Siirry sisältöön

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 15 viestiä, 691 - 705 (kaikkiaan 2,084)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • vastauksena käyttäjälle: Moikka, yks kyssäri #158716

    Hei!

    Olen pahoillani, että olosi on niin huono, että olet päätynyt satuttamaan itseäsi. Viiltely vapauttaa elimistöön morfiinin kaltaisia hormoneja, jotka voivat tosiaan aiheuttaa koukuttumista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö siitä voisi päästä eroon. Usein se vaatii kylläkin apua joltain ammattilaiselta.

    Olisi tärkeää tietää, mikä aiheuttaa sellaista pahaa oloa, mitä on vaikea sietää. Kun olo paranee, tarve itsensä satuttamiseenkin lakkaa. Jos jokin tietty asia aiheuttaa pahaa oloa, on tietenkin tärkeää saada parannus tuohon asiaan. Kohteleeko joku sinua huonosti? Onko sinulle tapahtunut jotain, mistä syytät itseäsi, vaikka se ei olekaan sinun syysi? Juttelu näistä asioista jonkun aikuisen kanssa usein auttaa.

    Pyydänkin, että kerrot jollekin aikuiselle, että voit huonosti. Ja jos vain tiedät, mistä paha olo johtuu, kerro sekin. Lähes kaikkiin asioihin voidaan vaikuttaa ja saada sillä tavalla elämäsi ja tilanteesi paremmaksi. Mutta yksin asioiden muuttaminen ei välttämättä onnistu. Se, että satutat itseäsi, kertoo minulle siitä, että se on tällä hetkellä ainoa asia, millä tavalla osaat nyt itseäsi auttaa. Tarvitset siis muilta ihmisiltä apua käyttää toisenlaisia keinoja olosi parantamiseen.

    Jos sinulla on välittävät vanhemmat, kerro heille hankaluuksistasi. Tai kerro koulusi ammattilaisille – terkkarille, kuraattorille, kouluvalmentajille, keitä omassa koulussasi onkaan. He ovat siellä sinua varten ja haluavat auttaa, jos vain kerrot heille tarvitsevasi apua. On tärkeää, että voisit alkaa voida paremmin.

    Jos haluat harjoitella puhumista tai kertoa tilanteestasi ensin jollekin tuntemattomalle, voit soittaa meille numeroon 116 111. Palvelumme on auki joka päivä eikä soittaminen maksa sinulle mitään. Voit myös tulla juttelemaan chattiin, joka on auki joka ilta klo 17-20 tai kirjoittaa meille nettikirjeen. Toivon, ettet jää yksin, vaan käännyt jonkun aikuisen puoleen. Halaan sinua täältä lämpimästi ja uskon, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi!

    Lämpöisin terveisin
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Niska jumissa #158399

    Hei!

    Voi että, kuulostaapa tosiaan kipeältä! Kipeisiin lihaksiin auttaa onneksi muukin kuin kiropraktikko. Kehottaisin sinua kertomaan tilanteesta vanhemmillesi, vaikka toivoitkin asiaan jotain toista ratkaisua. Kuulostaa siltä, että omin avuin et saa niskaasi ja selkääsi kuntoon.

    Asiasta kannattaa soittaa ihan terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Voi olla, että jotkin lihasjännitystä rentouttavat lääkkeet voisivat auttaa tai sitten lähete hierojalle. Kaikki nuo palvelut ovat alaikäisille ilmaisia. Ehkä jatkossa fysioterapeutti voisi katsoa kanssasi asentoja, joissa et jännitä niin kovasti niskaasi. Senkin luo pääset alaikäisenä ilmaiseksi.

    Kerro siis pikaisesti vanhemmillesi niskastasi, jotta saat siihen nopeasti apua. Terveyskeskuksessa kyllä tiedetään, mitä asialle on hyvä tehdä.

    Hyviä vointeja sinulle toivottaa
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Vaikea ja ahdistava suhde #158267

    Hei Epävarma!

    Voit olla todella ylpeä itsestäsi, että olet hakemassa apua ja tukea vaikeasta suhteesta irti pääsemiseen. Pohdit viestissäsi, voiko psykologi tai kuraattori kertoa vanhemmillesi keskusteluistanne. Kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla on vaitiolovelvollisuus, eikä mitään kertomaasi tai keskustelujanne saa kertoa eteenpäin, ei myöskään vanhemmille. Poikkeuksena ovat tapaukset, jossa lapsen tai nuoren terveys ja turvallisuus on vaarantunut esimerkiksi akuutin itsetuhoisuuden takia, jolloin lapsi tai nuori tarvitsee pikaisesti apua.

    Lisäksi jos olet vielä täysi-ikäinen, ei aikuisen terveystietoja luovuteta kellekään ulkopuoliselle ilman suostumustasi. Voit siis mennä rauhallisin mielin hakemaan apua ja tukea itsellesi. Keskustelunne pysyy varmasti sinun ja ammattilaisen välisenä!

    Mikäli kaipaat juttuseuraa ja haluat purkaa ajatuksiasi vaikeaan suhteeseen ja siitä johtuvaan ahdistukseen liittyen, voit myös aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin – olemme auki joka päivä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella!

    Paljon tsemppiä sinulle ja mukavaa syksyn jatkoa!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: mun ihana elämä🕊🙏 #158148

    Hei J,

    Ensinkin haluan lähettää sinulle ison halauksen. On hienoa, että löysit voimia kirjoittaa tänne ja kertoa vaikeista kokemuksistasi ja pahasta olostasi. Kirjoitit ettet ole puhunut tästä kellekään mutta nyt olet ottanut jo yhden tärkeän askeleen, kun kirjoitit siitä tänne. Voit olla ylpeä itsestäsi <3

    Olen todella pahoillani puolestasi, että olet joutunut kokemaan sekä kiusaamista ikätovereiltasi että epäoikeudenmukaista kohtelua aikuisten taholta. Exäsi toimi sinua kohtaan todella epäreilusti kun hän uhkaili ja valehteli sinulle joutuneensa toistuvasti väkivallan uhriksi ja sinun olisi kuulunut saada aikuisten tukea asian selvittämisessä ja siitä toipumisessa.

    Kerrot joutuneesi pitkään kokemaan kiusaamista ja lisäksi olet menettänyt kaksi tärkeää ihmistä elämästäsi. Nämä ovat isoja ja raskaita asioita kantaa yksin ja olisit ansainnut saada näihinkin asioihin tukea ja apua. Kirjoitat sairastavasi syömishäiriötä sekä masennusta ja ahdistusta. Lisäksi kerrot satuttavasi itseäsi pahan olon hetkellä. Kaiken kertomasi jälkeen minulla herää suuri huoli sinusta ja turvallisuudestasi. Tarvitset pikaisesti apua ollaksesi turvassa ja alkaaksesi voida paremmin, yksin sinun ei kuulu ja tarvitse pärjätä.

    Kerrot myös viestissäsi, että viime kesänä olosi helpottui. Tapahtuiko silloin jotain erityistä tai mikä sai olosi paremmaksi? Jos suinkin pystyt, yritä palauttaa mieleesi se tunne, kun tuntui helpommalta ja kevyemmältä. Sinun on mahdollista tuntea niin uudelleen, kunhan saat apua. Mitkä pienet hetket ja asiat elämässäsi tällä hetkellä tuovat sinulle taukoa pahasta olosta, voisitko yrittää tehdä niitä enemmän?

    Kirjoitat, ettet ole voinut kertoa kellekään, koska et usko sen auttavan. Olet joutunut pitkään selviytymään pahan olon ja vaikeiden kokemusten kanssa yksin ja silloin voi tuntua, etteivät muut pysty ymmärtämään ja auttamaan, mutta muista ettet ole yksin vaikka niin tuntisitkin. Ympärilläsi on ihmisiä, jotka haluavat parastasi ja ovat valmiita auttamaan, jos tietäisivät että voit huonosti.

    Voisitko kuitenkin yrittää kertoa jollekin aikuiselle tästä kaikesta, esimerkiksi näyttämällä kirjoittamasi viestin? Aikuinen voi olla kuka tahansa lähipiiriisi kuuluva, joka tuntuu sinusta luotettavalta ja turvalliselta. Esimerkiksi oma vanhempi, kummitäti, opettaja, valmentaja, terkkari, kuraattori, kuka tahansa, jonka luokse meneminen voisi tuntua mahdolliselta. Toivon sydämestäni, että löydät voimaa tähän koska sinä ansaitset voida paremmin. Elämällä on sinulle vielä paljon kaunista ja ihanaa annettavana, anna sille ja avulle mahdollisuus.

    Me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme myös tukenasi vuoden jokaisena päivänä, kun sitä tarvitset. Meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Nuorten Tukilinja päivystää joka arki-ilta 20–24 samassa numerossa ja sieltä saat apua akuutin pahan olon hetkellä.

    Muista että sinulla on väliä. Sinä olet arvokas ja ainutlaatuinen. Sinä ansaitset voida paremmin.
    Ethän jää yksin pahan olon kanssa <3

    Lämpimin halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Mikä mua vaivaa? Onko normaalia? #158064

    Tervehdys!

    Hienoa, että päätit kirjoittaa tänne Nuortennettiin! Kerrot viestissäsi erilaisista tavoistasi ja rituaaleistasi ja pohdit, voiko kyseessä olla pakko-oireinen häiriö.

    Pakko-oireisella häiriöllä tarkoitetaan psykiatrista häiriötä, joka ilmenee erilaisina pakkoajatuksina ja -toimintoina. Pakkoajatukset voivat olla esimerkiksi pelkoa omasta käytöksestä tai huolta itselle tai läheisille tapahtuvasta vahingosta. Pakkoajatuksiin liittyy usein ahdistusta ja sitä pyritään lievittämään erilaisilla pakkotoiminnoilla, joita voivat olla esimerkiksi laskeminen, peseminen, tarkistaminen, järjestely ja toistaminen.

    Suurella osalla ihmisistä on elämänsä aikana erilaisia pakkoajatuksia ja -toimintoja. Niitä esiintyy hyvin usein myös lapsuus- ja nuoruusiässä. Näissä tapauksissa kyseessä on normaaliin kehitykseen liittyviä rituaaleja, ohimeneviä ajatuksia sekä eräänlaista taianomaista ajattelua. Nämä katoavat ja lievenevät iän myötä eikä niistä tarvitse olla huolissaan.

    Olennaista on se, kuinka paljon tapasi ja rituaalisi sinua haittaavat ja aiheuttavatko ne sinulle ahdistusta. Onko pakottavaa tarvetta esiintynyt jo pitkäänkin vai onko se alkanut hiljattain? Jos arkesi sujuu muuten normaalisti, saat nukuttua, syötyä ja käytyä koulussa normaaliin tapaan, voit olla huoletta. Jos taas tuntuu, että pakottava tarve erilaisiin toimintoihin kasvaa ja pitkittyy etkä saa niiltä rauhaa hetkeksikään, on hyvä käydä juttelemassa asiasta esimerkiksi terkkarille.

    Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa tuemme ja kuuntelemme sinua, mikäli sitä kaipaat. Olemme auki joka päivä ja meille voit soittaa mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Arki-iltaisin nuorten Tukilinja päivystää klo 20–24 ja sieltä saat ammattilaisen tukea akuutin pahan olon hetkellä.

    Mukavaa syksyä jatkoa sinulle!

    Lämpimin halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Mikä mussa on vikana⁉️(⁠>⁠▂⁠<⁠) #157960

    Hei!

    Voi kuinka isoja kysymyksiä mielessäsi liikkuukaan! Uskon, että monet ikäisesi miettivät useita niistä. Silti niistä piirtyy ikävä kyllä kuva myös siitä, että lähelläsi on ihmisiä, jotka kohtelevat sinua huonosti: haukkuvat ja tekevät pahaa. Se on surullista eikä niin kuuluisi olla. Toivon, että pystyt kertomaan tuollaisesta jollekin aikuiselle, joka on sinun puolellasi ja saa tuollaisen käyttäytymisen loppumaan. Kaikkien pitäisi oppia kohtelemaan toisia ihmisiä kauniisti ja kunnioittavasti.

    Lisäksi oli harmillista kuulla, että sinulla on ”huono luokka” eli jollain tavalla siellä on ilmeisesti huono ilmapiiri eikä sellainen kannustava ja toisia kunnioittava, mikä edistäisi oppilaiden hyvinvointia ja koulussa viihtymistä. Se on tosi kurja kuulla ja siihen on vaikea ihan yksin vaikuttaa, vaan se vaatisi opettajan työpanosta. Toki voit ainakin omalta osaltasi yrittää olla avulias ja puuttua huonoon käytökseen aina, kun sellaista havaitset ja aina kun siihen on voimia ja uskallusta. Jo pelkkä ystävällinen katse tai hymy sille, jota kohdellaan huonosti, merkitsee tosi paljon!

    On kuitenkin mukava kuulla, että sinulla on kavereita ja tykkäät lukemisesta! Luetko muuta kuin soturikissoja? Kirjojen avulla voi päästä ihan uusiin maailmoihin ja oppia tosi paljon tästä maailmasta, ihmisistä, luonnosta, kulttuureista ja melkeinpä mistä vain! Niiden maailmaan voi uppoutua, jos muussa elämässä on jotain kurjaa.

    En usko, että olet outo, tyhmä tai ruma. Vanhanaikaisuuskin voi olla vain hyvä juttu ja monesta ihmisestä viehättävää, kiinnostavaa tai turvallisen tuntuista. Sellaista ei olekaan kuin outo tai normaali. Me kaikki olemme erilaisia. Monet vain yrittävät tosi paljon olla samanlaisia kuin kaikki muut – varsinkin nuorena, kun joukkoon kuuluminen ja massaan sulautuminen tuntuu turvalliselta. Vasta murrosiän jälkeen monet uskaltautuvat hakea rohkeammin omaa tyyliä ja olla omanlaisiaan, kun ikä on tuonut tiettyä varmuutta.

    Ole siis rohkeasti sellainen kuin olet. Olet selvästi huippu tyyppi, kun sinulla on jopa useita kavereita, jotka viihtyvät seurassasi. Homoiksi huutelevat kertovat käytöksellään vain ja ainoastaan itsestään, se ei kerro sinusta tai ystävyydestäsi mitään. Jos sellainen asiaton käytös jatkuu, siitä voi kertoa koulun aikuisille, sillä sellainen pitäisi kyllä saada loppumaan. Homous on identiteetti, ei haukkumasana!

    Toivottavasti saat oppimiseen apua: tukiopetusta tai yhteistä läksyjentekoaikaa vanhempiesi kanssa. Kaikessa ei tarvitse olla hyvä, mutta toki peruskoulussa on asioita, jotka on hyvä oppia, jotta myöhemmin ei tule ko. aineessa ongelmia. Monet asiat kun rakentuvat edellisen päälle.

    Toivon, että sinulla on lähelläsi aikuisia, joiden kanssa voisit käsitellä näitä asioita, jos ne tuntuvat ylitsepääsemättömiltä tai kaihertavat kovasti mieltäsi. Toivon myös, että ainakin osa niistä olisi sellaisia, joista voisit jutella myös hyvien ystäviesi kanssa – sekin voisi huojentaa mieltäsi.

    Muista, että olet hyvä juuri tuollaisena ja äärimmäisen tärkeä läheisille ihmisillesi ja ystävillesi. Heille olet juuri oikeanlainen. Tulet muuttumaan paljonkin elämäsi aikana, mutta älä ikinä muutu sellaiseksi, jollainen et halua olla vain siksi, että ajattelet jonkun toivovan sitä.

    Jos kaipaat juttuseuraa, olemme täällä sinuakin varten. Meille voit soittaa joka päivä numeroon 116 111 tai tulla juttelemaan chattiin. Lisäksi meillä on nettikirjepalvelu, johon voit kirjoittaa mihin tahansa vuorokauden aikaan. Tunnut tosi hyvältä tyypiltä – empaattiselta ja pohdiskelevalta – ja olen iloinen, että läheisilläsi on sinut elämässään.

    Halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Minun tarinani koulukiusaamisesta. #157959

    Hei!

    Onpa inhottavaa, että kouluusi on sattunut tuollaiset tytöt, jotka eivät osaa käyttäytyä kauniisti toisia ihmisiä kohtaan. Muista, että sinussa ei ole mitään vikaa, vaan jostain syystä nuo tytöt kokevat oikeudekseen kohdella toista ihmistä noin ja luulevat, että se on hauskaa. Ymmärrän myös pelon siitä, että asiasta kertominen pahentaisi tilannetta.

    Minusta tuossa tilanteessa on kolme vaihtoehtoa, jota voit kokeilla. Joko selvität asian heidän kanssaan itse. Sanot, että heidän käyttäytymisensä on tosi ala-arvoista ja satuttavaa ja että harkitset tekeväsi rikosilmoitusta tuosta pahoinpitelystä. Usein kukaan ei kehtaa olla kahden kesken ilkeä, joten paremman vaikutuksen voisit saada sanoillesi, jos he olisivat joskus jossain yksin, ilman aisapariaan. Voisit sanoa, että heidän toimintansa tuntuu sinusta tosi pahalta ja kysyä, haluavatko he tosiaan olla luokan kiusaajia ja käyttää jopa fyysistä väkivaltaa?

    Toinen keino yrittää saada tuollainen käytös loppumaan ilmain aikuisia on pyytää siihen jonkun toisen nuoren apua. Onko sinulla kavereita, jotka uskaltaisivat tulla väliin ja puolustaa sinua? Tai onko koulussanne tukioppilaita? Saisiko laitettua heille vaikka anonyymisti viestiä näistä kahdesta tytöstä, joille tukarit voisivat sitten mennä juttelemaan tai pitää heitä vähän silmällä?

    Jos mikään näistä ei toimi, niin siinä tapauksessa kehotan sinua kyllä kääntymään aikuisten puoleen. Joko niin, että vanhempasi ottavat yhteyttä näiden tyttöjen vanhempiin tai opettajiin tai niin, että kerrot siitä itse jollekin koulun aikuiselle. On heidän tehtävänään huolehtia siitä, että kaikki oppilaat voivat käydä koulua turvallisesti. Myös näiden kiusaajien kannalta olisi tärkeää, että he oppisivat käyttäytymään niin, etteivät loukkaa ketään. Se olisi myös heidän etunsa.

    Lisäksi tuo fyysinen väkivalta on asia, josta voit tehdä tosiaan ihan rikosilmoituksen. On poliisinkin ohje ja toive olla yhteydessä heihin aina, jos koulussa tapahtuu väkivaltaa. Voisit siis hyvin tehdä asiasta ilmoituksen vaikka yhdessä vanhempiesi kanssa. Noin ei saa kukaan toimia eikä se saa enää ikinä toistua! Voit vaikka näyttää viestisi sekä tämän vastaukseni vanhemmillesi. Uskon, että he haluavat auttaa sinua tässä ja ovat valmiit viemään asian eteenpäin, jotta et enää koskaan joutuisi kokemaan vastaavaa.

    Jos haluat vielä lisätukea tähän tilanteeseen, ole meihin ihmeessä yhteydellä joko soittamalla (numeromme on 116 111 ja palvelumme on auki joka päivä eikä se maksa sinulle mitään) tai sitten täällä Nuortennetissä chatissä tai nettikirjeen välityksellä, niin mietitään asiaa lisää.

    On hienoa, että pidät huolta oikeudestasi turvalliseen koulunkäyntiin. Kukaan ei saa kohdella sinua noin rumasti, niin kuin nuo tytöt ovat nyt tehneet.

    Terveisin
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Miten pääsen pois kodistani? #157958

    Hei!

    Olen tosi pahoillani, että et ole saanut kaipaamasi apua, vaikka olet sitä tosi hienosti hakenut. Harmittaa tosi paljon, että sanomaasi ei otettu ainakaan noilla kerroilla todesta. Ei ole oikein, että voit huonosti, vaan ansaitsisit olla iloinen ja onnellinen niin, että voisit nauttia elämästäsi. Se, että satutat itseäsi, kertoo siitä, että omat keinosi auttaa itseäsi ovat jo loppu.

    Kysyit, mitä voisit tehdä. Olet tehnyt tähän mennessä kaiken oikein ja on väärin, että aikuiset eivät ole jatkaneet siitä. Nyt kehotan sinua uusimaan tuon kierroksen. Äitisi ei ole ottanut sinua vielä tosissaan, mikä on tosi harmillista. Yksi keino saada hänet pysähtymään asiasi äärelle, on kirjoittaa hänelle. Kirjoitettu teksti on aina painavampaa kuin puhuttu. Voit rauhassa kertoa kirjoittamalla, miltä sinusta tuntuu, mikä sinua painaa, minkä asioiden toivoisit muuttuvan ja millaista apua toivoisit saavasi häneltä ja muilta. Kirjoita hänelle myös tuosta viiltelystä: siitä, että voit niin huonosti, että et enää osaa auttaa itseäsi muutoin kuin siirtämällä henkisen kivun fyysiseksi.

    Samoin voit kirjoittaa kuraattorille tai psyykkarille siitä, mitä ajattelet edellisistä kerroista, millaiseksi tunnet vointisi ja mitä toivoisit. Kerro myös heille, että olet alkanut satuttaa itseäsi. Sen pitäisi olla heille merkki siitä, että sinun auttamisellasi on jo kiire.

    Kolmanneksi: jos kumpikaan noista ei tuota toivottua tulosta (että hätäsi otetaan todesta ja alat saamaan hyvää keskusteluapua ja myös äitisi saa tukea siihen, kuinka olla apunasi paremmin), niin voit aivan hyvin tehdä tuon mainitsemasi lastensuojeluilmoituksen itsestäsi. Sitä kautta kuntasi lastensuojelun työntekijä saa tietää, että sinä ja perheesi tarvitsette apua. Sieltä otetaan yhteyttä sinuun ja vanhempiisi ja saat kertoa heille (ilman vanhempiesi läsnäoloa), millaiseksi koet elämäsi perheessäsi ja miten haluaisit asioiden muuttuvan. He saattaisivat osata auttaa äitiäsi ymmärtämään sinua paremmin ja olemaan paremmin tukenasi. Kodin ulkopuolelle sijoittaminen on myös yksi vaihtoehto, mutta se otetaan käyttöön vain, jos mikään muu ei auta eli kodin tilannetta ei saada muilla keinoin paremmaksi.

    Neljänneksi voit olla meihin yhteydessä aina kun siltä tuntuu. Olemme täällä apunasi joka päivä! Kaikki palvelumme ovat ilmaisia ja anonyymejä. Meidän kanssamme voit purkaa pahaa oloasi ja saada vinkkejä siihen, miten saisit apua lähellä olevilta aikuisilta. Puhelinnumeromme on 116 111 ja chatin sekä nettikirjepalvelun löydät täältä Nuortennetistä. Myös me voimme tehdä sinusta lastensuojeluilmoituksen, mutta vain jos sitä haluat ja annat meille yhteystietosi. Ilman lupaasi emme sitä voi tehdä.

    Toivottavasti pääset näillä neuvoilla eteenpäin ja jaksat olla sinnikäs, jotta saat aikuiset huomaamaan, kuinka huonosti tällä hetkellä voit. Muista, että olemme täällä tukenasi ja voit ottaa meihin yhteyttä milloin tahansa! Olet tärkeä!

    (Jouduin poistamaan tekstistäsi osan, toivottavasti ymmärrät. Luin sen kuitenkin huolella kokonaan.)

    Lämpimin halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Masennus, ahdistus, omilleen muutto #157952

    Hei!

    (Ihan ensin pahoittelut, kun vastauksen julkaisu viivästyi eikä ilmestynyt palstalle samassa yhteydessä kysymyksen kanssa.)

    Kurja kuulla, että et voi kotonasi hyvin. Joskus käy niin, että perhe ei ole se paras yhteisö asua ja se on tietenkin tosi surullista. Parasta tietenkin olisi, että sinullakin olisi koti, jossa sinun olisi hyvä olla ja jossa saat tukea ja rakkautta. Aina näin ei tosiaan ole, jolloin ihminen saattaa voida paremmin erossa perheestään. Toivottavasti sinulla on muita, tärkeitä ja sinua tukevia ihmisiä: ystäviä, sukulaisia tai muita läheisiä aikuisia.

    Töistä saatavat tulot tosiaan olisivat suurena apua, mutta säästäväisesti elellen pystyy elämään myös ilman töitä. Ja toisaalta, on olemassa myös sellaista työtä, jota voi tehdä hyvinkin itsenäisesti.

    Jokaisella paikkakunnalla on Ohjaamo, johon on koottu kaikki nuorten palvelut saman katon alle. Sieltä voisit saada käytännön apua töiden ja asunnon etsimiseen sekä tukikaavakkeiden täyttämiseen. Mahdollisten tukien (esim. opinto- ja asumistuki) kanssa sinua auttaa Kela. Sen nettisivuilta löydät eri tavat olla yhteydessä asiakaspalveluun. Tietyssä iässä vanhempien tulot vaikuttavat lapsen tukiin, mutta Kelassa he tietävät näistä parhaiten.

    Näihin kahteen siis ohjaan sinut ja siellä saat henkilökohtaista palvelua, jossa otetaan huomioon asuinpaikkasi ja siellä olevat palvelut ja esimerkiksi vapaiden asuntojen tilanne. Ohjaamon tiedot löydät googlaamalla ohjaamo + oma paikkakuntasi tai sitten jokin lähelläsi oleva isompi paikkakunta.

    Toivon, että kaikki järjestyy vielä ja löydät sekä jonkun aikuisen tueksesi omaan kotiin muuttamisessa että tietoa, miten se järjestyisi. Paljon tsemppiä sinulle!

    Lämpimin terveisin
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Masennus ja kiusaaminen #157779

    Hei sinä,

    Lämmin halaus sinulle. Olen todella pahoillani puolestasi, että olet joutunut kestämään noin pitkään kiusaamista ja syrjintää eikä kukaan aikuinen on siihen puuttunut. Et ole tehnyt mitään ansaitaksesi tuon kohtelun eikä sinussa ole mitään vikaa.

    Kiusaaminen aiheuttaa ymmärrettävästi pahaa oloa ja on inhimillistä että tunnet olosi masentuneeksi ja alakuloiseksi. Kerrot myös satuttavasi itseäsi pahan olon hetkellä. Nämä kaikki kertovat siitä, että kaipaat ja ansaitset nyt kipeästi apua ja tukea itsellesi, sekä voidaksesi paremmin ja jotta kiusaajat joutuisivat vihdoin vastuuseen teoistaan.

    Oletko pystynyt kertomaan tästä aikuisille ympärilläsi? Jos tuntuu, ettei aikaisemmat kerrat ole jostain syystä auttaneet, pyydän sinua vielä keräämään voimat ja rohkeuden ja kertomaan siitä jollekin aikuiselle, joka tuntuu luotettavalta ja turvalliselta. Yksikin välittävä aikuinen voi saada aikaan ison muutoksen ja silloin et ole enää yksin tämän asian kanssa ja saat itsellesi apua.

    Muista, että kiusaajien sanomiset, olivat ne kuinka satuttavia tahansa, eivät ole kaikkien mielipide ja näkemys sinusta. Sinä olet ihana ja ainutlaatuinen oma itsesi ja sinussa on paljon arvokasta, jota kiusaajat eivät sinulta pois voi viedä. On myös hyvä kuulla, että sinulla on ystäviä elämässäsi, vaikka nyt tuntuukin raskaalta heitä nähdä. Toivon, että elämässäsi on asioita, joiden parissa saat hengähtää ja jolloin koet edes hetken iloa ja keveyttä. Ansaitset kaiken kauniin ja hyvän elämääsi.

    Me lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) sekä chatissa tuemme sinua myös, jos ja kun sitä tarvitset. Olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Arki-iltaisin nuorten Tukilinja päivystää samassa numerossa klo 20–24 ja sieltä saat tarvittaessa myös tukea akuutin pahan olon hetkellä.

    Muista ettet ole yksin <3

    Lämpimin halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Tuntuu oudolta #157469

    Hei!

    Kiitos kirjoituksestasi. Ymmärrän, että tuollainen tunteiden heilahtelu voi tuntua todella pelottavalta: Välillä kaikki on hyvin, välillä ei tiedä kuka on tai miksi täällä ollaan. Sen täytyy olla rankkaa ja häiritä pahimmillaan jo normaalia arkea.

    Haluaisin kuitenkin rauhoitella sinua (enkä halua kuulostaa siltä, että vähättelen asiaa). Olet nuori ja murrosiässä ja juuri tuollainen tunteiden vuoristorata kuuluu asiaan ja on aivan normaalia. Jokainen keksii omat tavat selvitä niistä päivistä, kun olo on kurja. Toiminnallisuus näyttää olevan sinun keinosi. Kuten huomasit, pärjäsit noiden viikkojen ohi ja sitten se meni ohi. Luota siihen, että jatkossakin selviät niistä ja niiden jälkeen olo tuntuu taas erilaiselta.

    Miltä tahansa sinusta tuntuu, niin muista, että vaikka tunteita on toisaalta tärkeä tunnistaa, niin ne ovat vain tunteita eivätkä aina kerro totuutta. Voit tuntea itsesi turhaksi, mutta et taatusti ole sitä. Sinulla on täällä maailmassa tärkeä paikkasi ja olet läheisillesi äärettömän tärkeä.

    Kysyit, mitä voisit tehdä silloin, kun olo on huono. Vastaukseni on: tee jotain, mikä tekee sinulle hyvää ja mistä tulee hyvä olo tai mikä rauhoittaa sinua. Vältä sellaisia asioita, joista voi olla sinulle (tai muille) haittaa. Jos sinulla on lemmikki, oleskele hänen kanssaan. Pyydä ystävää kävelylle, kuuntele musiikkia, tee ruokaa. Mitä vain, mikä on sinulle hyväksi.

    Lisäksi olisi ihanaa, jos voisit kertoa läheisillesi, että sinulla on vaikea päivä ja kerro heille, miten he voisivat auttaa sinua. Jokainen meistä tarvitsee erilaisia asioita eivätkä he voi tietää, mikä sinua auttaisi. Ehkä opit sen itsekin vasta kokeiltuasi erilaisia asioita?

    Vaikka kirjoitat, että kaikki muut selviävät hyvin, niin se ei ole totta. Kaikilla – ihan jokaisella – on joskus vaikeaa. Hankaluus on se, että se usein piilotetaan ja siksi kaikki luulevat, että ovat ainoita maailmassa, joilla on vaikeaa. Voisitko sinä olla ensimmäinen kaveriporukassasi, joka uskaltaisi kertoa, että välillä on tosi vaikeita päiviä? Hyvissä ystävyyssuhteissa vaikeuksien jakaminen lujittaa ihmisiä yhteen ja myöhemmin myös muiden on helppo kertoa hankaluuksistaan.

    Muistathan, että jos olo menee kovin vaikeaksi, niin kannattaa hakea keskusteluapua joko koulusi terkkarin tai muiden ammattilaisten kautta. On järkevää hakea apua mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Mutta usko pois, joskus tämäkin vaihe elämässä on ohi, ehkä aiemmin kuin olit uskonutkaan!

    Jos haluat, voit myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen numeroon 116 111, jos kaipaat joskus juttukumppania. Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä joka ilta klo 17-20 chat ja nettikirjepalveluumme voit kirjoittaa kaikkiin vuorokauden aikoihin. Ethän jää tulevaisuudessakaan yksin näiden asioiden kanssa!

    Lämmöllä,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Ahistaa #157392

    Hei sinä!

    Hienoa, että päätit kirjoittaa mieltä painavista asioista tänne Nuortennettiin. Kerrot viestissäsi asioista, jotka ahdistavat sinua ja pohdit voiko sinulla olla ahdistuneisuushäiriö. Kerrot ahdistuvasi luokan edessä esiintymisestä sekä ärsyynnyt helposti äitisi puheista kotona.

    On täysin ymmärrettävää kokea ahdistusta ja epämukavuutta tilanteessa, jossa joutuu väkisin muiden eteen arvioitavaksi. Vaikka opettajan tarkoitus on voinut olla hyvä ja vilpitön, kokee moni luokan edessä hassuttelun ja heittäytymisen vaikeaksi ja kiusalliseksi. Tunteesi on siis täysin normaali ja uskon, että moni luokassanne on jakanut ahdistuksen tunteesi tässä asiassa.

    Lisäksi kerrot ahdistuvasi muuttuneesta kehostasi sekä väärän kokoisista rintaliiveistä. On täysin ymmärrettävää, että oman kehon muutokset ihmetyttävät ja oudoksuttavat ajassa, jolloin ehkä toivoisi voivansa olla saman kaltainen kuin muut. Tiedäthän kuitenkin, että jokaisella meistä on oikeus kehorauhaan, oli oma keho minkälainen tahansa. On meillä minkälaiset piirteet tahansa, ei kelläkään ole oikeutta arvostella kehoamme ja huudella perään.

    Olet fiksusti huomannut myös, että vääränkokoiset rintaliivit tuntuvat epämukavilta ja tärkeintä onkin löytää hyvin istuvat ja oikeankokoiset juuri sinulle. Oletko pystynyt pyytämään apua henkilökunnalta kun olet mennyt ostamaan rintsikoita? Vaatekaupoissa on henkilökuntaa jotka osaavat auttaa oikean kuppikoon ja rintaliivimallin löytämisessä ja kun löydät omasi, tulee olostasi myös varmasti helpompi ja itsevarmempi kun sinun ei tarvitse käyttää epämukavia ja vääränkokoisia rintaliivejä.

    Jos sinusta tuntuu, että koet ahdistusta jatkuvasti ja se alkaa häiritä koulunkäyntiäsi tai omaa oloasi, voit aina mennä juttelemaan asiasta koulun terkkarille tai kuraattorille. Näin voitte yhdessä myös miettiä mikä voisi saada oloasi helpommaksi.

    Voit aina myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen ( p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin. Olemme auki joka päivä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.

    Tsemppiä syksyyn!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: #157373

    Hei 11.v tyttö!

    Kiitos viestistäsi tänne Nuortennettiin! Oli ikävä kuulla, että olet riidellyt parhaan kaverisi kanssa juuri ennen odottamaanne discoa. Toivottavasti olette saaneet riitanne sovittua ja sinulla on mukava viikonloppu takanasi.

    Kerrot viestissäsi, että koet kaikkien inhoavan sinua. Mikä on saanut sinut ajattelemaan niin? Kerrot lisäksi, että riitelet äitisi ja kavereidesi kanssa. Ymmärrän hyvin, että riitely saa mielesi surulliseksi ja ehkä yksinäiseksi. Toisaalta yhteenotot vanhempien kanssa kuuluu myös nuoren elämään ja on täysin normaalia ottaa välillä yhteen vanhempien kanssa samalla kun itsenäistyt heistä omaksi itseksesi. Oletko pystynyt kertomaan äidillesi ja ystävillesi että riitanne pahoittavat mielesi?

    Tärkeintä on kuitenkin aina, että riidan jälkeen puhutaan asiat selviksi ja tarvittaessa pyydetään ja annetaan anteeksi. Jos asioita ei sovita, jäävät ne helposti kalvamaan mieltä. Jos sinun on vaikea jutella riidoista ystäviesi kanssa voit aina pyytää aikuista mukaan auttamaan, esimerkiksi koulussa terkkari tai luokkanne opettaja voi varmasti auttaa asian selvittämisessä!

    Voit myös aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin. Olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.

    Mukavaa syksyn jatkoa!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Tunnen olevani yksin tässä tilanteessa #157040

    Hei!

    Onpa hienoa kuulla, että olet kirjoittanut jo kaksi kirjaa! Siinä on ollut aivan valtava urakka ja vaatii suurta taitoa luoda kokonaisen kirjan kokoinen tarina sekä kaikki sen henkilöhahmot ja tapahtumat.

    Harva kirja on ensimmäisellä kerralla valmis, sillä kirjailija hio sitä yhdessä kustannustoimittajan kanssa pitkäänkin, kunnes se on valmis julkaistavaksi. Harmi, ettei mikään kustantaja ole vielä tarttunut teoksiisi. Oletko pyytänyt kavereittesi lisäksi myös vanhempiasi ja muita lähellä olevia aikuisia lukemaan tekstejäsi? Ehkä saisit heiltäkin jotain kommentteja niihin?

    Löysin sellaisen nuorten kirjailijoiden kustantamon, kun Kustannus Z. Tiedätkö sen? Kannattaa kokeilla vielä sitä ja kysellä sieltä vaikka vielä vinkkejä kirjailijan uran alkuun.

    Lisäksi on olemassa erilaisia kirjoituskursseja, joita monet kirjailijat ovat käyneet ennen oman kirjan kirjoittamista. Näistä voisit kysellä vaikka omalta äidinkielen opettajaltasi. Hän voisi tietää, millaisia kursseja tai kirjoittajaleirejä teillä päin järjestetään. Vaikka oletkin saanut valmiiksi jo kaksikin kirjaa, niin kannustan vielä hakemaan lisäoppia. Ehkäpä sillä tavoin saat tulevaisuudessa myös oman kirjasi julkaistua.

    Onnea matkaan!

    Terveisin
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Saako aspergerin omaava henkilö mennä armeijaan? #157031

    Hei!

    Kiitos kysymyksestäsi! En tiedä siihen suoraa vastausta, mutta nopealla tiedon etsinnällä ymmärtäisin, että diagnoosisi ei ole automaattisesti syy evätä pääsy varusmiespalvelukseen. Asian päättää lääkäri kutsunnoissa ja saat vastauksesi viimeistään tuolloin.

    Valitettavasti suoraa vastausta en siis löytänyt, mutta toivon kovasti, että pääset suorittamaan varusmiespalveluksen, jos se on oma toiveesi!

    Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle,

    toivottaa
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Esillä 15 viestiä, 691 - 705 (kaikkiaan 2,084)
Back to top