Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei,

Kiitos, kun kirjoitit! Olen todella ylpeä sinusta, että rohkeasti kerroit ajatuksistasi. Oli surullista kuulla, kuinka huonosti olet voinut.

Kun on voinut huonosti jo pitkään, niin voi tulla olo, että ei enää meinaisi jaksaa. Synkimmistäkin ajatuksista on mahdollista kuitenkin päästä ylös, vaikka nyt olo tuntuisikin toivottomalta. Yksin ei tarvitse jaksaa, vaan pahaan oloon tulee aina saada tukea. Matka kohti parempaa oloa ei ole aina helppo ja nopea, vaan se voi viedä aikaa, mutta sinulla on mahdollisuus vielä voida hyvin ja olla onnellinen. Onkin todella tärkeää, että olet alkanut saamaan apua. Avun hakeminen ja saaminen voivat joskus tuntua ristiriitaisilta, ja kirjoititkin, että et ole enää varma, haluatko apua ollenkaan. Toivoisin kuitenkin kovasti, että ottaisit vastaan apua.

Olet ehkä kertonut jo voinnistasi jollekin tai joku on huomannut pahan olosi, koska olet alkanut saamaan apua, mutta haluan vielä kannustaa sinua kertomaan rehellisesti vaikeimmistakin ajatuksista jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Oli se aikuinen sitten terveydenhoitaja, kuraattori, oma lähiaikuinen tai joku muu, niin on tärkeää, ettet jää ajatustesi kanssa yksin.

Jos haluat purkaa ajatuksiasi nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa, niin voit soittaa myös meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki palvelumme ovat nimettömiä, luottamuksellisia ja ilmaisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Toivon kovasti, että näkisit taas, että elämäsi on elämisen arvoinen ja kuinka tärkeä sinä olet. <3

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Hyvä kun otit yhteyttä. Onpa ikävä kuulla, että sinun ei ole hyvä olla kotona, vanhempien kanssa tulee riitaa ja viiltelet.

Viiltely kertoo, että sinulla on tosi paha olo. Olen kuitenkin iloinen, että pystyit olemaan nuo kaksi viikkoa ilman, että satutit itseäsi. Seuraavan kerran, kun sinulle tulee hankala paikka, niin voisit muistella, mitä ennen teit, kun riitelitte etkä vielä viillellyt. Mikä muu sinua voisi rauhoittaa? Musiikin kuuntelu, ulkona kävely tai viestittely jonkun kaverin kanssa?

Joka tapauksessa olisi tärkeää, että joku auttaisi teitä tulemaan toimeen vanhempiesi kanssa niin, että pystyisitte keskustelemaan toistenne kanssa ilman riitelyä. Totta kai koulu on tärkeää, mutta se ei voi mennä hyvinvointisi edelle. Moni muukin asia on tärkeää ja kouluasioita voi aina tehdä myös jälkeen päin tai korottaa numeroita, jos joskus on kausia, ettei opiskeluun ole voimia.

Luuletko, että voisit kertoa koulusi kuraattorille kodissa tapahtuvasta riitelystä sekä viiltelystä? Hän osaa auttaa sinua ja jutella myös vanhempiesi kanssa niin, että he ymmärtäisivät sinua paremmin.

Laitokseen voi kyllä joskus mennä muutamaksi päiväksi, jos tilanne äityy pahaksi, mutta päätöksen tekee aina lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Kuraattori voi olla heihin yhteydessä, mikä tilanne kotonasi todella vaatii sitä. Isommissa kaupungeissa on myös SPR:n Nuorten turvataloja, joihin voi ottaa yhteyttä ympäri vuorokauden tai mennä vain paikan päälle, jos tuntuu että kotona on mahdotonta olla. Niiden yhteystiedot löydät netistä. Siellä voi olla yötäkin tai muutamankin yön ja selvitellä sen aikana välejä vanhempien kanssa.

Voit olla yhteydessä myös meihin. Puhelimme vastaa numerossa 116 111 ja chattimme tiedot löytyvät täältä Nuortennetistä. Molemmat palvelut ovat maksuttomia ja auki vuoden jokaisena päivänä.

Toivon kuitenkin, että juttelisit asiasta mahdollisimman pian kuraattorille (tai kouluterkkarille, jos koulussanne ei ole kuraattoria), jotta kotona olisi jatkossa turvallista ja mukavaa, ja vanhempasi osaisivat paremmin kuunnella ja tukea sinua. Olet tärkeä!

Lämmöllä
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei V!

Kiva, kun tulit tekemään vielä tuon lisäyksen. On aivan totta, ettet ansaitse vielä kuolemaa. Kaikki voi vielä muuttua parhain päin, usko vain! Joskus vain tarvitsemme elämän varrella toisten ihmisten apua ja tukea ja ehkä nyt on sinun elämässäsi se hetki. Minkä haluat elämässäsi muuttuvan? Mitä tuo muutos vaatii? Mikä sinulle olisi parasta? Näitä kannattaa miettiä ja toimia sen mukaan.

Joskus tulee vielä se päivä, kun katsot taakse päin ja voit olla ylpeä itsestäsi, että kaikista vastoinkäymisistä ja huonosta tuurista huolimatta sinä selvisit!

Lämpimin ajatuksin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei V!

Ymmärrän, että ajan varaaminen ammattilaisille tai heille omista asioista kertominen voi aluksi jännittää. He ovat siellä kuitenkin juuri tällaisia tilanteita varten ja tottuneet juttelemaan vaikeistakin asioista. Voit vaikka laittaa hänelle ensin viestiä ja kertoa siinä päällimmäiset hankaluutesi ja sanoa, että puhuminen näistä asioista jännittää. Uskon, että hän ottaa siitä kyllä kopin ja osaa tehdä tilanteesta sinulle mahdollisimman luontevan ja mukavan.

Myös läheisille voit laittaa asiasta viestiä, jos puhuminen on vaikeaa. Silloin he tietävät asian olevan erityisen tärkeä ja voivat miettiä asiaa ennen kun tapaavat sinut kasvotusten. Se antaa heille vähän aikaa valmistautua ja pohtia asiaa sinun kannaltasi. On kuitenkin hyvin tärkeää, että läheisesi tietävät, mitä sinulle kuuluu ja miten sinulla menee. Näin he eivät oleta mitään väärin ja osaavat tukea sinua.

Ystäväsi antoi sinulle kyllä huonon neuvon. Voi olla, että aihe on hänelle vieras eikä hän oikein osannut suhtautua siihen. Ehkä hän on katunut heittoaan myöhemmin? Jos haluat, voit vaikka jutella siitä hänen kanssaan ja sanoa, että se jäi vaivaamaan mieltäsi. Tällaiset aiheet ovat nuorille monesti vieraita ja siksi näissä kannattaa kääntyä mieluummin ammattilaisten puoleen. Kavereillekin on toki tärkeää kertoa omia kuulumisia, mutta samalla voi kertoa myös, mitä heiltä toivoo ja millaisesta tuesta olisi sinulle eniten apua.

Kuolema on aina lopullinen asia eikä siitä ole paluuta. Siksi kannattaa aina kokeilla ensin kaikki muut keinot. Jokainen meistä kuolee joskus, mutta sitä ennen kannattaa ottaa kaikki irti tästä ainutkertaisesta elämästä: tehdä hyviä asioita, etsiä oma tapa elää ja löytää itselle merkityksellisiä asioita niin, että voi nauttia kaikista niistä vuosista, mitä nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen sisältyy.

Pohdit viestissäsi vielä seksiä tyttöystäväsi kanssa. Seksi voi olla todella ihanaa ja lähentää kahta ihmistä erityisen paljon, mutta se pitää olla aina ja joka ikinen hetki suostumuksellista ja siihen liittyy uuden opettelua koko elämämme ajan. Jos on kerran suostunut johonkin, sen voi missä tahansa vaiheessa perua.

Vaikka olet harrastanut seksiä aiemmin jonkun toisen kanssa, uuden ihmisen kanssa täytyy uudestaan kysyä, mistä toinen nauttii ja opetella itsekin, mistä nautit juuri tämän ihmisen kanssa ja kertoa hänelle, mitä haluat ja mikä taas tuntuu pahalta. Hyvä ja nautinnollinen seksi vaatii siis keskustelua, kysymistä ja kertomista. Näin ei synny vääriä käsityksiä, joita voi olla vaikea myöhemmin purkaa. Jos seksi jännittää, voi myös aloittaa hitaasti ja tehdä joka kerta jotain erilaista ja kokeilla yhdessä, miltä se tuntuu. Kerralla ei tarvitse kokeilla kaikkea. Puhukaa siis paljon ja huolehtikaa, että molemmilla on kivaa!

Jos haluat, voit jutella näistä myös puhelimessa (nro 116 111) tai chatissä. Molemmista palveluista löytyy lisätietoa täältä Nuortennetistä.

Voi hyvin!
Terveisin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Olen tosi pahoillani, että äitisi ei näe, kuinka paljon teet eikä tunnu olevan tyytyväinen sinuun tai tekemisiisi. Kuulostaa siltä, että hoidat hienosti omat velvoitteesi ja autat lisäksi muitakin. Jos saat jostain työstä korvauksen, se kuuluisi tietenkin sinulle eikä äitisi saisi ottaa sinulta noita ansaitsemiasi rahoja.

Samoin hän ei saisi käydä lukemassa kännykältä viestejäsi ilman lupaasi tai erityisen suurta syytä olla huolissaan sinusta tai hyvinvoinnistasi. Viestintäsalaisuus koskee myös lapsia ja nuoria. Ulkonäköön liittyvät asiat ovat myös yksityisasioitasi eli sinun kuuluisi saada itse päättää kampauksestasi, meikkaamisesta ja tyylistäsi. Totta kai vanhempien vastuulla on, että sinulla on säältä suojaava vaatetus, mutta tyyli liittyy persoonallisuuden ilmentämiseen ja siihen sinulla olisi täysi oikeus. Samoin sinulla on oikeus ystävien tapaamiseen sekä omaan rauhaan.

Uhkailu, haukkuminen ja aiheeton valittaminen on henkistä väkivaltaa eikä hän saisi toimia niin. Uskon, että siitä tulee sinulle aina tosi mälsä fiilis. Psykologilla uhkaaminenkin kuulosti kurjalta. Psykologilla käyminen ei ole rangaistus, vaan viisasta itsestä huolehtimista silloin, kun on asioita tai tunteita, joiden kanssa on solmussa ja kaipaa niiden käsittelyyn apua.

Kodin pitäisi olla sinulle turvapaikka. Sellainen paikka, jossa sinun on hyvä olla, sinuun luotetaan ja jossa saat tukea ja rakkautta osaksesi. Jos sinua kohdellaan siellä huonosti, olisi tosi hienoa, jos kertoisit siitä jollekin koulusi ammattilaiselle – vaikka terkkarille tai kuraattorille. Olisi tärkeää, että äitisi osaisi tukea sinua paremmin ja sinun olisi jatkossa parempi olla kotona ilman uhkailua, vaatimuksia, rajoittamista ja valitusta. Jokaisessa kodissa on toki omat sääntönsä, mutta niitä pitäisi tarkastella aina lapsen kasvaessa.

Jos sinulla on joku mukava sukulainen, voit myös kertoa hänelle kotioloistasi ja hän voisi jutella asiasta äidillesi. Tai voit myös joku rauhallinen hetki yrittää vielä jutella hänelle itsekin tai kirjoittaa hänelle kirjeen tai viestin, jolloin sanasi menevät ehkä paremmin perille.

Jos haluat, voit myös soittaa meille (numeroon 116 111) tai tulla chattiin juttelemaan kanssamme. Yhteydenotto ei maksa sinulle mitään. Olemme täällä sinua varten!

Halauksin,
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi. Sinulla onkin monia asioita mielesi päällä! Paljon on elämässäsi onneksi myös hyvää: koulunkäynti ei tuota sinulle näköjään suurempia ongelmia, vaan tunnut omaksuvan asioita nopeasti ja tykkäät opetella uusia kieliä. Sinulla on ollut tärkeitä ystävyyssuhteita eli tiedät osaavasi olla hyvä ystävä ja olet tutustunut lukiossa jo muutamaan uuteen tyyppiin. Haluat elää terveellisesti ja olet löytänyt iloa liikunnasta. Sinulla on perhe ja olet saanut kesätöitäkin. Hienoa!

Sen sijaan oli kurja lukea yksinäisyyden tunteista ja siitä, kuinka vanhat kaverisi jättivät sinut peruskoulun jälkeen. Lisäksi tuo jaksamattomuus on varmasti raskasta. Mietit myös jonkin verran unirytmiäsi sekä pornon katsomistasi.

Se, ettei vapaa-ajalla ole saman ikäistä seuraa, on kyllä harmillista. Ymmärrän, että silloin olisi mukavaa tehdä kaikkea hauskaa toisten kanssa ja palautua koulupäivistä. Oletko koskaan kysynyt noilta peruskouluaikaisilta kavereilta, miksi he lopettivat yhteydenpidon? Voisitko kysyä heiltä, oletko ehkä loukannut heitä tahtomattasi vai mitä oikein tapahtui? On varmasti harmillista joutua luopumaan hyvistä ystävistä ja voisi olla hyvä saada asiaan jokin selitys.

Entäpä ne lukion uudet tuttavuudet? Uskaltaisitko tai haluaisitko ehdottaa heille tapaamista jossain koulun jälkeen tai viikonloppuna? Voisiko ruokailussa jutella muille ja yrittää tutustua heihin? Ystävystyminenhän ottaa usein aikaa ja toisaalta muiden kanssa voi olla hauskaa viettää aikaa vaikkei (ainakaan vielä) sydänystäviä ollakaan. Jos tapaatte vapaa-ajalla isommassa porukassa, mukaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, vaikkei kaikki tuntuisi niiltä ihan omanlaisilta. Samalla voisi mukaan pyytää jotakuta hiljaista luokkakaveria, jolla ei myöskään ehkä ole kavereita tai seuraa vapaa-ajalle? Monet ovat nykyään yksinäisiä ja odottavat, että joku muu tekisi aloitteen ja pyytäisi mukaan. Voisitko sinä olla se rohkea, joka tekee aloitteen?

On totta, että monesti kuulee sanottavan, että nuoruus on ihmisen parasta aikaa, mutta aina niin ei ole. Monesti elämä on nuoruuden jälkeen helpompaa, kun tuntee itsensä paremmin, on ihmissuhteissaan varmempi ja kaikki nuoruuden myllerrykset ovat ohi. Eli elämä ei suinkaan ole tylsempää nuoruuden jälkeen, vaan se voi olla aivan päinvastoin!

Ymmärrän, että kiusaamisesta on voinut jäädä syvät jäljet ja siksi voi olla vaikea tutustua ihmisiin tai luottaa siihen, että seurassasi viihdytään. Kuulostat kuitenkin tosi mukavalta tyypiltä ja uskon, että olet tosi hyvä ystävä! Samoin uskon, että tapaat joskus myös jonkun ihanan seurustelukumppanin, kun sen aika on 😊.

Olet aloittanut pornon katsomisen kieltämättä aika varhain ja toisinaan se kuulostaa vievän päivästäsi aika paljon aikaa. Nykyään nuorilla on tutkimusten mukaan hyvä medianlukutaito pornoon liittyen, joten uskon sinunkin tietävän eron näytellyn pornon ja todellisuuden välillä. Jos haluat lukea asiasta lisää, suosittelen Ina Mikkolan kirjaa Runkkarin käsikirja, jossa pureudutaan hyvin pornoteollisuuteen ja puretaan pornoon liittyviä myyttejä. Jos pornon katselu vie mielestäsi liikaa aikaa, kannattaa tosiaan miettiä, mitä haluaisit sen sijaan tehdä ja miten sen katsominen sinuun vaikuttaa.

Jos pystyt kiihottumaan myös ilman pornoa ja osaat erottaa pornon ja todellisuuden, en usko sen vahingoittaneen aivojasi millään tavalla. Mutta jos tämä on asia, joka huolestuttaa sinua, voisit hyvin olla yhteydessä vaikka Sexpon ilmaiseen seksuaalineuvontaan. Löydät sen Sexpon nettisivuilta.

Jäin miettimään tuota jaksamattomuutta. Kuulostaa siltä, että jaksat käydä koulua sekä harrastaa ja liikut välillä paljonkin. Joskus yksinäisyys tai tylsyys voi johtaa tunteeseen, ettei jaksa mitään ja on mälsä olo. Jos tuo tunne jatkuu, niin suosittelen lämpimästi, että kävisit juttelemassa siitä terkkarille. Sitä olisi nimittäin syytä sitten tutkia vähän tarkemmin ja miettiä, onko sen taustalla asioita, joita olisi hyvä käydä läpi jonkun ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi kiusaaminen voi jättää jälkeensä ajatuksia, tunteita ja toimintamalleja, joita olisi hyvä työstää psykologin kanssa.

Kirjoitit myös unirytmistäsi. Jos pystyt käymään normaalisti koulua, niin kuulostaa siltä, että sinun on mahdollista rukata unirytmiäsi tarvittaessa ja huolehtimaan normaaleista arjen velvoitteista. Vai oletko siitä jotenkin huolissasi? Onhan säännöllinen päivärytmi toki asia, joka lisää hyvinvointia, mutta on ihan ymmärrettävää, jos se esimerkiksi loma-aikoina muuttuu. Unihyvinvoinnista ja unen tärkeydestä on paljon tietoa saatavissa ja löydät sitä halutessasi.

On harmillista, että kotonasi ei syödä niin terveellisesti, kun haluaisit. Mutta onpa hienoa, että otit sen puheeksi vanhempiesi kanssa! Toivottavasti siihen tulee muutos. Toki se vaatii vähän jaksamista, että joku jaksaa suunnitella ruokalistan, tehdä siihen liittyvät ostokset ja sitten vielä valmistaa ruoan. Mutta jos teette vaikka valmiin listan ruoista, joista perheessä pidetään ja joista voi vain valita seuraavan viikon ruoat ja ruokaa tehdään aina pariksi päiväksi kerrallaan, hommasta tulee helpompaa. Ja vielä enemmän helpottaa, jos ruokaa tekee vuorotellen kaikki perheenjäsenet.

Vaikutat fiksulta, mukavalta ja hankaluudet huomioon ottaen aikaansaavalta tyypiltä, joten uskon, että selätät kyllä kaikki haasteet ennemmin tai myöhemmin, yksin tai toisten tuella.

Voit aina soittaa meille (numero on 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa kirjepalveluumme. Palvelumme ovat maksuttomia ja auki vuoden jokaisena päivänä. Olet tärkeä!

Lämmöllä
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei :l,

Kiitos rohkeudestasi kirjoittaa ajatuksistasi ja huolistasi tänne Nuortennettiin. Pohdit tärkeitä asioita, ja voit olla ylpeä itsestäsi, että olet kuunnellut omaa oloasi ja tunteitasi asian suhteen. Vaikutat upealta ja fiksulta nuorelta, joka haluaa toimia itsensä parhaaksi ja hakee tukea ja apua omille ajatuksilleen. Lisäksi on ihana lukea, että sinulla on tukena poikaystävä, joka kunnioittaa rajojasi ja tunteitasi.

Kerrot ahdistuvasi seksiin ja aikuistumiseen liittyvistä asioista. On todella tärkeää kuunnella näissä asioissa itseään ja antaa itselleen rauha olla lapsi niin kauan kuin se tuntuu itsestä hyvältä eikä suostua mihinkään mikä ei itsestä tunnu hyvältä. Toisaalta seksi, läheisyys ja esimerkiksi itsetyydytys ovat luonnollinen ja normaali osa elämää sitten kun siihen itse on valmis. Olen todella pahoillani, jos nämä asiat saavat sinut kokemaan ahdistusta tai huonoa omaatuntoa. Muistathan, ettei sinussa ole mitään väärää tai viallista vaikka koetkin näitä tunteita.

Kirjoitat lisäksi, että oman kehosi piirteet ja muutokset ahdistavat sinua. Murrosiässä, kun keho alkaa aikuistua mutta mieli ja ajatukset ovat edelleen lapsuudessa, voi tuo ristiriita tuntua kuluttavalta ja ahdistavalta, varsinkin kun muutosta ei pysty itse hallitsemaan. Siksi rohkaisen sinua mennä juttelemaan olostasi jollekin aikuiselle, kuten terveydenhoitajalle. Ahdistus tästä kaikesta mitä nyt koet ei ole sinun kannettavanasi yksin, vaan ansaitset itsellesi tukea ja apua, että olosi kevenisi ja sinulla olisi helpompi olla.

Jos juttelu kasvotusten tuntuu hankalalta, me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme myös tukenasi! Meille voit soittaa ja kirjoittaa joka päivä nimettömästi ja luottamuksella mistä tahansa asiasta.

Lämpimin terveisin,

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Sininen Katkarapumopo 🦞

Kiitos kun kirjoitit ajatuksistasi tänne Nuortennettiin. Kuten itsekin toteat, se, että asiasta kertoo tai kirjoittaa toiselle voi jo itsessään helpottaa oloa ja saada ajatuksia muualle. Siksi onkin sinulta rohkea teko kirjoittaa tänne.

Kerrot hankaluudestasi olla ihmisten seurassa ja sosiaaliset tilanteet ahdistavat sinua. Kirjoitat koulun sujuvan muuten mielestäsi hyvin, mutta ryhmä- ja paritehtävät ahdistavat sinua. On täysin ymmärrettävää, että uusien vieraiden ihmisten seura jännittää, varsinkin jos muut ovat jo tuttuja keskenään. Toisaalta niissä hetkissä saattaa kohdata ihmisen, joka arvostaa ujoutta ja rauhallisuutta. Me olemme kaikki erilaisia mutta silti yhtä hyviä, ja meillä jokaisella on omat vahvuutemme. Mikä on sinun vahvuutesi? Keskittymällä asioihin, joissa on hyvä ja joista nauttii, saa sitä kautta myös itseluottamusta ja onnistumisen kokemuksia. Niissä hetkissä voi myös olla helpompi kohdata uusia ihmisiä.

Olet hienosti pohtinut eri vaihtoehtoja mistä saattaisi löytää uusia ystäviä kuten juuri harrastuksista, vaikka niihin osallistuminen sinua mietityttääkin. Osaatko sanoa, onko sinua aina jännittänyt muiden ihmisten seura vai onko se alkanut pikkuhiljaa? Ahdistuksesta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta on mahdollista oppia pois, kunhan siitä rohkaistuu puhumaan esimerkiksi koulussa terkkarin tai kuraattorin kanssa. Kun saat apua ahdistukseesi, alkaa se helpottaa ja sitä kautta pystyt pikkuhiljaa kokemaan olosi muiden seurassa helpommaksi.

Rohkeutta ja kaikkea hyvää sinulle toivottaen,

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä