Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
14.4.2021, 09:02 vastauksena käyttäjälle: Kysy Lasten ja nuorten puhelimesta, MLL:n työntekijä vastaa. #87309
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei Cat,
Päivystäjä saattaa kirjoittaa itselleen muistisanoja ylös, jotta muistaa palata niihin asioihin, joista olette jutelleet. Mitään tunnistettavia tietoja ei kuitenkaan kirjoiteta ylös ja muistiinpanot hävitetään aina yhteydenoton jälkeen. Keskustelut ovat aina nimettömiä ja luottamuksellisia.
Pääset lukemaan lisää MLL:n tietosuojakäytännöistä täältä: https://www.mll.fi/tietosuojaselosteet/mannerheimin-lastensuojeluliiton-yleinen-tietosuojalauseke/
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariHei,
Kiitos viestistäsi!
Aikuisen suositus on juoda 2-3 litraa vettä päivässä, lapsen taas 1-1,5 litraa päivässä. Kerroit, että olet joskus juonut kolme litraa kerralla, mikä kuulostaa todella isolta määrältä. Ei myöskään ole hyvä asia, jos veden juonnin jälkeen tulee huono olo.
Kerroit, että olet ollut hoidossa anoreksian takia. Käytkö siellä edelleen? Pystyisitkö juttelemaan tuosta veden juomisesta esimerkiksi lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa? He osaavat antaa sinulle parhaiten vastauksia veden juontiin liittyen. Jos kamppailet edelleen anoreksian kanssa, niin muista, että sinulla on oikeus saada siihen apua!
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Kiitos viestistäsi!
Aina samoihin harrastuksiin ei löydy enää motivaatiota, vaikka aikaisemminkin olisi ollutkin. Se on ihan luonnollista ja sallittua! Ymmärrän hyvin, että sinua ärsyttää mennä treeneihin, kun motivaatiota ei ole.
Luuletko, että voisit ottaa futiksen lopettamisen puheeksi uudelleen äitisi kanssa? Voisit hänelle kertoa noilla samoilla sanoilla, kuinka sinulla ei ole enää motivaatiota ja treeneihin meneminen ärsyttää.
Kerroit äitisi olevan huolissaan siitä, että jos lopettaisit, niin pelaisit tietokoneella joka päivä. Voisitteko yhdessä äidin kanssa miettiä rajat tietokoneella pelaamiselle? Entä voisitko miettiä jotakin muuta mieluista tekemistä niille hetkille, kun et ole tietokoneella?
Toivottavasti asiasi ratkeaa!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki :D
Kiitos viestistäsi! Hienoa, että päätit kirjoittaa tänne.
Todella kurja kuulla huonosta olostasi ja viestisi herätti minussa huolen. Kerroit, että sinua stressaa ja ahdistaa sekä sinulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia. Kerroit myös, että ruokahalusi on hävinnyt. Kaikki nuo kertomasi asiat ovat sellaisia, joiden kanssa sinun ei pitäisi olla yksin. Sinulla on oikeus saada apua ja tukea itsellesi!
Ihana kuulla, että luokallasi on tyttö, joka on kiinnostunut kuulumisistasi. Hän selkeästi välittää sinusta!
Kerroit, että sinulla ei ole ketään muuta, kenelle voisit tai haluaisit puhua. Kannustaisin sinua kuitenkin kertomaan ajatuksistasi jollekin luotettavalle aikuiselle. Tällainen aikuinen voi olla joku lähipiirisi aikuinen tai esimerkiksi koulussa kuraattori tai terveydenhoitaja ovat sellaisia, kenen kanssa voisit jutella voinnistasi. Voisitko ajatella, että ottaisit vointisi puheeksi jonkun kanssa?
Jos haluat anonyymisti jutella jonkun aikuisen kanssa, meillä on myös Nuortennetissä ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Ethän jää yksin!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Haluun pois kotoa”,
Kiitos viestistäsi!
Kerroit viestissäsi, että et tykkää olla kotona ja siellä ahdistaa, eikä se oikein tunnu kodilta. Kerroit myös ongelmistasi, jotka liittyvät ulkonäköön, ahdistukseen ja itsensä satuttamiseen. Nuo ovat kaikki sellaisia asioita, joihin sinulla on oikeus saada apua.
Ihana kuulla, että sinulla on yksi todella hyvä kaveri, kenen kanssa vietät paljon aikaa. Ikävä kuitenkin kuulla, että kouluun meneminen ahdistaa entisen parhaan kaverin takia. Kuulostaa siltä, että kaverillasi on haasteita, joihin hänenkin tulisi saada apua. Hänen itsetuhoisuutensa ei ole sinun vikasi.
Voisitko ajatella puhuvasi vanhemmillesi, miltä sinusta tuntuu olla kotona sekä muista ongelmistasi? Tai jos vanhemmille puhuminen ei tunnu oikealta vaihtoehdolta, niin onko sinulla lähipiirissäsi jotakin sellaista luotettavaa aikuista, kenelle uskaltaisit kertoa?
Koulussa voit myös mennä juttelemaan esimerkiksi kuraattorille. Hän on ammattilainen, joka on tottunut kohtaamaan monenlaisia haasteita, joita lapset ja nuoret käyvät läpi. Hänelle voit jutella siitä, miltä sinusta tuntuu olla kotona kuin myös muistakin huolistasi.
Joskus puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta. Voit kokeilla hyödyntää Nuortennetin ”Huoli puheeksi” -lomaketta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/huoli-puheeksi-lomake/
Riittää, että täytät lomakkeen ja näytät sen jollekin luotettavalle aikuiselle.Jos haluat nimettömästi ja luottamuksellisesti jutella jonkun aikuisen kanssa, voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116). Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Palvelujen aukioloajat näet täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei 14v tyttö,
Kurjaa kuulla tilanteestasi. Olen kuitenkin iloinen siitä, että kirjoitit ajatuksiasi tänne keskustelupalstalle.
Kerroit, että sinusta tuntuu, että sinulla on masennusta. Oletko kertonut ajatuksistasi tai masennustestien vastauksista kenellekään luotettavalle aikuiselle? Itsetuhoiset ajatukset ja syömisen kanssa olevat haasteet ovat myös sellaisia, joihin sinun olisi hyvä saada apua. Sinulla on ehdottomasti oikeus saada tukea itsellesi! Voisitko ajatella, että kertoisit jollekin lähipiirin aikuiselle voinnistasi? Onko esimerkiksi perhetukikeskuksessa sellaista aikuista, kenelle uskaltaisit kertoa?
Kerroit myös kahdesta tärkeästä kaveristasi. Ikävä kuulla, että sinulla on ollut sellainen olo, että teidän välinne ovat alkaneet hiipua. Kerroit, että jos sanot heille tästä, niin he eivät yrittäisi ymmärtää, vaan puolustaisivat vain itseään. Ymmärrän, että tuon asian puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta, mutta kannustaisin sinua kuitenkin yrittämään. Toisten ihmisten reaktiota ei voi ennustaa, mutta sinulla on kuitenkin oikeus ilmaista tunteesi. Oletko kertonut kavereihin liittyvistä huolista kenellekään aikuiselle? Voisi olla hyvä, jos pystyisit tätäkin asiaa pohtimaan sinulle läheisen aikuisen kanssa.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Idk”,
Kiitos viestistäsi!
Kuinka kauan olet epäillyt itselläsi masennusta? Ikävä kuulla, jos isäsi yleensä ylireagoi ja epäilet, että äitisi ei ottaisi asiaasi tosissaan. Jos epäilet itselläsi masennusta, niin se on sellainen asia, joka tulisi ottaa tosissaan, eikä sitä saisi vähätellä!
Voisitko kertoa vanhemmillesi, että sinulla olisi asia, josta haluaisit puhua, mutta sinua mietityttää heidän reaktionsa? Jos puheeksi ottaminen tuntuu vaikealta, niin voit kokeilla kirjoittaa ajatuksiasi paperille ja näyttää sen vanhemmillesi. Jos kuitenkin vanhemmille puheeksi ottaminen ei tunnu hyvältä, niin voisitko ajatella kertovasi jollekin toiselle läheiselle aikuiselle?
Myös koulussa opettaja, kuraattori tai koulupsykologi ovat sellaisia, kenelle voit kertoa masennusepäilystäsi. He ovat työssään tottuneet kohtaamaan lasten ja nuorten erilaisia haasteita.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Ethän jää yksin!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”lonelylol”,
Kiitos, kun jaoit kokemuksesi! Ikävä kuulla, että et saa unta aikaisemmin. Riittävä uni on tietenkin yksilöllistä, mutta murrosikäinen tarvitsee yössä unta noin 9-10 tuntia. Pari tuntia unta yössä on siis todella vähän.
Nukahtamisen vaikeuksista kannattaa ehdottomasti kertoa jollekin läheiselle aikuiselle. Voit mennä kertomaan asiasta myös koulun terveydenhoitajalle, jotta hän voi kanssasi miettiä, miten voisit saada unen päästä paremmin kiinni.
Täältä Nuortennetin sivulta voit myös lukea aiheesta lisää: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/hyvinvointi/nukkuminen-hyvinvoinnin-perusta/
Parempia unia!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Tarviin apua”,
Kiitos viestistäsi! Ikävä kuulla, että kotona on huono olla! Kodin kuuluisi olla sellainen paikka, jossa voit kokea olosi turvalliseksi. Myös itsetuhoisuus on sellainen asia, johon sinun tulisi saada apua.
Olisi tärkeää, että voisit kertoa kotitilanteestasi ja itsetuhoisuudestasi jollekin turvalliselle ja luotettavalle aikuiselle. Tällainen aikuinen voi esimerkiksi koulussa kuraattori tai opettaja – he ovat sellaisia ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään monenlaisia haasteita. Heille voit kertoa niin kotitilanteesta kuin itsetuhoisuudestakin.
Joskus vaikean asian ottaminen puheeksi voi olla jännittävää. Voit kokeilla myös hyödyntää Nuortennetin ”Huoli puheeksi” -lomaketta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/huoli-puheeksi-lomake/
Voit täyttää lomakkeesta ne kohdat, jotka sopivat tilanteeseesi ja näyttää sen jollekin luotettavalle aikuiselle.Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”niih…07”,
Kiitos viestistäsi! Minulla heräsi iso huoli voinnistasi! Kerroit itsetuhoisesta käytöksestäsi ja se on aina sellainen asia, johon tulee saada apua. Olisi tärkeää, että itsensä satuttamisen tilalle löytäisi muita keinoja pahan olon käsittelemiseen.
Kerroit, miten vanhempasi ovat kehottaneet vain lopettamaan itkemisen sekä miten äitisi on haukkunut sinua. Sinulla on ehdottomasti oikeus itkeä ja tuntea kaikenlaisia tunteita! Silloin, kun itkettää, niin silloin on hyvä antaa itkun tulla. Jos on surua tai paha olla, niin silloin olisi tärkeää, että joku kuuntelisi. Olen todella pahoillani, että vanhempasi eivät ole osanneet olla sinun tukenasi. Haukkuminen on ehdottomasti myös todella väärin, eikä äitisi olisi saanut toimia noin.
Onko sinulla lähipiirissäsi jotain sellaista luotettavaa ja turvallista aikuista, kenelle uskaltaisit kertoa pahasta olostasi ja itsetuhoisuudestasi? Entä voisitko ajatella, että menisit koulussa tapaamaan kuraattoria tai terveydenhoitajaa? He ovat juuri sellaisia ammattilaisia, kenelle voit jutella tämän kaltaisista asioista – heidän tehtävänä on olla sinun tukenasi.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Muista, että olet tärkeä ja arvokas!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Anonyymi,
Kiitos viestistäsi! Itsetuhoisuus on aina sellainen asia, johon tulee saada apua. Hienoa, että olet pohtinut terapiaa! En osaa vastata tuohon kysymykseen, että voidaanko sinut lähettää laitokseen.
Tärkeää kuitenkin olisi, että pääsisit juttelemaan ajatuksistasi ja itsetuhoisuudesta jonkun luotettavan aikuisen kanssa? Tällainen aikuinen voi olla esimerkiksi koulukuraattori tai koulupsykologi. He ovat sellaisia ammattilaisia, jotka ovat tottuneet työssään käsittelemään tämän kaltaisia asioita ja pystyvät olemaan tukenasi.
Entä oletko kertonut itsetuhoisuudestasi jollekin muulle lähipiirisi aikuiselle, esimerkiksi vanhemmalle?
Voit tulla myös juttelemaan anonyymisti meidän ilmaisiin palveluihimme:
Lasten ja nuorten puhelin: suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116)
sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Moi”.
Kiitos viestistäsi! Todella hienoa, että uskaltauduit avautumaan tänne tilanteestasi!
Lyöminen ja muovikulhoilla heittäminen ei ole todellakaan ole sallittua. Vanhempasi eivät saisi käyttäytyä sinua kohtaan noin. Myös huutaminen, muihin vertaileminen ja pukeutumisen arvostelu on todella ikävää sinua kohtaan. Ymmärrän, miksi se tuntuu epäreilulta! Sinulla on oikeus kokea olosi turvalliseksi kotonasi.
Voisitko kertoa kotitilanteestasi kenellekään luotettavalle aikuiselle? Onko sinulla esimerkiksi lähipiirissäsi jotakin aikuista, kenelle uskaltaisit kertoa? Myös koulussa voit kertoa asiasta esimerkiksi koulukuraattorille. Hänen tehtävä on olla koululla sinun tukenasi haastavissa asioissa.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Tarvitsee apuu”,
Kiitos viestistäsi! Kurja kuulla tilanteestasi!
Sinulla on oikeus kokea olosi turvalliseksi niin kotona kuin koulussakin. Oletko kertonut näistä asioista kenellekään luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle? Esimerkiksi koulussa terveydenhoitaja tai kuraattori ovat sellaisia ammattilaisia, kenelle voit luottamuksellisesti kertoa asioistasi. Heidän tehtävä on olla tukenasi sinua varten juuri tämänkaltaisissa asioissa! Olisi tärkeää, että pääsisit kertomaan jollekin ongelmistasi perheesi kanssa. Sinulla on oikeus saada myös apua itsetuhoiseen käytökseen, päihdeongelmiin, ahdistukseen ja kiusaamiseen!
Voit myös anonyymisti ja ilmaiseksi olla yhteydessä meidän palveluihimme:
Lasten ja nuorten puhelin:suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116)
sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/Ethän jää yksin!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Haluan pois”,
Kiitos viestistäsi!
Ikävä kuulla kotitilanteestasi. Isäsi juominen ihan varmasti vaikuttaa siihen, miltä sinusta tuntuu olla kotona. Olet toiminut oikein, kun olet pyytänyt äitiäsi tekemään asialle jotakin. Ikävä kuitenkin kuulla, että tilanteeseen ei ole tullut muutosta. Oletko kertonut äidillesi ajatuksiasi pois muuttamisesta?
Onko sinulla lähipiirissäsi äitisi lisäksi jotakin toista luotettavaa ja turvallista aikuista, kenelle voisit kertoa kotitilanteestasi? Tällainen voi olla esimerkiksi joku sukulainen tai koulussa kuraattori. Olisi tärkeää, että voisit jutella kotitilanteestasi jonkun kanssa.
Jos haluat anonyymisti purkaa tilannettasi, niin meillä on ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Meidän palveluissa voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Tyty,
Kiitos paljon viestistäsi!
Luulen, että et ole yksin ajatustesi kanssa. Puhelimella pääsee käsiksi moniin mielenkiintoisiin sisältöihin ja siitä voi olla iloa monessakin asiassa. Siinä voi kuitenkin olla varjopuolensa – puhelimen käyttö voi myös helposti viedä mukaansa ja siitä voi tulla liiallista.
On hienoa, että tunnistat sen, että puhelin vie aikaasi ja sinun on vaikea olla ilman sitä. Niin kuin sanoitkin: puhelimesta irtautumisen tekee vielä haastavammiksi se, kun se on koko ajan saatavilla. Irrottautuminen tällaisesta voi olla vaikeaa, mutta olet ottanut jo ison askeleen eteenpäin, kun kirjoitit ajatuksiasi tänne!
Nuortennetin sivuilta voit lukea lisää tähän aiheeseen liittyen: https://www.nuortennetti.fi/netti-ja-media/digihyvinvointi/
Kerroit myös, että sinulla on yksi kaveri. Haluaisitko tutustua uusiin ihmisiin ja saada lisää kavereita? Entä onko sinulla mielenkiinnon kohteita, jotka eivät liittyisi välttämättä puhelimeen?
Voisitko ajatella kertovasi näistä ajatuksistasi puhelimen käyttöön liittyen jollekin luotettavalle aikuiselle? Esimerkiksi jollekin lähipiirisi aikuiselle tai vaikka koulussa opettajalle tai kuraattorille. Olisi tärkeää, että saisit tukea koulunkäyntiin ja stressinhallintaan sekä tukea puhelimenkäytön hallitsemiseen.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit