejä ja luottamuksellisia. Voit jutella ihan mistä tahansa aiheesta! https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Ahdistunut teini,

Kiitos viestistäsi! Kummatkin viestisi tulivat perille. Viestit hyväksytään ja julkaistaan aina hieman viiveellä, joten on saattanut vaikuttaa siltä, että viesti ei ole tullut perille.

Pohdit, onko ammattilaisilla lupaa kertoa menneestä viiltelystä äidillesi, jos sanot heille, että paha olo on silti läsnä, mutta kerrot lopettaneesi viiltelyn.

Valviran nettisivuilla ( https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeudet/alaikaisen_potilaan_asema ) sanotaan asiaan liittyen näin:

”Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoaan koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.”

Voit siis hyvin sanoa ammattilaiselle, että et haluaisi äitisi tietävän menneestä viiltelystäsi. Ammattilaisen vaitiolovelvollisuus ei kuitenkaan estä häntä tekemästä lastensuojeluilmoitusta, jos hänelle heräisi vakava huoli turvallisuudestasi. Jos ammattilaiselle tällainen huoli heräisi, hän pyrkisi siitä mahdollisuuksien mukaan kertomaan avoimesti myös sinulle.

Tulkitsin viestistäsi, että et ole lopettanut viiltelyä, vaikka sanoisitkin niin ammattilaiselle. Kannustaisin sinua kuitenkin kertomaan ammattilaisille mahdollisimman rehellisesti voinnistasi, myös viiltelystä, niin saat itsellesi parhaimman mahdollisen avun. <3

Vanhemmat tai muut lähiaikuiset haluaisivat varmasti tietää, jos lapsi voi huonosti, jotta voisivat olla avuksi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Miten luulet, että äitisi reagoisi, jos hän saisikin tietää viiltelystä tai kertoisit hänelle itse rehellisesti? Ymmärrän, että viiltely voi olla sellainen asia, jonka ei haluaisi päätyvän varsinkaan läheisten ihmisten tietoon, mutta kannustan sinua kuitenkin pohtimaan, mitä hyötyä siitä sinulle voisi olla, jos äitisi saisikin asiasta tietää. Millaista tukea esimerkiksi toivoisit häneltä? Korostan kuitenkin sitä, että ammattilaisen kanssa kannattaa aina jutella siitä, jos et halua vanhemman tietävän asiasta.

Kaikista tärkeintä on, että pääset puhumaan pahasta olostasi ammattilaisen kanssa. Älä jää ajatustesi kanssa yksin. <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Miumau tyttönen,

Surullista kuulla, että sinua ahdistaa ja masentaa sekä päässäsi liikkuu itsetuhoisia ajatuksia. Ajatuksesi ovat alkaneet vaikuttamaan kouluunkin. Kerroit, että olet yrittänyt kertoa vanhemmillesi, mutta he ovat sanoneet sen johtuvan vain iästäsi.

Ahdistus, masennus ja itsetuhoiset ajatukset ovat ehdottomasti sellaisia asioita, joihin olisi tärkeää saada apua! Kerroit, että tunnistat itsekin, että tarvitset apua, mutta et ole saanut sitä, vaikka olet yrittänyt hankkia sitä. Onpa ikävä kuulla, että koet jääneesi ilman apua. Olisi tärkeää, että sinun ei tarvitsisi olla yksin tuon kaiken kanssa ja sinun avun tarpeesi otettaisiin tosissaan.

Oletko käynyt koululla juttelemassa esimerkiksi terveydenhoitajalle, kuraattorille tai koulupsykologille? He ovat työssään tottuneet kohtaamaan lapsia ja nuoria, joilla on masennuksen tai ahdistuksen oireita sekä itsetuhoisia ajatuksia. Kannustaisin sinua kääntymään heidän puoleensa – heidän tehtävänään on auttaa ja tukea sinua!

Voit aina myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla juttelemaan chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Meidän palveluissamme voit jutella ihan mistä aiheista tahansa meidän vapaaehtoisten päivystäjiemme kanssa. Palvelumme ovat aina anonyymejä ja luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Muista, että ansaitset kaiken avun ja tuen itsellesi! <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos viestistäsi! Kirjoitit, että sinua on pelottanut mennä kouluun, koska olet asunut ulkomailla jonkin aikaa sitten. Olet joutunut kokemaan myös haukkumista ja pelkäät, että sinusta tulee koulukiusattu. Oli kurja lukea kokemastasi ja kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan haukkumista ja kiusaamista. Ymmärrän, että kouluun meneminen pelottaa kaiken kokemasi jälkeen.

Kerroit myös, kuinka vihaat vartaloasi ja olet epävarma itsestäsi sekä olet yhdessä vaiheessa lopettanut syömisen. Surullista kuulla, että koet tuolla tavalla. Sinä olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet. <3

Kuulostaa siltä, että sinulla on mielenpäällä useampi asia, joista olisi tärkeää puhua jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Kiusaaminen, huonot ajatukset omasta vartalosta ja haasteet syömisen kanssa ovat kaikki sellaisia asioita, joista olisi tärkeä kertoa jollekin. Aikuisten tehtävänä on olla sinun apunasi ja miettiä, miten sinun olosi saisi paremmaksi.

Miltä sinusta tuntuisi kertoa näistä asioista jollekin aikuiselle? Omista huolista voi kertoa esimerkiksi omille vanhemmilleen tai jollekin muulle läheiselle aikuiselle. Voit myös kertoa koulussa esimerkiksi opettajalle, terveydenhoitajalle, kuraattorille tai jollekin muulle koulun aikuiselle.

Joskus asioista puhuminen ääneen voi tuntua vaikealta, mutta usein se kannattaa. Joskus voi olla helpompi kertoa aluksi vain yksi asia (esimerkiksi, että pelottaa mennä kouluun) ja sen jälkeen kertoa muista asioista. Joskus taas voi olla helpompi kirjoittaa ja näyttää teksti jollekin aikuiselle. Olet tässä kirjoituksessasi kuvaillut ajatuksiasi ja tunteitasi todella hienosti, joten voisit esimerkiksi näyttää tämän tekstin suoraan haluamallesi aikuiselle.

Voit aina myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla juttelemaan chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Palvelumme ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. Voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa! https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Olet arvokas! <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos viestistäsi! Todella hienoa ja tärkeää, että päätit kirjoittaa tänne!

Onpa kurja kuulla, että olet ollut alakuloinen ja nyt se on viime aikoina vain pahentunut. Alakuloisuus ja väsymys voivat vaikuttaa siihen, että on esimerkiksi ärtyneempi ja silloin myös saattaa suuttua helpommin läheisilleen. Kun olo on huono, ei usein myöskään saa samanlaista iloa asioista, joista on aikaisemmin nauttinut ja asioiden eteen voi joutua ponnistelemaan normaalia enemmän.

Kuvailit myös, kuinka koet olosi yksinäiseksi, vaikka ympärilläsi on ihmisiä. Pohdit voisiko tämä yksinäisyyden tunne johtua siitä, että kukaan ei tiedä, miten sinulla oikeasti menee ja olet yksin ajatustesi kanssa. Omia vaikeita tunteita voi olla joskus vaikea kertoa kenellekään, mutta usein kertominen kuitenkin saattaa keventää omaa mieltä. Olisi tärkeää, että sinun ei tarvitsisi kannatella kaikkia tunteita ja ajatuksia yksin.

Minulla heräsi iso huoli siitä, kuinka kerroit, että sinulla on ollut itsetuhoisuutta ja se on nyt lisääntynyt. Viiltelyllä usein yritetään helpottaa omaa sisäistä pahaa oloa, mutta tärkeää olisi löytää pahan olon helpottamiseksi muita, turvallisempia keinoja. Itsetuhoinen käytös on aina sellainen asia, johon tulee saada apua!

Pohdit viestistäsi, mistä paha olosi kumpuaa, mikä siihen auttaisi ja pitäisikö siitä mennä puhumaan jollekin. Kannustan sinua ehdottomasti puhumaan jollekin! Tällainen voi esimerkiksi olla koulusi kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja. He ovat koululla teitä nuoria varten, etkä todellakaan kuluta heidän aikaansa. Kuvailemasi paha olo ja itsetuhoinen käytös ovat juuri sellaisia asioita, joista sinun olisi tärkeää mennä juttelemaan! Kouluterveydenhoitajalla, -kuraattorilla ja -psykologilla on työkaluja käsitellä pahaa oloa kanssasi ja he osaavat tukea sinua. Sinulla on oikeus saada itsellesi tukea, muista se. <3

Voit aina myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla juttelemaan chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Palvelumme ovat nimettömiä ja luottamuksellisia.

Kirjoitit viestisi loppuun tärkeän viestin kaikille, kiitos siitä. Muista sinäkin olla armollinen itseäsi kohtaan. Olet tärkeä ja arvokas! <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos, että rohkeasti kirjoitit Nuortennetin keskustelupalstalle!

Onpa kurja kuulla, että sinulla on paha olla sekä sinua masentaa ja ahdistaa. Todella hienoa, että olet käynyt psykologilla ja kuraattorilla, mutta ikävää, että heiltä saaduista hengitysharjoituksista ei ole ollut apua.

Miten olet muuten kokenut psykologille ja kuraattorille puhumisen? Voisitko kertoa heille, että olet kyllä kokeillut hengitysharjoituksia, mutta niistä ei ole ollut apua? On tärkeää, että olet päässyt juttelemaan ammattilaiselle ja kannustan sinua jatkamaan heillä käymistä edelleen. Vaikka nyt ei tuntuisikaan siltä, niin hyviä päiviä on aivan varmasti tulossa – joskus se voi ottaa vain hieman aikaa, että olo alkaa parantumaan.

Onko sinulla lähipiirissäsi sellaista luotettavaa ja turvallista aikuista, kenelle voisit kertoa silloin, kun olo tuntuu oikein pahalta? Omien vaikeiden ajatusten kanssa ei kannata koskaan jäädä yksin, vaan silloin kannattaa aina puhua jollekin.

Voit aina myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) oli asiasi mikä tahansa. Ei tarvitse edes olla mitään tiettyä asiaa mielessä, voit vain soittaa! Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa meille nettikirjeen. Palvelumme ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Muista, että olet tärkeä ja arvokas! <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei 🌈rainbow🌈

Kiitos viestistäsi! Hienoa, että päätit kirjoittaa Nuortennetin keskustelupalstalle! Tänne saa kirjoittaa ihan mistä tahansa asiasta!

Vastaukseni on aika pitkä ja vastauksen lopussa kannustan sinua vielä juttelemaan näistä asioista jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Vaikeiden tunteiden ja ajatusten kanssa ei kannata jäädä yksin. <3

Kirjoitit viestistäsi kavereistasi, mutta haluaisit heistä eroon, koska heidän seuransa ärsyttää. Kerroit myös, kuinka he ovat joskus kiusanneet sinua, mutta pyytäneet sitä anteeksi. Kaverit ovat tärkeässä osassa ikäistesi elämää, joten ymmärrän, että ympärilleen haluaisi kavereita, joiden seurassa viihtyy. Ymmärrän myös, että nuo menneet kiusaamiskokemukset voivat jäädä mieleen, vaikka olisitkin saanut anteeksipyynnön.

Ikävä kuulla myös, kuinka olet saanut ahdistuskohtauksia. Ahdistuskohtaukset ovat ikäviä, mutta niihin on mahdollista saada apua. Ahdistuskohtauksista olisi hyvä käydä juttelemassa esimerkiksi koulun kuraattorille tai terveydenhoitajalle. Joskus se voi jo helpottaa oloa, kun saa kerrottua asioista jollekin toiselle, mutta kuraattori tai terveydenhoitaja osaavat myös pohtia kanssasi tapoja helpottaa ahdistusta. Myös syömisen tarkkailusta on syytä kertoa myös, jotta saat tarvittaessa ajoissa apua, jos syöminen alkaa tuottamaan ahdistavia ajatuksia.

Kirjoitit myös, kuinka perheesi on homo-/transfobinen, joten et ole tullut heille ulos kaapista. Kurja kuulla, että tämän takia et pysty olemaan kotona täysin oma itsesi. Oletko tullut kaapista ulos kenellekään muulle? Entä voisitko ajatella, että kertoisit asiasta jollekin muulle luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle? Aina ei voi tietää, miten läheiset ihmiset reagoivat, mikä voi tehdä kaapista ulos tulemisesta jännittävää. Se voi myös jännittää, jos tietää, että läheiset ihmiset saattavat suhtautua asiaan negatiivisesti. Muistathan, että olet hyvä juuri tuollaisena ja sinulla on lupa olla täysin oma itsesi. <3

Ikävä kuulla, että olet joutunut kokemaan seksuaalista ahdistelua. Se on aina vakava asia ja asian käsittelyyn on aina tärkeää saada tukea. Oletko saanut keskustella asiasta kenenkään kanssa? On hienoa ja tärkeää, että asian tiimoilta ollaan käyty silloin poliisiasemalla, mutta ymmärrän, että asia painaa mieltä edelleen. Ethän jää miettimään näitä huolia yksin, vaan kerrot ajatuksistasi jollekin läheiselle aikuiselle. Seksuaalinen ahdistelu ja toisten kuvien julkaiseminen ilman lupaa on aina rangaistava rikos!

Kerroit myös, kuinka et ole päässyt näkemään setääsi, koska hänellä ja äidilläsi on riitaa. Kurja kuulla, että heidän riitansa vaikuttaa myös sinun ja setäsi yhteydenpitoon ja olet joutunut salassa viestittelemään hänelle. Miltä sinusta tuntuisi kertoa äidillesi, että kaipaat setääsi ja sinulla on ikävä häntä?

Viestisi perusteella sinulla on tällä hetkellä useita asioita mielenpäällä ja on kurja kuulla, että olet ollut ahdistunut. Usein, jos mielessä on vaikeita asioita, se vaikuttaa yleiseen olotilaan ja silloin voi tuntea olonsa esimerkiksi ahdistuneeksi ja turhautuneeksi.

Tärkeintä olisi, että näiden vaikeiden ajatusten kanssa ei tarvitsisi jäädä yksin, vaan voisit kertoa niistä jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Tällainen aikuinen voi esimerkiksi olla koulukuraattori tai -terveydenhoitaja. He ovat ammattilaisia, jotka ovat työssään tottuneet kohtaamaan monenlaisia asioita ja heille jutteleminen on luottamuksellisesti. Jos on monta asiaa mielenpäällä, niin voit kirjoittaa itsellesi vaikka listan asioista, joista haluaisit jutella.

Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.

Olet tärkeä ja arvokas! <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä