Siirry sisältöön

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 15 viestiä, 1,561 - 1,575 (kaikkiaan 2,085)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • vastauksena käyttäjälle: Haluan pois kotoa #92561

    Hei nimimerkki ”Hyvinväsynytodottaja”,

    Kiitos, kun avoimesti kerroit tunteistasi ja ajatuksistasi. Yksinäisyys voi olla hyvin musertavaa ja aina yksinäisyyteen ei pysty itse vaikuttamaan. Vallitseva koronatilanne voi myös vaikuttaa suuresti niihin ihmisiin, kenellä on haastavaa jo valmiiksi. Surullista kuulla, että et koe kotiasi omaksesi ja sanot vihaavasi elämääsi. Mitkä asiat kotonasi vaikuttavat siihen, että se ei tunnu kodilta?

    Kerroit, että kaverisi eivät jaksa tulla seuraksesi, koska asut kauempana. Pystytkö usein näkemään kavereitasi muuten? Entä pystyisitkö kavereillesi kertomaan, miltä sinusta tuntuu, kun he sanovat, että eivät jaksa tulla luoksesi, kun asut kaukana? Puhuit myös, kuinka olet kateellinen ystävillesi, kun heillä on asioita, joita itseltäsi puuttuu. On täysin luonnollista tuntea kateellisuutta, varsinkin niinä hetkinä, kun itsellä on haastavaa. Välilä voi olla hyvin vaikeaa olla vertailematta omaa elämäänsä toisiin, mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että sinä olet aivan yhtä hyvä ja arvokas! Toivon, että jaksat kaikesta huolimatta tavoitella unelmiasi.

    Ilmeisesti olet yrittänyt etsiä Instagramista uusia ystäviä läheltä sinua. Ikävä kuulla, että se ei ole vielä tuottanut tulosta, mutta hienoa, että olet kuitenkin yrittänyt. Uusien ystävien löytäminen läheltä ei ole aina niin helppoa, mutta joskus periksiantamattomuus tässä asiassa kannattaa.

    Kerroit asioista, joita haluaisit tulevaisuudelta. Tulet valmistumaan ensi vuonna – se saattaa vielä tuntua kaukaiselta asialta, mutta se hetki tulee onneksi koko ajan lähemmäksi. Sinua odottaa iso muutoskohta elämässäsi, kun pääset itsenäistymään. Seuraava vuosi voi tuoda elämääsi vaikka mitä uusia asioita.

    Onko sinulla lähipiirissäsi ketään sellaista luotettavaa aikuista, kenelle pystyisit puhumaan ajatuksistasi? Pystytkö vanhempiesi kanssa juttelemaan avoimesti? Olisi tärkeää, että sinun ei tarvitsisi kantaa ajatuksiasi yksin, vaan saisit jaettua niitä jonkun kanssa.

    Meillä on myös Lasten ja nuorten puhelin, chat ja nettikirjepalvelu, jos haluat jutella anonyymisti jonkun aikuisen kanssa. Palvelumme ovat ilmaisia ja luottamuksellisia. Lisätietoa ja aukioloajat löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Kaverini sekaantuminen koiraansa #92249

    Hei taas ja kiitos viestistäsi.

    Hienoa, että olet saanut juteltua ystäväsi kanssa. Ja niin kuin kirjoitin viimeksi, ei sinun tarvitse hyväksyä ystäväsi tekosia ja se on aivan ymmärrettävää, että asia aiheuttaa sinussa ällötystä.

    Mietit josko koira ja ihminen voi saada jälkeläisiä tai välittää seksitauteja. Ihminen ja koira ovat geneettisesti niin kaukana toisistaan, että jälkeläisten saaminen on mahdotonta. Seksitaudeista en ole aivan varma. Monet taudit ovat alun perin tulleet eläinkunnasta, joten sitä en pidä mahdottomuutena, etteikö seksitauteja voisi tartuttaa puolin ja toisin.

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: tilanne kotonaaaaa #92248

    Hei ja kiitos viestistäsi.

    Kerroit, että kotonasi ei ole hyvä olla. Isäpuolesi ahdistelee sinua sekä äitisi että isäpuolesi purkavat omaa pahaa oloaan sinuun huutamalla sinulle. Onpa todella ikävä kuulla, että sinulla on huono olla kotona. Kodin pitäisi aina olla turvallinen paikka, jossa on hyvä olla ja sinun kohdallasi tämä ei nyt täyty. Minulla syntyy huoli siitä, että kerrot isäpuolesi ahdistelleen sinua. Mitä tarkoitat sillä, että isäpuolesi ahdisteli sinua yöllä?

    On todella ikävää, että äitisi ja isäpuolesi käyttäytyvät huonosti sinua kohtaan. Sinun ei tarvitse joutua kuuntelemaan huutoa tai joutua ahdistelun kohteeksi omassa kodissasi. Äitisi ja isäpuolesi todellakin toimivat väärin sinua kohtaan. Oletko pystynyt puhumaan vanhemmillesi miltä sinusta tuntuu asua kotona? Ymmärrän sinua hyvin, että olet miettinyt haluavasi pois kotoa, jos tilanne on mikä on.

    Kannustan sinua kertomaan tapahtumista jollekin perheen ulkopuoliselle henkilölle. Henkilö voi olla esimerkiksi sukulaisesi, kummisi, kaverin vanhempi tai koulun puolelta opettaja, terveydenhoitaja tai koulukuraattori. Kertomalla tilanteestasi jollekin luotettavalle aikuiselle saat varmasti apua. Aikuinen voi myös kanssasi tehdä asiasta lastensuojeluilmoituksen, jonka jälkeen sosiaalityöntekijät tulevat tapaamaan perhettäsi ja miettivät yhdessä sinun ja perheesi kanssa, miten asian voisi ratkaista niin, että sinulla on hyvä olla. Sinun hyvinvointisi on aina tärkein asia ja lastensuojelussa pidetään huoli siitä, että sinulla on hyvä olla siellä missä asut.

    Voit myös aina olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) ja jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti tilanteestasi. Yhdessä päivystäjän kanssa voit purkaa ajatuksiasi, tunteitasi ja miettiä miten asian kanssa kannattaisi edetä.

    Sinulla on oikeus voida hyvin ja toivon, että jaksat hakea apua tilanteeseesi koska apua on saatavilla! Pidä huoli itsestäsi.

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Haluan pois kotoa #92246

    Hei nimimerkki Julia.

    Kiitos viestistäsi. Kirjoitit että vanhempiesi väliset riidat ja koulu ahdistaa sinua. Onpa kurja kuulla, että sinulla on sellainen olo juuri nyt. Ymmärrän hyvin, että vanhempiesi väliset riidat tuntuvat sinusta epämiellyttäviltä ja ahdistavilta. Vanhempien ei myöskään kuuluisi riidellä lasten edessä tai kuullen, eikä riitojen kuuluisi vaikuttaa sinuun ollenkaan. Olisiko sinun mahdollista kertoa vanhemmillesi miltä sinusta tuntuu, kun he riitelevät? Voi hyvin olla, että vanhempasi ovat niin keskittyneitä toisiinsa ja erimielisyyksiinsä, etteivät huomaa miten se kaikki vaikuttaa sinuun. Olisi todella hyvä, jos he olisivat tietoisia asiasta.

    Kirjoitit myös, että koulu ahdistaa sinua. Ikävää, että koet näin. Osaatko sanoa mikä koulussa sinua ahdistaa? Myös tästä asiasta olisi hyvä jutella jonkun kanssa, jotta omat päänsisäiset ajatukset eivät jäisi vain omaan mieleen. Juttelemalla jonkun kanssa saa usein uusia ajatuksia ja näkökulmia asioihin, jotka usein helpottavat ahdistusta. Kouluun liittyvästä ahdistuksesta voi jutella esimerkiksi vanhempiesi kanssa, koulukuraattorin kanssa tai opettajasi kanssa. Myös ystävien kanssa voi olla hyvä jutella ja kysellä jos muillakin on samantyylisiä ajatuksia. Et varmasti ole yksin asian kanssa!

    Jos haluat jutella näistä asioista myös nimettömästi ja luottamuksellisesti, olet aina tervetullut soittamaan Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111). Yhdessä päivystäjän kanssa voit purkaa ahdistuksen tunnettasi ja miettiä mitä asioille voisi tehdä.

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Haluan pois kotoa #92245

    Hei kookos.

    Kiitos tärkeästä viestistäsi. Olet taitavasti pystynyt kuvailemaan kotitilannettasi ja ymmärrän huolesi tässä asiassa.

    Kirjoitit, että kotonasi on paljon riitoja, jonka yhteydessä sinulle huudetaan ja joskus myös olet saanut kokea fyysistä väkivaltaa vanhempiesi puolelta. Tämä ei todellakaan ole oikein. Lasta (tai ketään muutakaan) kohtaan ei ikinä saa kohdistaa minkäänlaista väkivaltaa, oli se sitten psyykkistä (huutamista, nimittelyä) tai fyysistä. Olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan sellaista vanhempiesi puolelta. Ymmärrän hyvin, että nämä tilanteet ovat pelottaneet sinua ja haluaisit pois kotoa. Riitojen yhteydessä vanhempasi ovat myös toimineet epäreilusti sinua kohtaan ottamalla yhteyttä riidan ulkopuolisiin henkilöihin ja ottamalla sinulta puhelimen pois. Ymmärrän hyvin, että tällainen toiminta vain pahentaa riitaa entisestään.

    Kerroit myös, että vanhempasi ovat kuolleet, kun olit nuorempi. Tämä on varmasti ollut sinulle äärimmäisen rankka kokemus ja vanhempiesi pitäisi ymmärtää, että sinulla on tarve puhua ja käydä läpi tilannetta näin vähän vanhempana. Olen pahoillani, että myös mummosi kuoli hiljattain, jonka koit olevan henkilö, jolle olisit voinut uskoutua tästä asiasta.

    Ymmärrän hyvin, että riitatilanteet vaikuttavat sinuun monellakin tavalla. Kerroitkin, että kaikki tämä on vaikuttanut nukkumiseesi, joka taas vaikuttaa käyttäytymiseesi koulussa sekä kotona. Nyt olisikin tärkeää, että tilanne saataisiin rahoiteltua, jotta sinun hyvinvointisi ei kärsisi enempää. Sinulla on oikeus voida hyvin ja tuntea itsesi turvalliseksi omassa kodissasi. Sinulla on myös oikeus ilmaista mielipiteitäsi ja kertoa vanhemmillesi, miten kotitilanteesi vaikuttaa sinuun. Kerroitkin, että vanhempasi ohittavat sinun mielipiteesi ja tekevät päätökset oman päänsä mukaan. Tämä on epäreilua sinua kohtaan ja haluan painottaa, että sinulla on oikeus kertoa mielipiteesi ja tulla kuulluksi. Oletkohan kertonut vanhemmillesi juuri tämän, että koet, ettei sinun mielipiteitäsi kuunnella?

    Uskon, että olisi hyvä, että yrittäisit keskustella niin vanhempiesi, kuin myös jonkun perheen ulkopuolisen ihmisen kanssa, joka voisi sinua auttaa. Ei varmaankaan ole helppoa jutella vanhemmillesi, jos koet heidän suuttuvan sinulle helposti. Olisiko sinun mahdollista ottaa joku mukaan kanssasi keskustelemaan vanhempiesi kanssa muutoksista, joita toivoisit tapahtuvan? Kerroitkin, että olet jo kahdesti keskustellut sosiaalityöntekijän kanssa, mutta kokemus ei ollut kummoinen. Onpa kurja kuulla, että et kokenut siitä silloin olleen apua. Sosiaalityöntekijä on kuitenkin aina lasten puolella ja toivon, että jos kerrot uudelleen tilanteestasi hänelle, hän osaa miettiä mitä apuja perheesi tarvitsisi.

    Mielestäni tämä sinun tänne kirjoittama viestisi on hyvin kuvaileva, joten jos koet, että kotitilanteestasi on vaikea puhua voit vaikka näyttää tämän tänne kirjoittamasi viestin valitsemallesi henkilölle. Myös vanhemmillesi tämä kirjoitus voisi olla silmiä avaava, jos haluat sen heille näyttää. Viestistäsi saa mielestäni hyvän kuvan siitä, miten sinä koet kotitilanteesi.

    Oletko käynyt keskustelemassa perheesi tilanteesta koulussa esimerkiksi koulukuraattorin kanssa? Koulukuraattori osaa myös auttaa sinua ja yhdessä voitte miettiä mitä tilanteelle voisi tehdä. Hän voi myös halutessasi tehdä lastensuojeluilmoituksen sinusta, jolloin sosiaalityöntekijät tulevat tapaamaan perhettäsi ja saat kertoa oman mielipiteesi siitä, mitä haluaisit, että kotona muuttuisi. Myös koulukuraattorin kanssa voit jutella esimerkiksi vanhempiesi kuolemasta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja tunteista. On todella tärkeää, ettet jää näiden ajatusten kanssa yksin.

    Sinun hyvinvoinnillasi on merkitystä, eikä sinun todellakaan tarvitse pitää sisälläsi näin paljon raskaita ajatuksia ja tunteita. Ympärilläsi on ihmisiä, jotka haluavat ja osaavat sinua auttaa ja toivon todella, että kotitilanteesi tulee parantumaan pian. Uskalla pyytää ja ottaa vastaan apua, olet rohkea! Muista myös, että voit aina soittaa myös Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111), jos haluat keskustella asiasta nimettömästi ja luottamuksellisesti. Yhdessä päivystäjän kanssa voit miettiä miten lähteä asiaa edistämään. Pidä huoli itsestäsi, olet tärkeä!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Ahdistus #92134

    Hei nimimerkki Tyttö 12V.

    Kiitos viestistäsi. Kerroit olleesi jo pidemmän aikaa surullinen ja että sinulla on todettu terkkarilla lievä masennus. Kirjoitit myös haluttomuudestasi puhua asioistasi ja pelkäät olosi muuttuvan pahempaan päin, kun aloitat seiskaluokan ja kaikki muuttuu.

    Todella ikävä lukea, että sinulla ei ole kaikki hyvin. Olen kuitenkin iloinen, että olet jo hakenut apua itsellesi käymällä terkkarin puheilla. Koetko että käynti hänen luonaan auttoi sinua? Ymmärrän, että omista asioista puhuminen ei ole aina helppoa. Välillä voi olla vaikea löytää sanoja kuvailemaan oloaan, välillä voi olla olo, ettei kukaan kuitenkaan ymmärrä tai olo siitä, että ei tiedä kenelle kertoisi ja miten. Haluan kuitenkin kannustaa sinua puhumaan asioistasi ja olostasi. Sinun ei tarvitse kantaa pahaa oloasi sisälläsi yksin. Ja jakamalla ajatuksiasi puhumalla saat myös toisen ihmisen auttamaan sinua kantamaan näitä sinun ajatuksiasi. Lähimmäisesi haluavat sinun voivan hyvin ja auttaa sinua siinä.

    Kirjoitit, että ympärilläsi on ihmisiä, joille voisit puhua mutta se ei tunnu oikealta. Olet oikeassa, että kenelle tahansa ei tarvitse kertoa omasta olostaan, jos se ei tunnu oikealta. Jos ei ole tottunut puhumaan omista asioistaan ja tunteistaan, voi se myöskin tuntua hieman vieraalta, mutta kannattaa aina pitää mielessä, että puhuminen helpottaa, vaikka se aluksi vaikealta tuntuisikin. Voisitko kuitenkin miettiä kuka lähipiirissäsi olisi sellainen henkilö, jolle tuntuisi luontevammalta kertoa? Henkilö voi olla esimerkiksi vanhempasi, kummisi, isovanhempasi, kaverin vanhempi tai koulun puolelta esimerkiksi opettaja, kuraattori tai terveydenhoitaja. Jos kuitenkin tunnet, että olisi aluksi helpompaa jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti turvallisen aikuisen kanssa, olet aina tervetullut soittamaan Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111). Yhdessä päivystäjän kanssa voit purkaa ajatuksiasi ja miettiä miten tilanteesi kanssa voisi edetä.

    Myös tapoja kertoa on monia. Keskustelun voi aloittaa esimerkiksi sanomalla ”Haluaisin kertoa jostakin, mutta se tuntuu hieman vaikealta…” Näin valitsemasi aikuinen osaa ottaa vastuun keskustelusta ja johdattaa keskustelua eteenpäin. Jos haluat, voit myös kirjoittaa paperille ajatuksiasi ja antaa sen valitsemallesi henkilölle. Myös näin aikuisella on vastuu ottaa sinun kanssasi asia puheeksi. Tiesitkö Huoli puheeksi- lomakkeesta? Myös sitä voit käyttää apunasi, kun haluaisit kertoa olostasi. Tässä linkki lomakkeeseen: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/huoli-puheeksi-lomake/

    Ymmärrän myös sen, että meno seiskaluokalle jännittää ja elämä muuttuu jotenkin sen myötä. Muutos ei kuitenkaan tarvitse olla negatiivinen ja voi hyvinkin olla, että muutos tuo elämääsi uusia positiivisia asioita kuten esimerkiksi uusia tuttavuuksia. Onko seiskaluokalle menossa jotakin, mikä erityisesti sinua mietityttää?

    Kiitos, että jaoit ajatuksia kanssamme. Olet rohkea ja uskon, että jakamalla ajatuksiasi myös lähipiirisi kanssa olosi myös helpottaa. Ethän jää yksin? Sinulla on täysi oikeus voida hyvin.

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Muita samassa tilanteessa olevia? #92068

    Hei nimimerkki Omenapuu.

    Kiitos viestistäsi. Kirjoitit olevasi itsetuhoinen ja miettiväsi, että omat ongelmasi eivät ole mitään verrattuna muiden ongelmiin. Itsetuhoinen käytös kertoo aina pahasta olosta. Vaikka välillä voi olla tunne, että itsellä ei olisi oikeutta tuntea pahaa oloa koska jollakin toisella olisi pahempia ongelmia, ei se kuitenkaan ole totta. Se mitä sinä tunnet juuri nyt, on sinulle aitoa ja sinulla on täysi oikeus tuntea juuri niin kuin tunnet. Eikä omia ongelmia ikinä kannata verrata toisten ongelmiin. Olemme kaikki yksilöitä. Se mikä jonkun mielestä voi olla helppoa, voi toisen mielestä olla rankkaa ja haastavaa.

    Minulla kuitenkin nousi suuri huoli itsetuhoisesta käytöksestäsi. Vaikka itsetuhoinen käytös voisi hetkessä helpottaa oloa, ei se ikinä poista syytä miksi voi huonosti. Itsetuhoinen käytös usein lisää pahaa oloa ja häpeän tunnetta. Syy pahaan oloon pitää aina selvittää ja se käy useimmiten puhumisen kautta. Välillä voi tuntua siltä, että kukaan ei ymmärrä omaa pahaa oloaan. Kannattaa kuitenkin aina yrittää ottaa asia puheeksi ja kertoa kunnes joku ottaa asian vakavasti. Uskon kuitenkin, että lähipiirissäsi on montakin ihmistä, jotka todella rakastavat sinua ja haluavat, että voit hyvin ja ovat valmiita auttamaan sinua.

    Kuka lähipiirissäsi olisi sellainen henkilö, jolle voisit puhua pahasta olostasi? Henkilö voi olla esimerkiksi vanhempasi, sukulaisesi, kaverin vanhempi, tai koulun puolelta, vaikka opettaja, kuraattori tai terveydenhoitaja. Itsetuhoista käytöstä voi olla vaikea lopettaa yksin, ja toivonkin, että uskallat ottaa apua vastaan, jotta saat korvattua itsetuhoisen käytöksen muilla myönteisillä tavoilla.
    Ja jos puhuminen tuntuu vaikealta, olisiko sinun mahdollista kirjoittaa ajatuksiasi paperille ja antaa kirjoituksesi valitsemallesi henkilölle? Näin kyseinen henkilö osaa asennoitua aiheeseen ennen keskustelua eikä sinun tarvitse ottaa vastuuta keskustelun aloittamisesta.

    Olet myös aina tervetullut soittamaan Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111). Yhdessä päivystäjän kanssa voit purkaa mieltäsi ja voit miettiä tilannettasi enemmän nimettömästi ja luottamuksellisesti.

    Sinun kehosi on tärkein omistamasi asia, eikä sitä ei kannata rangaista. Itsetuhoinen käytös kaduttaa usein jälkeenpäin, joten mitä nopeammin kierteen saa katkaistua sitä parempi.

    Toivon sinulle voimia ja rohkeutta ottaa vastaan apua pahaa oloosi, sinä todellakin ansaitset voida hyvin! Pidä huoli itsestäsi, olet ihana juuri sellaisena kuin olet!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Ajatuksia #92057

    Hei nimimerkki Juuhh

    Kiitos viestistäsi. Kirjoitit viestissäsi, että tunnet väsymystä, haluttomuutta innostua asioista, sekä ruokahaluttomuutta. Niin kuin itse mietit, voivat nämä oireet viitata juuri masennukseen. Nuoruudessa lyhytaikainen alakuloisuus, haluttomuus tehdä asioita ja väsymys on normaalia. Olotilan kestäessä yli kaksi viikkoa, kannattaa kuitenkin alkaa miettiä, josko olotila johtuu jostain vakavammasta kuten juuri esimerkiksi masennuksesta.

    Mielestäni olet ollut hyvin rohkea, kun olet ottanut asian puheeksi, vaikka kerroit sen olleen sinulle vaikeaa ja vetäytyneesi nopeasti. Ei se mitään! Omasta olostaan kertominen ei olekaan helppoa mutta olen ylpeä sinusta, että olet tehnyt aloitteen sille. Toisen ihmisen avulla alkaa pikkuhiljaa löytää sanoja kuvailemaan omaa oloaan, ja kun se tapahtuu, olo helpottuu ja omasta olosta kertominen tuntuu myös helpommalta. Joten ethän anna periksi. Lähimmäisesi välittävät sinusta ja haluavat auttaa sinua vaikeassa tilanteessasi. Oletko koittanut muita tapoja kuin puhua? Voisitko kenties kokeilla kirjoittaa paperille ajatuksiasi ja antaa kirjoituksesi valitsemallesi henkilölle? Näin valitsemasi henkilö osaa ennen keskustelua asennoitua asiaasi.

    Kerroit myös tehneesi masennustestejä terveydenhoitajalla. Hienoa, että olet käynyt terveydenhoitajankin puheilla. Vain terveydenhoidon ammattilainen pystyy antamaan diagnoosin esimerkiksi juuri masennuksesta. Mitä hän sanoi? Apua kannattaa hakea itselleen niin paljon, kunnes tuntee, että apu auttaa. Joten jos koet, ettei käynti terveydenhoitajalla riittänyt, kannattaa aina varata uusi aika ja kertoa, jos olo ei ole muuttunut sitten viime käynnin.

    Sinulla on täysi oikeus voida hyvin, nauttia elämästä ja saada apua siihen. Asiasta puhuminen ei ole aina helppoa mutta se palkitsee loppupeleissä, kun jaksaa yrittää.

    Toivotan sinulle paljon voimia tähän kesään, kaikki tulee muuttumaan paremmaksi! Ja jos haluat keskustella meidän kanssamme olotilastasi, olet aina tervetullut soittamaan Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111). Yhdessä päivystäjän kanssa voit purkaa mieltäsi ja miettiä tilannettasi nimettömästi ja luottamuksellisesti.

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: ”nobody breaks my heart” #91965

    Hei nimimerkki Juuhh.

    Kiitos viestistäsi. Kirjoitit, että kerroit ihastuksellesi tykkääväsi hänestä mutta hän ei harmiksesi vastannut tunteisiisi. Onpa kurjaa, että asiat eivät menneet kuten toivoit. Olen kuitenkin ylpeä sinusta, miten rohkea olit, kun uskaltauduit kertomaan ihastuksellesi tunteistasi.

    Ymmärsinköhän oikein, että olette ihastuksesi kanssa jutelleet enemmän ennen kuin kerroit tunteistasi ja nyt hän ei puhu sinulle? Tämä ymmärrettävästi vaikuttaa sinun mielialaasi niin kuin itse kuvailit. Tosi hyvä, että kerroit hänelle, miten hänen muuttunut käytöksensä vaikuttaa sinuun. On todella kurja kuitenkin kuulla, että hän ei näyttänyt kiinnostusta kertomaasi kohtaan. Hänen veljensä kuitenkin vaikuttaa välittävän sinusta ja kyselee vointiasi päivittäin. Millaiset välit sinulla on häneen?

    Kerroit ottaneesi käyttöön suojamuurin, joka aina purkautuu illalla yksin ollessasi. On totta, että omista tunteistaan tai olostaan ei ole helppo puhua ja niin kuin itse kirjoitit, on välillä vaikea pistää omaa oloaan sanoiksi. Muita tapoja löytyy kuitenkin. Jos koet, että kirjoittaminen tuntuu sinusta luontevammalta, minkä ymmärsin viestistäsi, kannattaa sitä tapaa käyttää. Sinun ei todellakaan tarvitse jäädä yksin ajatustesi kanssa tai kantaa kaikkea paha oloa yksin. Mitä tapahtuisi, jos kirjoittaisit pienen kirjeen ja antaisit sen ihmiselle, johon luotat ja jonka uskot voivan auttavan sinua? Uskon, että kirjeen antaminen jo itsessään avaa keskustelun sille, että tarvitsisit jonkun, joka kuuntelisi sinua ja olisi kiinnostunut siitä, miten sinä voit.

    Kannustan sinua luottamaan siihen, että ympärilläsi on ihmisiä, jotka jaksavat kantaa murheitasi kanssasi. Murra suojamuuriasi pienin askelin, uskon, ettei se helppoa aina ole mutta täysin mahdollista.

    Jos haluat keskustella asiasta meidän kanssamme, voit aina soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi ja luottamuksellisesti. Yhdessä päivystäjän kanssa voit miettiä tilannettasi ja siihen ratkaisuja.

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Valemuisto? #91964

    Hei nimimerkki Hämmentynyt.

    Kiitos viestistäsi. Olipa hyvä, että lähdit pohtimaan mieltäsi askarruttavaa asiaa kirjoittamalla tänne.

    Kirjoitit mielen päälläsi olevasta tapahtumasta, josta haluaisit puhua jonkun kanssa. Olet kuitenkin miettinyt, josko muistosi on ollenkaan aito. On totta, että aivot voivat helpostikin luoda valemuistoja, useimmiten kuitenkin muistot pohjautuvat oikeasti koettuihin tapahtumiin, mutta muistojen yksityiskohdat ovat voineet vääristyä. Oikeastaan kaikki muistomme ovat jotenkin vääristyneet, sillä kaikkia tapahtumien yksityiskohtia on mahdotonta muistaa.

    Ymmärrän kuitenkin, että tämä tapahtuma, on se sitten tapahtunut oikeasti tai ei, vaivaa sinua. Kannustan sinua siksi juttelemaan jonkun kanssa asiasta. Jos joku on ollut kyseisessä tapahtumassa jotenkin mukana voisiko tämä henkilö myös auttaa sinua muistelemaan tapahtuman kulkua? Uskon kuitenkin, että sinun olisi hyvä jakaa mietteesi tästä asiasta jonkun kanssa. Jos asian puheeksi ottaminen tuntuu vaikealta voita esimerkiksi alustaa kertomalla, että haluaisit jutella tapahtumasta, mutta et oikein tiedä onko se tapahtunut ollenkaan.

    Jos haluat, voit aina olla yhteydessä meihin Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi ja luottamuksellisesti. Yhdessä päivystäjän kanssa voit myös purkaa tunteitasi tapahtuneeseen liittyen.

    Toivottavasti asiat selkenevät ja saat keskusteltua mieltä painavasta tapahtumasta.

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Kaverit #91654

    Hei,

    Kiva, kun vastasit! Mukava kuulla, että koit sen olevan hyvä asia laittaa juttua omista tunteista ja nähdä vastaus.

    Kurja kuulla, että et oikein tykkää olla heidän kanssaan kovin paljon. Ihmisoikeusvapauksien epäkunnioittaminen on väärin. Olen samaa mieltä kanssasi, että seksuaalisuudesta ja feministisyydestä vitsailemisessa ei ole ideaa. Ihmisoikeudet ovat tärkeä aihe ja olet varmasti oikeassa siinä, että kavereillasi ei välttämättä ole tarpeeksi tietoa näistä aiheista.

    Kunnioitus muita ihmisiä kohtaan onkin tärkeää! Oletko kertonut kavereillesi toiveistasi? Myös esimerkiksi tuo kävelylenkin tekeminen kuulostaa mukavalta. Oletko ehdottanut tätä kavereillesi?

    Mukava kuulla, että olet harkinnut aloittaa juttelemaan tälle tytölle vielä. Mieti ihan rauhassa ja kuuntele itseäsi, mikä tuntuu parhaimmalta vaihtoehdolta.

    Sinä saat myös itse päättää mistä asioista puhut ja kenelle puhut. Kaikkea ei aina tarvitsekaan jakaa muille, mutta kannustan sinua kuitenkin pitämään mielessä, että aina on vaihtoehto puhua jollekin luotettavalle aikuiselle. Yksin ei tarvitse kantaa kaikkea.

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Mieliala #91644

    Hei,

    Kiitos viestistäsi!

    Kuvailet viestissäsi, kuinka olet sulkeutunut ja pettynyt kaikkeen, mitä olet tehnyt. Olet miettinyt itsesi satuttamista ja sitä, kuinka olisi parempi, jos et olisi olemassa. Myös ruokahalun vähentyminen ja jatkuva väsymys ovat mahdollisia merkkejä, jotka kertovat sisäisestä olostasi. Haluan sanoa sinulle, että olet tärkeä ja arvokas sekä elämäsi on elämisen arvoista, vaikka tällä hetkellä ei siltä sinusta tuntuisikaan. Sinun ei tarvitse olla ajatustesi kanssa yksin ja ansaitset saada tukea itsellesi.

    Tunnistat, että sinua pelottaa, ettet ole tarpeeksi hyvä tai joku pettää sinut. Se satuttaa, jos toinen ihminen pettää ja joskus elämässä saattaa tulla vastaan ihmisiä, ketkä eivät olekaan luottamuksen arvoisia. Sellaiset hetket voivat tuntua musertavilta, mutta niistä on mahdollista jatkaa eteenpäin ja ajan kuluessa olo helpottaa. On olemassa kuitenkin paljon hyviä ja luottamuksen arvoisia ihmisiä, joiden kohdalla on lopulta ihana asia, jos uskaltaa avata heille sydämensä.

    Onko sinulla lähipiirissäsi sellaista luotettavaa ja turvallista aikuista, kenelle uskaltaisit kertoa voinnistasi? Olisi tärkeää, että sinun ei tarvitsisi olla yksin ajatustesi kanssa, vaan saisit tukea itsellesi. Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, voit myös kokeilla kirjoittaa kirjeen, jonka sitten näytät tälle aikuiselle. Hän voi sitten lukea kirjeen rauhassa, eikä sinun tarvitse heti sanoa mitään. Kirjoitat nimittäin todella taitavasti tunteistasi ja ajatuksistasi!

    Jos haluat anonyymisti ja luottamuksellisesti jutella aikuisen kanssa, voit myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai tulla chattiin juttelemaan. Meillä on myös nettikirjepalvelu, jonne voi kirjoittaa milloin tahansa. Palvelujemme lisätiedot ja aukioloajat löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Ethän jää ajatustesi kanssa yksin!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Pelko puhua muille #91527

    Hei Versku,

    Kiitos viestistäsi!

    Monesti kuulee sanottavan, että puhuminen helpottaa ja auttaa. Se pitääkin usein paikkansa, että omien huolien jakaminen jollekin toiselle voi keventää omaa oloa. Omista asioista ja huolista puhuminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. On todella luonnollista, että se tuntuu pelottavalta ja ahdistavalta. Et ole varmastikaan yksin tämän pelon kanssa.

    Tuleeko sinulle mieleen sellaista turvallista aikuinen, keneen luotat todella paljon? Voisiko tämä aikuinen olla sellainen, kenelle haluaisit kertoa omista asioistasi ja huolistasi? Entä miten toivot, että tämä aikuinen reagoisi siihen, kun kerrot asioistasi ja huolistasi?

    Joillakin se voi helpottaa hieman, kun kertoo ensin, että asian kertominen pelottaa ja toivoo toiselta ymmärrystä. Joillakin taas kirjoittaminen voi olla helpompi tapa saada asiat sanottua kuin ääneen puhuminen. Voisitko ajatella kirjoittavasi kirjeen sille henkilölle, kenelle haluaisit asiasi jakaa?

    Nuortennetissä on myös ”Huoli puheeksi” -lomake, jota voi myös hyödyntää. Lomakkeeseen voit raksia itsellesi sopivan kohdan ja näyttää lomakkeen sitten valitulle henkilölle. Lomakkeen löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/huoli-puheeksi-lomake/

    Jos haluat alkuun jutella asioistasi ja huolistasi anonyymisti luotettavan aikuisen kanssa, voit kirjoittaa myös meidän ilmaiseen nettikirjepalveluun: https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/

    Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Sinun asiasi ja huolesi ovat tärkeitä ja merkityksellisiä!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Kenelle puhua? #91430

    Hei nimimerkki Hukassa,

    Kiitos viestistäsi!

    Onneksi olkoon valmistumisen johdosta! Saat olla todella ylpeä itsestäsi, että jaksoit lukion loppuun, vaikka se oli raskasta aikaa.

    Toiset haluavat hakea heti kouluun lukion jälkeen, kun taas toiset haluavat pohtia asiaa välivuoden ajan. Kummatkin vaihtoehdot ovat yhtä hyviä ja tärkeintä on, että tekee niin, miten itsestä tuntuu hyvältä. Se on täysin normaalia, että vielä ei tiedä, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Jatko-opinnoista päättäminen on iso asia sekä uuteen kouluun meneminen ja toiselle paikkakunnalle muuttaminen ovat isoja elämänmuutoksia.

    Kurja kuulla, että päädyit hakemaan kouluun äitisi painostuksen takia. Sinulla on oikeus itse päättää jatko-opinnoistasi tai välivuodestasi, mutta usein läheisten mielipiteet saattavat vaikuttaa päätöksiin. Oletko jutellut äitisi kanssa, että koet hänen painostaneen sinua tässä asiassa? Entä miltä sinusta itsestäsi tuntuu tämä ala, mitä hait opiskelemaan?

    Kerroit myös kokevasi, että et pysty asumaan yksin ja sinun on vaikea olla kotonakaan yksin edes paria yötä. Sinulla on oikeus tunteisiisi ja kurja kuulla, jos et ole kotona tullut ymmärretyksi. Omilleen muuttaminen on iso muutos ja siihen liittyen on luonnollista kokea ihan kaikenlaisia tunteita. Oletko pystynyt äidillesi kertomaan näistä ajatuksista?

    Mainitsit myös, että et tunne Tampereelta ketään ja koet, että et osaa hankkia uusia kavereita. Uusien kavereiden hankkiminen onkin helpommin sanottu kuin tehty. Uudessa koulussa on varmasti myös muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa kanssasi uudella paikkakunnalla ja se voi olla myös samalla hyvä tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin. Yhteiset opinnot yhdistävät teitä kaikkia ja uusia kaverisuhteita saattaa syntyä luontevasti opiskelujen ohessa.

    Miltä sinusta tuntuisi ottaa ajatuksiasi puheeksi vielä äitisi kanssa? Pystyisitkö kertomaan hänelle, miten olet kokenut hänen painostuksensa? Entä pystyisitkö puhumaan hänelle huolistasi ja ahdistuksestasi? Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, voit myös kokeilla kirjoittaa hänelle kirjeen.

    Päädyit sitten opiskelupaikan vastaanottamiseen tai välivuoteen, niin muista, että sinun ei tarvitse pärjätä yksin. Jos menet uuteen kouluun ja muutat uudelle paikkakunnalle, olisi tärkeää, että saisit siihen läheistesi tukea. Jos päädyt pitämään välivuoden, voit saada tukea jatko-opintojen pohtimiseen TE-palveluiden koulutusneuvonnasta.

    Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: [Osa otsikosta poistettu] Ajatukset #91428

    Hei,

    Kiitos, että kirjoitit meille!

    Tilanteesi herättää minussa ison huolen ja on todella ikävä kuulla, että vointisi on mennyt huonompaan suuntaan. Sinulla on ehdottomasti oikeus saada apua itsellesi. Olet jaksanut jo näin pitkälle ja tulet jaksamaan tämän kaiken ylikin, kunhan saat apua ja tukea itsellesi. Sinun ei tarvitse jaksaa yksin. Muista, että elämäsi on elämisen arvoista, vaikka nyt tuntuu toivottomalta.

    Mistä tai keneltä olet yrittänyt tähän mennessä saada apua? Kannustaisin sinua olemaan yhteydessä paikkakuntasi terveyskeskukseen, jotta saisit ammattilaisen tukea itsellesi ja saisit aloitettua prosessin kohti parempaa. Entä onko sinulla lähipiirissäsi sellaista luotettavaa ja turvallista aikuista, kenelle pystyisit kertomaan olostasi ja joka voisi olla tarvittaessa tukenasi, kun haet itsellesi ammattilaisen apua?

    Akuuteissa tilanteissa, joissa olosi on sietämätön ja itsetuhoiset ajatukset meinaavat ottaa vallan, voit myös mennä suoraan päivystykseen tai soittaa hätäkeskukseen.

    Jos haluat jutella anonyymisti luotettavan aikuisen kanssa, voit soittaa meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai tulla juttelemaan chattiin. Puhelimen ja chatin aukioloajat näet täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
    Meillä on nettikirjepalvelu, jonne voi kirjoittaa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa: https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/
    Kaikki palvelumme ovat ilmaisia ja luottamuksellisia.

    Mieli ry:llä on myös kriisipuhelin, minne voi soittaa 24/7: https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin-keskusteluapua-numerossa-09-2525-0111

    Ethän jää yksin! Olet tärkeä ja arvokas!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Esillä 15 viestiä, 1,561 - 1,575 (kaikkiaan 2,085)
Back to top