Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei 14v tyttö,
Kurjaa kuulla tilanteestasi. Olen kuitenkin iloinen siitä, että kirjoitit ajatuksiasi tänne keskustelupalstalle.
Kerroit, että sinusta tuntuu, että sinulla on masennusta. Oletko kertonut ajatuksistasi tai masennustestien vastauksista kenellekään luotettavalle aikuiselle? Itsetuhoiset ajatukset ja syömisen kanssa olevat haasteet ovat myös sellaisia, joihin sinun olisi hyvä saada apua. Sinulla on ehdottomasti oikeus saada tukea itsellesi! Voisitko ajatella, että kertoisit jollekin lähipiirin aikuiselle voinnistasi? Onko esimerkiksi perhetukikeskuksessa sellaista aikuista, kenelle uskaltaisit kertoa?
Kerroit myös kahdesta tärkeästä kaveristasi. Ikävä kuulla, että sinulla on ollut sellainen olo, että teidän välinne ovat alkaneet hiipua. Kerroit, että jos sanot heille tästä, niin he eivät yrittäisi ymmärtää, vaan puolustaisivat vain itseään. Ymmärrän, että tuon asian puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta, mutta kannustaisin sinua kuitenkin yrittämään. Toisten ihmisten reaktiota ei voi ennustaa, mutta sinulla on kuitenkin oikeus ilmaista tunteesi. Oletko kertonut kavereihin liittyvistä huolista kenellekään aikuiselle? Voisi olla hyvä, jos pystyisit tätäkin asiaa pohtimaan sinulle läheisen aikuisen kanssa.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Idk”,
Kiitos viestistäsi!
Kuinka kauan olet epäillyt itselläsi masennusta? Ikävä kuulla, jos isäsi yleensä ylireagoi ja epäilet, että äitisi ei ottaisi asiaasi tosissaan. Jos epäilet itselläsi masennusta, niin se on sellainen asia, joka tulisi ottaa tosissaan, eikä sitä saisi vähätellä!
Voisitko kertoa vanhemmillesi, että sinulla olisi asia, josta haluaisit puhua, mutta sinua mietityttää heidän reaktionsa? Jos puheeksi ottaminen tuntuu vaikealta, niin voit kokeilla kirjoittaa ajatuksiasi paperille ja näyttää sen vanhemmillesi. Jos kuitenkin vanhemmille puheeksi ottaminen ei tunnu hyvältä, niin voisitko ajatella kertovasi jollekin toiselle läheiselle aikuiselle?
Myös koulussa opettaja, kuraattori tai koulupsykologi ovat sellaisia, kenelle voit kertoa masennusepäilystäsi. He ovat työssään tottuneet kohtaamaan lasten ja nuorten erilaisia haasteita.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Ethän jää yksin!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”lonelylol”,
Kiitos, kun jaoit kokemuksesi! Ikävä kuulla, että et saa unta aikaisemmin. Riittävä uni on tietenkin yksilöllistä, mutta murrosikäinen tarvitsee yössä unta noin 9-10 tuntia. Pari tuntia unta yössä on siis todella vähän.
Nukahtamisen vaikeuksista kannattaa ehdottomasti kertoa jollekin läheiselle aikuiselle. Voit mennä kertomaan asiasta myös koulun terveydenhoitajalle, jotta hän voi kanssasi miettiä, miten voisit saada unen päästä paremmin kiinni.
Täältä Nuortennetin sivulta voit myös lukea aiheesta lisää: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/hyvinvointi/nukkuminen-hyvinvoinnin-perusta/
Parempia unia!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Tarviin apua”,
Kiitos viestistäsi! Ikävä kuulla, että kotona on huono olla! Kodin kuuluisi olla sellainen paikka, jossa voit kokea olosi turvalliseksi. Myös itsetuhoisuus on sellainen asia, johon sinun tulisi saada apua.
Olisi tärkeää, että voisit kertoa kotitilanteestasi ja itsetuhoisuudestasi jollekin turvalliselle ja luotettavalle aikuiselle. Tällainen aikuinen voi esimerkiksi koulussa kuraattori tai opettaja – he ovat sellaisia ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään monenlaisia haasteita. Heille voit kertoa niin kotitilanteesta kuin itsetuhoisuudestakin.
Joskus vaikean asian ottaminen puheeksi voi olla jännittävää. Voit kokeilla myös hyödyntää Nuortennetin ”Huoli puheeksi” -lomaketta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/huoli-puheeksi-lomake/
Voit täyttää lomakkeesta ne kohdat, jotka sopivat tilanteeseesi ja näyttää sen jollekin luotettavalle aikuiselle.Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”niih…07”,
Kiitos viestistäsi! Minulla heräsi iso huoli voinnistasi! Kerroit itsetuhoisesta käytöksestäsi ja se on aina sellainen asia, johon tulee saada apua. Olisi tärkeää, että itsensä satuttamisen tilalle löytäisi muita keinoja pahan olon käsittelemiseen.
Kerroit, miten vanhempasi ovat kehottaneet vain lopettamaan itkemisen sekä miten äitisi on haukkunut sinua. Sinulla on ehdottomasti oikeus itkeä ja tuntea kaikenlaisia tunteita! Silloin, kun itkettää, niin silloin on hyvä antaa itkun tulla. Jos on surua tai paha olla, niin silloin olisi tärkeää, että joku kuuntelisi. Olen todella pahoillani, että vanhempasi eivät ole osanneet olla sinun tukenasi. Haukkuminen on ehdottomasti myös todella väärin, eikä äitisi olisi saanut toimia noin.
Onko sinulla lähipiirissäsi jotain sellaista luotettavaa ja turvallista aikuista, kenelle uskaltaisit kertoa pahasta olostasi ja itsetuhoisuudestasi? Entä voisitko ajatella, että menisit koulussa tapaamaan kuraattoria tai terveydenhoitajaa? He ovat juuri sellaisia ammattilaisia, kenelle voit jutella tämän kaltaisista asioista – heidän tehtävänä on olla sinun tukenasi.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Muista, että olet tärkeä ja arvokas!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Anonyymi,
Kiitos viestistäsi! Itsetuhoisuus on aina sellainen asia, johon tulee saada apua. Hienoa, että olet pohtinut terapiaa! En osaa vastata tuohon kysymykseen, että voidaanko sinut lähettää laitokseen.
Tärkeää kuitenkin olisi, että pääsisit juttelemaan ajatuksistasi ja itsetuhoisuudesta jonkun luotettavan aikuisen kanssa? Tällainen aikuinen voi olla esimerkiksi koulukuraattori tai koulupsykologi. He ovat sellaisia ammattilaisia, jotka ovat tottuneet työssään käsittelemään tämän kaltaisia asioita ja pystyvät olemaan tukenasi.
Entä oletko kertonut itsetuhoisuudestasi jollekin muulle lähipiirisi aikuiselle, esimerkiksi vanhemmalle?
Voit tulla myös juttelemaan anonyymisti meidän ilmaisiin palveluihimme:
Lasten ja nuorten puhelin: suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116)
sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Moi”.
Kiitos viestistäsi! Todella hienoa, että uskaltauduit avautumaan tänne tilanteestasi!
Lyöminen ja muovikulhoilla heittäminen ei ole todellakaan ole sallittua. Vanhempasi eivät saisi käyttäytyä sinua kohtaan noin. Myös huutaminen, muihin vertaileminen ja pukeutumisen arvostelu on todella ikävää sinua kohtaan. Ymmärrän, miksi se tuntuu epäreilulta! Sinulla on oikeus kokea olosi turvalliseksi kotonasi.
Voisitko kertoa kotitilanteestasi kenellekään luotettavalle aikuiselle? Onko sinulla esimerkiksi lähipiirissäsi jotakin aikuista, kenelle uskaltaisit kertoa? Myös koulussa voit kertoa asiasta esimerkiksi koulukuraattorille. Hänen tehtävä on olla koululla sinun tukenasi haastavissa asioissa.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Tarvitsee apuu”,
Kiitos viestistäsi! Kurja kuulla tilanteestasi!
Sinulla on oikeus kokea olosi turvalliseksi niin kotona kuin koulussakin. Oletko kertonut näistä asioista kenellekään luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle? Esimerkiksi koulussa terveydenhoitaja tai kuraattori ovat sellaisia ammattilaisia, kenelle voit luottamuksellisesti kertoa asioistasi. Heidän tehtävä on olla tukenasi sinua varten juuri tämänkaltaisissa asioissa! Olisi tärkeää, että pääsisit kertomaan jollekin ongelmistasi perheesi kanssa. Sinulla on oikeus saada myös apua itsetuhoiseen käytökseen, päihdeongelmiin, ahdistukseen ja kiusaamiseen!
Voit myös anonyymisti ja ilmaiseksi olla yhteydessä meidän palveluihimme:
Lasten ja nuorten puhelin:suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116)
sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/Ethän jää yksin!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Haluan pois”,
Kiitos viestistäsi!
Ikävä kuulla kotitilanteestasi. Isäsi juominen ihan varmasti vaikuttaa siihen, miltä sinusta tuntuu olla kotona. Olet toiminut oikein, kun olet pyytänyt äitiäsi tekemään asialle jotakin. Ikävä kuitenkin kuulla, että tilanteeseen ei ole tullut muutosta. Oletko kertonut äidillesi ajatuksiasi pois muuttamisesta?
Onko sinulla lähipiirissäsi äitisi lisäksi jotakin toista luotettavaa ja turvallista aikuista, kenelle voisit kertoa kotitilanteestasi? Tällainen voi olla esimerkiksi joku sukulainen tai koulussa kuraattori. Olisi tärkeää, että voisit jutella kotitilanteestasi jonkun kanssa.
Jos haluat anonyymisti purkaa tilannettasi, niin meillä on ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Meidän palveluissa voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Tyty,
Kiitos paljon viestistäsi!
Luulen, että et ole yksin ajatustesi kanssa. Puhelimella pääsee käsiksi moniin mielenkiintoisiin sisältöihin ja siitä voi olla iloa monessakin asiassa. Siinä voi kuitenkin olla varjopuolensa – puhelimen käyttö voi myös helposti viedä mukaansa ja siitä voi tulla liiallista.
On hienoa, että tunnistat sen, että puhelin vie aikaasi ja sinun on vaikea olla ilman sitä. Niin kuin sanoitkin: puhelimesta irtautumisen tekee vielä haastavammiksi se, kun se on koko ajan saatavilla. Irrottautuminen tällaisesta voi olla vaikeaa, mutta olet ottanut jo ison askeleen eteenpäin, kun kirjoitit ajatuksiasi tänne!
Nuortennetin sivuilta voit lukea lisää tähän aiheeseen liittyen: https://www.nuortennetti.fi/netti-ja-media/digihyvinvointi/
Kerroit myös, että sinulla on yksi kaveri. Haluaisitko tutustua uusiin ihmisiin ja saada lisää kavereita? Entä onko sinulla mielenkiinnon kohteita, jotka eivät liittyisi välttämättä puhelimeen?
Voisitko ajatella kertovasi näistä ajatuksistasi puhelimen käyttöön liittyen jollekin luotettavalle aikuiselle? Esimerkiksi jollekin lähipiirisi aikuiselle tai vaikka koulussa opettajalle tai kuraattorille. Olisi tärkeää, että saisit tukea koulunkäyntiin ja stressinhallintaan sekä tukea puhelimenkäytön hallitsemiseen.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki Johannes….?,
Kiitos viestistäsi! Hienoa, että kirjoitit tänne!
Pohdit isoja asioita ja hienoa, että tunnistat kaipaavasi aikuisen apua. Ikävä kuulla, että koet, ettet tulisi ymmärretyksi vanhempiesi osalta. Olisikin tärkeää, että pääsisit keskustelemaan sellaisen aikuisen kanssa, joka hyväksyy sinut juuri tuollaisena, eikä väheksy kokemustasi.
Joskus voi olla niin, että ihminen ei koe syntymässä määriteltyä sukupuolta omakseen tai se aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta. Tämä ei kuitenkaan tee ihmisestä millään tavalla vääränlaista. Täällä Nuortennetin sivulla on lisää asiaa tästä aiheesta: https://www.nuortennetti.fi/sukupuolen-moninaisuus/
Hienoa, että kysyit, kenen kanssa voisit jutella asiasta luottamuksellisesti. Jos olet koulussa, niin siellä voisit kääntyä esimerkiksi kuraattorin tai koulupsykologin puoleen. Heidän kanssaan voit keskustella luottamuksellisesti, sillä he ovat vaitiolovelvollisia. Voit saada keskusteluapua myös soittamalla terveyskeskukseen. Voit myös erikseen vielä mainita, että et halua, että vanhempasi saisivat tietää ajatuksistasi tähän asiaan liittyen.
Ehdottomasti kannattaa myös mennä juttelemaan ahdistuksesta ja väsymyksestä. Ehkäpä juuri väsymyksestä ja ahdistuksesta kertominen voisi toimia hyvänä alustuksena, kun juttelet ammattilaiselle.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Kiitos viestistäsi! Tilanteesi kuulostaa todella raskaalta ja vaikealta!
Kuvailet isäsi käytöstä ja ymmärrän hyvin, miksi se pelottaa. Kerroit myös, että isäsi juo useina päivinä viikossa. Vaikka hän ei toteuttaisikaan uhkailujaan käydä käsiksi, niin jo pelkkä uhkailu on vakava asia. Uhkailu on henkistä väkivaltaa.
Kerroit myös siitä, kuinka isäsi on alkanut käyttäytyä epämiellyttävästi sinua kohtaan, mutta et tunne, että sinulla olisi oikeus olla sortunut asiasta. Sinulla on ehdottomasti oikeus tunteisiisi! Isäsi käytös on ollut todella väärin, eikä hän missään nimessä saisi käyttäytyä sinua kohtaan noin.
Minulla herää kertomasi perusteella iso huoli tilanteestasi. Sinulla on oikeus kokea olosi turvalliseksi kotonasi. Isäsi ei saisi käyttäytyä noin sinua kohtaan ja jonkun tulisi tähän puuttua, jotta sinun olisi parempi olla. Voisitko ajatella kertovasi tilanteestasi jollekin luotettavalle aikuiselle? Tällainen aikuinen voi olla esimerkiksi joku sukulainen tai esimerkiksi koulussa kuraattori.
Oman paikkakuntasi lastensuojelusta voit saada apua myös. Jos kerrot tästä tilanteesta jollekin luotettavalle aikuiselle, niin hän voi puolestasi olla sinne yhteydessä. Täältä voit lukea lisää tästä aiheesta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/apua-lastensuojelusta/
Jos haluat anonyymisti keskustella tilanteestasi, niin meillä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Näissä palveluissa voit keskustella ihan mistä aiheesta tahansa.
Paljon voimia! Älä jää yksin tilanteesi kanssa!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”kaksi suuntaa”,
Kiitos viestistäsi!
Olet siinä oikeassa, että murrosikään kuuluu myös mielialojen vaihtelua. Siitä aiheesta voit käydä lukemassa lisää täältä: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/murrosika/tunteiden-kuohuja/
Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvissä kysymyksissä kannattaa lähestyä sinua hoitavaa lääkäriä.Ikävä kuulla, että olet saanut ikäviä haittavaikutuksia lääkkeestä. Kannustaisin sinua seuraavalla lääkärikäynnillä edelleen kertomaan oireistasi. Entä oletko lääkärille kertonut muita ajatuksiasi tähän aiheeseen liittyen? On todella tärkeää, että tulet kuulluksi.
Toivottavasti saat tähän aloitukseen muilta kokemuksia aiheesta!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”kohta 12 :(”
Kiitos paljon, että rohkenit kirjoittaa perhetilanteestasi tänne meille. Onkin hyvin tärkeää, ettet jää yksin tämän asian kanssa.
Kirjoitit, että suuttuessaan sinun vanhempasi huutavat sinulle sekä käyvät välillä myös käsiksi. Onpa todella surullista lukea, että sinulla on tämänlainen tilanne kotona. Kotona voi usein syntyä riitatilanteita mutta ikinä vanhempi ei saisi satuttaa lastaan, ei fyysisesti eikä henkisesti. Kerroit, että he syyttävät sinua huonosta käyttäytymisestä ja siksi kohtelevat sinua niin kuin tekevät. Haluan kertoa sinulle, että vaikka käyttäytyisit miten ärsyttävästi vanhempiasi kohtaan, ei se ikinä anna heille oikeutta käydä sinuun käsiksi. Sinun vanhempasi tekevät sinua kohtaan hyvin väärin ja toivonkin, että saat apua tilanteeseesi pian. Sinä olet ollut rohkea ja tehnyt aivan oikein, kun olet uskaltautunut kirjoittaa tästä asiasta tänne!
On olemassa hyviä sekä huonoja salaisuuksia. Hyvistä salaisuuksista tulee hyvälle mielelle, kun on jotakin kivaa yhteistä esimerkiksi ystävän kanssa. Huonot salaisuudet aiheuttavat ahdistusta. Tässä kohtaa sinun vanhempasi pyytävät sinua pitämään huonoa salaisuutta, mikä ei ole oikein ja toivonkin, että lähipiirissäsi olisi joku jolle voisit kertoa asiasta.
Kerroit, että sinusta on hankalaa kertoa asioitasi esimerkiksi opettajalle. Tämän ymmärrän todella hyvin, puhuminen ei ole aina helppoa. Siksi kannattaakin miettiä etukäteen kuka olisi se aikuinen sinun lähipiiristäsi, jolle olisi helpointa puhua. Voisiko se olla joku kaverisi vanhemmista? Naapurisi? Joku koulusi opettajista? tai kenties koulukuraattori? Tapoja kertoa on myös monia. Jos sinusta tuntuu luontevammalta kirjoittaa, voit myös ottaa asian puheeksi sillä tavalla. Olisiko sinun esimerkiksi mahdollista kirjoittaa samantyylinen viesti, jonka tänne kirjoitit, jollekin, jonka toivoisit sinua auttavan? Mielestäni kirjoitit hyvin kuvailevasti mitä kotona tapahtuu ja uskon, että monikin lähipiiristäsi haluaisi auttaa sinua tässä tilanteessa.
Puhuminen auttaa aina, eikä ikinä kannata jäädä yksin pohtimaan ahdistavia tilanteita. Jos haluat pohtia asiaa meidän kanssamme voit aina soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (suomeksi 116 111 tai ruotsiksi 0800 96 116). Yhdessä päivystäjän kanssa voit miettiä kenen puoleen kääntyä ja miten asian kanssa kannattaisi edetä.
Sinulla on oikeus voida hyvin ja tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti kotonasi. Sinä ja sinun hyvinvoinnillasi on väliä. Pidä huoli itsestäsi, äläkä jää yksin!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Nemori.
Kiitos viestistäsi. Kirjoitit, että sinulla on henkisesti huono olla. Onpa surullista kuulla, että et voi hyvin juuri nyt. Mutta hienoa, että rohkenit kirjoittaa asiasta tänne meidän keskustelupalstallemme, etkä jäänyt yksin pohtimaan asiaa.
Kirjoitit että menetit parhaan ystäväsi, jonka jälkeen olet tuntenut itsesi yksinäiseksi, ja eristäytyneeksi muista ystävistäsi. Onpa todella ikävä ikävää, että olet menettänyt parhaimman ystäväsi. Se on varmasti ollut sinulle raskas kokemus. Hyvä ystävä voi olla kuin perheenjäsen. Kun menettää tärkeän ihmisen elämästään, voi siitä olla vaikea päästä yli. Kun kokee menetyksen, on hyvä antaa itsensä surra. Suru kestää aina oman aikansa ja voi näyttäytyä monellakin tavalla, niin hyvinä kuin harmillisinakin tekoina.
Kerroit tekeväsi itsetuhoisia tekoja. Vaikka sinusta hetkellisesti voisikin tuntua, että se auttaa, on itsetuhoiset teot aina huono tapa toimia, kun on paha olla ja toivonkin, että tähän käytökseen puututtaisiin nopeasti. Sinä ja sinun kehosi on tärkein asia jonka omistat, ja toivonkin että pidät itsestäsi oikein hyvää huolta. Olisi todella tärkeää, että pystyisit kertomaan olostasi ja itsetuhoisista teoistasi jollekin lähipiirissäsi olevalle turvalliselle aikuiselle. Olisiko sinun mahdollista puhua esimerkiksi vanhemmillesi, opettajallesi tai kenties koulukuraattorille? Ympärilläsi on varmasti monta henkilöä, jotka todellakin haluavat, että voit hyvin ja haluavat sinua auttaa. Voi olla vaikea ottaa asia puheeksi, varsinkin jos ei ole tottunut hakemaan itselleen apua. Tapoja kertoa on myös monia. Jos sinusta on luontevampaa kirjoittaa, voisitko esimerkiksi kirjoittaa pienen kirjeen, jossa saman asian, minkä tänne kirjoitit ja antaa sen sitten valitsemallesi henkilölle. Kyseinen henkilö osaa varmasti ottaa asian sinun kanssasi puheeksi ja yhdessä voitte miettiä ratkaisuja tilanteeseesi.
On myös ikävä kuulla, että koet itsesi yksinäiseksi, vaikka olisitkin jonkun seurassa. Tämä ei todellakaan ole epätavallista, että voi tuntea näin. Voisitko pohtia mikä saisi sinut tuntemaan itsesi vähemmän yksinäiseksi siinä seurassa missä olet? Tunnetko kenties, että jokin puuttuu? Ystävyyssuhteissa on myös hyvä yrittää puhua omista tarpeistaan ja jos kokee, että olisi tarvetta saada muutos johonkin. Olisiko sinun mahdollista puhua yksinäisyyden tunteestasi ystäväporukassasi? Tai voisitko ottaa sen puheeksi jonkun turvallisen aikuisen kanssa?
On todella tärkeää, ettet jää yksin pohtimaan näitä asioita. Jutteleminen auttaa aina! Vaikka sinusta nyt tuntuu yksinäiseltä ja siltä, että sinulla on huono olla, ei sen tarkoita, etteikö asiat voisi muuttua parempaan suuntaan jo pian. Olet rohkea, kun uskalsit avautua tilanteestasi tänne ja olen aivan varma, että rohkenet ottaa asian puheeksi myös jonkun lähipiirissäsi olevan aikuisen kanssa. Olet tärkeä ja sinulla on oikeus voida hyvin!
Jos haluat pohtia asiaa meidän kanssamme voit aina soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (suomeksi 116 111 tai ruotsiksi 0800 96 116). Yhdessä päivystäjän kanssa voit nimettömästi ja luottamuksellisesti pohtia ratkaisuja tilanteeseesi.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit