Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Moikka,

heti alkuun isot pahoittelut, että olet joutunut odottamaan vastausta näin kauan!!
Tilanteesi kuulostaa todella kuormittavalta ja silti olet jaksanut käydä töissä ja koulussa ja lisäksi hoitaa vielä kotitöitä – wau! Sinussa on selkeästi voimavaroja vaikka ja mihin. Toki minulla herää huoli sinun jaksamisestasi tämän kaiken keskellä ja itsekin toit esiin, että tällä kaikella on ollut massiiviset vaikutukset sinun mielenterveyteesi. Toivon, että pystyisit laittamaan omat tarpeesi tässä kohtaa kaiken muun edelle ja miettiä, mikä olisi sinulle paras ratkaisu. Ymmärrän hyvin, että ajattelet koirasi parasta, mutta nyt sinun tulee laittaa oma hyvinvointisi etusijalle. Mielellämme kuulisimme, miten sinä tällä hetkellä voit ja, jos haluat jatkaa tilanteesi pohtimista kahden kesken päivystäjämme kanssa, niin voit kirjoittaa kirjepalveluumme, soittaa tai chatata meille.

Aurinkoa päiviisi toivottaa
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Moikka,

Kiitos, kun kirjoitit tänne. Kuulostaa tosi kurjalta, että sulla on niin huono olla kotona, että haluaisit mielummin laitokseen. Sinusta tuntuu siltä, että vanhempasi vihaavat sinua ja se on varmasti hirveä tunne. Kirjoitit, että tuhopolttosi jälkeen vanhempasi haluavat sinut pois kotoa. Se, että he ovat sanoneet näin ei automaattisesti tarkoita, että he vihaisivat sinua. Ehkä he eivät myöskään tiedä miten voisivat auttaa sinua ja harmituksissaan ovat sanoneet näin sinulle ja se on varmasti tuntunut sinusta pahalta.

Ajattelet, että laitoksessa sinulla olisi kaikki hyvin. Ajatteletko, että siellä sinun olisi helpompi noudattaa sääntöjä ja näin saisit parannettua käytöstäsi, jonka kuvaat olevan tällä hetkellä 0/100? Laitoksessa onkin tiukat rajat ja säännöt, sillä näin taataan kaikille laitoksessa asuville nuorille turvalliset puitteet. Laitokseen nuoret päätyvät lastensuojelun tekemän sijoituksen perusteella ja sen tavoitteena on, että nuori pääsee takaisin kotiin mahdollisimman pian. Kerroit tuhopoltosta ja siitä tulleesta rikosrekisteristä eli tämä asia on siis viranomaisten tiedossa ja näin ollen lastensuojelukin on varmasti ollut teihin yhteydessä. Sijoitus on kuitenkin aina se viimesijaisin toimenpide ja sitä ennen lastensuojelun työntekijät pyrkivät kaikin tavoin auttamaan perhettänne, jotta teillä kaikilla olisi kotona mahdollisimman hyvä olla. Kerro rohkeasti lastensuojelun työntekijälle olostasi, jotta he osaavat auttaa sinua parhaalla mahdollisella tavalla.

Muista, että voit aina soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen ja jutella luottamuksellisesti asioistasi päivystäjämme kanssa. Tärkeintä on, ettet jää pahan olosi kanssa yksin.

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Moikka, hyvä, että kirjoitit tänne. Paniikkikohtaukset ovat ikäviä ja on tosi kurjaa, että sinua on kiusattu niiden takia. Paniikkikohtauksiin, kun ei voi itse vaikuttaa niin se tekee kiusaamisesta entistäkin epäreilumpaa. Paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä ja jostain luinkin, että noin joka viides on kokenut niitä. Tietävätköhän kiusaajasi tätä tai ylipäänsä, mikä se paniikkikohtaus on? Joskus, kun ihmiset eivät tiedä mistä toisen muuttunut käytös johtuu voivat he sitä vähän pelästyäkin ja siksi reagoida siihen esim. kiusaamalla, kun eivät oikein tiedä miten pitäisi suhtautua. Tietämättömyys ei tietenkään ole mikään syy kiusata! Voisikohan näille kiusaajille välittää tietoa näistä paniikkikohtauksista esim. opettajan tai vanhempien avulla? On hyvä, että opettajasi on tietoinen asiasta ja olet voinut lähteä luokasta rauhoittumaan kohtausten tullessa.

Kerroit, että kotona ollessasi kahden pikkusiskosi kanssa, saat usein paniikkikohtauksen. Olet selkeästi vastuullinen ja luotettava, kun äitisi jättää pienen sisaruksesi sinun hoivaasi siksi aikaa, kun hakee toisen sisaruksen päiväkodista. Nämä tilanteet eivät selkeästi ole mukavia sinulle kuvailemasi perusteella, oletko kertonut äidillesi tästä? On ihanaa, että haluat auttaa äitiäsi, mutta sinun olisi tärkeätä kertoa hänelle, että saat näitä paniikkikohtauksia ollessasi kahden pikkusiskosi kanssa. Ehkäpä äiti voisi järjestää sisaruksen päiväkotihaut jotenkin toisin, jos tietäisi?

Jos paniikkikohtaukset alkavat selkeästi hankaloittamaan elämääsi on niistä hyvä käydä juttelemassa terveydenhoitajan kanssa. Meille tänne lasten ja nuorten puhelimeen voi myös soittaa ja jutella kahden kesken ja luottamuksellisesti päivystäjämme kanssa: Ma – pe klo 14 – 20, la – su klo 17 – 20. P. 116 111.

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Moikka ja kiva, kun kirjoitit tänne! Viestisi oli suloinen ja sai ainakin itselläni aikaan hyvän mielen sitä lukiessa. Mietit, oletko outo ja siihen on helppo vastata: et ole yhtään outo! Kuulostat ihmiseltä, joka on kiintynyt rakkaaseen lemmikkiisi. Meillä ihmisillä on niin erilaisia tapoja osoittaa rakkautta ja kiintymystämme eikä kukaan voi sanoa, että jokin näistä tavoista olisi väärä.

Uskoisin, että varsin moni meistä lemmikin omistajista vähintäänkin juttelee eläimelleen, joten miksi laulu olisi sen kummallisempaa. Mielestäni tuo kuulostaa teidän yhteiseltä, mukavalta iltarutiinilta. Törmäsin tällaiseen hauskaan uutiseen, jonka linkkaan tähän yhteyteen. Suoratoistopalvelu Spotify on alkanut jopa kokoamaan rentouttavia soittolistoja koirille ja kissoille, ja tässä jutussa kerrotaan, että jopa 69% ihmisistä laulaa joskus lemmikeilleen, eli et todellakaan ole ainoa! Käy kurkkaamassa juttu täältä: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006374405.html

Hyvää kevään jatkoa sinulle ja lemmikillesi!

Terveisin Lasten ja nuorten netin päivystäjä

Hei,

Hyvä että otit puheeksi asian, joka varmasti koskee monia. Pienten lasten ”lääkärileikit” ovat kehityspsykologien, vanhempien ja kasvatusalan ammattilaisten yleisesti tunnistama ilmiö. Silloin kun ne pysyvät leikin tasolla eivätkä loukkaa yhdenkään osallistujan fyysistä koskemattomuutta, niistä ei ajatella olevan harmia.

Ikävä kyllä niissä, kuten kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä, rajat helposti hämärtyvät ja ylittyvät. Kaikki aikuisetkaan eivät osaa lukea toisen sanattomia viestejä, lapset usein vielä heikommin. Aina ei ole myöskään helppo ilmaista sitä, että jokin raja ylittyy, ennen kuin on myöhäistä. Kuten itse fiksusti sanotkin: kaverisi ei tarkoittanut aiheuttaa sinulle unettomia öitä, häpeää tai syyllisyyttä (joista hän kyllä saattaa itsekin nyt kärsiä). Hän oli eri vaiheessa kehityksessään, erilainen luonne, eri sukupuolta… mutta vaikka kuinka ymmärtäisit, sinulla on siitä huolimatta oikeus olla hänelle vihainen. Vaikka tapahtumista olisi vuosia. Hän ei ajatellut sinun tunteitasi ja se oli väärin sinua kohtaan.

Varsinaista ”normaalia” on vaikea määritellä ihmisten välisistä suhteista puhuttaessa, mutta koska olet ilmeisen tietoinen tämän lapsuuden seksikokemuksen jättämistä jäljistä, sinulle tekisi ehkä hyvää käsitellä niitä vähän syvemmin jonkun kanssa. Saadaksesi kokemuksen ja sen seuraukset jäsenneltyä, ääriviivat selkeytettyä, niin ettei se kummittelisi enää mielessäsi. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta sen vaikutukset ovat meidän ulottuvissamme.

Jos paikkakunnallasi on Tyttöjen Talo, siellä voi puhua seksuaalisuuteen liittyvistä asioista: https://tyttojentalo.fi/.

Myös netistä löytyy useita palveluita, joiden kautta voi hakea oikeanlaista keskusteluapua. Yksi sellainen on https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx.

Hei,

Viestisi on jo yli kaksi viikkoa vanha. Tilanne on ehkä jo muuttunut tai ratkennut, mutta vastaan varmuuden vuoksi silti. Sinun vastuullasi ei ole ottaa yhteyttä viranomaisiin, jotka yleensä huomaavat ihmisten katoamisen aika nopeasti ja toimivat sen mukaisesti. Jos kuitenkin uskot, että tämän sillalta hypänneen nuoren katoamista ei ole vielä huomattu, kerro siitä jollekin aikuiselle, joka sitten ottaa yhteyttä poliisiin.

Itsemurha on surullinen asia välillisestikin, ihan siksikin sinun olisi hyvä puhua siitä luotettavan aikuisen kanssa ihan kasvotusten.

Hei!

Kiitos viestistäsi. On hienoa, että kirjoitit, etkä jäänyt yksin huolen ja pahan olon keskelle! Ei ole laisinkaan ihme, että tutun parhaan kaverin itsemurha on järkyttänyt sinua. Näinkin murheellinen asia vaikuttaa kehen tahansa siitä kuulevaan.

Viestisi ei kerro mitä kaikkea tuttusi kanssa juttelitte, mutta olettaisin, että hän kertoi sinulle somessa tapahtuneesta vain hiukan ennen kuin laitoit itse suuntaamme viestiä? Surulliset ja järkyttävät uutiset saattavat helposti lamaannuttaa kenet tahansa ja luultavasti tuttusi ei maininnut poliisien läsnäolosta tapahtumapaikalla, koska se ei ollut sillä hetkellä ollut hänellä päällimmäisenä ajatuksena. Voi myös hyvin olla, että hän oli juuri itse kuullut tapahtuneesta eikä toivottavasti ollut henkilökohtaisesti läsnä tilanteen edetessä. Näin ollen voisin arvioida, että poliisi ja viranomaiset ovat hyvinkin tietoisia tapahtumien kulusta. En siis lähtisi laittamaan sinun harteillesi ilmoittamista heidän suuntaansa.

Sen sijaan neuvoisin, että jatkaisit yhtä viisaasti kuin nytkin, eli keskustelemista ajatuksistasi ja tunteistasi. Olet kuullut järkyttävästä ja surullisesta tapahtumasta, joka vaikuttaa kaikkiin siitä kuuleviin. Oletko kertonut kuulemastasi jo esimerkiksi vanhemmillesi? Juttelemalla omia tunteita voi työstää ja niitä voi käsitellä helpommin. Samalla ne eivät jää pyörimään yön pimeinä hetkinä mielelle.

Itsemurha on aihe, joka pysäyttää pohtimaan elämää ja kuolemaa: rakkaita ihmisiä ja läheisiä. Ota itsellesi se aika, jonka tarvitset aiheen pohtimiseen. Saat tuntea sitä kohtaan kaikki ne tunteet, jotka mielellesi nousevat. Vaikka et olekaan välttämättä tuttusi kaveria tuntenut, niin se ei tarkoita, etteikö mennyttä elämää saisi surra.

Toivon sinulle ja kaikille menetyksen tunteneille paljon jaksamista. Toivottavasti tuleva kevät tuo myös mukanaan uutta valoa ja toivoa tulevalle!

Halauksin,
Lasten ja nuorten netin päivystäjä

Hei!

Kiitokset viestistäsi! Olit todella hienosti ajatellut, mistä ahdistuksesi johtuu ja miksi kouluun on kurja mennä. Kirjoitit, että sinua ahdistaa muut ihmiset koulussa, koska pelkäät epäonnistuvasi ja olevasi riittämätön. Kouluun meno on niin ahdistavaa, että et saa öisin unta ja siinä onkin jo kierre valmis. Kun nukkuu huonosti, ahdistus ja epävarmuus lisääntyy.

Kirjoitit, että välillä olet huomaamaton ja välillä sinussa huomataan kaikki virheet. Koulussako sinulle virheistä huomautetaan? Voisiko sitä kutsua kiusaamiseksi? On täysin normaalia, että ihminen rupeaa miettimään, olenko tarpeeksi hyvä, jos muut keksivät jotain vikoja. Yleensähän kiusaaminen tai toisen virheistä huomautteleminen johtuu kateudesta tai omasta pahasta olosta. Ymmärrän kyllä, että sen tiedostaminen ei muuta sitä tosi asiaa, että sinulla on kurja olo. Jos sinusta tuntuu, että muiden käyttäytymistä koulussa voisi kutsua kiusaamiseksi, niin sehän on sellainen asia, johon aikuisen pitäisi koulussa puuttua!

Osaatko sanoa, miksi vaadit itseltäsi niin paljon? On varsin tavallista, että nykyaikana nuoret vaativat itseltään liikaa! Vie oman aikansa, että oppii hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Kukaan ihminen ei kuitenkaan voi olla täydellinen tai virheetön. Jos mietit kaikkia tuntemiasi ihmisiä, eikö jokainen ole epäonnistunut jossain? Epätäydellisyys kuuluu ihmisyyteen. Epätäydellistä ihmistä on myös helpompi lähestyä, koska silloin voi rennommin olla oma itsensä. Sitä paitsi epäonnistumisissa on se hyvä puoli, että niistä voi aina oppia jotain!

Kaikki tämä ei kuitenkaan poista sitä, että sinulla on juuri nyt aidosti paha olla! Kirjoitit, että et ole uskaltanut kertoa äidillesi valvovasi ja itkeväsi öitä. En tunne äitiäsi, mutta se mitä kirjoitit tässä viestissä kuulostaa ihan todelliselta huolelta ja mielestäni sinun olisi hyvä saada siihen apua. On tavallista, että alakuloisuus jatkuu muutaman päivän, mutta sinulla se on ilmeisesti kestänyt pidempään? Jos sinusta tuntuu, ettet voi jutella äidin kanssa, niin voisitko käydä kouluterveydenhoitajalla?
Kannustan sinua lämpimästi juttelemaan pahasta olostasi joko kotona tai kouluterveydenhoitajalla. Sinun olosi ei tarvitse olla noin huono ja olet ansainnut sen, että voit keskittyä kouluun ja elämään. Jos kaipaat vuorosanoja tai rohkaisua avun hakemiseen, soita meille Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, chatata tai kirjoitta kirje.

Voimahalauksin,

Lasten ja nuorten netin päivystäjä