Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Olipa hyvä, että sait kirjoitettua ajatuksiasi ylös. (Jouduin poistamaan tekstistäsi osan, mutta luin sen kyllä huolella kokonaan.) On tosi väärin, että terkkarisi on kommentoinut painoasi. Niin kauan kun olet terve ja hyvinvoiva, ei painolla ole merkitystä. Murrosiässä kuuluukin tulla lisää painoa, yhteensä noin viisitoista kiloa, ja painon nousu johtuu yksinomaa kasvamisesta aikuiseksi. Eihän aikuiset naiset ole saman kokoisia kuin alakoululaiset tytöt, eikö totta? Pituuskasvu ja naiselliset muodot aiheuttavat sen, että aikuiset painavat enemmän kuin lapset ja näin kuuluukin olla. Murrosiässä kehitys voi tulla ajoittain nopeastikin, jolloin voi olla vaikea pysyä itse matkassa mukana.
Toivon, ettet kävisi vaa’alla tai miettisi painoasi tai kehoasi liikaa. Tärkeämpää on se, että voit hyvin: syöt monipuolisesti viisi kertaa päivässä, nukut hyvin, olet kavereittesi kanssa ja teet mukavia asioita. Liika murehtiminen voi joskus mennä yli ja aiheuttaa ahdistusta ja huomion kiinnittämistä vääriin asioihin.
Harmittaa, että terkkarisi on kommentoinut painoasi. Voisinpa muuttaa tuon ja poistaa muiston sinulta kokonaan. Voit huonon hetken koittaessa vaikka sanoa ystävillesi, että sinulla on kurja mieli ja kysyä heiltä, että mistä he pitävät sinussa? Saat varmasti roppakaupalla ihania vastauksia ja veikkaanpa, ettei mikään niistä liity kehoosi tai ulkonäköösi. Vai mitä luulet? Jos sinun pitäisi kertoa, miksi tykkäät jostain ystävästäsi, niin mitä itse vastaisit?
Jos kuitenkin painoasiat valtaavat mielesi etkä pääse eroon ajatuksesta, että olisit vääränlainen tai syöminen alkaa ahdistaa sinua, niin kerrothan niistä heti terkkarillesi! Voit sanoa, että se mitä hän silloin sinulle sanoi, jäi mieleesi kummittelemaan, että haluaisit laihduttaa ja sinua pelottaa, jos kukaan ei pidä sinusta. En haluaisi, että jäisit yksin noiden ajatusten kanssa.
Toivoisin myös, että kertoisit ajatuksistasi myös vanhemmillesi. Painoasioista puhutaan mediassa paljon eikä aihe ole heillekään varmasti vieras. Syömishäiriöihin liittyvät asiat ovat sellaisia, joihin on tärkeää puuttua heti alkuvaiheessa ennen kun tilanne menee kovin vaikeaksi.
Täällä Nuortennetissä on myös hyvää tekstiä asiasta, kannattaa käydä lukaisemassa:
Voit myös soittaa meille numeroon 116 111 tai tulla chattiin juttelemaan. Molemmat palvelut ovat auki joka päivä ja ne ovat täysin maksuttomia ja anonyymejä. Lisäksi meillä on nettikirjepalvelu, johon voi kirjoittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Ethän jää yksin ajatustesi kanssa!
Lämpimin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariTervehdys,
Kiitos viestistäsi tänne Nuortennettiin! Kerrot kaveriporukastanne, jossa sinulla on pikkuhiljaa tullut ulkopuolinen olo. Ymmärrän hyvin pahan mielesi ja olen pahoillani puolestasi.
Oletko pystynyt puhumaan asiasta hyvän ystäväsi kanssa ja kertonut hänelle kuinka kaipaat häntä ja haluaisit viettää hänen kanssaan aikaa kahden kesken? Vaikka ollaankin kavereita keskenään ei kaikkea tarvitse tehdä kolmisin.
Miltä arkesi näyttää muuten tällä hetkellä? Onko sinulla harrastuksia tai muita ystäviä, joiden kanssa viettää aikaa? On täysin normaalia, että ystävyyssuhteissa tulee vaiheita, jolloin viihdytään muiden kanssa mutta löydetään toisensa taas uudelleen myöhemmin! Jos olosi on jatkuvasti kurja kahden kaverisi kanssa, miltä sinusta tuntuisi ottaa heihin hieman etäisyyttä ja keskittyä hetkeksi muihin asioihin? Myös omien vanhempien tai muun läheisen aikuisen kanssa juttelu voi helpottaa oloa ja kivoja asioita voi tehdä myös perheen kanssa!
Toivon sinulle kaikesta huolimatta aurinkoista syksyn alkua ja kaikkea hyvää <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Onpa hienoa, että löysit voimia kirjoittaa tänne ja kertoa olostasi. Oli ikävä lukea, että koet kotona olosi ahdistavaksi, jonka takia itsetuhoiset ajatukset pyörivät mielessäsi ja satutat itseäsi. Lisäksi kerrot vanhempiesi huutavan sinulle, koska jatkuvan väsymyksen takia koulumenestyksesi kärsii. Tarvitset ehdottomasti nyt apua ja tukea itsellesi, jotta olosi pikkuhiljaa helpottaisi ja sitä kautta myös saat taas nukutuksi paremmin.
Onko kotona joku erityinen asia mikä sinua ahdistaa? Oletko pystynyt puhumaan siitä kellekään, esimerkiksi ystävillesi? Vanhempiesi huutaminen kuulostaa kurjalta, ethän voi mitään sille, että olosi on väsynyt ja ahdistunut. Onko mahdollista, että vanhempasi eivät tiedä pahasta olostasi ja sen takia eivät ymmärrä mistä väsymyksesi ja keskittymisvaikeudet koulussa johtuvat? Miltä sinusta tuntuisi ottaa asia puheeksi kotona?
Jos sinusta tuntuu, ettet pysty kertomaan olostasi kotona, voit aina kääntyä koulussa terkkarin tai kuraattorin puoleen – tärkeintä on nyt se, että joku turvalliselta ja luotettavalta tuntuva aikuinen saa tietää pahasta olostasi, jotta saisit mahdollisimman pian apua eikä sinun tarvitsisi enää satuttaa itseäsi.
Mikä saisi sinut tuntemaan olosi turvalliseksi kotona? Kerroit ystävien saavan ajatuksesi muualle, onko muita asioita, joilla saisit harhautettua ajatuksiasi ahdistuksen keskellä? Onko sinulla jokin harrastus tai mielenkiinnon kohde, johon voisit yrittää keskittyä pahan olon hetkellä? Musiikki, maalaaminen, käsityöt, piirtäminen, liikunta tai äänikirjan kuunteleminen voivat helpottaa oloa. Mikä se sinun kohdallasi voisi olla? Jos tuntuu ettei mikään muu toimi, voit aina kokeilla puristaa jääpalaa kädessä, laittaa kädet kylmän veden alle tai paukuttaa kuminauhaa käsivartta vasten. Nämä voivat helpottaa oloasi mutta eivät kuitenkaan ole vaarallisia eivätkä vahingoita sinua.
Voit aina myös olla meihin yhteydessä joko soittamalla Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittamalla chattiin. Olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Arki-iltaisin klo 20–24 päivystää myös nuorille suunnattu Tukilinja, jossa saat ammattilaisen tukea pahan olon hetkellä. Myös siellä voit jutella nimettömästi ja luottamuksella. Tukilinja päivystää samassa numerossa kuin Lasten ja nuorten puhelin!
Älä jää yksin pahan olosi kanssa, sinä ansaitset apua <3
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariHei!
Hienoa, että kirjoitit! Tänne saa tosiaan kirjoittaa mitä vain (paitsi sääntöjen vastaisia tekstejä), joten oli hyvä, kun annoit tulla kaiken ulos! Toivottavasti saat tähän kirjoitukseen vastauksia myös muilta nuorilta.
Vaikka onkin tosi kurjaa, että sinua ahdistaa noin paljon, niin olen tosi iloinen, että aikuiset tietävät siitä ja saat siihen (ainakin toivon mukaan) apua ja opit elämään ahdistuksen kanssa, kunnes se alkaa toivottavasti jossain vaiheessa helpottamaan. Useinhan ahdistus kertoo, että joku asia pelottaa. Toivon siis, että pystyt jonkun ammattilaisen kanssa käsittelemään noita ahdistuksen tunteita ja tilanteita, joissa ahdistusta eniten esiintyy.
On myös tosi hyvä, että tiedostat ainakin yhden ahdistuksen syyn: äitisi käyttäytymisen. Asiasta on ilmeisesti puhuttu ainakin vähän, kun sanot ettei äitisi myönnä vihanhallintaongelmaansa. Se, että sinä saat apua siihen, että äitisi vihaisuus ahdistaa, ei tietenkään auta, jos tilanne kotona jatkuu samanlaisena.
Pystytkö juttelemaan asiasta äitisi kanssa vielä uudestaan? Jos se on hankalaa, niin voisitko kirjoittaa hänelle viestin, jossa kerrot, mitä asiasta ajattelet ja miten se sinuun vaikuttaa?
Olisi tosi hyvä jutella yhdessä siitä, miten sinä voit toimia niissä tilanteissa, joissa äitisi hermot menee, jotta et joutuisi kärsimään niistä yhtään enempää kuin on välttämätöntä. Onko sinun toisin sanoen mahdollista poistua tilanteesta ilman että äitisi seuraa sinua tai voitko antaa hänelle jonkun merkin, josta hän tietää menneensä liian pitkälle? Vaikka äitisi olisikin vihainen joistain asioista, olisi hyvä pystyä puhumaan niistä rauhassa ilman vahvaa tunnetilaa.
Olisi tosi tärkeää, että äitisi ja myös muut läheisesi tietäisivät, kuinka voisivat tukea sinua parhaiten. Mitä sinä heiltä toivoisit? Onko jotain, mitä perheesi tai ystäväsi voisivat tehdä, jotta sinun olisi helpompi olla? Kerro heille avoimesti, mitä heiltä toivot. Näin arki voisi helpottua ainakin vähän. Moni ympärilläsi saattaa varoa tekemästä mitään väärin ja toivoo voivansa toimia niin, että sinun olisi helpompi olla ja toimia arjessa.
Toivon sinulle ahdistuksesta huolimatta myös iloisia ja kauniita hetkiä päiviisi. Onneksi maailmassa on myös paljon hyvää ja kaunista!
Lämmöllä sinua ajatellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Olen tosi pahoillani, että olet voinut huonosti jo vuosien ajan. En yhtään ihmettele, ettet enää jaksaisi. Ymmärrän hyvin, että ainainen kärsimys ottaa voimille, jos tuntuu siltä, että tilanne ei mene parempaan suuntaan.
Mietin, että saatko apua masennukseesi? Se on sairaus siinä missä muutkin sairaudet ja siihen on olemassa apua. Jos saat apua, mutta olosi ei tunnu helpottavan, niin tietääkö hoitava taho siitä? Ehkä apu ei ole sinulle sopivaa tai et saa sitä tarpeeksi tiiviisti? Tai jos sinulla on jokin lääkitys, niin tietääkö lääkärisi tilanteesi? Hänen kanssaan voi miettiä lääkkeen annostuksen muuttamista tai sen vaihtamista. Joskus täytyy kokeilla tosi montaa eri lääkettä ennen kun sopiva löytyy. Jos sinusta tuntuu, ettet ole samalla aaltopituudella hoitavan työntekijäsi kanssa, siitäkin on hyvä puhua avoimesti ja ottaa selvää, voiko työntekijää vaihtaa.
Toivon sydämestäni, että jaksaisit vielä. Vaikka en tiedä sinusta mitään, niin olen varma, että ihan kaikkia kiviä ei ole vielä käännetty. On toki kurjaa, että sopivaa apua pitää etsiä ja kokeilla aina jotain uutta. Mutta toivon, että jaksat vielä. Uskon, että olet läheisillesi rakas ja hekin toivovat sinulle pelkästään kaikkea hyvää ja olisivat murheen murtamia, jos sinua ei joku päivä enää olisi. Tietävätkö he, kuinka voit? Osaavatko he olla tarpeeksi tukenasi? Onko jotain, mitä heiltä vielä toivoisit? Kerro heillekin, mikä sinua auttaisi kaikkein eniten, myös kaikki ne pienetkin asiat.
Usko siihen, että kun saat oikeanlaista apua, niin olosi alkaa jossain vaiheessa helpottua. Tulee vielä aika, jolloin katsoit näitä vuosia taakse päin ja olet onnellinen, kun jaksoit hakea apua.
Voit aina soittaa meille, jos haluat jutella jonkun kanssa. Vastaamme joka päivä numerossa 116 111, puhelu on maksuton. Lisäksi meillä on joka ilta chat, jossa voi myöskin jutella anonyymisti vaikka joka päivä niin kauan, kun hyvältä tuntuu. Olemme täällä sinuakin varten ja haluamme auttaa sinut näiden aikojen yli. Olet tärkeä!
Sinua ajatellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Olen pahoillani, jos viestiäsi ei ole julkaistu. Joskus eri palstoille tulleet viestit siirretään ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -palstalle, mutta siitäkin kyllä ilmoitetaan siellä alkuperäisellä palstalla.
Jos viestiäsi ei tosiaan lähiviikkoina ilmesty mihinkään, niin voisitko kirjoittaa siitä uudestaan?
Toki nopeamman avun saatat saada, jos soitat meille, tulet chattiin tai kirjoitat meille nettikirjeen. Puhelin ja chat ovat auki joka päivä. Joskus voi olla ruuhkaisia hetkiä, mutta yleensä saman päivän aikana pääsee kyllä läpi, jos vain jaksaa yrittää useamman kerran. Nettikirjeen voi kirjoittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Jos sielläkin on joku päivä ruuhkaa, niin kannattaa kokeilla myöhemmin illalla tai seuraavana päivänä uudestaan.
Yritäthän vielä uudestaan, ettet jää asiasi kanssa yksin!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. Osa tosiaan kirjoittaa tänne enemmän ja osa vähemmän emmekä halua rajoittaa kenenkään aktiivisuutta paitsi että toista loukkaavia tekstejä emme julkaise.
Kiva kuulla, että olet ilmeisesti itsekin keskustelupalstan aktiivinen käyttäjä. Tämä onkin hyvä paikka kuulla toisten nuorten ajatuksia liittyen eri teemoihin.
Kauniita hetkiä arkeesi ja aurinkoa päiviisi!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki LuLa!
Harmillista, että tarkastus jännittää. Se on kuitenkin turvallinen paikka kertoa, jos voi huonosti tai jos elämässä on jotain harmeja. Ja tosiaan kaikilla muillakaan ei ole murrosikä vielä alkanut tuossa vaiheessa.
Toivon sydämestäni, että voisit kertoa siellä rehellisesti, jos vahingoitat itseäsi. Helpointa on rastittaa lomakkeesta jo ennakkoon oikeat kohdat. Mutta voit myös sanoa tarkastuksessa, että et uskaltanut kertoa lomakkeessa kaikkea niin kuin asiat oikeasti ovat.
Terveydenhoitaja on siellä auttamassa sinua ja toivoo pystyvänsä olemaan apuna ja tukena aina kun jollakulla oppilaalla on huonompi kausi. Tukeudu siis häneen, hän on siellä sinuakin varten!
Jos haluat joskus jutella siitä, mitä sinulle kuuluu, voit soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen, tiedot olivatkin jo tuolla aiemmassa vastauksessa.
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Hienoa että löysit rohkeutta ja voimia kirjoittaa tänne. Jouduin poistamaan osan kirjoituksestasi, jossa kuvailet itsetuhoisia tekoja, mutta olen kuitenkin lukenut viestisi huolella.Olet ottanut ison askeleen, kun olet lähtenyt hakemaan itsellesi apua ja voit olla todella ylpeä itsestäsi. Se ettet saa nähdä rakasta ystävääsi silloin kun juuri sitä tarvitsisit ja kaipaisit, tuntuu varmasti pahalta. Kuitenkin se, että sinulla on halua ja tahtoa voida paremmin ja saada apua on todella hienoa. Sinulla on oikeus saada itsellesi tukea jaksamiseen ja pahaan oloon. Yksin ei tarvitse pärjätä.
Kirjoitat pyytäneesi päästä kuraattorille, mutta äitisi ei ole saanut varattua sinulle aikaa. Tiedäthän, että voit koska tahansa mennä itse terkkarin tai kuraattorin luo ja näyttää vaikka tämän kirjoittamasi viestin, he ovat koulussa teitä oppilaita varten eikä vanhempia tarvita ajan varaamiseen.
Kuvailemasi itsetuhoiset ajatukset ja uupunut olo ovat kaikki merkkejä siitä, että tarvitset pikaisesti apua itsellesi. Jos koulussa aikuisille kertominen tuntuu hankalalta, voit aina myös soittaa meille joko Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin. Olemme joka päivä auki ja tukenasi kun sitä tarvitset.
Joka arki-ilta päivystää myös nuorten Tukilinja klo 20–24 samassa numerossa kuin Lasten ja nuorten puhelin. Tukilinja on tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat ammattilaisen tukea pahan olon, väkivallan, itsetuhoisten ajatusten tai muun vakavan huolen keskellä. Myös sinne voit soittaa nimettömästi ja luottamuksella.
Olet rohkea, kun lähdit hakemaan apua, olet ehdottomasti sen arvoinen!
Pysy turvassa äläkä jää yksin <3
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariTervehdys!
Onpa hienoa ja tärkeää, että olet lähtenyt pohtimaan näitä asioita. On täysin ymmärrettävää ja normaalia, että ihastuminen ja oma seksuaalisuus mietityttää sinua. Kirjoitat lukeneesi kirjallisuutta aiheesta sekä osallistunut keskusteluihin täällä Nuortennetissä.
Kuten itsekin toteat, meistä jokainen on yksilö ja ainutlaatuinen ja asiat ja tunteet ilmestyvät elämäämme omassa tahdissa. On ymmärrettävää, että vertaat itseäsi muihin, jos lähipiirisi puhuu paljon ihastumisista ja seurustelusta. On kuitenkin hyvin mahdollista, ettet ole vielä kohdannut ketään ihanaa ja erityistä ihmistä, joka saisi sinut ihastumaan. Olemme siinäkin suhteessa niin erilaisia, joku ihastuu jatkuvasti ja toinen taas harvoin. Myös seksuaalisuus muuttuu läpi elämän ja asiat jotka meitä viehättävät myös muuttuvat samalla kun itse kasvamme. Tärkeintä on, että löydät ihmisen, joka arvostaa ja rakastaa sinua juuri sellaisena kuin olet. Voit siis rauhassa odotella ja katsoa minkälainen ihminen saa sinussa tunteet heräämään.
Jos asia sinua vielä pohdituttaa, voit aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin, olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella!
Mukavaa syksyn alkua sinulle toivotellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariHei!
Kiitos, kun jaoit ajatuksesi tänne. Täällä Nuortennetissä voi kirjoitella monenlaisista asioista ja ehdottomasti olet kirjoittanut ihan oikeaan paikkaan. Kun on painavia asioita mielen päällä, niin silloin onkin tärkeää, että niistä pystyy puhumaan tai kirjoittamaan.
Kuvailit tekstissäsi koskettavasti ja surullisesti, kuinka sinulla tuntuu olevan voimat ihan lopussa. Oli myös ikävää kuulla, kuinka olet viillellyt ja sinulla on pakko-oireita. Kun itsetunto on nollissa ja itseään on vaikea rakastaa, niin silloin voi tuntua myös siltä, ettei kukaan muukaan voisi rakastaa tai välittää. Olet kuitenkin rakastettava ja rakkauden arvoinen nuori, vaikka juuri nyt sinusta ei siltä tuntuisikaan. <3
Kun voi huonosti, niin silloin ei tarvitsekaan yrittää jaksaa yksin. Silloin on tärkeää saada apua ja tukea. Avun pyytäminen voi tuntua vaikealta, mutta vaikeassa tilanteessa se olisi kuitenkin tärkeää. Miltä sinusta tuntuisi kertoa voinnistasi jollekin omalle luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle? Oma lähiaikuinen voi olla usein se nopein apu ja se voi joskus keventää hieman omaa oloa, kun joku muukin tietää, miten ihan oikeasti voit.
Myös koululla kuraattori, terveydenhoitaja tai psykologi osaavat olla tukena, jos voi huonosti. Esimerkiksi henkinen paha olo, itsetuhoisuus ja pakko-oireet ovat sellaisia asioita, joihin on tärkeää saada ammattilaisen apua. Apua on mahdollista saada myös oman paikkakunnan terveysasemalta.
Jos haluat, niin voit käydä Nuortennetissä lukemassa lisää ammattilaisen avusta sekä siitä, miten puhua huolista läheisille:
https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/
https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/Meillä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111), jos haluat jutella luotettavan aikuisen kanssa nimettömästi. Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Yhteydenotot ovat aina nimettömiä ja luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet tärkeä ja arvokas! <3
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Onpa harmillista kuulla, että lukio ei ole ollut odotuksiesi mukainen etkä ole saanut haluamiasi valinnaisia. Ymmärrän, että olet tilanteeseen tosi pettynyt.
Noista valinnaisista kannattaa käydä juttelemassa lukion opon / koulusihteerin kanssa. Ehkä he voivat auttaa asiassa? Onko kursseja tulossa myöhemmin tänä lukuvuonna?
Tuo kaveriongelmakin kuulostaa harmilliselta – ymmärrän hyvin, ettei koulussa ole mukavaa, jos ei ole seuraa ja joutuu olemaan aina yksin. Periaatteessa uusiin oppilaisiin varmasti tutustuu ajan mittaan, mutta jos sinusta tuntuu jo nyt, että he eivät ole sellaisia, joihin haluat tutustua, niin heihin tutustuminen ei ymmärrettävästi tunnu mukavalta.
On toki ihan mahdollista, että ensivaikutelma oli huono, mutta luokalta saattaisi kuitenkin löytyä mukava porukka, johon mahdut mukaan tai sitten joku yksittäinen oppilas, jolla ei myöskään ole seuraa tai joka kaipaisi enemmän omanlaistaan ystävää. Olen sitä mieltä, että mikään porukka ei ole muuttumaton, vaan ihmisiä lähtee ja uusia, hyviä tyyppejä saattaa liittyä joukkoon. Jos siis vain yhtään siltä tuntuu, niin mene rohkeasti mukaan! Tai onko teillä tulossa ryhmäytymispäiviä, joissa tulet tutustumaan luokkaasi paremmin? Voit myös sanoa opettajille, ettet tunne luokastasi ketään ja toivoa, että he teettäisivät tehtäviä, joissa tutustutaan luokkatovereihin.
Aina ei kannata heittää kirvestä kaivoon ensimmäisten päivien jälkeen. Se on voinut olla vain huono alku ja jatko voi olla tyystin erilainen. Riittää, että löydät edes yhden kivan tyypin. Kannattaa olla siis itsekin aktiivinen ja mennä juttelemaan uusille ihmisille. Ensin vaikka katsoa silmiin, sitten moikata ja sen jälkeen kysyä jotain pientä. Joku ujo oppilas voi olla tosi iloinen siitä, että menet juttelemaan hänen kanssaan!
Jos kuitenkin tuntuu siltä, että et näe tulevaisuuttasi tuossa lukiossa, niin käy juttelemassa siitä opon kanssa. Onko lähellä muita lukioita? Mitä muita vaihtoehtoja sinulla on? Uskon, että kaikki selviää kyllä, valitsetpa jäämisen tai koulun vaihtamisen.
Jos haluat jutella asiasta lisää tai sinulla on muita asioita mielen päällä, niin ota rohkeasti yhteyttä! Voit soittaa meille numeroon 116 111 tai tulla chattiin. Meillä on lisäksi nettikirjepalvelu, johon voit kirjoittaa. Kaikki palvelumme ovat auki joka päivä ja ne ovat anonyymejä sekä täysin maksuttomia.
Kaikkea hyvää sinulle!
Lämpöisin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariMoi ”Karamelli<3”!
Hyvä, kun kirjoitit tänne! Terveystarkastukset voivat mietityttää ja jännittää monia, joten et varmastikaan ole asian kanssa yksin.
Ihan ensimmäisenä haluan hieman koittaa helpottaa pelkoasi sanomalla, että terveystarkastuksessa ei tapahdu tuollaisia asioita, mistä joku on sinulle kertonut. Moderoin nämä kohdat viestistäsi pois, koska emme keskustelupalstalla voi julkaista yksityiskohtaista seksuaalista kuvailua. Voi olla, että kertoja on ehkä halunnut pilailla tai hän ei ehkä ole ihan täysin itsekään tiennyt, mitä terveystarkastuksessa tapahtuu.
En valitettavasti ihan tarkasti osaa sanoa, mitä 5. luokan terveystarkastus pitää sisällään. Luulen, että terveydenhoitaja tai lääkäri katsoo ainakin pituuden ja painon. Se varmasti voisi kuitenkin helpottaa omaa jännitystä, jos tietäisi edes jotakin. Luuletko, että voisit jutella jännityksestäsi jollekin luotettavalle aikuiselle, esimerkiksi omalle läheiselle aikuiselle? Terveystarkastuksesta varmasti menee jokin tiedote huoltajille ja voi olla, että siinä on ehkä jo kerrotaan hieman, mitä tarkastus pitää sisällään. Voit myös vaikka pyytää omaa lähiaikuista tiedustelemaan terveydenhoitajalta tarkastuksesta jo etukäteen.
Murrosiän muutokset tapahtuvat jokaisella omaan tahtiin, joten sinun ei tarvitse olla huolissasi, jos murrosiän merkkejä ei vielä näy. Jollakin toisella ne voivat tulla paljon aikaisemmin ja jollekin toiselle taas myöhemmin. Jos jokin asia murrosikään tai johonkin muuhun asiaan liittyen huolestuttaa, niin sellaisesta voi myös kertoa terveydenhoitajalle.
Murrosiästä voi muuten lukea lisää myös täältä Nuortennetin sivulta: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/murrosika/
Jos haluat jutella lisää tästä tai jostakin muusta aiheesta, niin meille voi soittaa myös ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Yhteydenotot ovat aina nimettömiä ja luottamuksellisia.
Paljon tsemppiä koulujen alkuun!
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariHei ”Epätoivoinen isosisko”!
Kiitos viestistäsi! Ikävä kuulla, että kaverisi on herättänyt sinussa huolta jo pidemmän aikaa.
Jokaisessa perheessä on omat sääntönsä ja rajansa, mutta kaverisi tilanteessa kuulostaa erityisen ikävältä se, että hän on päätynyt tilanteeseen, jossa hän ei ole enää oikein tekemisissä kenenkään kanssa. Oli todella ikävä lukea, että hän ei ole saanut olla tekemisissä tämän yhden tytön kanssa, koska tyttö on kuulunut seksuaalivähemmistöön.
Onneksi ystävälläsi on sinut, vaikutat todella ihanalta ja välittävältä ystävältä. Ymmärrän, että huoli on noussut vielä nyt erityisemmin esiin, kun muuttosi lähestyy. Olisikin tärkeää, että et jäisi huolesi kanssa yksin. Tämä, että kirjoitit tänne asiasta, on hieno ja tärkeä asia, ja tämän lisäksi haluaisin kannustaa sinua juttelemaan asiasta jollekin sinun omalle läheiselle aikuiselle. Huolta voi olla raskasta kantaa yksin, joten se voi joskus edes hieman keventää omaa oloa, jos joku toinenkin tietää asiasta.
Omalle luotettavalle läheiselle aikuiselle on hyvä kertoa mielenpäällä olevista asioista, mutta tällaisista huolista voi mennä juttelemaan myös esimerkiksi koulukuraattorin kanssa. Koulun työntekijät ovat tottuneet kohtaamaan monenlaisia huolia sekä erilaisia perhetilanteita, joten uskon, että koulukuraattori osaisi kuunnella ja tukea sinua tässä asiassa.
Tältä Nuortennetin sivulta voit käydä lukemassa vielä lisää, jos pohdituttaa, miten kaveria voisi auttaa: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/apua-kaverille/
Jos haluat jutella tästä asiasta tai jostakin muusta, niin myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki yhteydenotot ovat aina nimettömiä ja luottamuksellisia. Voit myös vinkata kaverillesi, että meihin voi olla yhteydessä, jos se vain on mahdollista ja hän haluaa jutella luottamuksellisesti jonkun kanssa.
Paljon voimia tulevaan muuttoon!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos koskettavasta viestistäsi. Osaat hyvin kuvailla sitä tunnetta, joka sinulla on ollut jo vuosia. Mietit itse, onko se ahdistusta. Lisäksi saat kohtauksia, joita olet alkanut kutsumaan paniikkikohtauksiksi. Kuulostaa siltä, että tämä tilanne tosiaan pelottaa sinua ja haluaisit saada tilanteeseesi apua.
Aivan yksin et ilmeisesti ole, kun kerrot ihmisten yrittävän saada sinuun kontaktia. Olisi hyvä miettiä, miksi kontaktissa oleminen on sinulle vaikeaa. Onko sinulla huonoja kokemuksia ihmisistä? Onko joku kohdellut sinua huonosti? Vai kuormitutko ihmisten kanssa olemisesta?
On kurjaa, että olet joutunut pohtimaan asiaa noin pitkään yksin. Ainakaan tekstistäsi ei käy ilmi, että olisit joskus kertonut siitä jollekin tai hakenut apua. Suosittelisin kuitenkin, että kertoisit tuosta tunteesta ja noista kohtauksista jollekin. Ehkä ammattilainen osaisi kertoa, mistä on kyse ja mistä olisi sinulle apua.
Jotta sinun ei tarvitsisi enää kärsitä tuosta olotilasta, niin käythän juttelemassa siitä vaikka terkkarille? Osasit tosi hienosti kuvailla sitä viestissäsi, joten voit vaikka näyttää hänelle tuon tekstisi. Hän varmasti kyselee sinulta lisää ja haluaisi auttaa sinua.
Toivon, että tilanne selkiytyy ja olosi helpottuu, sillä kuulostaa siltä, että kärsit siitä itsekin. Voi olla myös läheisillesi hankalaa, jos he eivät tiedä, miksi eivät saa sinuun kontaktia tai että miten voisivat auttaa sinua.
Voit milloin tahansa olla myös meihin yhteydessä: Lasten ja nuorten puhelimen numero on 116 111 ja vastaamme siellä joka päivä. Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä chat ja nettikirjepalvelu.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja oikein kaunista syksyä!
Lämmöllä,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit