Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei nimimerkki ”Outo hytkyilijä”.

Kiitos viestistäsi. Mietit pakkoliikkeittesi syitä. Hyvin ymmärrettävää, että nämä liikkeet hämmentävät. Monella ihmisellä voi kuitenkin olla vaarattomia, tahdosta riippumattomia kehollisia liikkeitä. Syitä näihin liikkeisiin en osaa sanoa, sillä en ole terveydenhoitoalan ammattilainen. Jos asia sinua kuitenkin vaivaa, voit siitä kysyä esimerkiksi terveydenhoitajalta koulussa tai terveysasemalla. He osaavat varmasti kertoa sinulle enemmän mistä on kyse.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei.
Kiitos viestistäsi.

Jos oma terveys ja hyvinvointi mietityttää, kannattaa siitä aina jutella jollekin. Koulun tai kunnan terveydenhoitajan kautta pääsee alkuun ja hän osaa tarvittaessa ohjata eteenpäin niin esimerkiksi psykiatriselle sairaanhoitajalle, lääkärille tai psykiatrille. Kaikilla on eri työnimikkeet ja näin ollen eri valtuudet tehdä asioita.

Psykiatri saa esimerkiksi kirjottaa lääkereseptejä ja näin ollen saattaa sitä potilaalleen ehdottaakin. Myös esimerkiksi terapiatuen saamiseksi tarvitsee aina psykiatrin lausunnon. Psykiatrinen sairaanhoitaja on taas erikoistunut enemmän keskusteluavun antamiseen. Kaikkien tehtävänä on kuitenkin yhdessä potilaan kanssa miettiä sopivaa hoitokeinoa potilaalle. Potilaana voi aina myös kieltäytyä ehdotetuista hoitomuodoista esimerkiksi lääkkeistä.

Omaan mielenterveyteen ja tunnehallintaan kannattaa aina rohkeasti hakea apua. Oli se sitten läheltä vanhemmilta ja ystäviltä tai ammattilaisilta kuten sairaanhoitajalta tai psykiatrilta.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei.
Kiitos viestistäsi. Kiva, että päätit kirjoittaa mietteitäsi tänne.

Kirjoitit olevasi yhdeksänvuotias ja näin ollen olet aivan murrosiän kynnyksellä, eikö olekin jännittävää aikaa? Murrosiässä keho muokkautuu paljon ja tämä voikin hämmentää ja ahdistaa montaa. Muutokset näkyvät eri kehoissa eri tavalla koska jokainen keho kehittyy omanlaisekseen. Eikä kehoja siksi kannata verrata toisiinsa, varsinkaan painolukua katsomalla. Sinun kehosi on sinun kehosi ja sellaisenaan riittävä ja kaunis. Sinun kaverillasi tai kenelläkään muullakaan ei myöskään ole oikeutta kommentoida sinun kehoasi tai ulkonäköäsi. Sinulla on oikeus näyttää juuri siltä kuin itse haluat. Älä siis anna muiden määritellä sitä minkäkokoinen sinun pitäisi olla. Kuinka tylsää olisikaan, jos jokainen painaisi saman verran ja näyttäisi aivan samalta? Tärkeintä on, että olisit itse tyytyväinen itseesi. Muista siis puhua itsestäsi kauniisti joka päivä, ja kehua itseäsi peilin edessä.

Kirjoitit myös halusta löytää itsellesi bestiksen. Hyviä kavereita on aina hyvä olla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että laatu korvaa määrän. Eli se, että on edes yksi hyvä ystävä, on useimmiten parempi kuin että on monta pinnallista kaveria. Rohkeasti tutustumalla varmasti sinäkin löydät itsellesi bestiksen. Mitä enemmän itsestäsi uskallat antaa, sitä enemmän myös saat ystäviltäsi takaisin. Uusia kavereita tai bestiksen voi löytää vaikka koulusta, harrastuksista tai muista lapsille ja nuorille tarkoitetuista tapahtumista.

Pidäthän itsestäsi hyvää huolta. Olethan sentään oman itsesi bestis, jonka kanssa vietät aikaa ympäri vuorokauden.

Hyvää kesän jatkoa sinulle toivoo,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei.
Kiitos viestistäsi. Mietit, miten voisit hallita vihaa ja ärsytystä, jotta oma olosi helpottuisi. Hienoa, että lähdit pohtimaan näitä asioita. Tunteiden, kuten vihan ja ärsytyksen hallinta ei aina olekaan helppoa.

Viha ja ärsytys ovat tunteina usein hyvin ladattuja ja usein moni pelkää niitä myös näyttää. Tosiasia on kuitenkin, että jokaisella ihmisellä on vihan ja ärsytyksen tunteita ja myös oikeus ilmaista nämä tunteet. Nuoruudessa varsinkin nämäkin tunteet voivat tuntua erityisen vahvoilta, ja se on aivan luonnollista. Se miten näitä tunteita ilmaisee, on merkitystä omaan oloon.

On totta, että jos vihaa tai ärsytystä ei pääse purkamaan tai näyttämään ollenkaan, kohdistuu nämä tunteet helposti omaan itseensä. Tämä voi näyttäytyä juuri itsetuhoisena käytöksen, josta itsekin viestissäsi mainitset. Hienoa, että olet huomannut tavan purkaa tunteitasi olevan vahingollinen ja että haluat keksiä uusia tapoja.

Ymmärrän, ettet halua levittää vihaasi muihin ja tunteiden näyttäminen voi joskus tuntua pelottavaltakin. Uskon kuitenkin, että ympärillä olevat ihmiset ymmärtäisivät sinua ja osaisivat auttaa ja huomioida sinua paremmin, jos saisit kerrottua olostasi. Ärsytystä tai vihaa kuitenkin purkaa parhaiten puhumalla jonkun kanssa. Usein se, että saa kerrottua jollekin, että jokin tai joku ärsyttää jo helpottaa, oli se sitten ärsytyksen kohteelle itselleen tai ei. Voisitko miettiä, josko tunteiden ilmaisemiseen liittyy jonkinnäköisiä pelkoja? Miten uskot, että esimerkiksi perheenjäsenesi reagoisivat, jos alkaisit näyttämään tunteitasi enemmän? Entä miten kotonasi muut perheenjäsenet näyttävät näitä tunteita?

Fyysinen aktiviteetti voi myös saada mielen rauhoittumaan. Onko sinulla jokin mielekäs harrastus tai muu aktiviteetti, jota voisit tehdä, kun ärsytys iskee? Vihan ja ärsytyksen tunteita voi myös saada purettua esimerkiksi mieteharjoituksilla. Voisitko vaikka päiväkirjatyylisesti kirjoittaa ylös millaisia tunteita sinulle herää, mikä on saanut sinut ärsyyntymään ja mitä kehossasi tapahtuu juuri silloin? Tunteiden purkaminen konkreettisemmaksi auttaa usein rauhoittumaan ja ymmärtämään itseään paremmin.

Älä jää yksin tunteittesi kanssa. Muista, että sinulla on oikeus näyttää tunteesi myös muille. Nuortennetistä löytyy myös artikkeli tähän liittyen. Linkki siihen tässä: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/aggressiivisuus/

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei nimimerkki ”Nörtti”.

Kiitos viestistäsi ja mielenkiintoinen kysymys! Vastasin juuri samaiseen kysymykseen omassa viestiketjussaan keskustelupalstalla, joten kopioin kyseisen vastauksen myös tänne sinulle ja muille luettavaksi.

”On totta, että nuortennetin käyttäjistä tallentuu tietoa. Tämä tieto on esimerkiksi nimimerkkisi sekä muu tieto, jonka itse päätät itsestäsi jakaa. Eri järjestelmät saattavat myös kerätä taustatietoa käyttäjästä esimerkiksi, miten kauan käyttäjä käyttää palvelua kerrallaan tai miten paljon jotakin linkkiä klikataan tai juuri kysymääsi IP- osoitteita. Tätä tietoa järjestelmä kerää, jotta nettisivun käyttäminen olisi sujuvaa ja mahdollista. MLLn keräämä tieto pohjautuu aina johonkin käyttötarkoitukseen ja tiedon kerääminen tulee vastata sitä tarkoitusta. Emme siis täältä nuortennetistä tarkista kenenkään henkilökohtaisia IP-osoitteita, eikä se myöskään olisi tarkoituksenmukaista.”

Lisää MLLn tietosuojakäytännöistä voit lukea täältä: https://www.mll.fi/tietosuojaselosteet/mannerheimin-lastensuojeluliiton-yleinen-tietosuojalauseke/

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei.

Kiitos viestistäsi. Olet taitavasti kirjoittanut tapahtuneesta ja on hyvin ymmärrettävää, että kaikki se, mitä olet käynyt läpi kummittelee sinussa vielä.

Vanhempiesi riitely, huuto ja ero on varmasti ollut sinulle rankka kokemus. Se, miten kerrot, että olet huolehtinut pikkuveljestäsi on todella ihailtavaa. Olet kuitenkin aivan liian nuorena joutunut ottamaan liikaa vastuuta niin itsestäsi, sinun tunteistasi kuin myös pikkuveljestäsi ja hänen tunteistaan. Vanhemmillasi on varmasti ollut myös raskasta eron jälkeen mutta se ei poista heidän vastuutaan pitää huolta teistä lapsista. Mietin, että ehkä he eivät edes ymmärrä miten paljon vastuuta olet ottanut pikkuveljestäsi ellet sitä kerro heille. Sinulla on oikeus elää elämääsi huolettomana lapsena, eikä sinun missään nimessä tarvitse ottaa vastuuta kenestäkään muusta ihmisestä. Sinä olet oikeutettu saamaan apua tapahtuneen käsittelyyn.

Mietin, oletkohan päässyt juttelemaan kenenkään kanssa vanhempiesi erosta ja juuri tästä kyseisestä illasta, kun isäsi uhkasi lyödä veljeäsi? Kun jää yksin omien ajatusten kanssa, eikä tapahtumia pääse käsittelemään kenenkään kanssa, jäävät ne usein kummittelemaan mieleen. Lapsuudessa tapahtuneet asiat nousevat usein uudestaan pintaan myöhemmin, juuri niin kuin sinulla on nyt käynyt.
Voisitko ajatella juttelevasi äitisi tai isäsi kanssa asiasta? Vanhempasi olisi hyvä tietää, miten kyseinen tapahtuma on vaikuttanut sinuun ja puhuminen heidän kanssaan voi helpottaa omaa oloasi. Heidän olisi jo kyseisenä iltana pitänyt teidän lapsien kanssa käydä läpi tilannetta ja purkaa teidän pelkojanne. Surullista jos näin ei ole käynyt. Vanhempiesi olisi myös hyvä tietää, miten paljon vastuuta olet ottanut pikkuveljestäsi. Heidän tehtävä on hoitaa tilanne niin, että sinulla ja sisaruksillasi on hyvä olla kotona. Vastuu lapsien hyvinvoinnilla on aina vanhemmilla, sinä voit puolestaan auttaa heitä miettimään uusia ratkaisuja kertomalla heille tunteistasi ja tarpeistasi.

Jos haluat jutella tapahtuneesta myös jonkun ulkopuolisen kanssa voit hyvin myös mennä puhumaan esimerkiksi koulukuraattorin kanssa.

Olet hieno ja vastuuntuntoinen nuori. Älä jää murheittesi kanssa yksin, puhuminen auttaa aina.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei.
Kiitos viestistäsi. Ymmärsin sinulla olevan paljon murheen aiheita, joista et ole päässyt puhumaan kenenkään kanssa. Hienoa, että päädyit kirjoittamaan tänne.

Onpa surullista kuulla, että kaverisi kohtelevat sinua tuolla tavalla. Muista, että sinun ei tarvitse hyväksyä huonoa käytöstä kavereiltasi, äidiltäsi, veljeltäsi tai keneltäkään muultakaan. Sinä olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet ja ansaitset tulla kohdelluksi hyvin. Kavereiden kuuluisi antaa sinulle iloa ja tukea eikä aiheuttaa ahdistusta. Olisiko mahdollista, että puhuisit kavereidesi kanssa siitä, miten heidän käytöksensä vaikuttavat sinuun? Voisitko myös miettiä, kenen kanssa vietetystä ajasta saat hyvän olon ja lisää voimaa? Ympärilläsi on varmasti ihmisiä, jotka välittävät ja haluavat sinulle hyvää. Jos sinulla on paljon huolia, kannattaa omat voimavarat pistää asioihin ja ihmisiin, joista tulee hyvä olo.

Kirjoitit viestissäsi kotioloistasi. Ymmärrän hyvin, että kaipaat omaa rauhaa ja että sitä ei varmastikaan saa tarpeeksi, jos jaat huoneen siskosi kanssa. Ymmärsin, että olet asiasta yrittänyt puhua äitisi kanssa. Se miten kirjoitit, että äitisi kohtelee sinua, on väärin. Äitisi ei missään nimessä saisi käydä sinuun käsiksi tai aiheuttaa sinussa pelkoja. Kannustaisin sinua kertomaan kotitilanteestasi jollekin ulkopuoliselle aikuiselle henkilölle, jotta saisit apua ja tukea. Henkilö voi olla vaikka naapuri, opettaja tai koulun kuraattori. Olisi hyvin tärkeää, että sinä saisit juuri sen avun, jonka ansaitsetkin saada. Mitä kotitilanteeseesi vielä tulee, mietin, jos äitisi ei osaa vastaanottaa puhettasi, voisitko kirjoittaa hänelle kirjeen? Kirjeessä voisit kertoa, miten koet hänen käytöksensä sekä sen, että tarvitset lisää omaa rauhaa ja että toivot hänen ottavan sinut tosissaan. Äitisi saisi näin rauhassa käsitellä kirjeessä tulleita aiheita ja voisitte sen jälkeen mahdollisesti rauhassa keskustella asioista.

Kannustan sinua juttelemaan myös esimerkiksi kuraattorin tai kouluterveydenhoitajan kanssa syömiseen ja omaan itseesi liittyvästä ahdistuksesta. Muista, että sinun ei tarvitse kantaa kaikkia murheitasi yksin. Jaettu huoli on puolikas kantaa. Apua on saatavilla ja olet todellakin sen arvoinen.

Toivottavasti tilanne ratkeaa parhain päin. Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei nimimerkki ”ahdistunut”.
Kiitos viestistäsi. Olet rohkea, kun uskalsit kertoa kotitilanteestasi tänne.

Äitisi väkivaltainen käytös vaikuttaa hyvinkin huolestuttavalta. Sinun ei missään nimessä tulisi joutua kokemaan tuollaista käytöstä vanhemmaltasi. Kotona ei ikinä pitäisi joutua pelkäämään. Sinua kohtaan on tehty väärin, sinä puolestaan olet ollut hyvinkin rohkea, kun olet uskaltanut hakea apua täältä.

Nyt olisi hyvin tärkeää, että pystyisit kertomaan sen minkä tänne kerroit myös jollekin lähipiirissäsi olevalle turvalliselle aikuiselle. Tämä aikuinen voi olla naapuri, opettaja, kummitäti/setä tai koulun kuraattori tai terveydenhoitaja. Jos kertominen tuntuu vaikealta, voisitko kenties näyttää tämän viestin, jonka kirjoitit tänne valitsemallesi henkilölle? Yhdessä aikuisen kanssa voitte tehdä lastensuojeluilmoituksen kotitilanteestasi. Lastensuojelu tarkistaa ja arvioi kotitilanteen seitsemän päivän sisällä ilmoituksesta ja tekee päätökset siitä, miten lasta autetaan aina lapsen parhaan mukaan. Näin ollen lastensuojeluilmoituksen jälkeen sinä tulet saamaan apua hyvinkin nopeasti.

Älä jää yksin, apua on saatavilla. Sinä ansaitset kodin, jossa sinun ei tarvitse pelätä ketään, muista se! Jos haluat, voit olla yhteydessä myös meihin lasten ja nuorten puhelimen (suomeksi 116 111, på svenska 0800 96 116), chatin tai kirjepalvelun kautta.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä