Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. (Jouduin poistamaan viestistäsi tuon ohjelman, ettei sinua tunnistettaisi.)
Onpa harmillisen kuuloista tuo pyörryttäminen. Tosi hyvä kuitenkin, että olet ensimmäisen kerran jälkeen kertonut siitä ja asiaa tutkittiin. Mahtoi kuitenkin olla turhauttavaa, kun syytä ei löytynyt. Vaikka toisaaltahan on hyvä, ettei tutkimuksissa löytynyt mitään vakavaa.
Kehottaisin sinua kuitenkin kertomaan pyörrytyksestä vanhemmillesi. Eihän sinun ole pakko mennä kuraattorille, jos se tuntuu sinusta turhalta. Vanhempiesi on kuitenkin hyvä tietää, missä mennään. Ja jos on tiedossa, että et voi hyvin, voitte yhdessä miettiä, miten selviät noista hankalista reissuista tai muista eteen tulevista tilanteista. Pidemmän päälle voi olla raskasta olla kertomatta noinkin isoa asiaa sinua lähellä oleville ihmisille.
Toivottavasti tuo kisareissu meni hyvin! Pidäthän itsestäsi huolta ja kerro aikuisille, miten voit niin, että he pystyvät olemaan tukenasi. Parasta tietenkin olisi, että olosi normalisoituisi tai jos ei, niin toivotaan, että lääkärit löytävät pyörryttämiselle jonkun syyn ja osaavat hoitaa sinut taas kuntoon.
Kaikkea hyvää sinulle!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei masentunut,
Toivon, että olosi on kohentunut, kun luet tämän viestin. Lähetän sinulle lämpimän halauksen ja voimia jaksamiseen. Viestistäsi ei käy ilmi, mitä on tapahtunut, mutta toivon, että löydät rohkeutta ja jaksamista pyytää itsellesi apua läheisiltäsi, yksin sinun ei tarvitse pärjätä. Ikinä ei ole myöhäistä pyytää apua ja vaikka tilanne näyttäisi kuinka toivottomalta, on aina mahdollista, että tilanne ja olosi helpottuu, kun saat apua ja tukea itsellesi.
Meistä jokainen tarvitsee joskus toisen ihmisen apua jaksaakseen. Jos läheisiisi tukeutuminen tuntuu tällä hetkellä hankalalta, voit aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin, olemme näin kesälläkin joka päivä auki klo 17–20. Muista, että olet arvokas ja tärkeä ja sinä ansaitset voida paremmin.
Ethän jää yksin <3
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Epätietoinen!
Olet tärkeällä asialla liikkeellä! Kerrot kumppanisi olevan 22-vuotias ja itse olet 15-vuotias. Ystäväsi on siinä oikeassa, että Suomessa suojaikäraja on 16 vuotta, joka tarkoittaa sitä, että kumppanisi syyllistyisi rikokseen, jos päätyisitte harrastamaan seksiä tai muita seksuaalisia tekoja ollessasi vielä 15-vuotias. Tämä tarkoittaa myös seksuaalissävytteisiä puheita tai vaikkapa alastonkuvien lähettämistä tai toiselta niitä pyytämistä.
Täyttäessäsi 16 vuotta et ole enää lain silmissä lapsi, mutta toivon silti sinun kuuntelevan omia tunteitasi ja tarpeitasi tässä asiassa – ethän kiirehdi mihinkään vain siksi että se olisi nyt lain mukaan mahdollista. Aito ja välittävä kumppani ei painosta tai syyllistä vaan antaa sinulle tilaa ja aikaa itse tutkiskella koska olet valmis ottamaan seuraavan askeleen. Voit lukea lisää aiheesta Nuortennetistä: https://www.nuortennetti.fi/seksuaalisuus/ennen-seksin-harrastamisen-aloittamista/
Aurinkoista kesän jatkoa sinulle!
Kesäterveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi ja hyvä, kun rohkeasti kirjoitit kokemuksestasi tänne. Ikävä kuulla, että olet joutunut epämiellyttäviin tilanteisiin tämän kyseisen opettajan kanssa. Samoin on ikävää kuulla, että myös muilla on ollut tällaisia kokemuksia.
Aina on oikeus sanoa, jos jonkun ihmisen läheisyys, koskettaminen tai jonkinlainen muu käytös tuntuu epämukavalta. On kuitenkin ymmärrettävää, että joskus tällaisissa tilanteissa ei välttämättä uskalla tai pysty sanomaan mitään. Joskus tilanteet voivat olla ohi niin nopeasti, ettei ehdi sanoa mitään, mutta jälkikäteen tilanne jää mielen päälle.
Seksuaalinen häirintä on ei-toivottua seksuaalissävytteistä käytöstä, jota voi esiintyä esimerkiksi koskettamisen, kommenttien tai katsomien muodossa. Kukaan ei saa tehdä sinulle epämukavaa oloa esimerkiksi koskettamalla tai katsomalla. Lisää seksuaalisesta häirinnästä voi lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/seksuaalisuus/seksuaalinen-hairinta-ja-vakivalta/
Nämä kaksi tyttöä ovat toimineet hienosti ja esimerkillisesti, kun ovat menneet kertomaan rehtorille opettajan häiritsevästä käytöksestä. Ikävä kuitenkin kuulla, että se ei ole tuonut muutosta, vaikka asiasta ollaan useampaan otteeseen valitettu. Aina on kuitenkin hyvä mennä kertomaan uudelleen, jos muutosta ei tapahdu, joko uudestaan rehtorille tai sitten jollekin toiselle luotettavalle aikuiselle. Aikuisten tulee huolehtia siitä, että lapsilla ja nuorilla on turvallinen olo.
Ymmärrän, että asia on jäänyt sinua ahdistamaan ja onkin tosi tärkeää, ettet ole jäänyt asiaa yksin miettimään, vaan kirjoitit tänne. Haluaisin kannustaa sinua puhumaan tästä myös jollekin omalle läheiselle aikuiselle, kenelle puhuminen tuntuu hyvältä ja turvalliselta. On tärkeää, että myös joku oma aikuinen tietää asiasta, niin hän osaa tarvittaessa olla tukenasi.
Kesäloman jälkeen asiasta voi mennä juttelemaan myös omalla koululla esimeriksi opettajan, terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa – kenen tahansa sellaisen työntekijän kanssa, jolle sinusta tuntuu hyvältä ja turvalliselta jutella. Vaikka olisitkin nyt eri koulussa, niin näistä kokemuksista on silti hyvä puhua jollekin.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu. Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Ethän jatkossakaan jää yksin vaikeiden tilanteiden kanssa!
Hyvää kesää toivottelee,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei ”Joku ihminen”!
Kiitos, kun jaoit oman kokemuksesi tähän viestiketjuun ja välitit tsemppejä muille! Oli ikävä kuulla, että sinullakin on huolta kavereistasi, joilla on ollut itsetuhoisia puheita.
Olet toiminut hienosti, kun olet kannustanut heitä juttelemaan aikuiselle. Esimerkiksi juuri terveydenhoitaja tai kuraattori ovat oikeita henkilöitä auttamaan, jos on itsetuhoisia ajatuksia. Tämän enempää et pystykään, eikä sinun tarvitsekaan pysytä auttamaan. Vastuu auttamisesta on aikuisilla. Jo se, että kannustat puhumaan aikuiselle, on merkki välittämisestä. Olet hyvä kaveri!
Haluaisin sinuakin kannustaa kertomaan kavereiden puheista ja voinnista jollekin sinun omalle läheiselle aikuisellesi. Koulujen alettua voit mennä kertomaan huolestasi myös opettajalle, terkkarille tai kuraattorille. Sinulla on iso huoli kannettavana kavereistasi, eikä sitä ole hyvä kantaa yksin.
Tuossa edellisessä viestissä kannustin myös soittelemaan meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen tai Nuorten Tukilinjaan (molemmat toimivat numerossa 116 111). Vaihtoehtoisesti voi tulla juttelemaan myös meidän chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Voit itse ottaa yhteyttä ja purkaa huoliasi tai voit vinkata näistä myös kavereillesi. Kaikki yhteydenotot ovat aina nimettömiä ja luottamuksellisia.
Paljon voimia sinullekin!
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi! Oli ikävä kuulla, kuinka sinulla ei olla kehossasi hyvä ja koet olevasi yksin. Oli myös huolestuttavaa kuulla syömisen haasteistasi.
Ihan ensimmäisenä haluan sanoa, että sinä olet hyvä ja arvokas juuri tuollaisena kuin olet. Kehoja on ihan kaikenlaisia ja kokoisia ja jokainen keho on ihan yhtä arvokas. Valitettavasti ulkonäköpaineet ovat kuitenkin yleisiä ja voi helposti tulla olo, että pitäisi mahtua johonkin tiettyyn muottiin.
Kirjoitit myös siitä, kuinka koet olevasi yksin, vaikka sinulla onkin poikaystävä ja kavereita. Joskus sitä voi ihmisten ympäröimänäkin tulla yksinäinen olo. Uskon, että poikaystäväsi ja kaverisi näkevät sinussa paljon sellaista hyvää ja ihanaa, mitä sinun itse voi olla vaikea nähdä tällä hetkellä.
Kehonkuvan ja syömisen haasteisiin tulee aina saada apua. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tottuneet kohtaamaan erilaisia haasteita ja osaavat auttaa. Nyt kesäaikana apua voi hakea paikkakunnan terveysasemalta ja koulujen alettua kouluterveydenhoitajalta voi hakea tukea. Olisi myös tärkeää, jos pystyisit kertomaan ajatuksistasi jollekin omalle läheiselle aikuiselle, joka pystyisi olemaan tukenasi. Miltä tämä kaikki sinusta kuulostaa? Joskus kertominen voi tuntua vaikealta, mutta se mahdollistaisi sen, että saisit apua. Olet jo tehnyt tosi hienosti, kun olet kirjoittanut ajatuksistasi tänne Nuortennettiin!
Täältä voit lukea lisää avun hakemisesta ja siitä, kuinka huolia voi ottaa puheeksi: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/
Jos haluat alkuun jutella mieluummin nimettömästi, niin meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu. Kaikki kanavamme ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Olet tärkeä ja arvokas!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Kiitos viestistäsi! Olet todella hyvä ja välittävä kaveri, kun haluaisit auttaa ja tosi hienoa, että kirjoitit tänne, etkä ole jäänyt asian kanssa täysin yksin. Ikävä kuulla, että kaverisi voi huonosti. Olen myös pahoillani, että olet menettänyt erään henkilön.
Itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavilla apua. Olet toiminut hienosti ja esimerkillisesti, kun olet kysynyt, pystyisikö hän puhumaan jollekin aikuiselle. Joskus kuitenkin puhuminen voi olla vaikeaa ja huonosti voiva ihminen ei aina puhu, vaikka tarvitsisi apua. Muistathan myös, ettet ole vastuussa kaveristasi, vaan aikuisten tehtävänä on olla hänen tukenaan.
Se, mitä sinä pystyt vielä tekemään tässä, on kertoa itse kaveriin liittyvästä huolesta jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Voit kertoa esimerkiksi kaverin huoltajille/lähiaikuisille tai omille lähiaikuisille. Huolestaan voi kertoa myös jollekin nuorten parissa työskentelevälle, esimerkiksi nuorisotyöntekijälle ja kesäloman jälkeen esimerkiksi opettajalle, terveydenhoitajalle tai kuraattorille.
Täältä voit lukea lisää siitä, mitä tehdä, jos kaverista on herännyt huoli: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/apua-kaverille/
Vaikka kaverisi olisikin kieltänyt asiasta kertomisen tai pelkäisit, että hän suuttuu, niin vakavista asioista on tärkeää kertoa aina aikuisille. Vaikka kaveri loukkaantuisikin, niin voi olla, että hän myöhemmin ymmärtää miksi kerroit. Kertomalla aikuiselle kaverisi voisi saada apua ja samalla sinä saisit toivottavasti vähän kevennettyä huolta omilta harteiltasi. Toivon, että juttelisit aikuiselle muutenkin mieltä painavista asioista. Toivon myös, että olet saanut itsellesi tukea tämän erään henkilön kuoleman jälkeen.
Jos haluat jutella tästä aiheesta tai ihan jostakin muustakin, niin voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Voit vinkata näistä myös kaverillesi! https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Toivottavasti kaverisi saisi mahdollisimman hyvää apua ja tukea. Muista myös, ettet jää itsekään yksin huoliesi kanssa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos, kun laitoit asiasta palautetta!
Valitettavasti en pysty enää näkemään tuota kyseistä poistettua kohtaa, joten en pysty antamaan tarkkaa syytä sen poistamiselle. Yleisellä tasolla viestejä saatetaan moderoida esimerkiksi, jos ne sisältävät sellaista yksityiskohtaista kuvailua, joka saattaisi järkyttää muita lukijoita. Joskus voi moderoinnin kohdalla tapahtua virhearvioita ja pahoittelut, jos näin on kohdallasi käynyt.
Mitä tulee tuohon tapahtumaan, niin ehdottomasti Nuortennetissä saa keskustella myös tapahtumista, jotka ovat järkyttäneet. Puhuminen ja vertaistuki ovatkin tosi tärkeitä asioita! Voit halutessasi laittaa tästä aiheesta uudestaan viestiä keskustelupalstalle.
Vertaistuen lisäksi voi halutessaan soitella meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjepalvelun. Kanavissamme voit luottamuksellisesti ja nimettömästi jutella aiheesta kuin aiheesta. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi! Sinulla tuntuu olevan raskaita asioita mielesi päällä ja hienoa, ettet jäänyt niiden kanssa yksin, vaan kirjoitit niistä tänne.
Oli ikävä lukea, kuinka puhuit itsestäsi. Olet hyvä ja arvokas juuri tuollaisena kuin olet! Vaikka en tunne sinua, niin viestisi perusteella saan kuvan fiksusta nuoresta, joka rohkeasti kirjoittaa tunteistaan ja ajatuksistaan.
En tiedä, mitä kaikkea elämässäsi on meneillään, mutta toivottomuudenkin keskelle on mahdollista saada apua. Joskus voi tuntua siltä, että mikään ei muutu yrityksistä huolimatta, mutta toivoa on aina, vaikka juuri nyt ei siltä tuntuisikaan. On ymmärrettävää, että vaikeiden ajatusten ja tunteiden keskellä omat voimat meinaavat loppua ja silloin tulisi saada itselleen apua.
Vointisi kuulostaa sellaiselta, että on tosi tärkeää, että saisit itsellesi tukea ja apua joltakin sinua läheltä olevalta aikuiselta. Kuka voisi olla sinulle se luotettava ja turvallinen aikuinen, kenelle voisit kertoa olostasi? Entä jos aikuiselle kertoisi niistä omista toiveista ja haaveista?
Usein helpointa voi olla tukeutua juuri omaan lähiaikuiseen, kuten huoltajaan. Tukea saa myös esimerkiksi nuorten parissa työskenteleviltä ammattilaisilta, kuten paikkakuntasi nuorisotilojen työntekijältä. Kesäloman jälkeen myös koulun työntekijät ovat tukenasi. Täältä voit lukea avun hakemisesta lisää: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/
Se, että ympärilläsi olevat aikuiset tietäisivät ajatuksistasi, mahdollistaisi sen, että voisit saada mahdollisimman hyvää tukea itsellesi. Yksin ei tarvitse pärjätä vaikeiden asioiden kanssa. Toivottavasti saisit tukea myös siihen, että pystyisit näkemään mitä hyvää ja arvokasta sinussa on jo nyt.
Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti, voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111). Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Palveluissamme voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa! https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi ja olipa hyvä, että päätit kirjoittaa tänne!
Kirjoitit, että olet satuttanut itseäsi viiltelemällä, etkä ymmärrä, miksi teet niin. Usein itseään satuttamalla saatetaan helpottaa tai hallita sisäistä pahaa oloa, mutta joskus voi olla niinkin, että ei osaa sanoa syytä itsensä satuttamiselle. Tosi hienoa, että olet pysähtynyt pohtimaan asiaa nyt!
Täältä voit lukea halutessasi lisää viiltelystä: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/viiltely/
Ja täältä taas siitä, mistä voi saada apua viiltelyyn: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/viiltely/mista-apua-viiltelyyn/Sinun kehosi on arvokas, eikä sitä saisi satuttaa. Vaikka muuten kokisikin olonsa ihan hyväksi, niin itsensä satuttaminen jo itsessään on sellainen asia, johon tulee saada apua. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset osaavat tukea nuoria monenlaisissa asioissa, eivätkä he vähästä hätkähdä. Ammattilaisen avulla pääsisit pohtimaan asiaa lisää, mahdollisia syitä itsensä satuttamisen taustalla sekä saisit tukea siihen, että saisit itsellesi muita keinoja rauhoittumiseen. Nyt kesäaikana tukea voi hakea esimerkiksi nuorisotyöntekijältä tai paikkakunnan Ohjaamosta (https://ohjaamot.fi/lahin-ohjaamo). Entä mitä ajattelet, voisitko kertoa aiheesta jollekin omalle läheiselle aikuiselle?
Entä pystyisitkö itse miettimään, mitkä sinulle itsellesi olisivat sellaisia turvallisia keinoja itsensä satuttamisen sijasta silloin, kun tuntuu, että haluaisi esimerkiksi rauhoittua? Jotakin saattaa rauhoittaa esimerkiksi musiikin kuuntelu tai kävelylenkki, mutta jokainen on tietenkin erilainen tämän suhteen.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu. Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”joooo”!
Kiitos hyvästä kysymyksestä ja palautteesta!
Valitettavasti tällä hetkellä meillä ei ole mahdollisuutta pidentää chatin aukioloaikoina. Vien kuitenkin palautteesi eteenpäin! Ymmärrän kuitenkin hyvin toiveen siitä, että chat voisi olla auki myöhempään. Moni varmasti haluaisi ilta-aikaan chattailla, kun asiat pyörivät mielessä.
Vaikka chat on auki meillä vain klo 20 asti, niin arki-iltaisin klo 20-00 voi soittaa Nuorten tukilinjalle. Lisätietoa siitä löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Mukavaa kesää toivottelee,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi!
Kerroit, että isäsi on alkanut käyttämään enemmän alkoholia ja olet tilanteestanne kertonut yhdessä äitisi kanssa terveystarkastuksen yhteydessä. Olet tosi hienosti ja rohkeasti kertonut isällesi tunteistasi ja lähtenyt hakemaan apua tilanteeseen. Ikävä kuulla, että muutosta ei ole huoli-ilmoituksesta huolimatta tapahtunut vielä. Päihteitä käyttävä tarvitsee usein tukea itselleen, sillä päihteiden käytön lopettaminen voi olla vaikeaa, vaikka itse haluaisikin lopettaa ja läheiset olisivat huolissaan. Aina päihteiden käyttäjä ei edes itse tunnista tarvitsevansa apua.
Täällä sivulla on vielä vähän lisää tekstiä tähän aiheeseen liittyen: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/paihteet/jos-perheenjasenen-paihteidenkaytto-huolestuttaa/
Joskus muutosta ja parannusta tilanteeseen ei välttämättä tapahdu heti, vaikka olisi yrittänyt hakea apua. Se voi turhauttaa ja tuntua kurjalta. Toivoisin, että jaksaisit vielä kertoa tilanteesta aikuisille, aivan kuten nyt olet kirjoittanut tänne Nuortennettiinkin. Asiasta olisi edelleen tärkeää kertoa jollekin luotettavalla aikuiselle ja sanoa, että tilanne on kertomisesta huolimatta edelleen pysynyt samana. Huoli-ilmoituksen tekeminen uudestaan ei varmastikaan olisi huono juttu ollenkaan – se osoittaisi sen, että huolta on edelleen. Lastensuojeluilmoituksestakin voisi itseasiassa olla apua, vaikka se saattaa tuntua ajatuksena joskus pelottavalta. Lastensuojelun työntekijöiden tehtävänä on auttaa koko perhettä ja varmistaa, että lapsilla on hyvä ja turvallista olla.
Mainitsit, että olitte äitisi kanssa puhuneet isäsi alkoholin käytöstä terveystarkastuksen yhteydessä. Voisiko äitisi olla sellainen turvallinen aikuinen, kenelle voisit jutella tästä aiheesta ja kertoa, miltä sinusta tuntuu isällesi meneminen ja hänen alkoholin käyttönsä?
Nyt kesäaikana tilanteesta voi kertoa myös esimerkiksi nuorisotilan työntekijälle tai mennä lähimpään Ohjaamoon ( https://ohjaamot.fi/lahin-ohjaamo ), jossa osataan auttaa nuoria monenlaisissa asioissa. Kesäloman jälkeen asiasta voi mennä juttelemaan myös esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai -kuraattorin kanssa.
Voit myös jutella lisää tilanteestasi soittamalla meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki palvelumme ovat luottamuksellisia ja nimettömiä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Olet toiminut tosi hienosti ja rohkeasti, mutta toivottavasti muistat samaan aikaan, että isäsi tilanne ei ole sinun vastuullasi. Aikuisten tehtävänä on olla sinun tukenasi, eikä yksin tarvitse jäädä huolien kanssa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi! Oli ikävä lukea, kuinka koet ulkonäkösi, etkä jaksaisi enää elää. Ihan ensimmäisenä haluaisin sanoa, että olet hyvä ja riittävä juuri tuollaisena kuin olet, vaikka oma olo ei siltä tällä hetkellä tuntuisikaan.
Jos on huono olla, eikä meinaisi jaksaa, niin silloin on tosi tärkeää saada apua. Asiasi onkin sellainen, että haluaisin kannustaa sinua hakemaan apua itsellesi. Paha olo ja kuolemaan liittyvät ajatukset ovat aina syy hakea apua. Helpoiten tukea usein saa kertomalla olostaan jollekin omalle läheiselle aikuiselle, jonka kokee luotettavaksi ja turvalliseksi. Kuka voisi olla sinulle sellainen aikuinen?
Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset osaavat myös tukea monenlaisissa erilaisissa haasteissa. Vaikeasta olosta voi kertoa esimerkiksi nuorisotyöntekijälle sekä koulujen alettua esimerkiksi opettajalle, terveydenhoitajalle tai kuraattorille.
Täältä voit lukea lisää avun hakemisesta ja siitä, miten huoliaan voi ottaa puheeksi: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/
Me olemme myös täällä Nuortennetissä tukenasi. Jos kaipaat kuuntelijaa ja tukea, voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki palvelumme ovat luottamuksellisia ja nimettömiä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Kertominen pahasta olostaan jollekin voi itsessään joskus vähän keventää mieltä. Kertominen mahdollistaa myös sen, että sinua lähellä olevat aikuiset voisivat olla tukenasi. Olet arvokas ja tärkeä!
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariMoi!
Kiitos viestistäsi! Kirjoitit, että isäsi on narsistinen ja väkivaltainen pikkusiskoasi kohtaan sekä muistelet, että hän olisi sinuakin satuttanut pienenä. On myös tosi ikävää, että hän on uhannut olla päästämättä sinua kouluun, jos kertoisit siellä hänen käytöksestään. Ymmärrän hyvin, että olet väsynyt tilanteeseen. Ilmapiiri kotonasi kuulostaakin uhkaavalta ja turvattomalta. Tosi hienoa, että haet nyt apua täältä!
Tilanteenne kotona kuulostaa vakavalta ja siihen tarvitsisi apua. Oli tosi hienoa kuulla, että sinulla on käynyt mielessä koululla kertominen. Toivonkin, että hakisit tukea koulun oppilashuollolta kesäloman jälkeen! Kesäaikana on mahdollista hakea apua myös, eikä yksin tarvitse jäädä. Kotitilanteestaan voi kertoa esimerkiksi nuorisotilan työntekijälle, hakea apua Ohjaamosta ( https://ohjaamot.fi/lahin-ohjaamo ) tai ottaa yhteyttä kotiseutusi lastensuojeluun.
Täältä voit lukea lisää ammattilaisten tarjoamasta avusta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/
Miltä sinusta tuntuisi ajatus lähteä hakemaan apua jostakin yllä mainitsemistani paikoista? Toivoisin kovasti myös, että voisit uskoutua tilanteestasi jollekin läheiselle aikuiselle, kenen seuran koet turvalliseksi. Läheinen aikuinen voi tarvittaessa olla myös tukenasi siinä, että saat ammattilaisen apua kotitilanteeseen.
Jos haluat, niin voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Päivystäjämme kuuntelevat ja voivat pohtia kanssasi, miten tilanteessa voisi edetä. Voit ihan myös vain puhua ja purkaa ajatuksiasi, jos kaipaat kuuntelijaa. Kaikki palvelumme ovat luottamuksellisia ja nimettömiä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
On tosi tärkeää, että kirjoitit tilanteestasi tänne ja toivon, ettet jäisi yksin asian kanssa jatkossakaan. Olet tärkeä!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä1.7.2024, 11:08 vastauksena käyttäjälle: Miten kerron mun perheelle ja kavereille et oon kamppailu mun mielen terveydenka #175207AvainmestariHei!
Hienoa, että kirjoitit tänne ja pyydät apua kertomiseen, sillä vaikeiden asioiden kanssa ei pidäkään jäädä yksin. Tosi ikävä kuulla, että olet kamppaillut mielenterveytesi kanssa ja olet satuttanut itseäsi viiltelemällä. Mielenterveyden haasteisiin ja itsetuhoisuuteen tulee aina saada apua.
Pohdit viestissäsi, miten kertoisit perheellesi ja kavereillesi asiasta. Vaikeista asioista kertominen voi joskus mietityttää ja ei välttämättä löydä sanoja siihen, miten asian ottaisi esille. Voit olla kuitenkin ylpeä itsestäsi jo nyt, että mietit asiaa.
Tärkeintä olisi, että saisit kerrottua asiasta jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Jos mietit sinua lähelläsi olevia aikuisia, niin kuka olisi sellainen, kenelle voisit ajatella kertovasi asiasta? Olisiko tämä aikuinen esimerkiksi huoltajasi tai joku muu läheinen aikuinen?
Ja mitä kertomiseen tulee, niin miltä se kuulostaisi, jos asian ottaisi puheeksi esimerkiksi sanomalla, että sinulla on asia, josta haluaisit kertoa, mutta et oikein tiedä, miten siitä sanoisi?
Jos asiasta ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, niin myös kirjoittaminen voi olla hyvä tapa kertoa. Oletkin tässä viestissäsi mielestäni tosi taitavasti kertonut asiasta. Miltä se siis tuntuisi, jos kirjoittaisit aikuiselle asiasta kirjeen tai vaikka näyttäisit tämän Nuortennettiin kirjoittamasi viestin?
Täältä voit halutessasi lukea lisää vinkkejä siihen, miten asian voi ottaa läheisen kanssa puheeksi: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/
Voit kokeilla esimerkiksi hyödyntää meidän ”Huoli puheeksi” -lomaketta.Voit myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), jos haluat jutella lisää tästä aiheesta ja miettiä, miten asiasta kertoisi läheisille. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Kaikki palvelumme ovat aina luottamuksellisia ja nimettömiä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Mielenterveyden haasteisiin ja itsetuhoisuuteen on aina myös tärkeää saada apua ammattilaiselta. Täältä voi lukea lisää ammattilaisen avusta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/
Paljon voimia sinulle asiasta kertomiseen! Olet tärkeä ja arvokas!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit