Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. Olen tosi pahoillani, että vanhempasi ovat alkaneet huutaa sinulle ja olet alkanut pelkäämään heitä. On myös tosi väärin, jos koet, ettet ole heille yhtä rakas kuin muut sisarukset. En kuitenkaan millään haluaisi uskoa, että he vihaisivat sinua. Olen todella surullinen, että koet niin.
Ymmärrän, että asiasta puhuminen suoraa heille voi jännittää, jos pelkäät kertomisesta johtuvia seurauksia. Kannustan sinua kuitenkin kokeilemaan. Mitä voisit siinä hävitä? On kuitenkin pieni mahdollisuus, että sanasi jäisivät heille mieleen. Joskus, kun tunnelma on kotona hyvä tai olet vaikka kahden kesken jommankumman kanssa, niin toivoisin, että kertoisit heille siitä, että sinusta tuntuu että he vihaavat sinua ja että he pitävät muista lapsista enemmän kuin sinusta. Voi olla, että he reagoivat huonosti, mutta olen ihan varma, että he jäävät siitä huolimatta miettimään sanojasi.
Jos kertominen ei millään onnistu tai siitä ei ole apua, toivoisin, että löytäisit jonkun toisen aikuisen, jolle voisit siellä asiasta puhua ja keventää mieltäsi. Ehkä joku sukulainen voisi puhua vanhemmille ajatuksistasi sinun puolestasi? Onko sinulla läheiset välit esimerkiksi johonkin isovanhempaan, tätiin, setään tai kummiin? Voi olla, että vanhempasi kuuntelisivat paremmin jotakuta aikuista? Mitä olet mieltä?
Toinen vaihtoehto on, että juttelisit asiasta syksyn tullen koulusi kuraattorin kanssa. Kuraattorin työtehtäviin kuuluu auttaa, jos oppilaalla on kotona ongelmia. Hän voi sitten jutella vanhempiesi kanssa, jos niin haluat.
Toivottavasti tilanne kotona parantuu. Sinulla olisi oikeus tuntea olevasi siellä turvassa ja rakastettu!
Voit milloin tahansa soittaa meille ja jutella asiasta lisää, jos haluat. (Tai jos haluat keskustella jostain muusta asiasta.) Numeromme on 116 111 ja sekä se että täällä Nuortennetissä oleva chat on auki vuoden jokaisena päivänä. Palvelumme ovat maksuttomia ja anonyymejä.
Olet tärkeä! Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Jos et tiedä, millainen oppija olet, niin on täysin mahdollista, että opit monella tavalla eikä mikään niistä nouse yli muiden. Luulen, että olisit muutoin huomannut, jos alkaisit tekemään mieluusti vaikka visuaalista miellekarttaa tai vaikka loruttelisit ääneen nimiä, vuosilukuja tms. Yleensä ihminen alkaa toimia luonnostaan itselleen parhaalla tavalla.
En siis stressaisi, jos mikään opiskelutapa ei nousisi yli muiden. Ja jos joku asia tuntuu vaikealta oppia, niin voithan kokeilla opetella sitä monella tapaa: piirtämällä/kirjoittamalla, äänittämällä omaa puhettasi ja kuuntelemalla sitä ja sitten ihan vain lukemalla. Sillä tavalla se jäisi monella eri aistilla mieleesi ja voisi olla näin tehokas tapa oppia.
Olemme täällä aivan tavallisia aikuisia, joten jos haluat ammattilaisen vastauksen kysymykseesi, niin ehkä koulusi opo tai psykologi osaisi auttaa sinua tässä?
Toivottavasti pystyt kuitenkin nyt vielä lomailemaan rauhassa ja jättämään kouluasioiden pohdiskelun syksymmälle.
Oikein hyvää kesän jatkoa sinulle!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Hienoa, että haluat tulla paremmaksi matematiikassa ja fysiikassa! Jonkin verran asiaan vaikuttaa tosiaan myös opettaja: toiset osaavat selittää asiat selkeämmin kuin toiset ja on kyllä huonoa säkää, jos opettajaksi sattuu sellainen, joka ei selitä uusia asioita tarpeeksi hitaasti ja selkeästi.
Toivottavasti lukion matikan ja fysiikan opettajat ovat hyviä ja osaavat kertoa uudet asiat niin, että ymmärrät ne helposti. Jos hankaluuksia vielä on, niin kannattaa ehdottomasti mennä tukiopetukseen, jos sellaista sielläkin järjestetään. Tukiopetuksessa on mahdollista pyytää selittämään asiat uudestaan ja voi tehdä tehtäviä opettajan avustuksella.
Sitäkin mietin, että voisitteko tehdä näiden aineiden läksyjä kaveriporukalla? Kun niitä pähkäilee yhdessä, voi olla että se on sekä hauskempaa että helpompaa. Mitä luulet?
Toivottavasti pystyt nyt olemaan stressaamatta asiasta liikaa näin kesäloman aikana. Jos hyvin käy, saat lukiossa tosi hyvät opettajat ja noiden aineiden opiskelu alkaa olla jo helpompaa.
Jos jotain hankaluuksia vielä tulee tai haluat jutella jostain muusta asiasta, muistathan, että palvelumme ovat auki ympäri vuoden. Meille voi soittaa numeroon 116 111 tai tulla tänne Nuortennetin chattiin juttelemaan. Niiden lisäksi meillä on kirjepalvelu. Kaikki palvelumme ovat maksuttomia ja anonyymejä. Olemme täällä sinua varten!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Olen pahoillani, että voit tällä hetkellä huonosti. On kuitenkin hienoa, että sinulla on sinusta välittäviä ystäviä ympärilläsi ja että mietit, mikä sinua auttaisi. Kaikilla meillä on parempia ja huonompia kausia. Mutta jos olo yltyy niin pahaksi, että tekee mieli satuttaa itseään tai yrittää lopettaa koko elämän, on syytä hakea apua. Sellaisesta olosta ei tarvitse kärsiä, vaan silloin on pakko antaa muiden auttaa. Ahdistus ei välttämättä mene ohi ollenkaan ilman ammattiapua.
Toki kaikki mukava tekeminen voi hetkeksi auttaa. Olen tosi iloinen, että sinulla on tuo mukava harrastus, missä varmasti saa onnistumisen kokemuksia, toimitaan yhdessä joukkueena ja joka on vielä fyysistä. Liikunta kun auttaa monilla erilaisiin psyykkisiin oloihin. Toivottavasti jaksat jatkaa tuota harrastusta tai jos sen joskus lopetat, niin keksit sen tilalle jonkin toisen mukavan tavan liikkua.
On ihana lukea, että rakastat elämää. Mutta vastaus kysymykseesi, että mikä sinua auttaisi, on yksinkertainen: Hae itsellesi ammattiapua. Sitä saat näin kesällä paikkakuntasi terveyskeskuksesta tai syksyllä oppilaitoksesi terveydenhuollosta, mikäli olet jossain koulussa kirjoilla.
Olisi myös tärkeää, että vanhempasi tietäisivät, mitä sinulle kuuluu. Seuraavan kerran, kun he kysyvät sinulta kuulumisia, voit vastata rehellisesti: ”Ei kovin hyvää”. Tai ”No mua on viime aikoina ahdistanut aikalailla.” Toivotaan, että he ottavat siitä koppia ja auttavat sinua avunhakemisessa.
Sinulla on oikeus voida hyvin ja nauttia elämästäsi. Olisi tärkeää, että sinulla olisi joku taho, jossa voit jutella kaikista ajatuksistasi. Sen lisäksi on olemassa todella tehokkaita ahdistuslääkkeitä. Uskon, että kaikki kääntyy vielä paremmaksi ja olosi helpottuu, kun saat apua.
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Spageli!
Ihanaa, että tsemppaat täällä toisia! Ja hienoa, että olet itsekin pystynyt olemaan noin kauan satuttamatta itseäsi, hyvä sinä!
Aiemassa vastauksessa olikin jo hyviä ohjeita. Toivottavasti sinäkin saat apua huonoon oloosi ja keksit muita tapoja lievittää ahdistusta. Pidäthän itsestäsi hyvää huolta ja usko siihen, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi!
Lämpimin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Onpa kurja kuulla, että kuukautisesi hankaloittavat noin paljon elämääsi. Mutta olet ihan oikeassa siinä, että lääketieteellä on kyllä keinoja auttaa ja sinulla on oikeus noita keinoja käyttää, mikäli lääkäri on sitä mieltä, että keinot siihen ovat sinulle sopivat.
Äitisi ei saisi estää sinua lievittämästä kuukautisista johtuvaa harmia. Ehkä hänellä itsellään ei ole suuria kuukautiskipuja, joten hänen on vaikea samaistua tilanteeseesi. Joillain on myös pelkoja hormonituotteita kohtaan, mutta luottaisin tässä asiassa sinua hoitavaan lääkäriin. Lisäksi hormonivalmisteita on monenlaisia ja jos joku ei sovi, voi kokeilla jotain toista tuotetta. Näistä kannattaa aina konsultoida lääkäriä ja puhua avoimesti eri lääkkeitten mahdollisista haittavaikutuksista. Toivottavasti pystytte juttelemaan näistä avoimesti myös äitisi kanssa.
En tiedä ikääsi, mutta kuulostat olevan sen ikäinen, että osaat itse huolehtia asioistasi yhdessä hoitavan tahon kanssa etkä tarvitse siihen äitisi lupaa. Voit myös niin halutessasi pyytää lääkäriä laittamaan pillereiden reseptin omakantaan niin, ettei äitisi näe sitä. Monissa kunnissa ehkäisytuotteet ovat nuorille ilmaisia, joten voi olla, ettet tarvitse niihin myöskään rahaa. Tätä kannattaa kysyä sinua hoitavalta sairaanhoitajalta tai lääkäriltä.
Monesti vanhemmat hoitavat lastensa ajanvarauksia, mutta voit myös itse soittaa paikkakuntasi terveyskeskuksen ajanvaraukseen ja esittää asiasi. Tai jos olet syksyllä jonkin oppilaitoksen kirjoilla, voit varata ajan terveydenhoitajalle ja kertoa siellä toiveistasi. He kyllä auttavat sinua eteenpäin. Yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa voit miettiä, minkälaista apua runsaisiin ja kivuliaisiin kuukautisiin on olemassa ja mikä niistä sopisi sinulle kaikkein parhaiten.
Tsemppiä sinulle!
Terveisin Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Hmm”,
Kiitos, kun laitoit viestiä. Viestisi oli kovin lyhyt, mutta samalla huolta herättävä. Kerroit, että et jaksa enää.
En tiedä, mitä kaikkea olet kokenut ja mitä elämässäsi on meneillään, mutta on hienoa, että jaksoit kuitenkin kirjoittaa nämä sanat tänne. Vaikeiden asioiden kanssa ei tarvitse jaksaa yksin ja silloin on tärkeää saada tukea itselleen.
Oli mieltä painava asia, mikä tahansa, niin aina on hyvä hakea turvaa ja tukea joltakin luotettavalta ja turvalliselta aikuiselta. Toivoisin, että voisit mennä juttelemaan jaksamisestasi ja voinnistasi jonkun läheisen aikuisen kanssa. Ehkä tästä Nuortennetin ”Huoli puheeksi” -sivusta voi olla tukea asian puheeksi ottamiseen: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Hyvä, kun pyydät vielä tarkennusta. Ymmärrän, että asia voi jäädä mietityttämään.
Olit muotoillut viestisi kyllä asialliseen sävyyn, mutta tästä huolimatta viestin sisältö oli keskustelupalstan sääntöjen vastainen. Haluamme, että Nuortennetin käyttäjät voivat kokea keskustelupalstan turvallisena paikkana ilman, että tarvitsee pelätä joutuvansa loukatuksi tai kohtaamaan syrjivää puhetta esimerkiksi omaan seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyen.
Jos haluat edelleen jutella ja pohtia jonkun kanssa tästä aiheesta, josta kirjoitit tai ihan jostakin muustakin, niin meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla myös chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Näissä kanavissa voit jutella kaikesta, mikä mietityttää tai pohdituttaa. Kanavat ovat nimettömiä, luottamuksellisia ja ilmaisia.
Ystävällisin terveisin,
Nuortennetin ylläpitoAvainmestariMoikka!
Kiitos viestistäsi!
Ymmärrän, että se voi ärsyttää, jos kesälomalla pitää mennä nukkumaan samaan aikaan kuin koulun aikana. Nyt kesälomalla varmasti olisi monenlaista kivaa puuhaa, eikä heti malttaisi mennä nukkumaan. Vielä, kun on niin valoisaakin illalla, niin ei välttämättä edes tunnu siltä, että kello olisi paljon. Usein myös kesäloma-aamuina saattaa nukkua vähän pidempään kuin kouluaamuina.
Rajat voivat joskus ärsyttää ja tuntua epäreiluilta. Rajojen asettaminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että aikuinen välittää. Aina on hyvä kuitenkin sanoa aikuiselle, jos jokin raja tuntuu itsestä väärältä ja haluaisi sopia asian eri tavalla. Joskus asioista voi sopia aikuisen kanssa ja joskus taas aikuisella voi olla perustelu sille, miksi jostakin rajasta ei jousteta.
Voisitko siis ottaa tämän asian puheeksi aikuisesi kanssa? Vai oletko kenties jo yrittänyt asiasta sanoa?
Jos muuten haluat jutella tästä asiasta lisää tai jostakin muusta asiasta, niin meille voi soittaa ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Nyt kesäloma-aikana puhelin päivystää joka ilta klo 17-20. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Meille voi jutella ihan mistä tahansa asiasta luottamuksellisesti ja nimettömästi.
Mukavaa kesälomaa toivottaen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos, kun kirjoitit ja jaoit ajatuksiasi tänne. Uskon, että et varmastikaan ole yksin näiden ajatustesi kanssa. Kirjoittaminen on hyvä tapa purkaa omia ajatuksiaan ja samalla sitä kautta voi saada vertaistukea itselleen tai se voi tarjota vertaistukea jollekin toiselle.
Yksin ollessa voi herkästi ajatukset lähteä laukkaamaan ja tunnistatkin, että usein näissä tilanteissa sinulle alkaa tulla vaikeita ja jopa itsetuhoisia ajatuksia. Jatkuvat vaikeat ajatukset voivat saada mielen ylivirittyneeseen tilaan ahdistuneen olon lisäksi se voi vaikuttaa myös siihen, ettei uni tule.
Oletko huomannut, että jotkin tietyt asiat tai tietty tekeminen voisi helpottaa omaa oloa silloin, kun yksinollessa ajatukset meinaavat lähteä kierroksille? On yksilöllistä, mitkä keinot toimivat kenelläkin. Jotakin rauhoittaa musiikin kuuntelu, lukeminen tai piirtäminen. Entä pystyisitkö vaikeiden ajatusten iskiessä puhumaan jollekin läheiselle, edes vaikka viestien kautta?
Millaista elämäsi on muuten niinä hetkinä, kun et ole yksin? Onko sinulla ollut huolia ihmissuhteissa? Entä onko sinulla jotakin mielekästä tekemistä ja kiinnostuksen kohteita vapaa-ajalla?
Jos on usein ahdistunut olo, ajattelee itsestään jatkuvasti negatiivisesti ja itsetuhoisesti, niin silloin on tärkeää jutella jonkun aikuisen kanssa. Pystyisitkö kertomaan näistä ajatuksista jollekin läheiselle aikuiselle? Vaikeisiin ajatuksiin on hyvä saada myös ammattilaisen tukea. Jos on koulussa, niin sieltä voi hakea apua terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai psykologilta. Nyt kesäloma-aikana apua voi hakea esimerkiksi oman paikkakunnan terveysasemalta, nuorisotyöntekijältä tai Ohjaamosta.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Negatiivisista ajatuksista huolimatta, sinä olet arvokas ja riittävä juuri tuollaisena. Juttelethan jollekin vaikeista ajatuksista. <3
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos, kun kerroit voinnistasi ja siitä, mitä kaikkea olet käynyt läpi. Oli surullista kuulla, kuinka olet käynyt todella synkissä vesissä ja olet ollut itsetuhoinen. Sinulla on pahimmillaan ollut voimat täysin loppu.
Poistin viestistäsi muutamat kohdat, joissa kuvailit tarkemmin itsetuhoisuutta, sillä se saattaisi järkyttää muita lukijoita. Olen kuitenkin lukenut viestisi kokonaan.
On hienoa kuulla, että itsetuhoisia ajatuksia ei ole enää ainakaan kovin usein. Menneet tapahtumat voivat kyllä ymmärrettävästi aiheuttaa edelleen ahdistusta ja niitä olisikin varmasti tärkeä päästä käsittelemään. Se on varmasti tuntunut pahalta, kun huonoa oloasi ei huomattu ja se meni vain pahemmaksi. Jokainen haluaa tulla kuulluksi ja se voi olla musertavaa, jos tulee sellainen olo, ettei kukaan kuule tai ymmärrä.
Kerroit käyneesi psykologilla, mutta siitä ei ollut apua, koska et ollut pystynyt kertomaan suoraan ja psykologi ei ollut kysynyt oikeita kysymyksiä. Toivon, että voisit suhtautua itseesi lempeästi tässä asiassa, sillä se on ymmärrettävää, että ihan heti ei välttämättä uskalla kertoa kerralla. Se oli jo rohkeaa, kun mainitsit, että sinulla on ollut itsemurha-ajatuksia. Oli ikävä lukea, että psykologi oli sitten todennut, ettei sinulla ole syytä käydä siellä.
Totesit hyvin, että hiljaisuuskaan ei ole ollut hyvä asia, vaikka puhuminen onkin tuntunut vaikealta. Vaikka asioista rehellisesti kertominen jollekin voi olla tosi vaikean tuntuista, niin se rehellisyys omasta voinnistaan olisi kuitenkin tärkeää. Vaikeista asioista puhuminen voi olla vaikeaa, ja sitä voi vaikeuttaa vielä, jos on kokemuksia, ettei ole tullut kuulluksi. Oli ikävä kuulla, että äitisi ei ollut nähnyt huonoa oloasi ja oli vain puhunut kesätöistä.
Mainitsit myös pelkosi siitä, että pelkäät joutuvasti laitokseen, jos olisit rehellinen ajatuksistasi. Tulkitsin, että tarkoitat tässä ehkä huostaanottoa. Huostaanotto on aina viime sijainen keino, jos mikään muu keino ei ole auttanut. On monia muita keinoja auttaa lasta tai nuorta, jolla on itsetuhoisia ajatuksia tai itsetuhoisuutta, ilman, että nuorta tarvitsee ottaa huostaan. Täältä voit lukea tästä aiheesta hieman lisää: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/apua-lastensuojelusta/
Vaikka sinulla ei ole enää ollut niin paljon itsetuhoisia ajatuksia, niin jo tuo ahdistunut olo, on syy hakea apua itselleen. Olisi tärkeää, että pääsisit käsittelemään noita ajatuksia ammattilaisen kanssa. Ammattilaiset, kuten psykologi, kyllä ymmärtävät, jos ei ole ensimmäisillä kerroilla uskaltanut puhua ihan rehellisesti. He eivät myöskään säikähdä vaikeampiakaan aiheita, vaan voit turvallisesti puhua ihan kaikista asioista. Psyykkiseen terveyteen liittyvät asiat, kuten itsetuhoisuus tai kuolemaan liittyvät aiheet, ovat ammattilaisille tuttuja asioita ja he osaavat käsitellä niitä kanssasi.
Koulujen alettua apua voi saada kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta ja -psykologilta. Myös oman paikkakunnan terveyskeskuksesta voi hakea apua. Myös nuorisotyöntekijät ja Ohjaamo-palvelu ovat nuorten tukena ja kuuntelevat. Lisää siitä, mistä apua voi saada, voit lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/ammattilaisten-apu/oman-paikkakunnan-auttavia-tahoja/
Tuntuisiko sinusta lisäksi, että voisit ottaa asian puheeksi vielä äitisi kanssa? Tai jos hänelle puhuminen ei ole mahdollista tai se ei tunnu hyvältä, niin olisiko joku muu läheinen aikuinen, jonka koet luotettavaksi ja turvalliseksi?
Jos puhuminen tuntuu vaikealta, niin yksi hyvä tapa kertoa voinnistaan, voi olla esimerkiksi kirjoittaminen. Voit kirjoittaa haluamasi asiat kirjeen muotoon ja näyttää sen aikuiselle. Nuortennetissä on myös tällainen ”Huoli puheeksi” -lomake, jota voit kokeilla hyödyntää: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/
Jos haluat purkaa näitä ajatuksia nimettömästi ja luottamuksellisesti, niin meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla myös chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Toivon, että uskallat jakaa tarinasi vielä jonkun kanssa ja pääset sitä kunnolla käsittelemään. Olet tärkeä ja arvokas. <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi!
Voit olla tosi ylpeä itsestäsi, että olet ollut kuivilla viiltelystä noin pitkään. Se, että viiltely on edelleen mielessäsi ja pelkäät, että retkahdat, on merkki siitä, että tarvitset edelleen apua. Sinä et ole missään nimessä epäonnistunut, vaikka noita ajatuksia sinulla vielä onkin. Se on vain merkki siitä, että nyt olisi tärkeää, ettet jäisi yksin, vaan antaisit jonkun muun kannatella sinua.
Et ole yksin tämän asian kanssa ja luulen, että monet ehkä tietävät, mistä puhut, kun sanot, ettet uskalla puhua kenellekään. Joskus juuri niistä kipeimmistä asioista on vaikea puhua kenellekään, vaikka juuri se kannattaisikin. Tämä, että kirjoitit tänne Nuortennettiin, on jo yksi tosi hieno askel eteenpäin. Seuraavaksi haluaisin koittaa edes hieman rohkaista sinua siihen suuntaan, että pysyisit jollekin puhumaan.
Huonoon oloon ja itsetuhoisiin ajatuksiin on tärkeää saada ammattilaisen apua. Koulussa apua on mahdollista saada kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta tai psykologilta. Nyt kesäloma-aikana apua voi hakea oman paikkakunnan terveysasemalta. Tuntuisiko sinusta, että voisit itse varata ajan ammattilaiselle tai haluaisitko saada siihen tukea joltakin läheiseltä?
Mutta entä sitten, jos ei vaan yksinkertaisesti uskalla puhua? Se on tosi ymmärrettävää ja inhimillistä, että ei uskalla. Joillekin puhumista helpompi tapa voi olla kirjoittaminen. Haluamalleen aikuiselle voi kirjoittaa kirjeen, jossa kertoo omasta olostaan tai keskustelun avauksena voi toimia vaikka tämän Nuortennettiin kirjoittamasi viestin näyttäminen. Myös tätä Nuortennetin ”Huoli puheeksi” -lomaketta voi kokeilla hyödyntää: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/
Meillä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111), joka on ihan täysin nimetön ja luottamuksellinen. Puhelimessa vastaavat koulutetut vapaaehtoiset päivystäjät, joiden kanssa voi jutella ihan mistä tahansa aiheesta. Päivystäjän kanssa voit turvallisesti harjoitella vaikeasta asiasta puhumista, he eivät tiedä, kuka sieltä soittaa. Aina voi sulkea luurin, jos tuntuu, ettei sillä kertaa uskalla puhua ja aina voi soittaa uudestaan. Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen.
Vaikka sinulla nyt on toivoton olo, niin tuosta on mahdollista päästä vielä ylös. Nyt olet ollut jo huiman pitkän ajan viiltelemättä ja vielä koittaa se hetki, kun tajuat, että ajattelet viiltelyä koko ajan vähemmän.
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi! Sinulla on ymmärrettävästi herännyt huoli kaveristasi ja onkin tosi tärkeää, ettet ole jäänyt yksin asian kanssa, vaan jaoit asiasta tänne.
Kuulostaa, että kaverillasi on elämässään monenlaisia huolia. Hän kokee tulleensa perheessä eriarvoisesti kohdelluksi sekä on kokenut ikäviä kommentteja ja suoraa ahdistelua luokassaan. Oli myös kamala kuulla, että hänen puoliveljensä on ahdistellut häntä seksuaalisesti. Emme Nuortennetissä julkaise tekstejä, joissa kuvataan seksuaalisia tekoja tarkemmin, joten poistin tämän kohdan tekstistäsi.
Olet toiminut tosi hienosti, kun olet kuunnellut kaveriasi ja kannustanut häntä kirjoittamaan tänne Nuortennettiin ja menemään juttelemaan kuraattorille. Ikävä kuulla, että hän ei ole halunnut, mutta sinä et tietenkään häntä voikaan pakottaa.
Se, mitä sinä voit tehdä, on kertoa huolestasi jollekin luotettavalle aikuiselle. Kaverisi tarvitsee apua ja samalla olisi tärkeää, ettei sinun tarvitsisi kantaa huolta hänestä yksin. Kannustaisinkin sinua kertomaan asiasta jollekin omalle läheiselle aikuiselle. Koulujen alettua voit myös kertoa huolesta esimerkiksi opettajalle tai kuraattorille. Aikuisten tehtävänä olisi nyt puuttua siihen, että kaverisi saisi apua ja hänen olisi turvallista olla.
Jos haluat jutella huolestasi tai ihan jostakin muuta asiasta, niin meille voi aina soittaa ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Voit tulla myös chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki yhteydenotot ovat aina nimettömiä ja luottamuksellisia.
Olet tosi upea ystävä! <3
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariHei Tinsku,
Olipa hyvä, kun kirjoitit tänne.
Joskus sitä saattaa epäillä, että ottaako muut oman olon tosissaan, mutta silloin ehdottomasti pitääkin saada apua, jos voi huonosti. Sinulla on oikeus tulla kuulluksi ja saada tukea. Oli myös huolta herättävää, kun kerroit, että olet viillellyt. Itsetuhoisuuteen tulee aina saada apua!
Olet toiminut tosi hienosti, kun olet pahasta olostasi puhunut äidillesi sekä mennyt juttelemaan psykologille. Tylsä kuulla, että psykologin ajan ovat jääneet yhteen kertaan, vaikka huhtikuussa olit pyytänyt aikaa uudestaan. Miltä tuo yksi kerta tuntui tämän psykologin kanssa? Tuntuisiko sinusta, että voisit nyt ottaa häneen uudestaan yhteyttä ja kertoa, että nyt tarvitsisit keskustelutukea?
Ymmärrän, jos et halua mennä kouluterveydenhoitajalle juttelemaan, kun hän on kaverisi äiti. Ymmärrän myös, että sellaiselle ammattilaiselle on vaikea jutella, jonka kanssa ei tule toimeen. Tärkeintä onkin, että voi purkaa ajatuksia sellaiselle ihmiselle, kenen kanssa se tuntuu hyvältä.
Usein koulun kautta voi olla kätevää saada keskustelutukea, mutta nyt toki on vielä kesäloma-aikakin. Ammattilaisen tukea on mahdollista hakea myös oman paikkakunnan terveysasemalta. Voisitko puhua tästä vielä äidillesi ja kertoa, että tarvitset edelleen ammattilaisen tukea? Ehkä pystyisitte yhdessä miettimään, mistä sitä voisi kaikista parhaiten voisi saada siellä sinun paikkakunnallasi.
Täältä voit lukea vielä lisää ammattilaisen avun hakemisesta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/ammattilaisten-apu/oman-paikkakunnan-auttavia-tahoja/
Jos haluat joskus jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti, niin meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi myös soittaa. Yhteydenottoihin vastaavat vapaaehtoiset päivystäjät. Voit tulla myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen.
Olet kaiken avun ja tuen arvoinen. <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariMoikka!
Kiitos viestistäsi! Varmasti moni lukiolainen tai tuleva lukiolainen pohtii tulevia valintoja, joten et varmastikaan ole yksin näiden ajatusten kanssa.
Olet tosi hyvin ja kattavasti jo pohtinut, mitä haluat tehdä lukion jälkeen. Kuulostaa tosi hienolta tuo haave eläinlääkiksestä! Ymmärrän, että asia mietityttää, jos sen pääsykokeissa/opiskeluissa tarvitut aineet eivät ole omia vahvuuksia. Olet kuitenkin jo hyvissä ajoin asiaa miettimässä ja sinun on mahdollista tehdä asioita unelmiesi eteen. Matikasta on varmasti hyötyä monessa asiassa, mutta on myös monia asioita, joissa pärjää ilmankin. Matikan osaamattomuus ei tee kenestäkään roskaa!
Luulen, että lukion opinto-ohjaaja osaisi auttaa sinua näissä pohdinnoissa. Hän osaisi varmasti auttaa sinua ainevalinnoissasi sekä kertoa, onko haastaviin aineisiin mahdollista saada lisätukea. Voisitko siis mennä pian lukion alettua opinto-ohjaajan luokse? Varmasti myös opettajille voi puhua näistä omista pohdinnoista.
Usein ajatukset saattavat alkaa pikkuhiljaa selkiytymään ajan kanssa ja oma polku alkaa löytymään. Joskus joidenkin asioiden eteen voi joutua tekemään hieman enemmän töitä ja joskus voikin yllättää, että jokin asia eteneekin helpommin kuin oli ennakoinut. Toivon sinulla kovasti iloa ja voimia lukioon!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit