Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei,
Kiitos, kun laitoit viestiä!
Ikävä kuulla, että olet vihainen, etkä tule enää Nuortennettiin. Osaatko kertoa, mikä on saanut sinut vihaiseksi ja ajattelemaan, että et enää halua tulla Nuortennettiin? Kuulisimme mielellämme ajatuksiasi ja palautettasi. Kaikenlaiset palautteet ovat meille arvokkaita!
Mukavaa kesää!
Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä25.7.2022, 12:46 vastauksena käyttäjälle: Kysy Lasten ja nuorten puhelimesta, MLL:n työntekijä vastaa. #118506AvainmestariHei nimimerkki ”14v (koht 15v) tyttö 😍😈💖💜💙Bi”,
Kiitos viestistäsi ja pahoittelut, että olet joutunut odottamaan viestiesi julkaisemista.
Nuortennetin moderaattorit ja päivystäjät ovat olleet kesätauolla 30.6.–10.7. välisen ajan. Lisäksi ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -palsta on ollut kesätauolla 4.–17.7. Nyt viestejä moderoidaan taas normaalisti.
Tervetuloa taas kirjoittelemaan ja lukemaan Nuortennettiä. Mukavaa loppukesää sinulle!😊
Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”ok”.
Kiitos viestistäsi. Olen ylpeä sinusta, että kirjoitit palstalle hakeaksesi apua itsellesi. Se on jo askel kohti parempaa oloa, vaikka parempi olo voi nyt tuntua kaukaiselta.
Kerroit itsetuhoisesta käytöksestäsi, sekä siitä, ettei vanhempasi välitä tästä tai vain huutaa sinulle. Olen todella pahoillani heidän reaktiostaan. Ei varmasti ole tuntunut sinusta hyvältä saada kuulla huutoa, kun itse voi huonosti ja oikeasti vain kaipaisi apua.
Itsetuhoinen käytös kertoo aina pahasta olosta, joka purkautuu itseensä. Usein omasta pahasta olosta voi olla vaikea puhua ja sen takia tarttuu toisenlaiseen tapaan hallita vaikeita tunteita. Se, että satuttaa itseään ei kuitenkaan ikinä ole hyvä tapa käsitellä tunteita eikä ole ratkaisu varsinaiseen pahaan oloon vaan yleensä se vain lisää ahdistusta, mitä kauemmin käytöstä jatkaa. Oloa helpottavia ja parantavia keinoja löytyy, niihin vain tarvitsee välillä, jonkun toisen apua.
Vaikka vanhempasi eivät sinun avunhuutoasi ole ymmärtäneet, nousi kirjoituksestasi minulle kova huoli sinusta ja toivonkin, että jaksat kertoa tämän viestin sisällön myös jollekin lähipiirissäsi olevalle aikuiselle, joka voisi sinua auttaa. Tämä henkikö voi olla vaikka joku sinun isovanhemmistasi, kummisi, kaverin vanhempi tai joku muu, jolle tuntuisi luontevimmalta kertoa ja pyytää apua.
Koulun puolella voit kääntyä, vaikka kuraattorin tai kouluterveydenhoitajan puoleen. He ottavat sinut aivan varmasti tosissaan ja haluavat auttaa sinua voimaan paremmin. Voisitko ajatella kääntyväsi heidän puoleensa? Mielestäni myös kuraattorit ovat töissä ennen koulun varsinaista aukeamista, joten voit ehkä koittaa lähettää viestin koulusi kuraattorille, ja sopia jo nyt keskusteluajan. Miltä tämä kuulostaa?
Tietysti olet myös aina tervetullut juttelemaan olostasi päivystäjän kanssa Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Voit soittaa, chattailla tai kirjoittaa nettikirjeen nimettömästi ja luottamuksellisesti.
Olet rohkea, kun kirjoitit tämän viestin. Älä jää yksin, olet kaiken avun arvoinen ja toivon, että tiedät, miten tärkeä olet! Vaikka nyt tuntuu todella kurjalta, ei se tarkoita, etteikö kaikki voisi muuttua parempaan päin. Pienin askelin eteenpäin joka päivä.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei ”SpageLi🏳️🌈”
Kiitos viestistäsi! Olen ylpeä sinusta, että kirjoitit asiasta tänne heti, etkä jäänyt yksin tapahtuneen kanssa. Viestistäsi nousi minulle sinusta huoli ja vaikka viestisi on tässä sensuroitu/poistettu, olen sen lukenut kokonaisuudessaan.
Kirjoitit, viestissäsi itsetuhoisesta käytöksestäsi, jonka ajattelit parantavan oloasi. Kiitos, että kerroit tämän. Ymmärrän, että kun on huono olla, tekee kaikkensa, jotta paha olo helpottuisi edes hetkeksi, ja ehkä juuri tätä hetkellistä helpotusta tämä käytös tuokin, mutta se ei ole ikinä ratkaisu huonoon oloon. Niin kuin itsekin kirjoitit, pahensi se vain oloasi jälkeenpäin. Itsetuhoisuus on aina merkki hyvin pahasta olosta, joka purkaantuu itseensä, mikä ei ikinä ole hyvä asia. Terveellisiä tapoja purkaa huonoa oloa löytyy, mutta niiden löytämiseen voi tarvita muiden apua ja niitä joutuu välillä itse opettelemaan.
Itsetuhoisuuden vastapaino on jutteleminen asiasta. Usein itsetuhoisuus saa ihmisen kömpimään kuoreensa ja salaamaan asian, mutta kertomalla rohkeasti omasta olostaan voi tilanteeseen tulla nopeastikin muutos. Olet rohkea, kun toit asian esille ja toivonkin, että uskaltaisit kertoa tästä myös jollekin lähipiirissäsi olevalle aikuiselle, esimerkiksi vanhemmillesi tai jollekin muulle sinulle turvalliselle aikuiselle. Koulussa voit myös jutella asiasta esimerkiksi koulukuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa. Kuka olisi sinulle se henkilö, jolle olisi luontevinta kertoa ja pyytää apua?
Kertoa voi myös monella tavalla. Voi sopivalla hetkellä kertoa kotona juuri niin kuin asia on. Voi lähettää viestin etukäteen valitsemalleen henkilölle, että haluaisi jutella jostakin vaikeasta mutta tärkeästä aiheesta, johon kaipaa apua tai sitten voi kirjoittaa ihan kirjeen, jossa kertoo omista ajatuksista ja tunteista. Mikä olisi sinulle luontevin tapa kertoa? Linkkaan sinulle myös tähän Huoli puheeksi- lomakkeen, jota voi myös käyttää apuna.
Huoli puheeksi lomake: https://www.nuortennetti.fi/app/uploads/2017/09/Huoli-puheeksi-lomake.pdf
Asiassa ei ole mitään hävettävää. Välillä tarvitsee jonkun toisen apua, jotta pystyy voimaan taas paremmin. Kiitos rohkeudestasi kirjoittaa aiheesta tänne, olen varma, että rohkenet kertoa myös asiasta jollekin lähipiirissäsi olevalle aikuiselle!
Jos haluat, olet myös aina tervetullut soittamaan Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) ja juttelemaan asiasta päivystäjän kanssa. Yhdessä voitte esimerkiksi miettiä kenen puoleen voisit kääntyä ja millä tavalla.
Pidä huoli itsestäsi, sinä ja sinun hyvinvointisi on tärkeä!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei ”kasille menevä”!
Kiitos viestistäsi.
Kirjoitit, että sinua pelottaa ottaa hpv sekä jäykkäkouristusrokotus syksyllä. On täysin normaalia jännittää rokotusten ottamista. Tilanne kuitenkin kestää vain hetken, joten kannustan sinua miettimään, mikä voisi auttaa sinua lieventämään jännitystä rokotustilanteessa. Montaa helpottaa se, ettei katso, kun rokotusta annetaan, kuuntelee vaikka musiikkia, näprää toisella kädellä jotakin esinettä tai ottaa mukaan ystävän tueksi. Löydät varmasti oman tapasi selvitä tästä tilanteesta, olen siitä aivan varma. Ja kun tilanne on ohi, voit olla todella ylpeä itsestäsi!
Rokotuksen antajalle kannattaa myös kertoa, että pelkää rokotusten ottamista, jotta hän voi huomioida asian siinä hetkessä. Ehkä myös hänellä on ideoita, miten tilannetta saataisiin vähän vähemmän jännittäväksi.
Uskon, että kaikki tulee menemään oikein hyvin, vaikka vähän jännittäisikin. Olet rohkeampi kuin luuletkaan!
Tsemppiä syksyyn!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei ”Naakka”!
Kiitos viestistäsi. Olipa hyvä, että kirjoitit vaikka et itse tiedä, mitä tällä hait. Uskon, että kirjoittaminen tai puhuminen ja ylipäätään ääneen sanominen auttaa, vaikka juuri siinä hetkessä ei olisikaan ketään sitä vastaanottamassa, joten hyvä sinä!
Kirjoitit, että olet jäänyt yksin kotiin koiran kanssa muun perheen mennessä viikoksi reissuun. Teit tämän omasta tahdostasi, mutta nyt yksin jäätyäsi sinua on alkanut ahdistamaan ja pelkäät, että jotakin ikävää tapahtuu. On aivan ymmärrettävää, että sinulla on tuollaisia ajatuksia. Et ole ennen ollut näin kauaa yksin, etkä ollut vastuussa talosta ja koirasta mikä on tosi iso vastuu. Sitä ei ehkä osaa ennakoida millaista yksinolo tulee olemaan, jos on tottunut siihen, että aina on joku, jonka puoleen kääntyä kotona, jos kotona tapahtuu jotakin tai jos itselle tai koiralle sattuu jotakin. Vaikka vanhempasi eivät ole fyysisesti kanssasi, ovat he kuitenkin vastuussa niin sinusta, kodista kuin koirastakin. Jos jotakin tapahtuu haluavat vanhempasi aivan varmasti, että soitat heille ja kysyt apua tilanteeseesi. Oletteko ennen perheen reissuun lähtöä miettineet kenelle soitat, jos koiralle tai itsellesi sattuu jotakin? Onko esimerkiksi lähelläsi, joku aikuinen, joka tietää, että olet viikon yksin kotona, jolle voisit soittaa jos tulee jotakin? Usein itseään voi rauhoitella sillä, että miettii etukäteen kenen puoleen voi kääntyä, jos jotakin tapahtuu ja vaikka kirjoittaa numerot ja henkilöt paperille niin ei sitten tilanteen sattuessa joudu miettimään tätä asiaa.
Vaikka lupasit pärjääväsi vanhemmillesi, ei soitto heille näistä sinun mietinnöistäsi heidän reissuaan pilaa. Uskon, että he ovat iloisia, saadessaan kuulla miten sinulla menee, ja voivat varmasti myös kanssasi miettiä miten yksinoloasi voisi helpottaa, jos heillä ei ole mahdollista tulla vaikka aiemmin kotiin. Voisitko vaikka soittaa vanhemmillesi ja kertoa hieman näistä sinun ajatuksistasi? Tai olisiko sinun mahdollista ottaa vaikka joku kaveri yökylään luoksesi, kun perheesi on reissussa?
Uskon todella, että kaikki tulee menemään hyvin reissun aikana mutta kannattaa muistaa, ettet ole yksin. Käy kyläilemässä sukulaisilla, naapureilla tai ystävillä, soita vanhemmillesi, ystävillesi, tai vaikka Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), aina löytyy joku, joka kuuntelee <3
Ja jos haluat jatkaa keskustelua itseluottamuksesi puutteesta, niin kuin mainitsit, voit olla meihin yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen nimettömästi ja luottamuksellisesti soittamalla, chatissa tai kirjoittamalla nettikirjeen. Tässä osoite nettikirjepalveluun: https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/
Pidä huoli itsestäsi ja usko itseesi!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei ”Flamingo”!
Kiitos viestistäsi. Olen sinusta ylpeä, että kirjoitit tästä tärkeästä aiheesta. Sinun ei todellakaan tarvitse jäädä yksin tämän aiheen kanssa eikä sinun tarvitse sietää tuollaista käytöstä.
Kirjoitit, että siskosi suuttuu sinulle helposti ja suuttuessaan hän on myös usein väkivaltainen. Vanhempasi ovat huomanneet asian, mutta heidän tapansa reagoida asiaan, ei ole riittävä tai oikeanlainen. Olen pahoillani, että olet joutunut siskosi väkivallan kohteeksi. Kenenkään ei kuuluisi kokea väkivaltaa missään tilanteissa, eikä varsinkaan omassa kodissaan, joka pitäisi kaikille olla turvallinen paikka olla.
Ymmärrän hyvin, että tilanteet ahdistavat ja pelottavat sinua. Ymmärrän, että kyseessä on siskosi, etkä halua hänelle mitään pahaa kertomalla asiasta eteenpäin, mutta kyse on kuitenkin sinun terveydestäsi. Eikä tilanne voi jatkua näin. Sinä et ole tehnyt mitään väärin, etkä tee, vaikka kertoisitkin asiasta jollekin turvalliselle aikuiselle. Kertomalla asiasta niin sinä, että siskosi voitte saada apua.
Vanhempasi ovat tietoisia siskosi käytöksestä, mutta oletko kertonut heille miltä sinusta tuntuu, ja millaisista tilanteista on kyse, jos he eivät kaikkia tilanteita ole olleet näkemässä? Sinun ja siskosi turvallisuus on heidän vastuullaan, ja jos sinä otat puheeksi, että sinua pelottaa olla kahdestaan siskosi kanssa, on heidän todellakin aihetta reagoida asiaan niin, että jokin muuttuu. Uskotko, että voisitte perheenä käydä keskustelua näistä tilanteista, joista kerroit viestissäsi? Voit hyvin myös kirjoittaa heille esimerkiksi tämän tyylisen viestin, jonka tänne kirjoitit ja antaa sen heille luettavaksi ennen keskustelua. Miltä tämä kuulostaisi?
Voit myös hyvin käydä juttelemassa esimerkiksi koulukuraattorin kanssa asiasta. Hän osaa varmasti auttaa sinua ja tietää miten edetä asian suhteen. Yhdessä voitte miettiä, mitä tilanteelle voitaisiin tehdä ja hän voi myös kutsua muut perheenjäsenet yhteiseen keskusteluun asiasta, jos koet vaikeaksi itse ottaa asian puheeksi kotona.
Jos haluat voit pohtia tilannettasi myös päivystäjän kanssa Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) nimettömästi ja luottamuksellisesti.
On todella tärkeää, ettet jää asian kanssa yksin. Sinulla on oikeus tuntea itsesi turvalliseksi omassa kodissasi, eikä sinun tarvitse sietää väkivaltaista käytöstä. Hakemalla apua saadaan muutosta aikaan ja molemmat sinä, että siskosi saatte apua.
Pidä huoli itsestäsi ja juttele rohkeasti asiasta jonkun lähipiirissäsi olevan aikuisen kanssa!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei sinä!
Kiitos viestistäsi ja rohkeudestasi kirjoittaa näin tärkeästä aiheesta. Tilanteesi vaikuttaa hyvin vakavalta ja siksi pyrin tässä viestissä rohkaisemaan sinua hakemaan apua tahoilta, jotka voisivat sinua konkreettisesti auttaa tässä tilanteessa.
Kerroit perhesuhteistasi, jossa esiintyy niin psyykkistä kuin fyysistä väkivaltaa. Olet myös kotona vastuussa aivan liian paljosta, josta aikuisten pitäisi pitää huolta, ei sinun. Olen hyvin pahoillani, kaikesta mitä olet joutunut kokemaan. Kirjoitat myös, että sinulla on huono olla, mikä on johtanut itsetuhoisuuteen ja, että sinua pelottaa. En ihmettele tätä ollenkaan. Kirjoittamasi perusteella olet joutunut kokemaan todella huolestuttavia asioita, joista myös poliisin kuuluisi olla tietoinen.
Olen iloinen, että olet ottanut askeleen kohti avun hakemista kirjoittamalla tämän viestin tänne. Nyt olisikin hyvä miettiä, kenen puoleen voisit tämän jälkeen kääntyä, jotta saisit konkreettista apua, jotta tilanne kotonasi paranisi ja voisit tuntea itsesi turvalliseksi ja arvostetuksi niin kuin sinun pitäisi. Onko sinun lähipiirissäsi ketään turvallista aikuista, jonka puoleen voisit kääntyä? Isovanhemmat? Kummitäti tai setä? Joku sukulainen tai kaverin vanhemmat? Oikeastaan sillä ei ole väliä kenelle lähipiirissäsi kerrot tilanteestasi, heidän pitäisi pystyä sinua auttamaan. He voivat esimerkiksi yhdessä kanssasi tehdä kotitilanteestasi lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojelun tehtävänä on viikon sisällä ilmoituksesta tehdä päätös toimenpiteistä, joita tarvitaan, jotta sinulla olisi hyvä ja turvallinen olo.
Vaikka koulut ovat vielä toistaiseksi kiinni, voit myös kääntyä koulujen avattua kuraattorin puoleen ja kertoa tilanteestasi hänelle. Hänellä on myös velvollisuus auttaa sinua ja yhdessä voitte miettiä tilannettasi.Jos viestissäsi kuvailemaasi väkivaltaisia uhkailuja tapahtuu jatkossa, on tärkeää soittaa heti apua, eli hätänumeroon 112. Sinun ei todellakaan tarvitse pärjätä tuollaisissa tilanteissa ilman apua.
Jos haluat, olet myös aina tervetullut juttelemaan asiasta Lasten ja nuorten puhelimeen (p.116 111), yhdessä päivystäjän kanssa voitte pohtia kenen puoleen voisit kääntyä ja millä tavoin.
Vaikka kirjoittamaasi viestiä ei kokonaisuudessaan julkaista tässä palstalla, olen sen lukenut kokonaan läpi ja mielestäni olet todella hyvin kuvaillut sitä kaikkea, miten vanhempasi sinua kohtelevat ja mitä kaikkea kotona on tapahtunut. Siksi mietin, jos puhuminen asiasta on hankalaa, olisiko kirjoittaminen sinulle hyvä tapa aloittaa avun hakeminen? Voit esimerkiksi kirjoittaa tämäntapaisen viestin ja näyttää sen valitsemallesi henkilölle ja jatkaa tämän perusteella keskustelemista.
Sinulla on oikeus voida hyvin ja toivonkin, että rohkenet tämän jälkeen kääntyä jonkun lähipiirissäsi olevan puoleen, jotta saisit apua tilanteeseesi. Älä jää yksin. Ansaitset tulla kohdelluksi rakkaudella ja toivon, että avun saatuasi kohta koet olosi turvalliseksi.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei ”tuleva muusikko”!
Kiitos viestistäsi ja rohkeudestasi kertoa siitä, miten voit tällä hetkellä ja minkälaisia ajatuksia sinulla on mielen päällä.
Kirjoitit, että olet yhdessä Apuu-chatin aikuisen kanssa tehnyt kaksi lastensuojeluilmoitusta, josta toisen koet olleen nyt turha koska tilanne muuttunut kotona ja olet asiasta nyt itsellesi vihainen. Kurja kuulla, että olet vihainen itsellesi ilmoituksen tekemisestä. Haluan kuitenkin kertoa sinulle, että olet toiminut tilanteessa täysin oikein. Vaikka asiat ovat nyt muuttuneet, ymmärtääkseni parempaan päin, oli ilmoitus varmasti silloin aiheellinen. Ilmoituksia ei voi tehdä liikaa, ja vastuu toimenpiteistä on aina lastensuojelulla, jotka arvioivat ilmoitukset, joten parempi yksi liikaa kuin yksi liian vähän! Mielestäni olet rohkea, kun olet lähtenyt hakemaan apua tilanteeseesi.
Ikävää, että äitisi sanomisesta huolimatta ei jutellut asiasta kanssasi. Miten hän otti tiedon ilmoituksesta ja millaiset välit teillä on ollut tänä aikana? Olisiko sinun mahdollista itse ottaa asia puheeksi äitisi kanssa ennen tapaamista?
Kyselit myös, mitä tapaamisessa tehdään ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Sosiaalityöntekijä haluaa kuulla sinua ja muita asiaan liittyviä henkilöitä ilmoitukseen liittyen, jonka perusteella mietitään yhteisesti mitä toimenpiteitä ilmoituksesta seuraa. Tapaamisessa kannattaa olla rehellinen ja kertoa asiat niin kuin ne itse kokee, jotta saa juuri sen avun, jonka kokee tarvitsevansa. En valitettavasti osaa sanoa mitä tapaamisen jälkeen tapahtuu, mutta kaikki päätökset tehdään aina lapsen, eli sinun parasta ajatellen.
Kirjoitit myös, että voit huonosti tällä hetkellä, mikä on johtanut itsetuhoisuuteen. Tästä herää minulla huoli sinusta. Kannustan sinua myös tässä tulevassa tapaamisessa kertomaan rehellisesti voinnistasi. Oletko jollekin turvalliselle aikuiselle kertonut itsetuhoisuudestasi tai voinnistasi ylipäätään?
Omasta voinnista ei ole aina helppo jutella, ja oletkin hienosti hakenut apua chattailemalla Apuu chatissa, josta oletkin jo saanut apua ilmoituksen tekemiseen. Välillä on helpompi aloittaa avun hakeminen juttelemalla nimettömästi jonkun turvallisen aikuisen kanssa. Joten jos haluat, olet myös tervetullut soittamaan meille Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111). Voit myös kirjoitella chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen, johon saat vastauksen noin viikossa.
Uskon, että kaikki kääntyy parhain päin. Olet rohkeasti jo ottanut monta askelta kohti parempaa oloa, jatka näin!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. Olen ylpeä sinusta, että halusit jakaa mietteitäsi kirjoittamalla tänne palstalle, se on jo hyvä alku!
Kirjoitit, että sinulla on ahdistava olo tietyissä tilanteissa, jotka ymmärtääkseni muistuttavat sinua aiemmista traumoistasi, joista et ole vielä päässyt yli. Kirjoitit myös, että kukaan ei asiasta tiedä mutta, että asia pulpahtelee mieleesi silloin tällöin. Kiitos, että jaoit tämän tänne. On todella ikävä kuulla, että olet kokenut jotakin inhottavaa, josta sinulle on jäänyt traumat. Usein jokin pelottava tai epämiellyttävä kokemus jää mieleen pyörimään ja pulpahtelee ajatuksiin, kun jokin asia muistuttaa tästä tapahtumasta, jos ei tapahtumaa käsittele jotenkin. Parhaiten tapahtumia käsitellään juttelemalla jonkun kanssa asiasta, mutta esimerkiksi kirjoittaminen voi myös auttaa, siksi olenkin iloinen, että päätit kirjoittaa!
Ymmärrän, että asioista voi olla vaikea jutella, ja vaikka tapahtuneesta on kulunut jo kauan, on tämä sinulle tärkeä asia käsitellä jo senkin takia, että tapahtuma vielä pyörii mielessäsi. Oliko kukaan lähipiiristäsi mukana, kun nämä tapahtumat tapahtuivat? Miltä sinusta tuntuisi keskustella jonkun lähipiirissäsi olevan aikuisen kanssa asiasta?
Ymmärrän myös hyvin, ettet halua tänne avata enempää asiaa, mutta jos haluat nimettömästi jutella asiasta, olet aina tervetullut juttelemaan päivystäjän kanssa Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) tai voit myös chattailla tai kirjoittaa nettikirjeen, linkki nettikirjepalveluun tässä: https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/
Välillä on helpompi aloittaa juttelu vaikeista asioista jonkun tuntemattoman kanssa. Voisitko ehkä kokeilla tätä? Mielestäni kirjoitit jo tänne hyvin kuvailevan tekstin ajatuksistasi, joten jatkamalla kirjoittelua kirjepalvelussa tai chatissa saisit varmasti paljon apua ajatuksillesi.
Kirjoitit myös, että olet ystäväpiirissäsi se, joka auttaa ja kuuntelee, mutta koet, ettei muut kuuntele sinua ja saat olon, ettei sinusta välitetä. Onpa todella surullista, että ystäväsi saavat sinut kokemaan näin, eivät he varmasti sitä kuitenkaan tarkoituksella tee. Olet todella hyvä ystävä, joka jaksaa kuunnella ja kannustaa muita, mutta muista, että myös sinulla on oikeus ottaa ja saada tilaa sinun murheillesi. Oletko maininnut ystävillesi, miltä sinusta tuntuu, kun he eivät kysele kuulumisiasi tai kuuntele sinua? On tärkeää, että ystäväsi tiedostavat, miltä sinusta tuntuu, jotta he voivat huomioida omaa käyttäytymistään ja tehdä parannuksia.
Sinä ja sinun hyvinvointisi on tärkeä! Älä jää yksin näiden asioiden kanssa. Jatka rohkeasti kirjoittamista tai juttelemista jonkun lähipiirissäsi olevan aikuisen tai ystävän kanssa tai soita tai kirjoita meille Lasten ja nuorten puhelimeen.
Pidä huoli itsestäsi!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Anonyymi!
Kiitos viestistäsi. Mietit, josko kasvat vielä pituutta nyt kun kuukautisesi ovat alkaneet pari viikkoa sitten. Tähän en varmaa vastausta voi sinulle valitettavasti antaa, mutta usein suurin kasvupyrähdys on menkkojen alkaessa takana, mutta joitakin senttejä useimmille kuitenkin tulee lisää vielä kuukautisten alkamisen jälkeenkin. Pituuteen vaikuttaa myös geenit, eli miten pitkiä omat vanhempasi ovat, mikä antaa vähän viitettä omasta tulevasta pituudesta.
Pidä huoli itsestäsi ja ole ylpeä pituudestasi, mihin pituuteen ikinä päädytkin <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä18.7.2022, 11:38 vastauksena käyttäjälle: Mitä tehdä jos minut heitetään kodista ulos kun täytän 18v? #117964AvainmestariHei 76529!
Kiitos viestistäsi.
Kerroit, että vanhempasi asuvat ulkomailla, ja että asut enosi luona, mutta epäilet, että sinut oltaisiin heittämässä ulos, kun täytät 18 vuotta eli parin kuukauden päästä. Onpa todella kurja tilanne. En kuitenkaan usko, että ihmistä voi häätää ihan samalla sekunnilla 18-vuotta täytettyään omasta kodistaan vasten tahtoaan ilman varautumista. Millaiset välit sinulla on enosi ja vanhempiesi kanssa Oletko jutellut enosi tai vanhempiesi kanssa asumistilanteestasi ja sen jatkamisesta, vaikka olisitkin täysi-ikäinen esimerkiksi opiskelujen loppuun asti? Jos et enosi luona pysty asumaan, voisiko enosi ja vanhempasi tai joku muu aikuinen ympärilläsi miettiä muita vaihtoehtoja asumisellesi kanssasi? Onko sinulla itselläsi ajatusta, siitä missä tai miten haluaisit asua jatkossa, jos et enosi luona voi asua?
Kerroit, että koulu on haastavaa ja vie paljon aikaa ja se on ymmärrettävää. Opiskelu on tärkeä osa elämääsi tällä hetkellä, ja siihen sinun on tärkeä panostaa ja toivonkin, että enosi ja vanhempasi ymmärtävät, että et varmaankaan tähän tilanteeseen tarvitse lisähaasteita miettimällä sitä missä asut jatkossa.
Koska en oikein tiedä tilannettasi, on minun hieman hankala tietää mitä tuleva tuo tullessaan, mutta kannustan sinua juttelemaan enosi sekä vanhempiesi kanssa siitä, mitä tapahtuu, kun täytät 18 jo ennakkoon, jotta voit sen perusteella miettiä jatkosuunnitelmia. Myös koulussa voit jutella esimerkiksi kuraattorin tai opinto-ohjaajan kanssa asiasta ja yhdessä miettiä mitä vaihtoehtoja sinulla olisi asumiselle opiskelijana.
Uskon ja toivon, että kaikki järjestyy. Ota asia rohkeasti puheeksi, jotta saat selvyyden mitä enosi sekä vanhempasi ovat miettineet asiasta, et ole yksin!
Ja jos haluat avata asiaa enemmän ja jutella päivystäjän kanssa asiasta olet aina tervetullut soittamaan Lasten ja nuoren puhelimeen (116 111) tai kirjoittamaan chattiin.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei ”tuleva muusikko”,
hienoa, kun kommentoit ”Elluh”:n viestiä ja kannustat häntä rohkeasti puhumaan asioistaan esimerkiksi MLL:n keskustelualueella, chatissa tai muissa mahdollisissa paikoissa.
Onpa kurja kuulla, että sinulla on keväällä ollut hirveä olo. Kerroit myös, että nyt kesäloman aikana asiat ovat vain pahentuneet. Osaatko sanoa, miksi asiat ovat nyt pahentuneet? Oletkohan saanut kerrottua tästä jollekin luotettavalle aikuiselle? Toisinaan omista asioita voi olla vaikea jutella vanhemmille tai muille luotettaville aikuisille. Joillekin nuorille on asioista kirjoittaminen voi olla luontevampaa. Silloin voi vaikka juurikin kirjoittaa omista asioista täällä keskustelualueella, chatissa tai muissa mahdollisissa paikoissa netissä. Onpa harmi kuulla, että MLL:n chatissa puhuminen ei sinua oikein auttanut. Ehkäpä voit kokeilla vielä uudemman kerran, josko seuraava kerta olisikin erilainen? Hienoa, että olet löytänyt monia palveluja netissä, joissa voit jutella asioistasi. Tärkeää on, että ei jää asioiden ja oman pahan olon kanssa yksin vaan jakaa sen jonkun kanssa. Usein jo se, että saa kerrottua asiasta jollekin toiselle helpottaa edes hieman omaa oloa. Te nuoret, niin myös sinäkin, olette kaiken avun ja tuen arvoisia!
Olipa ilo kuulla, että olet pian saamassa apua kahteen asiaan. Toivottavasti olosi helpottaa sen myötä. Toivottavasti rohkaistut jatkossakin juttelemaan asioistasi näin rohkeasti! Vaikutat fiksulta ja rohkealta nuorelta.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja mukavaa kesän aikaa!
Lämpöisin terveisin,
Lasten ja nuortennetin päivystäjäAvainmestariHei ”Okok”,
kiitos viestistäsi. Hyvä, kun kirjoitit tästä mieltäsi painavasta asiasta etkä jäänyt miettimään sitä vain itseksesi.
Onpa kurja kuulla, että vanhempasi yrittävät vaikuttaa siihen, kenen kanssa aikaasi vietät. Oikeastaan vanhempasi eivät voisi vaikuttaa siihen, kenen kanssa aikaasi vietät ja kenen kanssa haluat seurustella. Me ihmiset emme voi myöskään tunteillemme mitään emmekä oikein voi vaikuttaa siihen kehen vaikkapa ihastumme. Sinulla on oikeus itse päättää siitä, kenestä pidät eikä vanhempasi voi päättää sitä puolestasi. Voi olla, että näin käyttäytymällä vanhempasi yrittävät huolehtia sinusta ja pitää huolta siitä, että ihmiset, joiden kanssa olet tekemisissä kohtelevat sinua hyvin. Siitä huolimatta heillä ei ole oikeutta puuttua ihmissuhteisiisi, erityisesti jos sinun itsesi on hyvä olla juuri kyseisen ihmisen kanssa, hän kohtelee sinua hyvin ja haluaa sinun parastasi.
Vanhempien tulisi olla lapsensa tukena erilaisissa ihmissuhteissa, niin myös seurustelusuhteissa. Olisiko sinun mahdollista jutella tästä asiasta vanhemmillesi? Voisitko kertoa heille, että heidän asiaan puuttumisensa häiritsee sinua ja, että sinulla on oikeus itse päättää omista ihmissuhteistasi? Ehkäpä keskustelun myötä vanhempasi ymmärtäisivät paremmin sinun näkökulmaasi. Jos vanhemmille asiasta puhuminen tuntuu hankalalta, olisiko sinulla joku muu luotettava aikuinen, jolle voisit jutella asiasta? Sinun ei tarvitse jäädä tämän asian kanssa yksin. Jos haluat pohtia asiaa luotettavan aikuisen kanssa voit myös soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen numeroon 116 111, tulla chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Lasten ja nuorten puhelin ja chat päivystävät nyt kesän ajan joka päivä klo 17-20 ja yhteyttä voi ottaa anonyymisti.
Toivottavasti tilanne selkiytyy ja voit rauhassa viettää aikaa juuri niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa haluat.
Mukavaa kesää toivottelee,
Lasten ja nuortennetin päivystäjäAvainmestariHei ”En keksi mitään”,
kiitos viestistäsi. Hyvä, kun kirjoitit sinua ahdistavista ajatuksista tänne etkä jäänyt niitä vain yksinäsi miettimään. Usein jo se, että uskaltaa kertoa jollekin omista mietteistään saattaa jo hieman helpottaa omaa oloa ja selkeyttää ajatuksia.
On kurja kuulla, että pakkoajatukset ovat vallanneet mieltäsi ja olet kärsinyt niistä erityisesti nyt viime aikoina. Ymmärrän hyvin, että tällaisten sinua ahdistavien ajatuksien pyöriminen päässä kuormittaa sinua ja saa sinut miettimään, että voisitko tosiaan toimia ajatuksien mukaisesti. Tällaiset ajatukset saavat varmasti aikaan monenlaisia tuntemuksia.
Pakkoajatuksilla tarkoitetaan toistuvia itselle vieraita ajatuksia ja niitä voi olla vaikea saada pois mielestä. Pakkoajatuksia on monenlaisia ja myös nuo sinun kuvailemasi pakkoajatukset ovat ihan tyypillisiä pakkoajatuksia. Pakkoajatukset voivat herättää syyllisyyttä ja ahdistusta. Kuitenkin on hyvä muistaa, että ajatukset ovat vain ajatuksia. Ajatukset eivät ole tekoja. Me ihmiset emme voi välttämättä aina vaikuttaa ajatuksiimme, mutta voimme vaikuttaa tekoihimme. Pakkoajatukset ovatkin yleensä täysin vaarattomia eikä ajatukset tarkoita sitä, että toteuttaisimme tekoina ajatuksissa pyörivät asiat. Vaikka ajatteletkin tällaisia asioita ei se tarkoita, että toimisit ajatuksien mukaisesti. Ymmärrän, että näiden asioiden ajatteleminen ahdistaa, mutta samalla tieto siitä, että ajatukset ovat vain ajatuksia, voi ehkä hieman helpottaa oloasi.
Pakkoajatuksiakin voi hoitaa ja niiden kanssa oppii tulemaan toimeen. Pakkoajatuksia voidaan esimerkiksi pyrkiä muuttamaan tavallisiksi ajatuksiksi. Pakkoajatusten vähentämisessä ensin havainnoidaan sitä, millaisia ajatuksia itsellä on. Viestissäsi jo hienosti kerroitkin pakkoajatuksistasi. Sitten näiden ajatusten ajatellaan olevan vain ajatuksia, jotka eivät ole totta. Pikku hiljaa ajatukset muuttuvat tavallisiksi ajatuksiksi, jotka eivät ahdista enää entiseen tapaan. Usein silloin, kun oma mieli on apea niin on hyvä keskittyä itselle mieleisen asian tekemiseen. Joku tykkää lukea kirjaa, katsoa elokuvaa tai kuunnella musiikkia. Toinen taas käy kävelyllä tai vaikka piirtää, maalaa tai kirjoittaa ajatuksiaan ylös. Mikä on sinun tapasi rentoutua ja saada mielesi ja ajatuksesi rauhoitettua?
Muistathan, että ei ole sinun syysi, että sinulle tulee kuvailemiasi pakkoajatuksia. Nämä ajatukset eivät vaikuta siihen, millainen ihminen olet. Olet edelleenkin empaattinen ja muista välittävä nuori, kuten tähänkin asti. Olet myös ihana ja fiksu. Ennen kaikkea olet myös vastuuntuntoinen ja rohkea, kun mietit tätä asiaa ja pohdit, miten voisit vaikuttaa pakkoajatuksiisi. Jos kuitenkin tuntuu, että nämä pakkoajatukset eivät helpota pian ja ne jatkuvat niin on niistä hyvä kertoa jollekin luotettavalle aikuiselle. Voisitko jutella näistä asioista vanhempiesi, sukulaisen tai vaikka nuorisotilan työntekijän kanssa? Tärkeintä on, että et jäisi yksin asian kanssa, sillä asioiden jakaminen ja niistä puhuminen on paras keino vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Syksyllä koulun taas alettua voisit jutella asiasta myös esimerkiksi opettajasi, koulukuraattorin tai koulupsykologin kanssa.
Voit myös keskustella asiasta vapaaehtoisten päivystäjien kanssa luottamuksellisesti ja nimettömästi Lasten ja nuorten puhelimessa (puhelinnumero 116 111) ja chatissa kesä aikana joka päivä klo 17-20 tai kirjoittaa nettikirjeen. Päivystäjät kuulevat mielellään mitä sinulle kuuluu.
Toivottavasti pakkoajatukset eivät tuota sinulle liiaksi mieliharmia ja uskaltaudut rohkeasti niistä juttelemaan jonkun luotettavan aikuisen kanssa.
Mukavaa kesää sinulle toivottelee
Lasten ja nuortennetin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit