Stressi ja rentoutuminen

EFT eli emotionaalisen vapauden tekniikka on yksinkertainen tapa lievittää stressiä ja parantaa omaa fiilistä. Siinä taputellaan kevyesti kehon eri kohtia, jotka liittyvät akupainantapisteisiin, esimerkiksi otsaan tai rintaan. Samalla voi sanoa rauhoittavia tai kannustavia lauseita itselleen
Näitä taputtelupisteitä on yhdeksän, ja ne sijaitsevat pään ja ylävartalon alueella. Harjoitus auttaa kehoa ja mieltä rauhoittumaan ja voi helpottaa oloa nopeasti. Tutkimusten mukaan EFT voi lisätä onnellisuutta, vähentää stressiä ja parantaa arjen hyvinvointia.
Tämä tekniikka on helppo oppia, vie vain vähän aikaa, ja sitä voi tehdä vaikka kotona tai vaikka ennen koe tilannetta, jos se itseä jännittää. EFT voi olla hyvä apu nuorille, jotka haluavat oppia hallitsemaan tunteita ja purkamaan kehon jännityksiä. Seuraa alla olevan videon ohjeita.

Kiitollisuus tunteena varmasti useimmille tuttu, vaikka sen ääreen ei varsinaisesti pysähtyisikään. Kiitollisuus tarkoittaa sitä, että kykenee tunnistamaan ja arvostamaan elämässä jo valmiiksi olevia asioita – olivat ne kuinka isoja tai pieniä – joista on onnellinen. Ne voivat olla välillä meille vaikeastikin nähtäviä ennen kuin tajuamme kiinnittää niihin huomiota. Sen jälkeen niitä saattaa alkaa huomaamaan kaikkialle.
Tutkimuksissa onkin huomattu, että kiitollisuus voi tehdä ihmisisitä elämäänsä tyytyväisempiä ja onnellisempia ja tätä kautta tuoda toivoa ja iloa arkiseen elämään. Samoin kuin kiitollisuus, myös taide kuten valokuvaus, piirtäminen tai musiikki, voi parantaa mielialaa, lievittää masennusta ja vähentää yksinäisyyden tunnetta.
Kiitollisuuspäiväkirja valokuvina- harjoitteen tarkoituksena on yhdistää kiitollisuuspäiväkirja ja valokuvaus: sen sijaan että kirjoitat, mistä olet kiitollinen, voit ottaa siitä kuvan. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi kuva kaverista, hyvästä ruoasta, luonnosta tai jostain, mikä saa hymyilemään. Valokuvaus on siitä hyvä juttu, että lähes kaikilla on nykyään puhelin, jolla voi ottaa kuvia. Valokuvia ottamalla ja ne puhelimeen tallentamalla voi harjoittaa helposti kiitollisuutta ja tätä kautta siitä voi tulla kivaa ja yksinkertaista ja vieläpä tuttua, sillä harjoitteeseen tarvitset vain puhelimen, jota käytät jo muutenkin! Näihin kuviin on myös kiva palata silloin, kun tuntuu, ettei löydä mitään mistä olla juuri tänään kiitollinen. Katso linkin video ja onnistut oman kiitollisuuspäiväkirjan tekemisessä:

Katso video

Progressiivinen lihasrentoutus on rentoutumisharjoitus, jossa jännitetään ja rentoutetaan kehon lihaksia. Kun keho rentoutuu, myös mieli voi rauhoittua. Tämän keksi tyyppi nimeltä Edmond Jacobson, ja nykyiset tutkimukset tukevat samaa ajatusta: keho ja mieli vaikuttavat toisiinsa. Harjoitus on helppo tehdä: jännität lihaksia, pidät hetken ja sitten rentoutat. Se voi auttaa esimerkiksi, jos ahdistaa, ei saa unta tai jos keho tuntuu kireältä. Se sopii hyvin kokeiltavaksi kotona, koulussa tai vaikka ennen nukkumaanmenoa. Alla oleva harjoitus on nopea ja helposti lähestyttävä, jota voi soveltaa jokaiseen lihakseen.

Katso harjoitus

Tutkimuksissa on huomattu, että hengitysharjoitukset voi auttaa vähentämään stressiä, ahdistusta ja masennusta. Lisää tutkimuksia tarvitaan, mutta jo nyt tiedetään, että tietoinen hengittäminen voi oikeasti rauhoittaa kehoa ja mieltä. Syvähengitys aktivoi kehon ”rauhahermoston” (eli parasympaattisen hermoston), joka auttaa palautumaan stressistä.
Jos hengittää huonosti tai pinnallisesti, se taas aktivoi kehon ”hätätilahermoston” (sympaattisen hermoston), joka voi esimerkiksi häiritä unta ja palautumista. Syvähengitys, varsinkin palleahengitys, aktivoi vagushermoa eli sitä hermoa, joka vaikuttaa rauhoittumiseen ja hormonitasapainoon.
Yläkoululaisilla hormonit heittelee muutenkin murrosiän takia, mikä voi vaikuttaa mieleen, uneen ja koulunkäyntiin. Hengitysharjoitukset on helppo tapa rauhoittua, ja niitä voi tehdä vaikka koulussa kesken tunnin, ilman, että kukaan edes huomaa!

Mindfulness tarkoittaa sitä, että pysähtyy ja keskittyy hetkeen – just nyt, ilman että tuomitsee mitään ajatuksia tai tunteita. Se voi auttaa sua, jos mieli harhailee tai pyörittelet huolia, sillä mindfulness-harjoituksilla voi palata tähän hetkeen kehon kautta, esimerkiksi hengitystä seuraamalla.
Tutkimusten mukaan mindfulness voi parantaa esimerkiksi keskittymistä, tunteiden hallintaa ja kehotietoisuutta. Mindfulness voi myös vähentää stressiä, lisätä itsemyötätuntoa (eli sitä että on itselleen lempeä) ja tehdä mielestä kevyemmän.
Mindfulness –harjoituksia on monenlaisia. Ne voi olla pitkiä tai lyhyitä, maaten tai istuen tehtäviä. Alla oleva harjoitus on suunniteltu niin, että kynnys kokeilla on matala. Lähde rohkeasti kokeilemaan, se voi yllättää!