Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei Sijoitettu,

Kiitos viestistäsi ja tärkeistä kysymyksistäsi tänne keskustelupalstalle. Pohdit viikkorahan, itsemääräämisoikeuden sekä liikkumisen rajoittamisen toteutumista sijoituspaikassa.

Jokaisella lapsella ja nuorella on tiettyjä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan näitä ovat muun muassa oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeita vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja. Lastensuojelulaki 52 § (Finlex)

Viikkorahalla tässä tapauksessa tarkoitetaan käyttövaroja, jotka kuuluvat jokaiselle sijaushuollossa asuvalle lapselle ja nuorelle. Käyttövaroja ei saisi rajoittaa sijaishuoltopaikassa eikä nuoren käyttäytyminen tai esimerkiksi karkumatkat oikeuta puuttumaan nuoren käyttövaroihin. Eli viikkorahoja ei saisi jättää maksamatta vaikka huonetta ei olisikaan siivottu.(Lastensuojelulaki 55 § 3 momentti)

Pohdit lisäksi liikkumisen rajoittamista sovitun kotiintuloajan jälkeen. Liikkumisvapauden rajoittaminen voidaan toteuttaa niissä tapauksissa, kun nuoren sijoittamiseen liittyy nuoren päihteidenkäyttö, rikollisen teot tai muu vahingollinen ja kehitystä vaarantava toiminta. Rajoittaminen ei ole rangaistus vaan sen on tarkoitus suojella lasta (Lastensuojelulaki 69 §) Liikkumisrajoituksen aikana voi kuitenkin esimerkiksi ulkoilla työntekijän kanssa sekä käydä koulussa sekä osallistua mahdollisuuksien mukaan harrastuksiin tai esimerkiksi retkille.

Herätysajat ovat varmasti sovittavissa asuinpaikan ohjaajien kanssa, ja klo10 herätys varmaankin liittyy siihen, että ehdit syömään aamupalaa ja pääset mukaan päivän touhuihin sekä pysyt arkirutiineissa kiinni.

Toivottavasti sait vastaukset kysymyksiisi ja mikäli haluat vielä jutella tai kysyä asiasta, voit olla aina yhteydessä meihin Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai chattiin! Olemme auki joka päivä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Tervehdys!

Olipa hienoa, että lähdit kirjoittamaan huolestasi tänne keskustelupalstalle. Ensinkin voit olla ylpeä itsestäsi, että olet parhaasi mukaan yrittänyt parantua syömishäiriöstäsi ja toivottavasti saat myös siihen apua ja tukea itsellesi!

Kerrot stressaavasi tulevaa terveystarkastusta ja painosi kommentointia. Ymmärrän hyvin, että tuo mietityttää ja ahdistaa kun olet kamppaillut asian kanssa useamman vuoden ajan. Ensimmäisenä tuleekin mieleeni, tietääkö terveydenhoitajasi syömishäiriöstäsi? Olisi tärkeää, että hän tietäisi asiasta ja sitä kautta voisi tukea sinua paranemaan eikä tietämättään lisäämään pahaa oloasi. On ikävä lisäksi kuulla, että joudut kuuntelemaan luokkakavereidesi kysymyksiä painostasi ja pituudestasi. Laihuus tai paino eivät ole kilpailun kohde ja me kaikki olemme ihan yhtä hyviä ja arvokkaita painoimme tai olimme kuinka pitkiä tai lyhyitä tahansa.

Miltä sinusta tuntuisi jutella asiasta jollekin aikuiselle koulussa, esimerkiksi juuri terveydenhoitajalle tai kuraattorille? Näin saisit apua ja tukea toipumiseesi, eikä sinun tarvitsisi jännittää ja stressata tulevaa tarkastusta. Sinulla on myös oikeus sanoa, ettet halua vanhemmillesi kerrottavan käynnistäsi ja voisitte yhdessä miettiä mikä voisi auttaa sinua toipumisessa.

Jos asia vielä jännittää tai stressaa sinua, voit olla myös aina meihin yhteydessä. Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) ja chat on auki joka päivä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.

Tsemppiä ja jaksamista syksyysi!

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Tervehdys Nimimerkki!

Kiitos viestistäsi tänne Nuortennetin keskustelupalstalle. Pohdit tärkeää ja isoa asiaa ja on sinulta todella fiksua kysyä asiasta neuvoa. Kerrot vanhempiesi erosta ja halustasi muuttaa isäsi luokse kokonaan, mutta olet tällä hetkellä kirjoilla äitisi luona. Pohdit myös sitä, olisiko muutto isäsi luokse helpompaa vasta yläasteen jälkeen kun olet vanhempi.

Suomen lain mukaan lapsen mielipidettä on aina kysyttävä, kun päätetään siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu pääsääntöisesti. Myös lapsen iällä on merkitystä, eli mitä vanhempi olet, sitä isompi painoarvo mielipiteelläsi ja toiveillasi on. Päätöksen tekevät kuitenkin vanhemmat ja siinä heidän tulee ottaa huomioon useita asioita, kuten koulumatka, lapsen tarpeet ja ikä sekä vanhemman mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan ja ottaa päävastuu lapsesta ja lapsen asioista. On myös olemassa vaihtoehto, jossa lapsi asuu molempien vanhempiensa luona esimerkiksi vuoroviikoin.

Oletko jutellut asiasta isäsi kanssa ja kertonut että toivoisit muuttavasi hänen luokseen kokonaan? Ensimmäinen askel tässä olisi se, että kertoisit molemmille vanhemmille toiveistasi ja voisitte yhdessä istua alas ja pohtia miten asumisjärjestelyt saataisiin onnistumaan niin, että sinullakin olisi hyvä olla. Asiat varmasti selkiytyvät kunhan kerrot toiveistasi ja ajatuksistasi vanhemmillesi!

Kaikkea hyvää syksyysi!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Just Me✨

Olipa hyvä, että kirjoitit ajatuksistasi ja huolistasi tänne Nuortennetin keskustelupalstalle. Viestisi perusteella mielessäsi pyörii monta isoa asiaa ja on hyvä, että saat purettua niitä hieman kirjoittamalla.

Kerrot suunnitelmistasi päästä luonnontiede- ja matikka-luokalle ja siitä, kuinka vanhempasi eivät näe yritystäsi ja ahkeruuttasi koulumenestyksen ja tavoitteidesi saavuttamiseksi. Kuulostat olevan määrätietoinen ja ahkera nuori, joka yrittää parhaansa. Muistathan että se riittää ja olet hyvä juuri sellaisena kuin olet!

Kerrot lisäksi, kuinka kärsit ahdistuksesta ja että sinulla pyörii itsetuhoiset ajatukset mielessä. Onkin todella hyvä ajatus ja suunnitelma sinulta mennä juttelemaan asiasta kuraattorille, ansaitset ehdottomasti apua ja tukea itsellesi, että voisit ja jaksaisit paremmin. Voit aina sanoa kuraattorille, ettet haluaisi vanhemmille kerrottavan. Toisaalta jos vanhempasi tietäisivät pahasta olostasi, he voisivat tukea sinua paremmin ja ehkä sitä kautta ymmärtäisivät olla vaatimatta sinulta liikaa.

Muistathan että olemme myös täällä Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa tukenasi, jos sitä kaipaat. Meille voit soittaa ja chatata joka päivä!

Voimia opiskeluun ja lämpöä ja lempeyttä syksyysi toivottelee,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei Rex,

Kiitos, kun laitoit viestiä!

On kurja kuulla, että olet satuttanut itseäsi, kärsit masennuksesta sekä alkoholiin ja nikotiinin käyttöön liittyvistä ongelmista. Kurjalta kuulostaa myös se, että olet joutunut odottamaan apua jo noin kauan.

On todella hienoa ja tärkeää, että lähipiirisi aikuinen sekä ammattilaiset tietävät tilanteestasi, mutta tuntuu pahalta puolestasi, että olet joutunut odottamaan apua jo noin kauan. Sinulla on ehdottomasti oikeus saada itsellesi apua ja tukea.

Mietin, että onko sinun mahdollista vielä apua odottaessasi käydä tapaamassa vielä esimerkiksi koulukuraattoria tai jotakin toista koulun työntekijää? Entä tuntuuko sinusta, että pystyt kertomaan lähipiirisi aikuiselle silloin, kun sinulla on huono olla? Erityisesti vaikeina hetkinä, kun on huono olla, on tärkeää, ettei jäisi omien ajatustensa kanssa yksin.

Kun on itsetuhoinen olo ja paha olla, niin silloin voi myös hakeutua terveyskeskuksen päivystykseen hakemaan itselle apua. Kun omaan itsetuhoiseen oloon tarvitsee apua heti, niin myös hätäkeskukseen (112) voi aina soittaa.

Jos haluat jutella nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa, voit aina soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Meillä on lisäksi myös chat ja nettikirjepalvelu. Kaikki palvelumme ovat aina ilmaisia, nimettömiä ja luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Toivon todella, että sinun ei tarvitse odottaa apua enää kovin pitkään. Vaikka nyt ei siltä tuntuisi, niin tulevaisuus voi tuoda sinulle vielä paljon hyviä asioita.

Paljon voimia! Olet tärkeä! <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Hyvä kun kirjoitit tänne palstalle. Olen tosi pahoillani, että elämässäsi on nyt monta kurjaa juttua yhtä aikaa.

Olen ensinnäkin pahoillani, että seurustelusuhteesi päättyi. Se on aina iso asia, olit sitten itse se, joka haluaa erota tai se, joka olisi halunnut jatkaa. Suhteelle on kuitenkin aina paljon odotuksia ja siihen liittyy paljon unelmia, jotka sitten murskaantuvat, kun suhde päättyy. Toivottavasti eroonne ei liity tarpeettoman paljon pahoja sanoja tai tekoja tai toisen satuttamista.

Olen surullinen myös siitä, että kaverisi kohtelevat sinua huonosti. Joskus porukassa tyhmyys tiivistyy ja pitää yrittää nostaa omaa egoaan painamalla toista lyttyyn. Silloin voi auttaa, jos puhuu näiden ihmisten kanssa kahden kesken ja kertoo, kuinka satuttavaa tällainen käytös on. Silloin he eivät ehkä kehtaa pöllöillä, niin kuin isossa porukassa. Jos käytös ei muutu, on ehkä parempi olla sellaisten ihmisten parissa, jotka osaavat käyttäytyä kauniisti toisia ihmisiä kohtaan.

Onneksi sinulla on kuitenkin tuo yksi ystävä, jolle pystyt puhumaan. Hän tuntuu ymmärtävän, kuinka hyvä tyyppi olet. Kun toimit itse oikein, voit olla hyvillä mielin ja puhtaalla omalla tunnolla ja luottaa siihen, että hyvät tyypit jäävät ystäviksesi. Olisihan se mukavaa, jos olisi iso kaveriporukka, mutta yksikin hyvä ystävä riittää!

Tällainen huono kohtelu ja ero ymmärrettävästi vetävät mielen matalaksi. Huonommat jaksot elämässä kuuluvat asiaan ja niistä oppii aina jotain. Jos ei muuta, niin sitä, kuinka ihmisiä kuuluisi kohdella ja millainen on hyvä ystävä tai luokkakaveri. Ainakin tiedät ehkä nyt, millainen ystävä ehkä itse haluaisit olla ja mitä arvostat seurustelusuhteessa.

On tosi viisasta ja tärkeää tarkkailla omaa oloaan. Jos mieli on matala monta viikkoa putkeen, on syytä kertoa siitä jollekin aikuiselle tai koulun ammattilaiselle. Ehkä taakkaa on silloin yksinkertaisesti liikaa ja tarvitset toisen ihmisen jakamaan sitä kanssasi. Juttelu tutkitusti auttaa ja parasta apua siihen saat koulusi ammattilaisilta: terkkarilta, kuraattorilta tai psykologilta. Toivon, että varaat jollekin heistä ajan, jos mieli pysyy mustana tai eläminen ei tunnu enää mukavalta. Olet hyvä tyyppi ja ansaitset voida hyvin!

Voit myös soittaa meille numeroon 116 111 tai chattailla kanssamme. Molemmat palvelumme ovat auki vuoden jokaisena päivänä eivätkä ne maksa sinulle mitään. Me olemme kiinnostuneita sinusta eikä meillä ole aikarajaa, kuinka kauan kanssamme voi jutella.

Pidäthän itsestäsi huolta!
Halauksin,
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Hyvä että kirjoitit tänne voinnistasi. Olen tosi pahoillani, että voit huonosti ja haluat kuolla. Kuoleman ajatusten taustalla on usein toive siitä, että paha olo poistuisi ja kaikki olisi taas hyvin. Se on ihan ymmärrettävää silloin, kun voi tosi huonosti.

Olen tosi iloinen siitä, että olet ajatellut kertoa olostasi kuraattorille. Ei ole oikein, että voit huonosti ja apua on kyllä saatavilla! Vointiasi kartoitetaan ensin ja pohditaan ehkä sitä, mistä paha olosi johtuu – onko jotain, mikä aiheuttaa sitä edelleen ja johon pitäisi puuttua? (Esim. huono kohtelu kotona, liian suuri työmäärä koulussa jne. Nämä syyt voivat olla monenlaisia ja joskus mitään erityistä syytä ei löydy.)

Yleensä tarjotaan ensin keskusteluapua, ei lääkkeitä. Ja jos joskus lääkkeitä mietitään, niin niiden aloittamista pohditaan yhdessä sinun kanssasi. Osastohoito tulee kyseeseen silloin, kun olet niin suuressa vaarassa itsellesi tai toisille ihmisille, ettei kotona oleminen ole turvallista tai jos olosi on niin sietämätön, ettet pysty olemaan kotona. Osasto voi silloin olla turvallinen paikka levätä ja keskittyä vain olon kohentamiseen. Sinua ei siis viedä minnekään heti tai vastoin tahtoasi, ellei tilanne ole todella akuutti tai kriittinen.

Parasta olisi, että juttelisit näistä peloistasi ammattilaiselle heti alussa, jotta saat rauhan niiden osalta. Kaikki uusi ja tuntematon voi olla pelottavaa, mutta oikea tieto asioista auttaa ja rauhoittaa mieltä. Kannattaa siis heti aluksi kysyä kaikki mahdolliset asiat, jotka pohdituttavat sinua ja jatkaa kyselyä myöhemminkin aina, kun mietit jotain asiaa.

Toivottavasti varaat ajan kuraattorille (tai terkkarille) mahdollisimman pian, jotta alkaisit saamaan pian apua huonoon oloosi. Muista, että mahdollinen masennus on sairaus, johon on saatavissa apua ja josta on ihan mahdollista parantua. Lupaan, että alat voimaan paremmin pikkuhiljaa, kun kerrot ammattilaisille rehellisesti voinnistasi ja alat saamaan apua.

Ammattilaisten tapaamisten lisäksi voit myös soittaa ja jutella meille chatissä. Numeromme on 116 111 eikä soittaminen maksa sinulle mitään. Meillä saat jutella asioistasi anonyymisti ilman kiirettä, ja palvelumme ovat auki läpi vuoden, joka ikinen päivä.

Sinua halaten,
Lasten- ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Olen tosi pahoillani, että koulussa oleminen stressaa sinua noin paljon. Se on tosi ymmärrettävää, jos isot ihmisjoukot kuormittavat sinua, juttelu ihmisten kanssa ei tunnu luontevalta ja sinulle on sanottu tosi pahasti. En yhtään ihmettele, että tuo pieni, mutta todella ajattelematon tokaisu on jäänyt mieleesi ja aiheuttanut ahdistusta. Voi, kun ihmiset ymmärtäisivät, kuinka pienilläkin teoilla voi olla suuret vaikutukset.

Olen kuitenkin iloinen, että olet hakenut apua. On ihan normaalia, että käyntejä peruuntuu syystä tai toisesta, mutta toivon, että jatkat psykologilla käymistä. Hänen kanssaan voit turvallisesti käydä läpi kaikkia tilanteita ja tunteita ja pohtia, kuinka tulet niiden kanssa toimeen.

Kirjoitat, ettei mikään tunnu enää positiiviselta. Toivoisin, että pysähtyisit pohtimaan tätä hetkeksi. On nimittäin varmasti tosi raskasta, jos elämässä ei ole mitään kivaa. Mistä olet ennen nauttinut? Onko olemassa ihmisiä (perheenjäseniä tai sukulaisia), joiden kanssa voisit tehdä jotain mukavaa? Milloin olet viimeksi hymyillyt? Mitä silloin teit?

Toivon, että pystyisit lisäämään tällaisia mukavia asioita päiviisi tai viikkoihisi. Ne voivat olla ihan pieniäkin, mutta jo niiden suunnittelu, ajattelu tai odottaminen voi lisätä pieniä, mukavia hetkiä päiviisi ja niitä voit ajatella yöllä, kun et saa unta.

Peruskoulua on jäljellä reilu kahdeksan kuukautta. Onko siis niin, että et voi suorittaa sitä kotikoulussa? Luuletko, että selviät siitä kuitenkin jotenkin? Jos se tuntuu vaikealta, niin mitä vaatisi, että koulunkäyntisi helpottuisi? Toivon, että pohtisit tätä joskus vaikka perheesi tai psykologisi kanssa.

Viestisi ja tämä vastaukseni julkaistaan melkein kaksi viikkoa siitä kun kirjoitit sen ja olen tästä viiveestä tosi pahoillani. Toivottavasti olet pystynyt jatkamaan koulunkäyntiäsi ja pääsit matikan kokeesta läpi. Pyydä aikuisilta apua aina, kun sitä tarvitset. He ovat elämässäsi sitä varten. Olet tärkeä ja hyvä juuri omana itsenäsi!

Voit myös milloin tahansa soittaa meille tai tulla juttelemaan chattiin. Meillä on vaitiolovelvollisuus eikä soittaminen maksa sinulle mitään. Palvelumme ovat auki joka päivä ja juttelisimme mielellämme kanssasi!

Lämmöllä,
Lasten- ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä