Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei.
Kiitos viestistäsi ja rohkeudestasi kertoa tarinasi meille. Se on jo suuri askel paranemiseen päin.

Kirjoitit viestissäsi kokemastasi kiusaamisesta ja sen jälkeen alkaneista ongelmista muun muassa syömiseen ja itsetuhoisuuteen liittyen. Olet kokenut paljon asioita, joita kenenkään ei pitäisi elämässään joutua kokemaan. Eikä ole ihme, että kaikki kokemasi on jättänyt jäljet sinuun, joiden kanssa nyt kamppailet. Ymmärsin myös viestistäsi, että koet, että monet eivät ole kohdanneet sinua oikealla tavalla, kun olet tarvinnut apua. Tämä on hyvin ikävä kuulla ja ymmärrän, että jos monesti saa kokemuksen siitä, että ihminen, jolta haluaa apua, ei reagoi odottamallasi tavalla voi se tuottaa luottamuspulaa.

Ymmärsin, että esimerkiksi syömiseesi liittyvät ongelmat ovat aika tuoreita. Ymmärsin myös viestistäsi, että kehosi on aika uupunut kaikesta. Olisikin tärkeää, että saisit apua nopeasti, ettei tilanne lähtisi pahenemaan päin. Vaikka kirjoitit, että monet ovat valittaneet esimerkiksi painostasi, uskon, että he ovat sinusta hyvin huolissan. Voisiko olla, että monet eivät tiedä miten sinua auttaisi ja huoli ilmenee juuri huomauttamisilla ja valittamisilla? Tämä on tietysti kurja tilanne sinulle ja tarvitsisit ja ansaitsisit ennemmin kannustavia sanoja.

Kerroit, että sinulla on ympärilläsi kuitenkin kavereita, terapeutteja ja laitosohjaajia ja muita läheisiä. Olisiko mahdollista tukeutua heihin enemmän asian suhteen? Vaikka ongelmien myöntäminen läheisille voi tuntua vaikealta, on se kuitenkin aina kannattavaa ja on tärkeää, ettet jää nyt yksin asian kanssa. Jos koet, että saat heiltä vain valittelua, niin kuin kirjoitit, olisiko mahdollista huomauttaa heille siitä ja kertoa ennemmin mitä tarvitsisit tässä tilanteessa? Tämä voisi auttaa heitä ymmärtämään sinun tarpeitasi paremmin. Jos asiasta on vaikea puhua, mitä ajattelet kirjeen kirjoittamisesta? Kirjeessä voisit tuoda esimerkiksi esille sen, miten koet heidän nykyisen tavan auttaa ja mitä heiltä toivoisit. Jos sinulla on koulun puolelta huolia esimerkiksi opettajiin tai oppilaisiin liittyen, kannustaisin sinua käymään juttelemassa myös esimerkiksi koulukuraattorin kanssa. Hän on kokenut auttaja vastaavissa tilanteissa ja osaa yhdessä sinun kanssasi miettiä ratkaisuja.

Haluan myös kertoa sinulle muistutuksena, että kaikki kokemasi ei määrittele sitä mitä sinä olet. Kaikki se sinulle tehty vääryys ei ikinä ole ollut sinun vikasi ja toivonkin, että pystyisit näkemään itsesi sinä kauniina ja rohkeana tyttönä, mitä todellakin olet!

Ilmaiset viestissäsi myös toiveesi uskaltamisesta kertoa tarinasi muillekin ja päästä yli kaikesta kokemastasi. Hieno ja rohkea toive ja uskon todellakin, että pystyt siihen. Sinä olet hieno ja vahva nuori ja tulet selviämään myös näistä vaikeuksista usko pois!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei.
Kiitos tärkeästä viestistäsi ja rohkeudestasi jakaa ajatuksiasi.

Kirjoitit, että olet allapäin, mikä on myös johtanut itsetuhoiseen käytökseesi. Kerroit myös ystäväsi itsetuhoisuudesta. Ystävän pahoinvointisuus on aina ystäville myös kova paikka ja voi aiheuttaa paljon huolta ja ahdistusta. En siis ihmettele yhtään, jos jäät näitä asioita pohtimaan. Hienoa kuitenkin, että olet lähtenyt miettimään mistä voisit saada itsellesi apua. Tunteesi ovat aitoja juuri sinulle, ja niitä saa ja kuuluukin näyttää. Se, että esittää jotakin muuta kuin on, ottaa aina enemmän voimia kuin antaa. Mieti, mitä tapahtuisi, jos et esittäisikään iloista kodin ulkopuolella? Uskon, että monikin ympärilläsi heräisi miettimään miten sinä voit ja haluaisi auttaa.

Ymmärrän, että omasta voinnista puhuminen voi tuntua pelottavalta. Puhuminen kuitenkin aina kannattaa, sillä se helpottaa aina oloa. Kannustan sinua siis juttelemaan voinnistasi jonkun lähipiirissäsi olevan turvallisen aikuisen kanssa. Tämä aikuinen voi olla esimerkiksi omat vanhempasi tai koulun puolelta, vaikka kouluterveydenhoitaja tai kuraattori. Jos tuntuu, ettet tiedä miten kertoisit, voisitko vaikka kirjoittaa kirjeen tai lapulle lauseita, jossa kerrot asioista, jotka painavat mieltäsi? Tämän voisit aluksi antaa valitsemallesi turvalliselle aikuiselle. Asiaa voit myös alustaa kertomalla, että sinä haluaisit puhua, mutta että sinua pelottaa kertoa asiasta. Näin aikuinen tietää valmiiksi, että se mitä sinulla on sanottavana, on erityisen tärkeää.

Ympärilläsi on ihmisiä, jotka todella haluavat sinun parastasi, uskalla tukeutua heihin. Sinä olet tärkeä!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei.
Kiitos kun kirjoitit tärkeästä aiheesta suhteestasi kouluun ja siihen liittyvistä paineista. Haluan aloittaa sanomalla, ettet kamppaile yksin näiden asioiden kanssa ja apua on varmasti saatavilla!

Kirjoitit, että haluaisit päästä tiettyyn lukioon ja sen takia haluat korottaa arvoanojasi. Tosi hienoa, että sinulla on konkreettinen tavoite, jota kohti pyrit. Tähän tavoitteeseen pyrkiminen ei kuitenkaan pitäisi uuvuttaa sinua niin, ettet edes viikonlopun jälkeen koe itseäsi levänneeksi. Olisi siis hyvä miettiä miten pääsisit tavoitteeseesi ilman, että uuvuttaisit itseäsi loppuun.

Kirjoitit, että sinulla on paljon koulutehtäviä, harrastat ratsastusta, sekä että sinulla on iltaisin paljon muitakin hoidettavia asioita, jotka vaikuttavat siihen, että nukkumaanmenokin myöhästyy. Kuulostaa siltä, että sinulla on toden totta kädet täynnä tekemistä eikä ole ihme, että koet itsesi uupuneeksi. Elämässä tulee väistämättä vastaan aikoja, kun tuntuu, että on liikaa tekemistä eikä aika riitä kaikkeen. Välillä voi myös tuntua siltä, että kun on liikaa asioita mitä pitäisi tehdä, on vaikea päästä itse tekemisen pariin ja itse murehtimiseen tekemättömistä asioista menee ihan hirveästi voimia ja keskittymiskykykin voi herpaantua.

On hyvin tärkeää, että sinulla on elämässäsi aikaa myös niihin asioihin, jotka antavat sinulle voimia koulutehtävien ohella. Olisiko mahdollista, että listaisit ylös asioita, jotka koet ottavan sinulta voimia ja asioita, jotka koet antavan sinulle voimia? Listan perusteella voisi vaikka miettiä, jos joitakin asioita voisi karsia pois, ainakin hetkellisesti mutta myös miettiä asioita, joissa ehkä tarvitsisit apua, jotta kuormittumisesi vähenee.

Mietin, että opettajan sekä vanhempiesi kanssa olisi tärkeä keskustella siitä, miten sinä tässä tilanteessa voit ja miten he voisivat sinua auttaa ja tukea. Olisiko siis mahdollista, että ottaisit asian heidän kanssaan puheeksi? Vanhempiesi kanssa voisitte vaikka keskustella ajankäytöstä, ja jos vanhempasi esimerkiksi vaativat sinulta kotitehtäviin liittyviä asioita, voisiko niitä vähentää? Tarvitsisitko kenties enemmän apua vanhemmiltasi koulutehtäviisi? Voit vaikka keskustelussa vanhempiesi kanssa käyttää yllä ehdottamaani listaa apuna, kun mietitte näitä asioita.

Lopuksi mietin vielä, saatko kuulla tarpeeksi kiitosta siitä mitä teet vanhemmiltasi, opettajiltasi mutta myös itseltäsi? On tärkeää, että kokee onnistumisia ja muistaa kiittää itseään siitä, miten hyvin on jaksanut tehdä töitä tavoitteidensa eteen, mitä sinä olet hienosti tehnyt! Ilman näitä positiivisia onnistumisen tunteita ja tunnetta siitä, että tekee töitä tavoitteidensa eteen, voi motivaatio laskea ja näin ollen myös uuvuttaa enemmän. Muista siis myös nähdä kaikki se hyvä, mitä opiskelusta saat, ja muista, että tämä on juuri sinun elämäsi ja sinun tavoitteesi, joten se suoritus, joka riittää sinulle, tulee riittää myös vanhemmillesi ja muille, joilta ehkä koet saavasi suorituspaineita. Ja muista myös, että elämä ei ole pelkkää suorittamista. Sinä olet tunnollinen nuori, ja teet todella hyvää työtä monen asian suhteen, muista siis kiittää itseäsi siitä.

Uskon, että löydät tilanteeseesi ratkaisuja pian ja että koulu ja vapaa-aika alkaa tuntumaan miellyttävältä ja levolliselta.

Hyvää syksyn jatkoa toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei nimimerkki 3lk.

Kiitos taas viestistäsi ja kiva, että kiinnostuit nettikirjepalvelustamme. Nettikirjepalvelu on täysin ilmainen ja voit kirjoittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti ihan mistä aiheesta vain. MLL:n kouluttama päivystäjä vastaa kirjeeseen viimeistään kahden viikon sisällä mutta useimmiten vastauksen saa jo aiemmin.

Voit lukea lisää nettikirjepalvelusta täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/tietoa-nettikirjepalvelusta/

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei.
Kiitos viestistäsi. Onpa ikävä kuulla, että sinulla on paha ja surullinen olo. Uskon, että tuollainen olotila tuntuu varmasti raskaalta. Kiitos myös rohkeudestasi kertoa asiasta.

Suuret muutokset elämässä voivat saada mielen myllertämään. Olet juuri vaihtanut koulua ja mennyt yläasteelle. Tämä on jo iso asia ja varmaan ollut sinulle hyvin jännittävää. Voisiko olotilasi johtua tästä kyseisestä muutoksesta? Ei ole ihme, että tämä muutos vaikuttaisi sinun mielialaasi. Jokainen ihminen kokee muutokset eri tavalla ja tarvitsevat aikaa sopeutuakseen uuteen tilanteeseen.

Olet myös murrosiässä, mikä vaikuttaa niin kehoosi kuin tunne-elämääsikin. Murrosiässä on normaalia tuntea alakuloisuutta ajoittain. Jos tunnetila kuitenkin kestää yli kaksi viikkoa, eikä olo helpota, kannustan sinua hakemaan apua.

Oli sitten olo mikä tahansa, kannattaa aina asioistaan puhua. Voisitko esimerkiksi jutella vanhempiesi kanssa pahasta olostasi? Yhdessä voisitte miettiä mistä paha olo voisi johtua ja miten siitä voisi päästä eroon. Jos et vanhempiesi kanssa halua jutella, voisitko käydä juttelemassa koulukurattorin kanssa? Hänen puheilleen mentäessä sinulla ei tarvitse olla mitään valmiita vastauksia miksi voit niin kuin voit. Hänen kanssaan voitte yhdessä pohtia tilannettasi ja siihen ratkaisuja.

Muista, ettei sinun tarvitse yksin kantaa raskasta olotilaasi, jaettu huoli on puolikas kantaa. Sinä ansaitset apua ja hyvää oloa. Uskon, että ympärilläsi on paljon ihmisiä, jotka mielellään haluavat auttaa sinua pääsemään pahasta olostasi.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei nimimerkki 3lk.

Kiitos viestistäsi. Tosi ikävä kuulla, että äitisi on saanut paniikkikohtauksia. Ymmärrän hyvin, että äitisi vointi huolestuttaa myös sinua ja isääsi, tilanne on varmasti raskas teille kaikille. Onneksi kuitenkin äitisi saa apua, joten toivon, että tilanne paranee ajan kanssa. Saathan sinä myös kotona tarpeeksi huomiota ja huolenpitoa? Entä oletko sinä päässyt juttelemaan tunteistasi ja ajatuksistasi tilanteeseen liittyen jonkun kanssa? Kerroit myös, että teille olisi tulossa perhetyöntekijä käymään. Tosi hieno juttu! Perhetyöntekijä kartoittaa perheen tilanteen ja miettii mitä apuja perhe tarvitsisi. Perhetyöntekijälle kannattakin sinun rehellisesti kertoa miten kotona voit, jotta oikea apukeino löytyy.

Kirjoitit vielä halustasi laihtua. Vaa’an numeroa ei liikaa kannata tarkkailla. Kahden samanpainoisen ihmisen kehot voi näyttää aivan erilaisilta eikä näin ollen itseään kannata vertailla myöskään muihin. Jos lapsi syö perusterveellisesti ja liikkuu ei laihdutukselle ole aihetta. Olet myöskin vielä kasvavassa iässä oleva lapsi ja kehosi tulee vielä murrosiän aikana muokkautumaan paljon. Sinussa ja sinun kehossasi on paljon ihanaa ja rakastettavaa. Eikä kehosi ole pelkkä ulkonäköasia, mieti mitä kaikkea voitkaan kehollasi tehdä! Kannustankin sinua käyttämään kehoasi tavalla joka saa sinut tuntemaan hyvältä ja kehumaan itseäsi joka ikinen päivä niistä asioista.

Tiesitkö, että voit kirjoittaa meille myös nettikirjeitä? Vastaus nettikirjeeseen tulee aina kahden viikon sisällä. Tässä linkki: https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/

Hyvää syksyn alkua toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei.
Kiitos viestistäsi ja kiitos että halusit jakaa mietteitäsi kanssamme. Ongelmasi eivät todellakaan ole mitättömiä vaan aitoja ja oleellisia juuri sinulle sinun elämäntilanteessasi.

Ensinnäkin haluan sanoa, että olet tehnyt hyvää työtä tukemalla veljeäsi jo nyt pitämällä hänen puoliaan, hän epäilemättä arvostaa sitä. Veljesi kamppailee varmasti vaikeiden asioiden ja tunteiden kanssa missä juuri toisten ihmisten ennakkoluulot ja asenteet voivat aiheuttaa lisäpainetta. Useasti läheisillä on huoli juuri siitä mitä muut ajattelevat ja hyväksyvätkö he transsukupuolisen sellaisena kuin on, ihan niin kuin itsekin kirjoitit omasta huolestasi tähän aiheeseen liittyen. On faktaa, että yhä tänään transsukupuolisiin kohdistuu paljon ennakkoluuloja ja syrjintääkin. Siksi onkin erityisen tärkeää, että läheiset asettuvat transsukupuolisen puolelle hyväksymällä hänet juuri sellaisena kuin hän on ja torjumalla kaikki syrjinnän yritykset ja satuttavat kommentit. Tämä viestittää myös muille ennakkoluulojen murtamista. Voisitko esimerkiksi keskustella veljesi kanssa siitä, miten hän toivoisi, että sinä tukisit häntä eri tilanteissa? Veljesi tietää varmasti parhaiten minkälaista tukea hän toivoo.

Kirjoitit viestissäsi vanhempiesi ja isäpuolesi asenteesta asiaan liittyen. Aiheena oman lapsen transsukupuolisuus voi aiheuttaa vanhemmissa paljonkin hämmennystä. Myös mietteitä siitä, josko se olisikin vain ohimenevä vaihe on normaalia. Myös vanhemmat joutuvat käymään läpi ajatusprosessin siitä, mitä tämä muutos tarkoittaa ja miten he voivat lastaan tukea. Tässä myös kaikilla voi mennä oma aikansa ennen kuin pääsee siihen pisteeseen, että muutos ajatusmaailmassa normalisoituu.

On kuitenkin hienoa kuulla, miten hienosti isäsi ja äitisi ovat pystyneet veljeäsi tukemaan monin tavoin. Vaikka äitisi ajattelisikin, että kyseessä voi olla pelkkä vaihe, uskon, että hän ajan myötä ymmärtää ja hyväksyy asian oikean laidan. Voisiko isäpuolesi käytös ehkä viestii siitä, että hän ei oikein tiedä miten hänen kuuluisi toimia asian suhteen? Ihmisten asenteita ja ennakkoluuloja murretaan antamalla tietoa aiheesta. Jos vastaavia tilanteita tulee vastaan uskon, että veljellesi on tärkeää, että hänen puoliaan pidetään. Olisiko mahdollista kertoa isäpuolellesi, että vastaavat kommentit eivät ole hauskoja tai hyväksyttäviä ja kertoa myös miksi? Voisiko hänen käytöstään tai kommenttejaan myös yrittää kyseenalaistaa, että miksi hänen mielestään kyseiset kommentit ovat hauskoja?

Netistä löytää paljon tietoa transsukupuolisuudesta ja siitä, miten transsukupuolista voi tukea. https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/sukupuoli/tietoa-transihmisten-laheisille/vanhemmille/ Tämän linkin takaa löytyy Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen teksti siitä miten vanhempi voi tukea transsukupuolista. Voisitko vaikka antaa sen perheellesi luettavaksi? Sivuilta löytyy muutakin luettavaa, tietoa vertaistukiryhmistä ja paljon muuta tietoa. Käy vaikka itse tutustumassa!

Hienoa, että veljelläsi on noinkin ajattelevainen sisko. Sinun tukesi on hänelle korvaamaton!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei.
Kiitos viestistäsi. Kuulostaa siltä, että sinulla ei ole kotona kaikki hyvin. Kiitos, että halusit jakaa ajatuksiasi tänne.

Ymmärsin viestistäsi, että vanhempasi vaativat sinulta paljon niin kotitöiden kuin koulun suhteen. Hyvin ymmärrettävää, että olet lopen uupunut tilanteeseen, jos et kiitosta tai kannustusta saa tekemästäsi työstäsi. Sinä et todellakaan ole ansainnut huutoa vanhemmiltasi ja on hyvin surullista kuulla, että tunnet itsesi arvottomaksi. Sinä olet hyvinkin vastuuntuntoinen hieno nuori, joka ottaa vastuuta ehkä vähän liikaakin kotona. Sinun pääasiallinen työsi on kuitenkin koulunkäynti ja siinä vanhempasi pitäisi tukea sinua. Onko arvosanojen nostaminen sinun oma vai vanhempiesi toive? Muista, että koulutyön jälkeen pitää jaksamista riittää myös muihin kivoihin asioihin. Se mikä arvosana riittää juuri sinulle on se mitä sinun kuuluu tavoitella. Älä anna kenenkään painostaa itseäsi suorituksiin, jotka aiheuttavat sinulle enemmän stressiä kuin motivaatiota. Myös itsetuhoinen käytöksesi kertoo, että kaikki ei ole hyvin ja toivonkin että saat apua tilanteeseesi nopeasti.

Mietin, voisitko ottaa kotitilanteen puheeksi vanhempiesi kanssa? Voisit vaikka kertoa heille, miten heidän käytöksensä vaikuttaa sinuun ja mitä toivoisit muuttuvan. Olisi myös hyvin tärkeää, että saisit kerrottua vanhemmillesi itsetuhoisesta käytöksestäsi. Se, että kertoisit heille tämän kaiken voisi olla hyvinkin silmiä avaavaa vanhemmillesi ja saada aikaan muutosta hyvinkin nopeasti. Uskon, että vanhempasi todellakin haluavat auttaa sinua. Kannustan sinua myös juttelemaan jonkun ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Koulussasi voit käydä esimerkiksi juttelemassa koulukuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa. He ovat ammattilaisia ja osaavat antaa sinulle juuri sen avun, jota tarvitset ja jonka ansaitset!

Ymmärrän hyvin, että näistä asioista voi olla vaikea puhua vanhempiesi tai jonkun ulkopuolisen kanssa. Jos haluat, voit vaikka kirjoittaa paperille ajatuksiasi, ja antaa sen luettavaksi. Kirjeen pohjalta on kaikkien helppo lähteä keskustelemaan aiheesta enemmän. Jos haluat, voit olla Lasten ja nuorten puhelimeen yhteydessä (suomeksi 116 111, på svenska 0800 96 116). Yhdessä voimme miettiä mitä tehdä ja kehen olla yhteydessä.

Toivon todella, että uskallat hakea apua tilanteeseesi. Sinä ansaitset kaiken avun, jonka voit saada.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä