Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei!

Olen tosi pahoillani siitä, kuinka sinua on koulussa kohdeltu ja harmissani siitä, ettei koulu tehnyt asialle mitään. Koulun tehtävä on turvata kaikille oppilaille turvallinen koulunkäynti, mutta tämä ei selvästikään ole kohdallasi toteutunut. Lisäksi noista henkeä uhkaavista tilanteista olisi voinut tehdä rikosilmoituksen.

Ymmärrän hyvin, että pitkään jatkunut huono kohtelu on vaikuttanut psyykkiseen terveyteesi. Toivottavasti olet saanut siihen apua ja toivon sydämestäni, että nykyisessä koulussasi sinulla on ystäviä ja sinua kohdellaan hyvin.

Nykyään autismista puhutaan enemmän ja ymmärretään, etteivät erilaiset tavat reagoida tai toimia johdu ilkeydestä, vaan aivojen erilaisuudesta. Toivottavasti sinäkin olet saanut diagnoosin saatuasi tukea ja osaat kertoa läheisillesi, jos sinulla on jotain toiveita heidän suhteensa niin, että väärinymmärryksiä ei tule.

Ihanaa, että haluat tsempata muita – totta tosiaan, vaikeuksista on mahdollista selvitä ja saada hyvä tulevaisuus, vaikka menneisyydessä olisi tapahtunut mitä. Siihen toki auttaa, että saa ympärilleen hyviä ihmisiä ja kokemuksia, että on hyvä juuri sellaisena kuin on.

Kaikkea hyvää sinulle!

Lämmöllä
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi. Toivottavasti saat siihen vastauksia muilta nuorilta.

Aikuisena haluaisin sanoa, että puhuminenkin on taito, jossa oppii paremmaksi harjoittelemalla. Hankalista asioista, kuten alakuloisesta olosta voi alkaa puhumaan pikkuhiljaa. Voit vaikka joskus sanoa kotona tai kaverille, että ”Onpa jotenkin mälsä olo.” Tai jos joku kysyy sinulta joskus kuulumisia, ei aina tarvitse sanoa, että kuuluu hyvää tai että kaikki on hyvin. On ihan ok sanoa, että ”No nyt ei ole kaikkein paras olo.” Tai ”On ollut vähän alavireinen olo, muuten kaikki on ok.”

Kaikki läheiset eivät ole hyviä kuuntelijoita tai eivät välttämättä tiedä, kuinka voisivat auttaa sinua. Heidän huoliansa voi vähentää sanomalla esim: ”On kuitenkin kiva kun oot siinä nyt / lähdettiin tänne yhdessä / tulit käymään.” Alakuloisena sitä saattaa usein käpertyä sisäänpäin ja eristäytyä muista, mikä voi vain pahentaa oloa. Siksi on hyvä olla muiden seurassa, jos vain jaksaa. Aina ei tarvitse olla kovin aktiivinen tai puhelias ja sen voi sanoa ääneenkin: ”Mulla on nyt huono päivä enkä oikein jaksa puhua, mutta oli kiva tulla mukaan / on kiva kuunnella teidän juttuja.” Luulenpa, että kaikilla on ollut tuollaisia päiviä ja he kyllä tietävät, mitä tarkoitat. Samalla hekin oppivat sanoittamaan oloaan, kun näytät heille esimerkkiä.

Kun tuo olo on jatkunut jo vuosia, niin toivon sydämestäni, että hakisit siihen apua ihan ammattilaiselta (varsinkin kun olo on nyt huonontunut), vaikka ymmärrän hyvin, että se tuntuu vaikealta. Alavireisyys ei näytä nyt menevän itsekseen tai omin keinoin ohi. Jos laitat siitä viestiä vaikka terkkarille tai kuraattorille, niin voit hyvin kirjoittaa, ettet tiedä mistä alakulo johtuu etkä oikein osaa puhua siitä, mutta että sitä on jatkunut jo vuosia ja olo on nyt pahentunut. Tuo kaikki on heille tuttua ja he kyllä tietävät, mitä olisi nyt parasta tehdä.

Jos haluat, juttelemme mielellämme kanssasi tästä tai mistä tahansa asiasta. Meihin voi ottaa yhteyttä myös silloin, jos on ihan vain tylsää. Lasten ja nuorten puhelin on auki joka päivä (arkisin klo 14-20 viikonloppuisin klo 17-20) ja chatkin päivystää joka ikinen ilta klo 17-20. Lisäksi meillä on nettikirjepalvelu, johon voi kirjoittaa milloin vain (paitsi jos siellä on ruuhkaa).

Sinullakin on oikeus olla onnellinen ja voida hyvin. Olet kärsinyt jo niin pitkään, että nyt on aika tehdä sille jotain! Pidä itsestäsi huolta ja hae apua. Ammattilaiset ovat siellä sinuakin varten ja ovat iloisia, jos haet apua huonoon oloosi. Olen ihan varma, että selätät tämän vaiheen ja voit tulevaisuudessa taas hyvin.

Olet tärkeä!

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Olipa hyvä, että kirjoitit paniikkikohtauksista, itsesi satuttamisesta ja muista kurjista asioista elämässäsi. Olen tosi pahoillani, että sinulla on ollut ja on tälläkin hetkellä vaikeuksia. Mutta tosi ihanaa, että sinulla on myös hyviä ystäviä tukemassa sinua.

On ihan ymmärrettävää, ettei kaikkien asioiden kertominen tai tarkempi avaaminen muille ihmisille ole helppoa tai tarpeellista. Saat itse valita, mitä kerrot kenellekin. Jos vointisi vaikuttaa ystävyyssuhteeseen, voi olla ehkä helpompaa, että ystäväsi tietää siitä, jottei tule väärinymmärryksiä. Mutta saat kertoa juuri sen verran kuin haluat.

Kurja kuulla, että äitisi ei osannut suhtautua arpiisi niin kuin olisit toivonut. On paljon ihmisiä, joille se ei ole tuttua ja jotka eivät tiedä, miten siihen tulisi suhtautua. Toivon, että hän olisi osannut lohduttaa sinua ja olla paremmin tukenasi.

Se, että haluat hellyyttä ja kosketusta, on ihan normaalia. Kosketus on kaikille nisäkkäille elintärkeää. Pikkulapset saavat luonnostaan paljon sylitystä ja silitystä, mutta isompien lasten kohdalla se usein unohtuu. Lisäksi vanhempien voi olla vaikea keksiä, miten näyttää nuorille hellyyttä.

Siihenkin on kuitenkin hyviä tapoja. Miltä tuntuisi, jos pyytäisit joskus niska-, pää- tai vaikka jalkahierontaa joko vanhemmiltasi tai ystäviltäsi? Voit tarjoutua tekemään saman vaikka ystävällesi. Tai jos tuntuu luontevalta, mene joskus vanhempasi kainaloon sohvalle ja pyydä rapsutusta. Kosketusta tarvitsevat kaikki ikään katsomatta ja ehkä sillä tavalla vanhempasikin muistaisivat, että myös sinä tarvitset hellyyttä yhä edelleen, vaikket mikään pieni lapsi enää olekaan.

Läheisen kuolema, paniikkikohtaukset ja itsesi satuttaminen ovat asioita, joiden kanssa en haluaisi sinun jäävän yksin. Ne ovat isoja asioita, joiden kanssa tarvitset ammattilaisen apua. Kuolema voi aiheuttaa paljon kysymyksiä ja suru voi kestää kauankin. Paniikkikohtauksiin taas on olemassa hyvää apua ja tarvittaessa myös lääkehoitoa. Kun asiat alkavat selviämään ja koet olosi hyväksi, myös itsetuhoisuus helpottaa.

Toivoisin siis, että kertoisit näistä ajatuksistasi koulusi terkkarille tai kuraattorille. Koulussasi saattaa olla myös muita ammattilaisia tällaisia varten. He ovat siellä auttamassa oppilaita ja ovat iloisia, jos voivat auttaa sinuakin. He voivat ottaa yhteyttä myös vanhempiisi ja kertoa heille, kuinka vanhempasi voisivat olla paremmin tukenasi ja tehdä kodista sellaisen paikan, jossa sinun on hyvä ja turvallista olla.

Jos haluat, voit aina myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (numeroon 116 111) tai tulla chattiin keskustelemaan kanssamme. Juttelemme mielellämme kaikista mahdollisista asioista maan ja taivaan välillä, mikään aihe ei ole meille vieras tai kielletty. Meihin voi ottaa yhteyttä myös ihan vain, jos on tylsää tai ei keksi tekemistä. Kaikki palvelumme ovat täysin maksuttomia ja anonyymejä.

Pidäthän huolta itsestäsi ja varaa aika jollekin koulun ammattilaiselle mahdollisimman pian.

Auringon säteitä päivääsi toivottaen
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei P17,

Aluksi haluan lähettää sinulle lämpimän halauksen, jonka ehdottomasti ansaitset. Olet joutunut pärjäämään ja selviytymään yksin isojen ja raskaiden asioiden kanssa pitkään ja se, että päätit nyt kirjoittaa tänne, on ensimmäinen ja hyvin tärkeä askel sillä tiellä, että saat apua ja tukea itsellesi ja alat voida paremmin.

Kuvaat koskettavasti viime vuosiasi, jossa olosi ja ihmissuhteesi läheisiisi ovat pikkuhiljaa menneet huonompaan suuntaan. Usein paha olo ja ahdistus kasvaakin niin vaivihkaa, että sitä ei itse huomaa ja katsoessaan taakse päin on vaikea nimetä sitä hetkeä, milloin asiat alkoivat luisua huonompaan suuntaan. Olennaista ei olekaan tietää ja tunnistaa milloin paha olo ja ahdistus alkoi, tärkeintä on se mitä tästä eteenpäin ja seuraavaksi tapahtuu. Olet rohkea ja fiksu nuori, jolla on edessään ihania ja jännittäviä asioita ja uusia ihmissuhteita. Tarvitset ja ansaitset nyt kuitenkin apua päästäksesi tämän vaikean elämänvaiheen yli ja voidaksesi paremmin.

Kuvailet tekstissäsi itseäsi ujoksi ihmiseksi ja haluan heti sanoa sinulle, ettei ujous voi näyttäytyä myös kauniina ja viehättävänä luonteenpiirteenä. Se on ominaisuus, joka monen silmissä kertoo lämmöstä, hyvästä kuuntelemisen taidosta sekä siitä, että sinulla on paljon annettavaa niille ihmisille, joihin päätät luottaa ja lähentyä. Elämme maailmassa, jossa sosiaalisuus, iloisuus ja puheliaisuus on markkinoitu tavoiteltaviksi ominaisuuksiksi, kun todellisuudessa moni meistä näkee arvon myös niissä, jotka eivät koko ajan ole itse äänessä vaan kuuntelevat mieluummin. Sekin on tärkeä taito.

Se, että koet tällä hetkellä puhumisen vanhemmille vaikeana, on täysin normaalia ja ymmärrettävää – omista tunteista ja ajatuksistaan voi olla hankala puhua läheisille, joita näkee jatkuvasti ja joihin muutenkin tekee nyt luontaisesti eroa siirtyessäsi pikkuhiljaa kohti aikuisuutta. Jos sinusta tuntuu kuitenkin, että haluaisit vanhempiesi tietävän olostasi, voisitko ajatella näyttäväsi heille kirjoittamasi kirjettä? Kuvaat siinä todella taitavasti ja koskettavasi tilannettasi ja se voisi olla myös vanhemmillesi helpotus, että he saisivat rakennettua yhteyden sinuun uudelleen.

Ymmärrän hyvin, kuinka yllättävä ero ja entisesi uusi parisuhde loukkasivat sinua suuresti. Kertomasi perusteella jäit myös yksin tilanteessa, jossa olisit ansainnut ja kaivannut läheisiä ihmisiä ympärillesi tukemaan sinua. Oletko pystynyt ottamaan yhteyttä ystäviisi eron jälkeen? On hyvin yleistä, että uuden suhteen pyörteissä kaverisuhteet jäävät hetkeksi huomiotta, mutta ystäväsi saattavat kaivata sinua ja odottavat että olisitte jälleen kavereita.

Onko elämässäsi jotain asiaa pelaamisen ja somen lisäksi tällä hetkellä, josta nautit tai mikä tuo sinulle iloa edes hetkeksi aikaa? Sinulla on oikeus hengähtää pahasta olosta ja ahdistuksesta ja ne helpommat hetket ovat myös muistutus siitä, ettei paha olo ole koko elämä vaan siitä on mahdollista päästä pois oikean avun ja tuen avulla. Ympärilläsi on ihmisiä, jotka haluavat olla tukenasi, kunhan vaan rohkaistut kertomaan asiasta. Et ole itse mitenkään syypää pahaan oloosi ja sinä ansaitset voida paremmin.

Toivon hartaasti, että rohkaistut kertomaan pahasta olostasi jollekin tai näyttämään tänne kirjoittamasi kirjeen. Jos kaipaat vielä juttuseuraa, voit aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin – olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Nuorten Tukilinja päivystää myös samassa numerossa joka arki-ilta klo 20–00 ja sieltä saat ammattilaisen tukea pahan olon hetkellä.

Ethän jää yksin <3

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos kirjoituksestasi. Tähänastiseen elämääsi on mahtunut paljon kaikenlaista: Koko peruskoulun ajan jatkunut kiusaaminen, tyttöystävän valheet ja toisen tyttöystävän menettäminen, ahdistelu, sinua huonosti kohteleva luokanvalvoja ja vielä mummusi kuolema. Otan osaa. Tämän kaiken päälle ahdistus, paniikkikohtaukset, päihteiden käyttö, syömispulmat, kuoleman ajatukset ja koulumenestyksen huonontuminen, jotka kuulostavat olevan seurauksia kaikille kurjille tapahtumille.

Olen tosi pahoillani, että kohdallesi on sattunut noin paljon vastoinkäymisiä, joista jokainen yksinäänkin voisi suistaa ihmisen raiteiltaan, kuten vuosikausia jatkuva huono kohtelu koulussa. Kaikki tuo ymmärrettävästi näkyy jo ulospäin, josta on osoituksena tuo luokanvalvojasi huolestuminen. Hän toimi aivan oikein ja ohjasi sinut kuraattorille.

Kaikesta tuosta selviäminen vaatii sitä, että saat käydä tapahtumia läpi jonkun ammattilaisen kanssa. Yksin ei tarvitse selvitä. Kaikelle tapahtuneelle ei voi mitään (kuten mummusi kuolemalle tai tyttöystävän menettämiselle), mutta esimerkiksi kiusaaminen tai luokanvalvojan käyttäytyminen ovat sellaisia, joihin voi vielä puuttua. Toivottavasti puhut niistä kuraattorille. Toivon sydämestäni, että hän tekee niille jotain.

Kuraattorin kanssa jutellessa tai hänen kauttaan tulet toivottavasti saamaan apua myös ahdistukseen ja paniikkikohtauksiin. Niistä ei tarvitse kärsiä yksin, vaan niihin voi saada helpotusta. Kun sinua kohdellaan hyvin ja alat voida paremmin, elämä alkaa tuntua taas mukavalta eikä päihteitäkään tarvitse käyttää surun ja ahdistuksen tukahduttamiseen.

Vaikka siis paljon on tapahtunut, niin sinua voidaan auttaa ja uskon, että kaikki kääntyy vielä paremmaksi. On ihan ymmärrettävää, että kun noin paljon ikäviä asioita tapahtuu, ne eivät voi olla vaikuttamatta vointiin. Mutta kaikesta voi selvitä, kun saa apua. Luota kuraattoriin ja puhu hänelle. Kerro hänelle myös viiltelystä ja itsemurhasuunnitelmistasi. Hän tietää kyllä, millaista apua sinulle on tarjolla ja haluaa auttaa sinua.

Pikku hiljaa asiat selkeytyvät, usko minuun. Se ei tapahdu itsekseen ja se vaatii myös sinulta paljon työtä, mutta minä uskon, että katsot joskus tätä kaikkea taakse päin ja olet ylpeä siitä, että selvisit siitä kaikesta.

Voit milloin tahansa myös soittaa meille, jos kaipaat juttukumppania. Olet meille tärkeä ja haluaisimme olla apunasi. Numeromme on 116 111 ja soittaminen on aina täysin maksutonta. Voit jutella täysin anonyymisti ja kertoa juuri sen verran kun haluat. Jos haluat mieluummin kirjoittaa (osaat hienosti kertoa tekstissä tunteistasi!), niin meillä on täällä Nuortennetissä chat joka ilta klo 17-20. Tai jos haluat, voit myös kirjoittaa meille nettikirjeen.

Olet rakas, tärkeä ja ainutlaatuinen!

Sinua ajatellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Olen tosi pahoillani, että ajattelet itsestäsi noin rumasti ja että haluaisit kuolla. Voi kun voisin auttaa sinua jotenkin. Mietin, miksi sinulle on tullut tunne, että olet paska, ruma ja tyhmä. En nimittäin usko hetkeäkään, että olisit mitään noista. Kuulostaa vahvasti siltä, että joku kutsuu sinua noilla nimityksillä tai ainakin saa sinut tuntemaan noin ja olen siitä äärettömän surullinen. Kukaan ei saisi puhua sinulle noin rumasti tai saada sinua tuntemaan noin.

Päinvastoin! Toivoisin, että lähelläsi olisi ihmisiä, jotka kertoisivat kuinka hyvä tyyppi olet ja mitä kaikkea osaatkaan! Ja toisaalta – vaikka aina sanotaan, että jokainen on hyvä jossain, niin miksi pitäisi olla? Ihminen voi tehdä mitä vaan ja juuri sitä mitä haluaa eikä sillä ole mitään väliä, onko siinä hyvä vai ei. Kunhan saa tehdä sitä, mistä nauttii ja mistä tulee hyvä mieli. (Toki niin, ettei vahingoita tai loukkaa toisia.)

Haluaisin kovasti, että sinulla olisi joku, joka puhuisi sinulle nätisti. Kuulostaa siltä, että kaipaisit nyt kehuja ja lämpimän rutistuksen. Kuka tällainen ihminen voisi siellä lähelläsi olla? Kenelle voisit puhua näistä ajatuksistasi ja kuka auttaisi sinua eteenpäin, kun tällaisia synkkiä hetkiä tai päiviä tulee?

Saatko tukea ja apua perheeltäsi? Jos et, niin koulussa sinua kuuntelevat ja auttavat esimerkiksi terkkari ja kuraattori. Koulussasi saattaa olla lisäksi muita ammattilaisia, joiden puoleen voit kääntyä. Ei ole oikein, että sinulla on tuollaisia ajatuksia. Jos lähelläsi on ihmisiä, jotka kohtelevat sinua huonosti ja saavat sinut tuntemaan olosi paskaksi, heidät pitää saada lopettamaan sellainen käyttäytyminen. Niin ei voi jatkua. Sinä ansaitset tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olet. Olet hyvä, tärkeä ja rakas! Tee siis hyvä teko itsellesi ja puhu jollekin, jolla on aikaa kuunnella.

Jos et keksi, kenen puoleen kääntyä tai et tiedä, kuinka aloittaisit, soita meille ja mietitään asiaa yhdessä. Olemme täällä puhelinsoiton päässä joka ikinen päivä eikä soittaminen maksa sinulle mitään. Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, niin voit myös tulla chattiin juttelemaan, se on auki täällä Nuortennetissä joka ikinen ilta klo 17-20. Olet tärkeä, hyvä ja rakas!

Lämmöllä,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Olen tosi pahoillani, että voit tällä hetkellä huonosti. Se ei ole sinun syysi. Kukaan ei saisi kiusata sinua eikä ketään toistakaan. Toivoisin niin, että kaikki osaisivat käyttäytyä kauniisti toisia kohtaan. Ei ihme, että et uskalla olla vapaasti liikuntatunnilla, tunnet olevasi tyhjä ja surullinen. Toki ei kaikki välttämättä tuon huonon kohtelun syytä ole, mutta ei se varmastikaan saa sinua ainakaan voimaan paremmin.

Ovatko koulun aikuiset puuttuneet tuohon käytökseen? Se ei saisi jatkua enää hetkeäkään. Jos et itse halua kertoa siitä opettajalle tai kuraattorille (tai jollekin muulle koulun aikuiselle), niin voisiko joku kavereistasi tehdä sen puolestasi? En haluaisi, että kukaan enää kohtelisi sinua tai ketään muutakaan tuolla tavalla, miten viestissäsi kuvailit.

Kuulostaa siltä, että elämässäsi on nyt kurja vaihe. Mutta usko minua, sieltä voi vielä nousta ja sinunkin on täysin mahdollista voida vielä hyvin ja tuntea olevasi onnellinen! Mutta: tarvitset siihen apua. Olet voinut jo niin pitkään huonosti, että pinnalle pääseminen yksin ei välttämättä onnistu. Ja miksi se täytyisi tehdä yksin? Kaikki meistä tarvitsevat joskus toisen ihmisen apua. Juuri siksi koulusi ammattilaiset ovat siellä: auttamassa niitä, jotka tarvitsevat apua.

Pyydän siis: varaa heti tänään aika jollekin koulusi ammattilaiselle tai päätä, milloin menet kertomaan jollekin tilanteestasi. Ymmärrän, että joillekin voi olla vaikeaa puhua ensimmäisenä vanhemmille. Mutta siksi koulussa on kuraattoreita, psyykkareita, kouluvalmentajia ja psykologeja. Myös terkkarille voi kertoa tällaisista asioista, jos hän on sinulle tutuin tai muutoin helpon vaihtoehto.

Olen täysin varma, että kelle sitten päätätkin kertoa, hän haluaa tehdä kaikkensa, että pystyisi auttamaan sinua. Monilla nuorilla on nykyään vaikeaa ja sitä varten on olemassa apua. Sinäkin tulet selviämään tämän ajan yli ja tulee vielä olemaan päivä, jolloin katsot taakse päin ja olet ylpeä itsestäsi ja siitä, että selvisit vaikeuksistasi.

Olet vanhemmillesi ja ystävillesi äärimmäisen rakas ja uskon, että he kaikki toivovat sinulle parasta. Kaverit eivät kuitenkaan ole alan ammattilaisia, joten he eivät pysty auttamaan sinua tässä asiassa muutoin kuin pitämällä sinulle seuraa ja tekemällä kanssasi tavallisia asioita.

Jos et tiedä, mistä aloittaa, voit vaikka laittaa paperille listan elämääsi hankaloittavista asioista: surusta, itsesi satuttamisesta, kuoleman ajatuksista, syömiseen liittyvistä pulmista ja pakkoajatuksista. Ne kaikki on asioita, joihin voit saada apua. Toivon sydämestäni, että haet itsellesi apua ennen kun asiasi pahentuvat entisestään. Olet tärkeä monelle ihmiselle ja tulevaisuudessasi tulee tapahtumaan vielä paljon ihania asioita!

Jos haluat, voit myös soittaa meille ja jutella kanssamme kaikista näistä asioista. Mutta emme voi antaa täällä ammattiapua ja siksi avun hakeminen koulun ammattilaisten kautta on kaikista tärkeintä. (Ja toki jossain vaiheessa on tärkeää, että myös vanhempasi tietävät, miten voit ja miten he voisivat omalta osaltaan auttaa sinua voimaan paremmin.)

Olemme kuitenkin mielellämme rinnallasi tämän kaiken aikana. Meihin saa yhteyden soittamalla Lasten ja nuorten puhelimeen numeroon 116 111 tai tulemalla chattiin juttelemaan. Chatin lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä myös nettikirjepalvelu, johon voi kirjoittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kaikki palvelumme ovat täysin maksuttomia ja anonyymejä.

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki ”VähäHupusua”!

Onpa kurja kuulla, että kotona on vaikeaa ja haluaisit sieltä pois. Se on ihan ymmärrettävää, jos tuntuu siltä, ettei siellä saa tukea tai ymmärrystä. Harmillista, että äitisi joutuu olemaan paljon pois kotoa – kuulostaa siltä, että haluaisit tukea erityisesti häneltä.

Kerrot, että olet koulussa. Niinpä kehotan sinua pyytämään koulusi ammattilaisilta apua. He ovat siellä sitä varten, että auttavat oppilaita myös kotiin ja perhesuhteisiin liittyvissä asioissa. Yleensä lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle vasta, kun perhe on saanut apua, mutta on todettu ettei se riitä. Esimerkiksi sinun tapauksessasi otetaan ensin selvää, miksi et viihdy kotona ja kuinka vanhempasi voisivat olla paremmin tukenasi ja luoda omalta osaltaan turvallista ja hyväksyvää ilmapiiriä kotiin niin, että sinun olisi siellä hyvä ja turvallista olla.

Puhuminen vanhemmille on monelle lapselle vaikeaa. Voi olla hankalaa löytää oikeat sanat ja saada sanottua asiat, niin kuin ne on. Siinä voisi auttaa, että kävisit ajatuksiasi ensin rauhassa kuraattorin tai psykologin kanssa läpi. (Koulussasi saattaa olla esim. psyykkareita tai kouluvalmentajia, jotka myös tekevät tällaista työtä oppilaiden kanssa.) Puhumalla asioista ne selviävät usein itsellekin paremmin ja niitä oppii sanottamaan. Jos haluat, tämä työntekijä voi sitten soittaa vanhemmillesi ja kertoa sinun puolestasi, miltä sinusta tuntuu ja miten he voisivat tukea sinua parhaiten.

Tuo jatkuva ahdistus on myös asia, josta olisi hyvä puhua. Puhumalla asiat selkeytyvät ja ammattilaiset osaavat neuvoa sinulle, miten tunteen kanssa oppii pärjäämään. Luota siis heihin, he ovat hakeutuneet alalle, koska haluavat olla avuksi. Usko siihen, että asiat lähtevät helpottumaan ja selkeytymään, kun juttelet niistä ja saat vointiisi apua.

Hienoa, että haluat parantaa oloasi. Toivon sinulle kaikkea hyvää! Jos haluat, voit milloin tahansa myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (numeromme on 116 111) tai tulla chattiin juttelemaan. Palvelumme ovat auki joka päivä eivätkä maksa sinulle mitään. Lisäksi ne ovat täysin anonyymejä.

Kaikkea hyvää sinulle!

Lämmöllä,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä