Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei,

Kiitos viestistäsi!

Kuvailet viestissäsi, kuinka olet sulkeutunut ja pettynyt kaikkeen, mitä olet tehnyt. Olet miettinyt itsesi satuttamista ja sitä, kuinka olisi parempi, jos et olisi olemassa. Myös ruokahalun vähentyminen ja jatkuva väsymys ovat mahdollisia merkkejä, jotka kertovat sisäisestä olostasi. Haluan sanoa sinulle, että olet tärkeä ja arvokas sekä elämäsi on elämisen arvoista, vaikka tällä hetkellä ei siltä sinusta tuntuisikaan. Sinun ei tarvitse olla ajatustesi kanssa yksin ja ansaitset saada tukea itsellesi.

Tunnistat, että sinua pelottaa, ettet ole tarpeeksi hyvä tai joku pettää sinut. Se satuttaa, jos toinen ihminen pettää ja joskus elämässä saattaa tulla vastaan ihmisiä, ketkä eivät olekaan luottamuksen arvoisia. Sellaiset hetket voivat tuntua musertavilta, mutta niistä on mahdollista jatkaa eteenpäin ja ajan kuluessa olo helpottaa. On olemassa kuitenkin paljon hyviä ja luottamuksen arvoisia ihmisiä, joiden kohdalla on lopulta ihana asia, jos uskaltaa avata heille sydämensä.

Onko sinulla lähipiirissäsi sellaista luotettavaa ja turvallista aikuista, kenelle uskaltaisit kertoa voinnistasi? Olisi tärkeää, että sinun ei tarvitsisi olla yksin ajatustesi kanssa, vaan saisit tukea itsellesi. Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, voit myös kokeilla kirjoittaa kirjeen, jonka sitten näytät tälle aikuiselle. Hän voi sitten lukea kirjeen rauhassa, eikä sinun tarvitse heti sanoa mitään. Kirjoitat nimittäin todella taitavasti tunteistasi ja ajatuksistasi!

Jos haluat anonyymisti ja luottamuksellisesti jutella aikuisen kanssa, voit myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai tulla chattiin juttelemaan. Meillä on myös nettikirjepalvelu, jonne voi kirjoittaa milloin tahansa. Palvelujemme lisätiedot ja aukioloajat löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Ethän jää ajatustesi kanssa yksin!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki Hukassa,

Kiitos viestistäsi!

Onneksi olkoon valmistumisen johdosta! Saat olla todella ylpeä itsestäsi, että jaksoit lukion loppuun, vaikka se oli raskasta aikaa.

Toiset haluavat hakea heti kouluun lukion jälkeen, kun taas toiset haluavat pohtia asiaa välivuoden ajan. Kummatkin vaihtoehdot ovat yhtä hyviä ja tärkeintä on, että tekee niin, miten itsestä tuntuu hyvältä. Se on täysin normaalia, että vielä ei tiedä, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Jatko-opinnoista päättäminen on iso asia sekä uuteen kouluun meneminen ja toiselle paikkakunnalle muuttaminen ovat isoja elämänmuutoksia.

Kurja kuulla, että päädyit hakemaan kouluun äitisi painostuksen takia. Sinulla on oikeus itse päättää jatko-opinnoistasi tai välivuodestasi, mutta usein läheisten mielipiteet saattavat vaikuttaa päätöksiin. Oletko jutellut äitisi kanssa, että koet hänen painostaneen sinua tässä asiassa? Entä miltä sinusta itsestäsi tuntuu tämä ala, mitä hait opiskelemaan?

Kerroit myös kokevasi, että et pysty asumaan yksin ja sinun on vaikea olla kotonakaan yksin edes paria yötä. Sinulla on oikeus tunteisiisi ja kurja kuulla, jos et ole kotona tullut ymmärretyksi. Omilleen muuttaminen on iso muutos ja siihen liittyen on luonnollista kokea ihan kaikenlaisia tunteita. Oletko pystynyt äidillesi kertomaan näistä ajatuksista?

Mainitsit myös, että et tunne Tampereelta ketään ja koet, että et osaa hankkia uusia kavereita. Uusien kavereiden hankkiminen onkin helpommin sanottu kuin tehty. Uudessa koulussa on varmasti myös muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa kanssasi uudella paikkakunnalla ja se voi olla myös samalla hyvä tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin. Yhteiset opinnot yhdistävät teitä kaikkia ja uusia kaverisuhteita saattaa syntyä luontevasti opiskelujen ohessa.

Miltä sinusta tuntuisi ottaa ajatuksiasi puheeksi vielä äitisi kanssa? Pystyisitkö kertomaan hänelle, miten olet kokenut hänen painostuksensa? Entä pystyisitkö puhumaan hänelle huolistasi ja ahdistuksestasi? Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, voit myös kokeilla kirjoittaa hänelle kirjeen.

Päädyit sitten opiskelupaikan vastaanottamiseen tai välivuoteen, niin muista, että sinun ei tarvitse pärjätä yksin. Jos menet uuteen kouluun ja muutat uudelle paikkakunnalle, olisi tärkeää, että saisit siihen läheistesi tukea. Jos päädyt pitämään välivuoden, voit saada tukea jatko-opintojen pohtimiseen TE-palveluiden koulutusneuvonnasta.

Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos viestistäsi! Kerroit, että olet pitänyt näitä ajatuksia sisälläsi pitkään. Onkin todella hienoa ja rohkeaa, että päätit kirjoittaa ajatuksistasi tänne.

Kerroit, että sinulla on yksinäisyys ongelmana ja olet viettänyt kesällä paljon aikaa pelaillen ja koet, että jokin ei ole kohdallaan. Teini-ikään tosiaan liittyy monenlaisia asioita, mutta itseään kannattaa aina kuunnella, jos tuntuu, että kaikki ei ole kunnossa. Sinulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia, mikä on aina sellainen asia, mihin tulee saada apua ja tukea. Kerroit, että olet selvinnyt niistä yksin tähän asti, mutta yksin ei kuitenkaan tarvitse selvitä. Olet kaiken avun ja tuen arvoinen!

Kerroit, että sinulla on kolme kaveria. Kurja kuulla, että yksi ei oikein vastaa ja kaksi asuvat kauempana kodistasi. Miten viihdyt heidän kanssaan, kun pääsette tapaamaan? Entä mitä itse toivoisit kaverisuhteiltasi?

Koet paineita ulkonäköön ja vahvuuteen liittyen. Erityisesti ulkonäköpaineet ovat hyvin yleisiä nuorten keskuudessa ja paineita voivat aiheuttaa monet asiat. Haluan kuitenkin sanoa, että olet hyvä ja arvokas juuri tuollaisena kuin olet!

Kuvailit ihanasti, kuinka haluaisit tyttöystävälle jakaa ajatuksia ja tunteita, ja kuinka tyttöystäväsi voisi tehdä samoin sinulle. Varsinkin vieraampien ihmisten seurassa olo ei välttämättä ole aina niin sulava, mutta sinä kuitenkin riität juuri omana itsenäsi.

Onpa kurja kuulla, että luokkalaisesi kailotti tuolla tavalla koko luokalle, että juttelit Snäpissä tytön kanssa. Sinulla on oikeus jutella kenelle tahansa, eikä kuulosta kovin reilulta, että siitä kailotetaan ulkopuolisille. Oletko vielä jatkanut tälle tytölle viestittelyä? Entä oletko kertonut hänelle, mitä tuossa tilanteessa tapahtui?

Kuulostat tekstisi perusteella mukavalta, ajattelevaiselta ja fiksulta nuorelta. Uskon, että tulet löytämään ympärillesi samankaltaisia ihmisiä!

Kannustaisin sinua myös kertomaan ajatuksiasi jollekin lähipiirisi luotettavalle aikuiselle. Omien ajatusten kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Varsinkin itsetuhoisista ajatuksista tulee kertoa jollekin aikuiselle, jotta saat tukea itsellesi ja olosi helpottuu.

Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu, jos haluat anonyymisti jutella luotettavan aikuisen kanssa. Lisätietoa palveluista ja aukioloajoista löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos tärkeästä viestistäsi.

Kirjoituksesi perusteella minulle syntyy suuri huoli sinusta. Ymmärrän että sinulla on todella paha olla ja tarvitset apua. Itsensä satuttaminen tai kuoleman tuottaminen, ei kuitenkaan ikinä ole oikea ratkaisu omaan pahaan oloon. Muita ulospääsyjä omasta pahasta olosta löytyy aina vaikka siltä ei tuntuisikaan. Joskus tarvitsee toisen apua, jotta itse voisi nähdä nämä muut ulospääsyt. Apua on aina saatavilla ja sitä on aina parempi hakea ennen kuin tekee itselleen jotakin peruuttamatonta. Hätäkeskukseen voi aina olla yhteydessä, jos pelkää, että on tekemässä jotakin pahaa itselleen, sinne soittamista ei kannata ikinä miettiä kahdesti, apu on aina taattu.

Olisi kuitenkin todella todella tärkeää, että saisit kerrottua näistä ajatuksistasi myös lähipiirissäsi olevalle aikuiselle. Sinä et ole yksin eikä sinun tarvitse joutua kantaa näin pahaa oloa yksin. Uskon, että lähipiirissäsi on varmasti joku turvallinen aikuinen, joka on valmis auttamaan sinua pääsemään yli pahasta olostasi. Ja vaikka kerroit, ettei kukaan ymmärtäisi sinua, todellakin uskon, ettei tämä ole totta. Asia, josta puhut on todella vakava, ja jos sen ilmaiset jollekin lähipiirissäsi olevalle aikuiselle on minun vaikea uskoa, että tämä aikuinen sen sivuuttaisi eikä ymmärtäisi sinun hätääsi.

Sinulla on oikeus voida hyvin ja toivon sydämeni pohjasta, että uskallat kertoa miten voit jollekin lähipiirissäsi olevalle aikuiselle. Myös meille voit soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) ja purkaa pahaa oloasi. Yhdessä päivystäjän kanssa voit keskustella nimettömästi ja luottamuksellisesti ajatuksistasi ja miettiä mitä ratkaisuja on olemassa.

Ymmärrän, että sinulla on tällä hetkellä todella paha olla, mutta se ei tarkoita, ettetkö voisi voida paremmin jonkin ajan kuluttua. Apua on olemassa ja toivon että jaksat pyytää ja vastaanottaa apua oloosi. Sinä olet tärkeä!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki Moi.

Kiitos viestistäsi. Kerroit, äitisi reaktiosta, kun sinulla oli maalitahra kädessäsi ja hän oli aluksi tulkinnut sen itsetuhoiseksi käytökseksi. Vaikka tilanne ei silloin ollut äitisi pelkäämä ei hänen reaktionsa kuitenkaan ollut oikeanlainen tai kannusta kertomaan omasta pahasta olostaan, jos sellainen olo olisi.

Ymmärsinkö kuitenkin oikein, että sinulla on jaloissa viiltelyjälkiä, jonka vuoksi et voi käyttää äitisi edessä shortseja? Jos näin, ymmärrän hyvin, että niistä ei halua kertoa, jos aiemmin on saanut kommentin, jonka äitisi lausui aiemmin. Äitisi kuitenkin rakastaa sinua ja haluaa, että sinulla on hyvä olla. Hänen lausumansa kommentti voi myös hyvin olla hänen pelkoaan siitä, että hän ei tiedä miten asiaan kuuluisi suhtautua.

Itsetuhoinen käytös on aina merkki pahasta olosta ja syyt siihen täytyy aina selvittää. Vaikka itsensä satuttaminen hetkessä helpottaisikin, ei se ikinä poista pahaa oloa, päinvastoin, lisää ahdistusta ja häpeää. Jos sinulla on itsetuhoista käytöstä, on siihen haettava apua eikä sen kanssa ikinä kannata jäädä yksin. Hienoa, että kerroit asiasta tänne meille. Olisi todella tärkeää, että saisit kerrottua myös lähipiirissäsi olevalle aikuiselle asiasta. Jos äidillesi kertominen ei tunnu oikealta, onko sinun lähipiirissäsi muita turvallisia aikuisia, joiden kanssa voisit ottaa asian puheeksi? Asiasta voi olla vaikea puhua, joten jos tunnet sen luontevammaksi voi myös asiasta kirjoittaa ja antaa teksti valitsemalleen henkilölle. Asiaa voi myös alustaa kertomalla miten toivoo, että aikuinen reagoisi tai ei reagoisi asiaan. Esimerkiksi ”Minulla on jotakin kerrottavaa, mutta toivon, ettet suutu/kiihdy”. Näin aikuinen osaa varautua uutisen laatuun ja tietää, että pelkäät kyseistä reaktiota, joka esimerkiksi äidilläsi oli aiemmin.

Ethän jää yksin asian kanssa. Apua löytyy aina! Jos haluat voit myös soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) ja puhua nimettömästi ja luottamuksellisesti päivystäjän kanssa asiasta.

Olet tärkeä, pidä huolta itsestäsi!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki Joku vaan.

Kiitos viestistäsi.

Kerroit, että olet ahdistunut painostasi ja vatsamakkaroistasi. Onpa ikävä kuulla, että sinulla on niin ahdistunut olo kehostasi. Kaikki miettivät joskus ulkonäköön liittyviä asioita ja murrosiässä kun keho muuttuu ajoittain nopeasti ja paljonkin voivat nämä mietinnät korostua entisestään ja lisätä ahdistustakin siitä, miten oma tuttu keho muuttuu.

Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei kukaan kuitenkaan ole täydellinen eikä kenenkään keho ole vääränlainen. Kaikki olemme eri pituisia, kokoisia ja värisiä, joten vertailua muihin ei kannata. Haluan myös kertoa sinulle, että joka ikisellä ihmisellä syntyy vatsamakkaroita kyykistyessä. Äitisi on oikeassa, sinulla on ihana kroppa, vaikka et itse kehoasi sellaisena näkisikään juuri nyt. Laihduttaa ei ikinä tarvitse, kunhan muistaa syödä tasapainoisesti niin terveellisiä aterioita kuin myös muistaa herkutella ja liikkua tavalla, joka tuottaa itselle mielihyvää. Ja muista, että kehomme on niin paljon enemmän kuin ulkonäkö. Mieti mihin kaikkeen kehosi pystyy!

Sinun kehosi on sinun ja juuri sinun näköisesi. Katsothan itseäsi peilistä joka ikinen päivä ja kerrot itsellesi kehun tai kaksi. Pian huomaat, miten paljon hienoa sinun kehossasi onkaan. Kukaan ei omista juuri sellaista kehoa kuin sinulla on, olet todellakin ainutlaatuinen!

Kehon aiheuttamasta ahdistuksesta kannattaa kuitenkin aina puhua. Voisitko ottaa asian puheeksi esimerkiksi äitisi kanssa? Jos haluat puhua ahdistuksestasi enemmän meidän kanssamme voit aina soittaa myös Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi ja luottamuksellisesti. Yhdessä päivystäjän kanssa voit purkaa ajatuksiasi.

Pidäthän huolta itsestäsi, olet ihana!

Terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki Tyttö joka pelkää.

Kiitos viestistäsi. Olen iloinen, että rohkenit ottaa yhteyttä ja kertoa vaikeasta tilanteestasi.
Onpa surullista kuulla, että isälläsi on aivosyöpä. Tilanne on varmasti sinulle raskas. Kerroit, että isäsi käytös on myös aggressiivista ja uskon todellakin, että myös tämä asia tekee, että sinä pelkäät omassa kodissasi.

Oman kodin pitäisi aina olla paikka, jossa on hyvä ja turvallinen olo. Johtuuko kuvailemasi isäsi aggressiivinen käytös hänen sairaudestaan vai onko sellaista käytöstä ollut myös aiemmin? Oli syy mikä tahansa, ei asia voi jatkua niin. Sinulla on oikeus olla kuulematta huutoa ja uhkailua omassa kodissasi, eikä sinun kuulu joutua tuntemaan oloasi epämukavaksi isäsi katseen alla. Uskon, että ratkaisuja tähän löytyy varmasti.

Asuuko kodissasi myös joku muu aikuinen esimerkiksi äitisi? Oletkohan jutellut hänen kanssaan, miten voit kotonasi? Huoli isästäsi ja hänen hyvinvoinnistaan on varmasti suuri niin sinulla kuin muillakin lähimmäisilläsi, mutta se ei kuitenkaan poista sitä, että sinulla on myös oikeus voida hyvin ja saada tukea tilanteeseesi. Pystyisitkö sanoittamaan jollekin turvalliselle aikuiselle sen miltä sinusta tuntuu ja mitä koet itse tarvitsevasi tässä tilanteessa? Tietysti myös isäsi olisi hyvä tietää miten hänen käytöksensä vaikuttaa sinuun. Uskon, että yhdessä jonkun lähipiirissäsi olevan aikuisen kanssa löydätte ratkaisun tilanteeseesi ja koti voisi tuntua taas turvallisemmalta.

Olisi myös tärkeää, että pääsisit purkamaan kaikkia tunteita, joka isäsi sairaus sinussa herättää. Paraneminen ja toivon saaminen sekä uudelleen sairastuminen ja ehkä toivon hetkellinen menettäminen voi tuntua hyvinkin raskaalta, ja olisi tärkeää, että pääsisit puhumaan myös näistä asioista. Oletkohan pystynyt myös näistä asioista puhumaan lähipiirissäsi mutta ehkä myös jonkun muun turvallisen aikuisen kanssa? Koulun puolelta asiasta voi keskustella esimerkiksi kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa. Luuletko, että se voisi olla mahdollista sinulle?

Jos haluat olet myös aina tervetullut olemaan yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi ja kertoa tilanteestasi. Yhdessä päivystäjän kanssa voitte keskustella ja miettiä mahdollisia vaihtoehtoja tilanteeseesi.

Sinä ja sinun hyvinvoinnillasi on väliä, eikä sinun kuulu joutua pelkäämään omassa kodissasi. Toivon, ettet jää yksin tämän asian kanssa. Olit rohkea, kun uskalsit kertoa asiasta tänne, uskon, että apu löytyy läheltä.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä