Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei,

Kiitos viestistäsi!

Olet isossa käännekohdassa elämässäsi, kun on aika pohtia, mitä haluaa tehdä peruskoulun jälkeen. Joillekin nuorille tulevaisuuden suunnitelmat saattavat olla selkeitä, mutta on lukuisia kaltaisiasi nuoria, jotka eivät tiedä vielä, mitä haluavat tehdä. Se voi asettaa todella isot paineet ja aiheuttaa stressiä. On ihan ok, jos ei tiedä, mitä haluaa! Joskus löydetään se oma ala vasta myöhemmin aikuisena tai sitten aikuisenakin saatetaan vielä kokeilla ja etsiä sitä omaa juttuaan.

Kerroit, että arviosi mukaan sinulla on sosiaalisten tilanteiden ja julkisten paikkojen pelkoa, etkä meinaa uskaltaa mennä kouluun. Ymmärrän hyvin, että kouluun meneminen tuntuu haastavalta – näiden pelkojen lisäksi pohdit vielä, kiinnostaako kyseinen ala sinua, joka ei mahdollisesti ainakaan helpota asiaa. Mainitsit myös, että sinua ahdistaa, jos epäonnistut ja mitä muut ihmiset siitä ajattelevat. Sanoit tosi hyvin, kuinka epäonnistumiset ovat todella inhimillisiä ja uskon, että suurin osa ihmisistä ajattelee samankaltaisesti kanssasi. Se voi välillä olla todella vaikeaa tarkastella omia epäonnistumisiaan armollisesti, vaan yleensä itse on oman itsensä pahin kriitikko.

Lisääntynyt stressi ja ahdistus voi herkästi näkyä niin, että saattaa vaikka tiuskia omille läheisilleen sekä vaikuttaa uniin. Se on todella inhimillistä! Kurja kuulla, ettet koe voivasi puhua ajatuksistasi kenellekään. Vanhempasi varmasti tarkoittavat hyvää kannustaessaan sinua, mutta he eivät varmastikaan täysin ymmärrä kokemaasi.

Mainitsit, että et haluaisi mennä juttelemaan ammattilaiselle, koska pohdit, miten se saisi sinun pelkosi pois tai sinut kiinnostumaan jostakin alasta. Ymmärrän, että ajatus siitä saattaa tuntua turhalta, mutta kannustaisin sinua antamaan mahdollisuuden. Esimerkiksi opinto-ohjaajalle jutteleminen voi tuoda uusia näkökulmia opiskelu- ja työasioihin, vaikka et kiinnostuisikaan suoraan mistään alasta. Koulun psykologi tai kuraattori ovat tottuneet myös käsittelemään monenlaisia opiskelijoiden haasteita. Pelkojen työstäminen ottaa aikansa, eikä niitä heti saa pois, mutta jutteleminen ammattilaiselle on jo askel parempaan suuntaan. Ammattilaisten avulla voit saada itsellesi työkaluja pelkojen käsittelemiseen. Koulun ammattilaisille jutteleminen on aina luottamuksellista ja heidän tehtävä on olla siellä sinua varten!

Jos haluat anonyymisti ja luottamuksellisesti jutella aikuisen kanssa, voit soittaa myös meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla juttelemaan chattiin tai kirjoittaa nettikirjepalveluun. Nämä kaikki ovat täysin ilmaisia. Lisää voit lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei girl011,

Kiitos viestistäsi!

Pohdit, mitä voisit tehdä, koska koet painavasi liikaa. Uskon, että sukulaisesi ja kaverisi näkevät sinut hyvänä ja arvokkaana sekä tarkoittavat ihan aidosti sitä, että olet sopusuhtainen. Joskus itseään voi olla vaikea nähdä muiden ihmisten silmin. Usein myös itse on kaikista ankarin itseään kohtaan. Välillä voi olla myös vaikeaa olla vertailematta itseään ikätovereihinsa. Haluan kuitenkin sanoa, että sinä olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet. Kehoja on erilaisia ja kaikki kehot ovat ihan yhtä arvokkaita.

Omista huolistaan kannattaa aina myös puhua läheisille aikuisille. Ehkä oletkin jo puhunut ja kannustan sinua puhumaan jatkossakin, jos jokin asia painaa mieltä. Voit myös halutessasi soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai tulla juttelemaan chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Palvelumme ovat täysin anonyymejä ja luottamuksellisia. Voit lukea lisää palveluista ja aukioloajoista täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki ”Hyvinväsynytodottaja”,

Kiitos, kun avoimesti kerroit tunteistasi ja ajatuksistasi. Yksinäisyys voi olla hyvin musertavaa ja aina yksinäisyyteen ei pysty itse vaikuttamaan. Vallitseva koronatilanne voi myös vaikuttaa suuresti niihin ihmisiin, kenellä on haastavaa jo valmiiksi. Surullista kuulla, että et koe kotiasi omaksesi ja sanot vihaavasi elämääsi. Mitkä asiat kotonasi vaikuttavat siihen, että se ei tunnu kodilta?

Kerroit, että kaverisi eivät jaksa tulla seuraksesi, koska asut kauempana. Pystytkö usein näkemään kavereitasi muuten? Entä pystyisitkö kavereillesi kertomaan, miltä sinusta tuntuu, kun he sanovat, että eivät jaksa tulla luoksesi, kun asut kaukana? Puhuit myös, kuinka olet kateellinen ystävillesi, kun heillä on asioita, joita itseltäsi puuttuu. On täysin luonnollista tuntea kateellisuutta, varsinkin niinä hetkinä, kun itsellä on haastavaa. Välilä voi olla hyvin vaikeaa olla vertailematta omaa elämäänsä toisiin, mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että sinä olet aivan yhtä hyvä ja arvokas! Toivon, että jaksat kaikesta huolimatta tavoitella unelmiasi.

Ilmeisesti olet yrittänyt etsiä Instagramista uusia ystäviä läheltä sinua. Ikävä kuulla, että se ei ole vielä tuottanut tulosta, mutta hienoa, että olet kuitenkin yrittänyt. Uusien ystävien löytäminen läheltä ei ole aina niin helppoa, mutta joskus periksiantamattomuus tässä asiassa kannattaa.

Kerroit asioista, joita haluaisit tulevaisuudelta. Tulet valmistumaan ensi vuonna – se saattaa vielä tuntua kaukaiselta asialta, mutta se hetki tulee onneksi koko ajan lähemmäksi. Sinua odottaa iso muutoskohta elämässäsi, kun pääset itsenäistymään. Seuraava vuosi voi tuoda elämääsi vaikka mitä uusia asioita.

Onko sinulla lähipiirissäsi ketään sellaista luotettavaa aikuista, kenelle pystyisit puhumaan ajatuksistasi? Pystytkö vanhempiesi kanssa juttelemaan avoimesti? Olisi tärkeää, että sinun ei tarvitsisi kantaa ajatuksiasi yksin, vaan saisit jaettua niitä jonkun kanssa.

Meillä on myös Lasten ja nuorten puhelin, chat ja nettikirjepalvelu, jos haluat jutella anonyymisti jonkun aikuisen kanssa. Palvelumme ovat ilmaisia ja luottamuksellisia. Lisätietoa ja aukioloajat löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei ja kiitos viestistäsi.

Kerroit, että kotonasi ei ole hyvä olla. Isäpuolesi ahdistelee sinua sekä äitisi että isäpuolesi purkavat omaa pahaa oloaan sinuun huutamalla sinulle. Onpa todella ikävä kuulla, että sinulla on huono olla kotona. Kodin pitäisi aina olla turvallinen paikka, jossa on hyvä olla ja sinun kohdallasi tämä ei nyt täyty. Minulla syntyy huoli siitä, että kerrot isäpuolesi ahdistelleen sinua. Mitä tarkoitat sillä, että isäpuolesi ahdisteli sinua yöllä?

On todella ikävää, että äitisi ja isäpuolesi käyttäytyvät huonosti sinua kohtaan. Sinun ei tarvitse joutua kuuntelemaan huutoa tai joutua ahdistelun kohteeksi omassa kodissasi. Äitisi ja isäpuolesi todellakin toimivat väärin sinua kohtaan. Oletko pystynyt puhumaan vanhemmillesi miltä sinusta tuntuu asua kotona? Ymmärrän sinua hyvin, että olet miettinyt haluavasi pois kotoa, jos tilanne on mikä on.

Kannustan sinua kertomaan tapahtumista jollekin perheen ulkopuoliselle henkilölle. Henkilö voi olla esimerkiksi sukulaisesi, kummisi, kaverin vanhempi tai koulun puolelta opettaja, terveydenhoitaja tai koulukuraattori. Kertomalla tilanteestasi jollekin luotettavalle aikuiselle saat varmasti apua. Aikuinen voi myös kanssasi tehdä asiasta lastensuojeluilmoituksen, jonka jälkeen sosiaalityöntekijät tulevat tapaamaan perhettäsi ja miettivät yhdessä sinun ja perheesi kanssa, miten asian voisi ratkaista niin, että sinulla on hyvä olla. Sinun hyvinvointisi on aina tärkein asia ja lastensuojelussa pidetään huoli siitä, että sinulla on hyvä olla siellä missä asut.

Voit myös aina olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) ja jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti tilanteestasi. Yhdessä päivystäjän kanssa voit purkaa ajatuksiasi, tunteitasi ja miettiä miten asian kanssa kannattaisi edetä.

Sinulla on oikeus voida hyvin ja toivon, että jaksat hakea apua tilanteeseesi koska apua on saatavilla! Pidä huoli itsestäsi.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei kookos.

Kiitos tärkeästä viestistäsi. Olet taitavasti pystynyt kuvailemaan kotitilannettasi ja ymmärrän huolesi tässä asiassa.

Kirjoitit, että kotonasi on paljon riitoja, jonka yhteydessä sinulle huudetaan ja joskus myös olet saanut kokea fyysistä väkivaltaa vanhempiesi puolelta. Tämä ei todellakaan ole oikein. Lasta (tai ketään muutakaan) kohtaan ei ikinä saa kohdistaa minkäänlaista väkivaltaa, oli se sitten psyykkistä (huutamista, nimittelyä) tai fyysistä. Olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan sellaista vanhempiesi puolelta. Ymmärrän hyvin, että nämä tilanteet ovat pelottaneet sinua ja haluaisit pois kotoa. Riitojen yhteydessä vanhempasi ovat myös toimineet epäreilusti sinua kohtaan ottamalla yhteyttä riidan ulkopuolisiin henkilöihin ja ottamalla sinulta puhelimen pois. Ymmärrän hyvin, että tällainen toiminta vain pahentaa riitaa entisestään.

Kerroit myös, että vanhempasi ovat kuolleet, kun olit nuorempi. Tämä on varmasti ollut sinulle äärimmäisen rankka kokemus ja vanhempiesi pitäisi ymmärtää, että sinulla on tarve puhua ja käydä läpi tilannetta näin vähän vanhempana. Olen pahoillani, että myös mummosi kuoli hiljattain, jonka koit olevan henkilö, jolle olisit voinut uskoutua tästä asiasta.

Ymmärrän hyvin, että riitatilanteet vaikuttavat sinuun monellakin tavalla. Kerroitkin, että kaikki tämä on vaikuttanut nukkumiseesi, joka taas vaikuttaa käyttäytymiseesi koulussa sekä kotona. Nyt olisikin tärkeää, että tilanne saataisiin rahoiteltua, jotta sinun hyvinvointisi ei kärsisi enempää. Sinulla on oikeus voida hyvin ja tuntea itsesi turvalliseksi omassa kodissasi. Sinulla on myös oikeus ilmaista mielipiteitäsi ja kertoa vanhemmillesi, miten kotitilanteesi vaikuttaa sinuun. Kerroitkin, että vanhempasi ohittavat sinun mielipiteesi ja tekevät päätökset oman päänsä mukaan. Tämä on epäreilua sinua kohtaan ja haluan painottaa, että sinulla on oikeus kertoa mielipiteesi ja tulla kuulluksi. Oletkohan kertonut vanhemmillesi juuri tämän, että koet, ettei sinun mielipiteitäsi kuunnella?

Uskon, että olisi hyvä, että yrittäisit keskustella niin vanhempiesi, kuin myös jonkun perheen ulkopuolisen ihmisen kanssa, joka voisi sinua auttaa. Ei varmaankaan ole helppoa jutella vanhemmillesi, jos koet heidän suuttuvan sinulle helposti. Olisiko sinun mahdollista ottaa joku mukaan kanssasi keskustelemaan vanhempiesi kanssa muutoksista, joita toivoisit tapahtuvan? Kerroitkin, että olet jo kahdesti keskustellut sosiaalityöntekijän kanssa, mutta kokemus ei ollut kummoinen. Onpa kurja kuulla, että et kokenut siitä silloin olleen apua. Sosiaalityöntekijä on kuitenkin aina lasten puolella ja toivon, että jos kerrot uudelleen tilanteestasi hänelle, hän osaa miettiä mitä apuja perheesi tarvitsisi.

Mielestäni tämä sinun tänne kirjoittama viestisi on hyvin kuvaileva, joten jos koet, että kotitilanteestasi on vaikea puhua voit vaikka näyttää tämän tänne kirjoittamasi viestin valitsemallesi henkilölle. Myös vanhemmillesi tämä kirjoitus voisi olla silmiä avaava, jos haluat sen heille näyttää. Viestistäsi saa mielestäni hyvän kuvan siitä, miten sinä koet kotitilanteesi.

Oletko käynyt keskustelemassa perheesi tilanteesta koulussa esimerkiksi koulukuraattorin kanssa? Koulukuraattori osaa myös auttaa sinua ja yhdessä voitte miettiä mitä tilanteelle voisi tehdä. Hän voi myös halutessasi tehdä lastensuojeluilmoituksen sinusta, jolloin sosiaalityöntekijät tulevat tapaamaan perhettäsi ja saat kertoa oman mielipiteesi siitä, mitä haluaisit, että kotona muuttuisi. Myös koulukuraattorin kanssa voit jutella esimerkiksi vanhempiesi kuolemasta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja tunteista. On todella tärkeää, ettet jää näiden ajatusten kanssa yksin.

Sinun hyvinvoinnillasi on merkitystä, eikä sinun todellakaan tarvitse pitää sisälläsi näin paljon raskaita ajatuksia ja tunteita. Ympärilläsi on ihmisiä, jotka haluavat ja osaavat sinua auttaa ja toivon todella, että kotitilanteesi tulee parantumaan pian. Uskalla pyytää ja ottaa vastaan apua, olet rohkea! Muista myös, että voit aina soittaa myös Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111), jos haluat keskustella asiasta nimettömästi ja luottamuksellisesti. Yhdessä päivystäjän kanssa voit miettiä miten lähteä asiaa edistämään. Pidä huoli itsestäsi, olet tärkeä!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki Omenapuu.

Kiitos viestistäsi. Kirjoitit olevasi itsetuhoinen ja miettiväsi, että omat ongelmasi eivät ole mitään verrattuna muiden ongelmiin. Itsetuhoinen käytös kertoo aina pahasta olosta. Vaikka välillä voi olla tunne, että itsellä ei olisi oikeutta tuntea pahaa oloa koska jollakin toisella olisi pahempia ongelmia, ei se kuitenkaan ole totta. Se mitä sinä tunnet juuri nyt, on sinulle aitoa ja sinulla on täysi oikeus tuntea juuri niin kuin tunnet. Eikä omia ongelmia ikinä kannata verrata toisten ongelmiin. Olemme kaikki yksilöitä. Se mikä jonkun mielestä voi olla helppoa, voi toisen mielestä olla rankkaa ja haastavaa.

Minulla kuitenkin nousi suuri huoli itsetuhoisesta käytöksestäsi. Vaikka itsetuhoinen käytös voisi hetkessä helpottaa oloa, ei se ikinä poista syytä miksi voi huonosti. Itsetuhoinen käytös usein lisää pahaa oloa ja häpeän tunnetta. Syy pahaan oloon pitää aina selvittää ja se käy useimmiten puhumisen kautta. Välillä voi tuntua siltä, että kukaan ei ymmärrä omaa pahaa oloaan. Kannattaa kuitenkin aina yrittää ottaa asia puheeksi ja kertoa kunnes joku ottaa asian vakavasti. Uskon kuitenkin, että lähipiirissäsi on montakin ihmistä, jotka todella rakastavat sinua ja haluavat, että voit hyvin ja ovat valmiita auttamaan sinua.

Kuka lähipiirissäsi olisi sellainen henkilö, jolle voisit puhua pahasta olostasi? Henkilö voi olla esimerkiksi vanhempasi, sukulaisesi, kaverin vanhempi, tai koulun puolelta, vaikka opettaja, kuraattori tai terveydenhoitaja. Itsetuhoista käytöstä voi olla vaikea lopettaa yksin, ja toivonkin, että uskallat ottaa apua vastaan, jotta saat korvattua itsetuhoisen käytöksen muilla myönteisillä tavoilla.
Ja jos puhuminen tuntuu vaikealta, olisiko sinun mahdollista kirjoittaa ajatuksiasi paperille ja antaa kirjoituksesi valitsemallesi henkilölle? Näin kyseinen henkilö osaa asennoitua aiheeseen ennen keskustelua eikä sinun tarvitse ottaa vastuuta keskustelun aloittamisesta.

Olet myös aina tervetullut soittamaan Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111). Yhdessä päivystäjän kanssa voit purkaa mieltäsi ja voit miettiä tilannettasi enemmän nimettömästi ja luottamuksellisesti.

Sinun kehosi on tärkein omistamasi asia, eikä sitä ei kannata rangaista. Itsetuhoinen käytös kaduttaa usein jälkeenpäin, joten mitä nopeammin kierteen saa katkaistua sitä parempi.

Toivon sinulle voimia ja rohkeutta ottaa vastaan apua pahaa oloosi, sinä todellakin ansaitset voida hyvin! Pidä huoli itsestäsi, olet ihana juuri sellaisena kuin olet!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki Juuhh.

Kiitos viestistäsi. Kirjoitit, että kerroit ihastuksellesi tykkääväsi hänestä mutta hän ei harmiksesi vastannut tunteisiisi. Onpa kurjaa, että asiat eivät menneet kuten toivoit. Olen kuitenkin ylpeä sinusta, miten rohkea olit, kun uskaltauduit kertomaan ihastuksellesi tunteistasi.

Ymmärsinköhän oikein, että olette ihastuksesi kanssa jutelleet enemmän ennen kuin kerroit tunteistasi ja nyt hän ei puhu sinulle? Tämä ymmärrettävästi vaikuttaa sinun mielialaasi niin kuin itse kuvailit. Tosi hyvä, että kerroit hänelle, miten hänen muuttunut käytöksensä vaikuttaa sinuun. On todella kurja kuitenkin kuulla, että hän ei näyttänyt kiinnostusta kertomaasi kohtaan. Hänen veljensä kuitenkin vaikuttaa välittävän sinusta ja kyselee vointiasi päivittäin. Millaiset välit sinulla on häneen?

Kerroit ottaneesi käyttöön suojamuurin, joka aina purkautuu illalla yksin ollessasi. On totta, että omista tunteistaan tai olostaan ei ole helppo puhua ja niin kuin itse kirjoitit, on välillä vaikea pistää omaa oloaan sanoiksi. Muita tapoja löytyy kuitenkin. Jos koet, että kirjoittaminen tuntuu sinusta luontevammalta, minkä ymmärsin viestistäsi, kannattaa sitä tapaa käyttää. Sinun ei todellakaan tarvitse jäädä yksin ajatustesi kanssa tai kantaa kaikkea paha oloa yksin. Mitä tapahtuisi, jos kirjoittaisit pienen kirjeen ja antaisit sen ihmiselle, johon luotat ja jonka uskot voivan auttavan sinua? Uskon, että kirjeen antaminen jo itsessään avaa keskustelun sille, että tarvitsisit jonkun, joka kuuntelisi sinua ja olisi kiinnostunut siitä, miten sinä voit.

Kannustan sinua luottamaan siihen, että ympärilläsi on ihmisiä, jotka jaksavat kantaa murheitasi kanssasi. Murra suojamuuriasi pienin askelin, uskon, ettei se helppoa aina ole mutta täysin mahdollista.

Jos haluat keskustella asiasta meidän kanssamme, voit aina soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi ja luottamuksellisesti. Yhdessä päivystäjän kanssa voit miettiä tilannettasi ja siihen ratkaisuja.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä