Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei,
Kiitos, kun rohkeasti kirjoitit meille!
Oli kurja kuulla, kuinka olet ahdistunut ja vihainen, etkä ole saanut nukuttua. Samalla minulla heräsi huoli kotitilanteestasi, kun mainitsit, että teillä on ollut paljon riitoja ja väkivaltaa sekä haluaisit laitokseen. Väkivalta on aina väärin, eikä väkivaltaa tai sen uhkaa pitäisi koskaan joutua kokemaan. Kotona kuuluisi olla hyvä ja turvallista olla. Olen pahoillani, että sinulla ei näin ole.
Olisi todella tärkeää, että saisit itsellesi apua ja haluan kannustaa sinua kertomaan tilanteestasi jollekin lähellä olevalle luotettavalle aikuiselle. Tällainen aikuinen voi esimerkiksi olla koululla opettaja, terveydenhoitaja tai kuraattori. Apua voi hakea myös esimerkiksi nuorisotyöntekijältä tai terveyskeskuksesta.
Jos koet väkivaltaa tai sen uhkaa, niin silloin voi aina myös soittaa hätäkeskukseen (112). Uhkaavissa tilanteissa on aina tärkeä saada itselleen apua heti.
Vaikeisiin kotitilanteisiin on mahdollista saada apua myös lastensuojelusta. Apua voi saada esimerkiksi niin, että kerrot tilanteestasi lähellä olevalle luotettavalle aikuiselle, joka on puolestasi yhteydessä paikkakuntasi lastensuojeluun. Esimerkiksi koulun työntekijöillä on työnsä puolesta velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos heillä herää huoli sinusta ja kotitilanteestasi. Tästä linkistä voit lukea lisää liittyen avun hakemiseen lastensuojelusta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/apua-lastensuojelusta/
Toivon, että voit kerätä rohkeutesi ja kertoa asiasta turvalliselle ja luotettavalle aikuiselle. Sinulla on parhain mahdollisuus saada apua itsellesi, kun joku aikuinen tietää tilanteestasi.
Jos haluat pohtia tilannettasi lisää vielä nimettömästi ja luottamuksellisesti, voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Meillä on lisäksi myös chat ja nettikirjepalvelu. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Kiitos, kun rohkeasti kirjoitit mielesi päällä olevista asioista. Ikävä kuulla, kuinka olet ollut stressaantunut ja ahdistunut sekä pohdit jatkuvasti arvostelevatko muut sinua. Kerroit myös pohtivasi, onko sinulla sosiaalinen ahdistus. Tämän lisäksi elämässäsi on tapahtunut iso muutos, kun vanhempasi ovat eronneet sekä mainitsit, että sinulla on menneisyydestä muitakin traumoja.
Joskus, kun mieli voi huonosti, ei aina välttämättä edes itse ymmärrä, mistä huono olo johtuu. Silloin mieli voi täyttyä herkästi huonoista ja kriittisistä ajatuksista. Itseään saattaa kritisoida ja moittia herkästi sekä sitä kautta voi tulla ajatuksia, että myös muut ajattelevat pahaa. Joskus se pahin kriitikko onkin juuri oman pään sisällä, eivätkä muut ollenkaan ajattele sinusta tuolla tavalla. Vaikeista ja kriittisistä ajatuksista ei ole aina helppo päästä eroon, mutta se on kuitenkin mahdollista. Sinussa paljon hyvää ja toivon, että pystyisit jossakin vaiheessa näkemään sen myös itse. Yksin ei kuitenkaan tarvitse pärjätä!
Mainitsit, että olet 11-vuotiaana käynyt juttelemassa kuraattorille. Ikävä kuulla, että siitä ei silloin ollut apua, mutta olen silti todella ylpeä sinusta, että olet uskaltanut mennä juttelemaan. Tie kohti parempaa oloa ei aina ole helppo ja joskus voi tuntua, että mikään ei auta tai kukaan ei ymmärrä. Sinulla on kuitenkin kaikki oikeus saada apua ja tulla kuulluksi. Vaikka olo tuntuisikin toivottomalta, niin asioilla on mahdollisuus muuttua paremmaksi. Uskon, että kohtaat vielä päiviä, jolloin voit tuntea olosi aidosti onnelliseksi ja hyväksi omana itsenäsi.
Toivoisinkin siis, että voisit antaa vielä mahdollisuuden avun hakemiselle ja kertoisit olostasi jollekin turvalliselle aikuiselle. Vaikeiden asioiden kanssa ei koskaan pidä jäädä yksin, vaan aina olisi tärkeää saada apua. Kuka voisi olla sinun lähipiirissäsi sellainen aikuinen, kenelle voisit kertoa? Entä tuntuisiko sinusta siltä, että voisit antaa esimerkiksi kuraattorille vielä mahdollisuuden?
Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, niin voit vaihtoehtoisesti kokeilla esimerkiksi kirjeen kirjoittamista ja sen näyttämistä haluamallesi aikuiselle. Tai voit vaikka näyttää ihan vain tämän kirjoittamasi viestin. Olet nimittäin tässä viestissä todella taitavasti kuvaillut tunteitasi ja ajatuksiasi!
Jos haluat nimettömästi jutella luotettavan aikuisen kanssa, niin meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111). Lisäksi meillä on chat ja nettikirjepalvelu. Kaikki palvelumme ovat nimettömiä, luottamuksellisia ja ilmaisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet tärkeä ja arvokas! Vielä koittaa se päivä, kun huomaat ajattelevasi itsestäsi kauniisti. <3
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei J,
Kiitos viestistäsi ja hienoa, että päätit kirjoittaa keskustelupalstalle!
Olen pahoillani, että olet menettänyt koirasi. Rakkaan lemmikin menetys on surullista ja siitä toipuminen voi viedä aikaa. Silloin, kun surettaa ja itkettää, niin silloin onkin hyvä antaa itkun tulla. Oletko pystynyt juttelemaan vanhempiesi kanssa koiran kuoleman aiheuttamista tunteista? Se voi joskus helpottaa, kun tunteistaan puhuu ääneen jonkun kanssa. Se voi olla myös tärkeää, että voi muistella koiran kanssa koettuja hyviä hetkiä yhdessä jonkun kanssa.
Joskus voi myös olla vaikea olla vertailematta itseään muihin ja tuntua siltä, että kaikilla muilla menee asiat hyvin. Myös ulkonäköään voi olla vaikea olla vertailematta ja erityisesti murrosiässä korostuu se, että kaikki kehittyvät hieman eri tahtiin. Ihmiset ovat eri näköisiä ja kokoisia, ja se on rikkaus, että kaikki eivät ole samanlaisia. Toivon, että näkisit, kuinka hyvä ja riittävä olet juuri tuollaisena kuin nyt olet. <3
Vaikeista asioista puhuminen voi tuntua joskus vaikealta ja silloin voi tuntua helpommalta esittää, että kaikki on hyvin. Vaikeita tunteita tulee kuitenkin aina välillä jokaiselle, eikä siinä ole mitään väärää. Sinä saat tuntea ihan kaikenlaisia tunteita, eikä sinun tarvitse olla aina iloinen.
Usein juuri vaikeisiin tunteisiin voi auttaa se, että kertoo niistä jollekin. Kun joku kuuntelee ja lohduttaa, niin sen jälkeen oma mieli voi tuntua kevyemmältä. Miltä sinusta tuntuisi kertoa ihan rehellisesti vanhemmillesi, miltä sinusta tuntuu? Uskon, että he haluaisivat tukea sinua, jos vaan tietäisivät, mitä sinä ajattelet. Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, niin joskus kirjoittaminen voi olla hyvä tapa kertoa, miltä tuntuu. Voit näyttää heille vaikka tämän viestisi tai kirjoittaa uuden tekstin, jonka näytät heille.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Olet arvokas! <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Dramalama!
Kiitos viestistäsi. Olen tosi pahoillani, että tunnut voivan nyt tosi huonosti. Olet itkuinen ja mietit mm. syömistä, kuormittumista, itsetuhoisuutta, puhelimen käyttöä, kaapista tuloa, koulumotivaatiota ja tukihenkilöiden lähtöä. Kuulostaa siltä, että sinulla on nyt paljon asioita mielessäsi.
Sinulla on kuitenkin ainakin ollut jotain tukitahoja olemassa, jos sinulla on ollut tukihenkilöitä ja olet ilmeisesti saanut autismidiagnoosin. Onko sinulla tällä hetkellä joku taho, johon voit olla yhteydessä ja sanoa, että pelkäät, miten pärjäät? Jonkun aikuisen olisi tosi tärkeää saada tietää, että tarvitset nyt apua. Sinun ei tarvitse pärjätä yksin. Kaikki meistä tarvitsevat joskus toisten ihmisten apua.
Onko sinulla tällä hetkellä tukihenkilöä, jolle voit purkaa huoliasi ja sanoa, että tarvitset apua? Jos ei, niin pystytkö kertomaan vanhemmillesi, että voit nyt tosi huonosti? Jos se tuntuu hankalalta eikä muita tukitahoja tällä hetkellä ole, niin koulusi terkkari ja kuraattori ovat siellä sinuakin varten. Heille voit sanoa suoraa, että tarvitset apua. Jos puhuminen on vaikeaa, voit laittaa jommallekummalle viestin, jossa sanot nuo samat asiat, jotka kirjoitit tänne. Kuulostaa siltä, että tarvitset nyt jonkun, jonka kanssa voit käydä rauhassa läpi näitä kaikkia asioita.
Vielä tuosta kaapista tulemisesta. Kenelle haluaisit tulla ulos? Onko joku, jolle olet jo tullut ulos? Voisiko hän olla vieressäsi, kun kerrot asiasta muille? Tai olisiko helpompaa, jos joku toinen tekisi sen puolestasi? Joskus on tärkeää kertoa tällainen iso asia muille, mutta jos tiedät, että on olemassa joku, jolle sitä ei ole turvallista tehdä, niin muistathan, että asialla ei ole kiire. Suuntautuminen on henkilökohtainen asia ja saat valita itse, kenelle siitä kerrot. Setan nuorten sivuilla (valitse osio ”nuoret” ja siellä ”itsemäärittely ja normit”) on lisätietoa kaapista tulemisesta, jos haluat vilkaista heidän ajatuksiaan asiasta.
Jos haluat jatkaa keskustelua, olemme täällä sinua varten! Voit soittaa meille numeroon 116 111 tai tulla juttelemaan chatissä. Myös kirjepalvelu on käytössäsi. Kaikki palvelumme ovat auki vuoden jokaisena päivänä eivätkä ne maksa sinulle mitään. Olet meille tärkeä ja haluaisimme niin kovasti, että voisit taas hyvin!
Sinua halaten,
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. Onpa kurja kuulla, että sinusta tuntuu siltä, ettei vanhempasi välitä sinusta! Sen täytyy tuntua tosi pahalta.
Puhuvatko vanhempasi sinulle vähättelevästi tai saatko osaksesi vähemmän huomiota kuin sisaruksesi, jos sinulla sellaisia on? Vai onko kyse siitä, että vanhempasi eivät ehdi huomioida sinua muiden hommien ohella? Joskus aikuiset ovat kiireisiä tai pohtivat omia asioitaan tai huoliaan eivätkä siksi muista huomioida lapsia. Tai joskus, jos lapsella sujuu kaikki hyvin, aikuiset unohtavat, että he tarvitsevat huomiota myös silloin.
Ymmärrän, että tästä asiasta voi olla tosi vaikea puhua. Silti ajattelen, että mikään ei ehkä muutu, jos vanhempasi eivät saa tietää, miltä sinusta tuntuu. Vai mitä itse ajattelet? Siksi kannustankin sinua vielä miettimään, olisiko joku tapa, jolla he saisivat tietää ajatuksistasi.
Mitä jos itse ehdottaisit jotain yhteistä tekemistä? Pelaamista, leipomista, lenkkiä tai kirjastokäyntiä? En yhtään tiedä, mistä tykkäät, mutta uskon, että keksit kyllä jotain! Samalla voit sanoa, että tykkäisit siitä, että tekisitte asioita enemmän yhdessä. Tai että sinusta tuntuu, ettet ole enää heille tärkeä.
Voi olla, että menin tässä nyt ihan hakoteille, kun en tiedä sinusta enempää. Olisikin tosi mukava jutella asiasta enemmän. Haluaisitko soittaa meille (numeromme on 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa elämästäsi enemmän kirjepalveluun, jossa voi aloittaa kanssamme kirjeenvaihdon? Kaikki palvelumme ovat sinulle täysin maksuttomia eikä niissä tule ilmi nimesi. Haluamme sinun parastasi ja että sinulla olisi kotona rakastettu olo.
Sinua ajatellen,
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki V [osa nimimerkistä poistettu!
Kiitos viestistäsi. Olen tosi pahoillani, että sinulla ei ole hyvä olla kotona ja harrastuksessakin sattui tuo onnettomuus. Toivottavasti siinä ei käynyt kovin pahasti!
On myös kurja lukea, että joudut pelkäämään vanhempiesi lyövän sinua. Vanhempasi eivät saisi ikinä satuttaa sinua millään tavalla, vaan päinvastoin heidän pitäisi suojella sinua kaikelta kaltoinkohtelulta.
Ymmärrän hyvin, että haluat pois kotoa. Jos kotiolosi ovat sinulle vaaralliset, se voikin olla aivan varteenotettava vaihtoehto. Siitä päättää lastensuojelun sosiaalityöntekijät. Ensin toki yritetään kaikin tavoin saada kodistasi sellainen paikka, jossa sinun olisi hyvä ja turvallinen olla ja jossa sinusta pidettäisiin hyvää huolta.
Kehottaisin sinua kääntymään koulukuraattorin puoleen. Kerro hänelle, minkälaista kotonasi on, miten vanhempasi kohtelevat sinua ja miltä sinusta tuntuu olla kotona. Hän tietää kyllä, mitä tehdä ja on sinun puolellasi. Ansaitset tulla autetuksi ja saada sellaisen kodin, jossa sinun on hyvä olla!
Voit aina myös soittaa meille (numeromme on 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa kirjepalveluumme. Kaikki palvelumme ovat maksuttomia, anonyymejä ja luottamuksellisia. Olet tärkeä!
Lämmöllä
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki V [osa nimimerkistä poistettu] 16!
Kiitos viestistäsi. Jos oikein ymmärsin, niin sinulla on tyttöystävä, minkä lisäksi olet alkanut seurustelemaan myös tuon ystäväsi kanssa. Kuulostaa kuitenkin siltä, että et haluaisi seurustella tuon kaverisi kanssa.
On tosi tärkeää pohtia näitä seurusteluun liittyviä sääntöjä, joten olen iloinen, että kirjoitit aiheesta. Tärkeintä olisi, että pystyisit olemaan itsellesi rehellinen ja toimimaan, niin kuin sydämesi sanoo. Olisi hyvin tärkeää kertoa rehellisesti tuolle ystävällesi, että et halua seurustella hänen kanssaan. Ei ole hänenkään puoleltaan reilua, jos olet hänen kanssaan vastentahtoisesti etkä oikeasti rakasta häntä, eikö?
Sinänsä ei ole väärin seurustella monen ihmisen kanssa yhtä aikaa, jos se sopii heille kaikille. Mutta salailusta tulee vain paha mieli kaikille ja sinulle aiheutuu siitä turhaa pelkoa paljastumisesta. Siksi kehotankin sinua puhumaan suoraa tuolle ystävällesi. Kerro, että hän on sinulle tärkeä ja haluat olla hänen kaverinsa, mutta että et halua hänen kanssaan romanttista suhdetta. Jokaiselle tulee elämässä tällaisia pettymyksiä vastaan ja vaikka olo saattaa sen vuoksi olla jonkin aikaa surkea, sydänsuruista pääsee aina yli. Onneksi olette kavereita ja voitte viettää aikaa yhdessä sen jälkeenkin.
Kaikkea hyvää sinulle!
Terveisin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei dramalama(🏳️🌈),
Kiitos viestistäsi tänne Nuortennetin keskustelupalstalle! Pohdit viestissäsi sitä, kuinka isäsi läheisyys ja kosketukset saavat olosi epämukavaksi ja olet sen myös osoittanut ja kertonut hänelle. On todella tärkeää ja hienoa, että olet rohkaistunut kertomaan tästä isällesi, ja rohkaisen sinua edelleen tuomaan asian joka kerta esiin, mikäli koet jonkin isäsi sanoman tai tekemän asian epämukavaksi tai loukkaavaksi.
Meillä jokaisella on oikeus päättää omasta kehostamme, kuka meihin koskee ja millä tavalla. Toiselle lämmin halaus vanhemmalta voi olla luontevaa tai miellyttävää, toiselle taas tunkeilevaa ja omia rajoja loukkaavaa. Siksi onkin tärkeää, että jokainen meistä saa itse asettaa omat rajansa ja myös niin, että niitä kunnioitettaisiin.
Onko sinulle elämässä ketään toista aikuista, jolle voisit puhua asiasta? Esimerkiksi äiti, kummi, täti tai vaikka koulussa terkkari tai kuraattori? Lisäksi rohkaisisin sinua yrittää ottaa asia puheeksi uudelleen isäsi kanssa, joko kasvotusten tai laittamalla esimerkiksi viesti hänelle, missä ilmoitat haluavasi kotona enemmän omaa tilaa ja yksityisyyttä, ilman että joudut jatkuvasti olemaan varuillasi, että rajojasi loukataan.
Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tarvittaessa tukenasi! Meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella!
Kaikkea hyvää sinulle toivottaen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariTervehdys!
Kiitos viestistäsi ja toiveesi mukaisesti viestisi on nyt poistettu kyseiseltä palstalta! Tervetuloa jatkossakin kirjoittamaan Nuortennettiin!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Feeniks,
Kiitos rohkeudestasi kirjoittaa huolestasi tänne Nuortennetin keskustelupalstalle. Kerrot tuntevasi ahdistusta väkivaltaisesta käytöksestäsi pikkuveljiäsi kohtaan. On todella hienoa, että olet tunnistanut käytöksessäsi jotain minkä haluat korjata ja muuttaa, voit olla todella ylpeä itsestäsi!
On ihan ymmärrettävää, että tunnekuohun ja ärsyyntymisen nostaessa päätään pyrkii sen purkamaan johonkin asiaan tai tekoon. Väkivalta kaikissa tilanteissa ja muodoissa on kuitenkin väärin, ja niin on myös isäsi uhkailu lyömisellä sinua kohtaan. Mikä voisi olla sellainen asia, joka voisi helpottaa sinua käsittelemään ärsytystä tilanteissa, joissa huomaat pikkuveljiesi ottavan sinua hermoon? Tuossa hetkessä keskittyminen johonkin aivan muuhun, kuten esimerkiksi käsien laittaminen kylmän veden alle, lempimusiikin hyräily tai vaikka sadasta laskeminen alaspäin voi saada huomiosi kääntymään muualle ja näin antaa sinulle myös aikaa tasata tunnekuohua ja rauhoittua.
Jos tuntuu, ettei nämäkään keinot tuo helpotusta, voit aina jutella asiasta esimerkiksi terkkarin tai kuraattorin kanssa ja pohtia mikä voisi olla tuon aggressiivisuuden taustalla. Yritä kuitenkin olla itseäsi kohtaan lempeä, olet ottanut tärkeän ja ison askeleen kun haluat muuttaa käyttäytymistäsi ja se on todella hienoa, hyvä sinä!
Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tarvittaessa tukenasi, olemme auki joka päivä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella!
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariHei dramalama(🏳️🌈),
Pahoittelut, että olet joutunut odottamaan viestiesi julkaisemista ja vastauksia! Pyrimme julkaisemaan kaikki viestit tulojärjestyksessä ja myös vastaamaan niihin ajatuksella, tästä syystä vastaaminen ja julkaisu voi joskus kestää hieman pidempään.
On tärkeä kuulla, että koet tämän paikan olevan sellainen, josta koet saavasi apua ja tukea itsellesi. Miltä sinusta tuntuisi soittaa tai kirjoittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai chattiin? Olemme auki joka päivä ja siellä pääset juttelemaan heti päivystäjän kanssa nimettömästi ja luottamuksella. Ethän jää yksin huoliesi kanssa <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Bab Honey Girl 😍😈 ❤💜💙💛💖,
Pahoittelut, että olet joutunut odottamaan vastausta viesteihisi, pyrimme julkaisemaan viestit saapumisjärjestyksessä ja joskus viestin julkaisussa ja vastauksessa voi kestää, pahoittelut tästä! Kiitos kuitenkin kun jaksat odottaa ja tärkeää myös, että kysyt asiasta mikä sinua mietityttää!
Mukavaa viikkoa sinulle toivotellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei dramalama(🏳️🌈),
Kiitos viestistäsi ja kehitysideastasi tänne Nuortennettiin! Olet oikeassa siinä, että jokaiselle keskustelualueelle myös nuoret saavat käydä kommentoimassa ja antamassa vertaistukea toisilleen, vaikka keskustelussa olisikin päivystäjä mukana!
Välitän terveisesi Nuortennetin työntekijöille ja oikein mukavaa ja valoisaa loppuviikkoa sinulle!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Bab Honey Girl 😍😈 ❤💜💙💛💖,
Kiitos viestistäsi ja onpa ikävä kuulla, että koet ettei viesteihisi enää täällä Nuortennetissä vastata. Voisiko kyseessä olla, ettei kaikkia viestejäsi ole ehditty vielä julkaista? Julkaisemme kaikki viestit tulojärjestyksessä ja lisäksi pyrimme tällä palstalla vastaamaan viesteihin sen lisäksi, että luemme ne ajatuksella.
Kerrot lisäksi, että kaipaat apua ongelmaan, johon tarvitset ystäväsi kanssa apua. Miltä sinusta tuntuisi soittaa tai kirjoittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai chattiin? Olemme auki joka päivä ja meille voi jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella!
Valoa ja iloa loppuviikkoosi!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei ⭐🔷️Kristallienkeli🔷️⭐,
Pahoittelut, että olet joutunut odottamaan viestiesi julkaisua näin pitkään! Pyrimme julkaisemaan kaikki viestit tulojärjestyksessä ja joskus tässä voi kestää jonkun aikaa, sillä haluamme kirjoittaa viesteihin myös vastauksen ja lukea ne kaikki ajatuksella läpi!
Mukavaa loppuviikkoa sinulle!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit