Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei!

Kiitos viestistäsi. Hyvä, että yrität ottaa selvää asioista, jotka sinua pohdituttavat. Olen tosi iloinen, että olet päässyt kuraattorin kautta terapiaan. Siellä sinun on mahdollista käydä läpi kaikkia sinua mietityttäviä asioita, kertoa kaikesta mitä päässäsi liikkuu ja saat apua niiden käsittelyyn.

Olen pahoillani, että vanhempasi kärsivät erilaisista psyykkisistä sairauksista ja siitä, että isäsi on menehtynyt. Lämpimät osanottoni. Toivottavasi äitisi saa nyt hyvää apua niin, että pystyy olemaan elämässäsi mukana sen verran, kun se on mahdollista eikä sinun tarvitsisi kantaa huolta hänestä. On hyvä, että asut nyt sijaiskodissa, jossa sijaisvanhemmillasi on paremmat mahdollisuudet pitää sinusta huolta ja olla tukenasi. Sillä tavalla äidilläsikin on enemmän voimia huolehtia itsestään.

Terapiasta huolimatta koet edelleen tarvetta satuttaa itseäsi ja sinulla on kuoleman ajatuksia. Olen tästä tosi pahoillani ja toivon, että terapia auttaa vähitellen niin, että olosi helpottuisi.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sinun kannattaa kertoa aina täysin rehellisesti terapeutillesi, kuinka voit ja minkälaisia ajatuksia sinulla on. Vain sillä tavalla hän pystyy auttamaan sinua parhaalla mahdollisella tavalla. Luulen, että vanhempasi saattavat jo tietää itsetuhoisuudestasi, joten en usko, että siitä heille joka kerta erikseen kerrotaan. Mutta en tietenkään tiedä tätä aivan varmaksi. Jotta saat varmasti oikean vastauksen kysymykseesi, sinun kannattaa kysyä sitä suoraa terapeutiltasi. Voit kysyä esimerkiksi, että millaiset asiat ovat sellaisia, joista hänen täytyy kertoa vanhemmillesi ja mitkä ovat sellaisia, jotka jäävät teidän kahden välisiksi asioiksi.

Samoin teidän kannattaa jutella seuraavalla käynnillä myös siitä, milloin hän ajattelee, että osastojakso olisi sinulle hyväksi. Osastojaksoista jutellaan aina yhdessä ja punnitaan siitä, onko siitä siinä tilanteessa hyötyä. Psykiatrisia osastoja on myös 14-vuotiaille, mutta kovin pitkiä aikoja siellä ei yleensä vietetä.

Näistä asioista on tosi tärkeää jutella ja olen iloinen, että kysyit niistä. Valitettavasti en pysty antamaan sinulle tarkkoja vastauksia. Parhaat vastaukset niihin saatkin omalta terapeutiltasi. Nämä ovat kuitenkin normaaleja aiheita jutella eli ota ne vain rohkeasti hänen kanssaan puheeksi.

Toivon, että alat pikku hiljaa voimaan paremmin. Luota vain aikuisiin, jotka ovat ympärilläsi ja anna heidän olla tukenasi.

Lämpöisin ajatuksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Arpi riippuu tekniikasta, jota luomen poistamisessa käytetään. Se voi olla joko haalea ja viivamainen tai sitten se voi olla niin haalea, ettei sitä edes erota.

Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Moi ”Poni”!

Olipa hyvä, että päätit kirjoittaa tänne! Kun on vaikeaa, niin silloin ei pidäkään jäädä ajatustensa kanssa yksin. Oli tosi ikävä kuulla, että olet kärsinyt paniikkikohtauksista ja migreenistä sekä alaselän rakennevika on pahentunut.

Paniikkikohtaukset ovat varmasti pelottavia ja kamalia. Uskon, että et ole yksin tämän kokemuksen kanssa! Kaksi päivää kestävät migreenikohtaukset kuulostavat tosi ikäviltä sekä näiden lisäksi sinulla on vielä alaselkä tosi kipeä. Ei mikään ihmekään, että paniikkikohtausten ja fyysisten kipujen kanssa ahdistaa ja tuntuu, ettei jaksaisi.

Koska sinulla on lääkkeet, niin olet varmastikin käynyt lääkärissä. Lääkärille olisikin hyvä kertoa, että migreeni on paha lääkkeistä huolimatta ja alaselkä on kipeä. Onko sinulla tiedossa lääkärikäyntiä tai voisitko sellaisen varata yhdessä sijaisäitisi kanssa?

Paniikkikohtauksiin on mahdollista saada apu ja tuke myös! Oletko niistä kertonut kenellekään ammattilaiselle, esimerkiksi lääkärille?

Jos tuntuu, että ei jaksa ja on huono olla, niin se on aina hyvä syy mennä juttelemaan ammattilaisen kanssa uudestaankin. Koululla voi mennä juttelemaan esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Tosi tärkeää myös on, että pystyisit vaikeina hetkinä tukeutumaan läheisiin aikuisiin. Olikin ihana kuulla, että sinulla on ihana sijaisäiti!

Meille voi soittaa myös ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattailemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki palvelumme ovat luottamuksellisia ja nimettömiä! Voit tulla juttelemaan ihan mistä tahansa asiasta, oli se sitten jokin mieltä painava juttu tai jos kaipaa vain juttuseuraa.

Paljon voimia alkavaan vuoteen! Toivottavasti vointisi helpottaisi pian!

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Poni,

Onpa ikävä kuulla, että olet riidellyt isäsi kanssa. Usein jos vanhempi huolestuu tai pelästyy jotain, voi reaktiona ollakin suuttumus ja huutaminen. Voi siis hyvin olla, että isäsi haluaa pitää puoliasi, vaikka ei ole sitä sinulle osannutkaan näyttää.

Toivon, että olette saaneet jo isän kanssa sovittua asian ja olosi on helpottanut. Halutessasi voit myös pyytää poikakaveria poistamaan kuvan, jotta siitä ei aiheudu sinulle myöhemmin huolta tai harmia.
Kaikkea hyvää sinulle <3

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi. Olipa kurja kuulla perheesi riidoista ja äitisi käytöksestä. Surullista on myös, että veljeäsi on kiusattu koulussa. Tuo ystävän myrkyllinen käytöskään ei ole varmasti ollenkaan mukavaa. Ymmärrän, että voi olla tosi raskasta elää tuollaisessa ympäristössä.

Olisi tosi tärkeää, että vanhempasi havahtuisivat miettimään perhetilannetta sinun (tai teidän molempien lasten) kannalta. Jos omassa elämässä on hankaluuksia, voimia ei aina riitä muiden ihmisten ajatteluun. He ovat kuitenkin vanhempianne ja on heidän vastuullaan hakea apua siihen, että he pystyisivät paremmin olemaan teidän tukenanne ja pitää tunnelman kotona sellaisena, että siellä on kaikkien hyvä olla.

Pystytkö juttelemaan tästä asiasta jommankumman kanssa? Onko toinen heistä vastaanottavaisempi tai läheisempi sinulle? Keksisitkö jonkun sellaisen rauhallisen tilanteen, jossa saisit olla kaksin tämän vanhemman kanssa ja kertoa rauhassa siitä, miltä tämä kaikki sinusta tuntuu ja millaista kotona on? Se voisi avata vanhempasi silmät ja auttaa häntä näkemään tilanteen sinun kannaltasi.

Jos puhuminen kotona ei onnistu tai siitä ei ole apua, on parempi kääntyä jonkun ulkopuolisen puoleen. Koulussa esimerkiksi kuraattori on sellainen, jonka työnkuvaan kuuluu oppilaiden auttaminen silloin, kun kotona on jotain hankalaa, kuten juuri vanhempien riitely. Voisitko varata ajan hänen luokseen ja kertoa, millaista kotonasi on? Hän voisi auttaa vanhempiasi ottamaan sinut paremmin huomioon. Vanhempiesi on mahdollista saada ulkopuolista apua riitoja aiheuttaviin asioihin, jos he sitä vain haluavat. Jos koulussasi ei ole kuraattoria, voit jutella asiasta myös terkkarille tai opettajallesi.

Olisi hyvä, että kotona puhuttaisiin avoimesti pikkuveljesi autismista, mikäli hänellä sellainen on. Sinunkin olisi tärkeää tietää, miten se vaikuttaa hänen ajattelutapaansa ja kuinka asiat kannattaa tehdä niin, että ne ovat hänelle helpompia. Silloin hänen on helpompi olla eikä riitoja tule niin paljoa.

Voit myös milloin tahansa soittaa meille numeroon 116 111 tai tulla chattiin juttelemaan. Olemme täällä sinua varten! Kaikki palvelumme ovat auki vuoden jokaisena päivänä eivätkä maksa sinulle mitään.

Olet ottanut esiin tosi tärkeän asian, sillä kodin kuuluisi olla sinulle turvapaikka, missä sinun olisi hyvä olla ja voisit puhua rauhassa kaikista asioista ja sinua missä sinua tuetaan ja autetaan, vaikka silloin tällöin jotain riitaakin olisi.

Lämpimin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Onpa tosiaan harmillista, jos isäsi kohtelee sinua eri tavalla kuin muita lapsiaan. Ymmärrän hyvin, että se suututtaa ja harmittaa eikä siitä varmasti ole helppoa puhua hänen kanssaan.

Mietin, että pystyisitkö joskus rauhallisena hetkenä puhumaan asiasta äitisi kanssa? Tai oletko jo puhunut asiasta hänen kanssaan? Sellainen tilanne olisi hyvä, jossa hän ei pysty lähtemään pois, vaan joutuisi oikeasti kuuntelemaan sinua ja sitä, miltä tilanne sinusta tuntuu. Tällaisia hetkiä voi olla esimerkiksi automatkat. Miltä kuulostaa?

Ehkä hän on tosiaan huomannut itsekin tämän asian ja voisi puhua siitä isäsi kanssa. Olisi tosi tärkeää, että isäsi saisi tietää, miten paljon tämä hänen käyttäytymisensä sinuun vaikuttaa. Samalla hän saa sinut etääntymään hänestä eikä varmasti ole hänen tarkoituksensa.

Jos et pysty juttelemaan siitä äitisi kanssa, niin ehkä voisit jutella siitä koulusi kuraattorille? Hänen tehtävänään on auttaa myös perheisiin liittyvissä asioissa. Vaikka hän ei ottaisikaan yhteyttä vanhempiisi, niin ehkä hän osaa neuvoa sinua omalta osaltaan.

Myös me täällä Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissä kuulemme mielellämme, miten asia on edennyt ja voimme pohtia sitä kanssasi lisää. Numeromme on 116 111 ja olemme täällä vuoden jokaisena päivänä. Myös chat on auki joka päivä. Kaikki palvelumme ovat täysin maksuttomia ja anonyymejä.

Hyvä, että haluat tehdä asialle jotain – ei ole oikein, että sinua kohdellaan perheessäsi eri tavalla kuin muita.

Lämmöllä
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki ”Poni”,

Kiitos, kun kommentoit viestiketjuun ja jaoit rohkeasti omia kokemuksiasi. On ikävää ja huolestuttavaa kuulla, että sinulla on olo, että haluaisit kuolla.

En tunne sinua, enkä tiedä, mitä kaikkea olet käynyt läpi, mutta usein siellä vihan tunteiden ja raivon taustalla on monenlaisia asioita. Silloin, kun raivo iskee, niin noilla kiinnipidoilla ollaan varmasti siinä hetkessä haluttu juurikin rauhoittaa tilanne sekä huolehtia, että sinulle itsellesi ei satu mitään. Nuo tilanteet ovat varmasti sinulle tosi raskaita.

Onko noita kiinnipitotilanteita käyty jälkikäteen kanssasi läpi? Entä oletko saanut tukea siihen, miten vaikeita tunteita voisi helpottaa ennen kuin ne menevät raivariin asti? Joskus omien tunteiden hallitseminen voi olla haastavaa ja silloin siihen tulee saada tukea! Toivonkin, että sinulla olisi siellä joku sellainen turvallinen aikuinen, kenelle voisit puhua mieltä painavista asioista ja joka osaisi yhdessä kanssasi miettiä, miten oloasi voisi helpottaa, että tilanteet eivät menisi pahaksi.

Täältä Nuortennetin ”Apua ja tukea” -osiosta voit lukea, miten huolia voi ottaa puheeksi ja millaista apua on mahdollista saada: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/

Meille voi soittaa myös ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), jos haluaa jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa. Voit tulla myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Nuorten Tukilinja päivystää myös joka arki-ilta samasta numerosta.

Olet tärkeä ja arvokas! <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Moi!

Kiitos viestistäsi! Oli kurja kuulla, kuinka koet huonommuutta liikkumisestasi ja syömisestäsi sekä olet epävarma kehostasi. Jos vaikeat ajatukset painavat mieltä, niin se kyllä vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen. Silloin onkin tärkeää, jos ajatuksiaan pystyy purkamaan, aivan, kuten sinä teit nyt kirjoittamalla tänne.

Sitä helposti voi alkaa vertailemaan itseään muihin, oli sitten kyse liikkumisesta, syömisestä, kehosta tai jostakin muusta. Joku voi käydä treeneissä monta kertaa viikossa ja joku harrastaa harvemmin tai ei ollenkaan. Joskus voi tuntua siltä, että ympärillään ei näe samankaltaisia kehoja kuin itsellä on ja siitä voi tulla olo, että erottuisi joukosta. Myös esimerkiksi sosiaalinen media ei aina näytä sitä, kuinka monenlaisia kehoja on olemassa. Kaikki kehot ovat ihan yhtä arvokkaita!

Oli tosi ikävä kuulla, että kehoasi on kommentoitu ikävästi ja ymmärrän, että se on aivan varmasti satuttanut. Joskus tuollaiset kommentit voivat kummuta sanojan omasta pahasta olosta tai epävarmuudesta, mutta se ei missään nimessä oikeuta puhumaan tuolla tavalla. Oletko kertonut kenellekään aikuiselle tästä? Kenenkään ei tarvitsisi joutua kuulemaan tuollaista ja aikuisten tehtävänä on puuttua kaikenlaiseen kiusaamiseen.

Toivoit saavasi vinkkejä liikunnan ja terveellisen ruokavalion lisäämiseen. On hienoa pohtia liikunnan ja monipuolisemman ruokavalion lisäämistä, mutta se on kuitenkin ikävää, kuinka paljon se tuntuu aiheuttavan sinulle huonommuuden tunnetta. Sehän on esimerkiksi tosi hieno juttu, että sinulle tulee jonkin verran arkiliikuntaa!

Joskus se voi olla hyväksi, että omia liikunta- ja ruokailutottumuksiaan pohtii jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Oletko pystynyt läheisten aikuistesi kanssa pohtimaan näitä teemoja? Kouluterveydenhoitajalta saa varmasti asiaan myös tukea ja hänen kanssaan voi yhdessä pohtia asiaa. Olisi tosi tärkeää myös, että samalla voisit kertoa noista vaikeista ajatuksistasi, mitä sinulla on esimerkiksi omaa kehoasi kohtaan. Olisi tärkeää, että saisit vahvistusta itsellesi siitä, että kehosi on hyvä ja riittävä juuri tuollaisena.

Eri vinkit toimivat eri ihmisillä ja sen takia haluankin kannustaa sinua pohtimaan asiaa lähipiirissäsi olevien aikuisten kanssa, koska he tuntevat sinut ja arkesi parhaiten. Minulle tulee kuitenkin mieleen, että voisitko lähteä miettimään näitä asioita siltä kantilta, mitkä liikkumisen muodot ja mitkä ruuat ovat sinulle mieluisia? Voisiko niitä itselle mieluisia juttuja hiljalleen lisätä arkeen? Toivottavasti tähän viestiketjuun nuoret kirjoittaisivat omia kokemuksiaan myös!

Jos haluat purkaa ajatuksiasi nimettömästi ja luottamuksellisesti, niin voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Voit myös tulla chattailemaan tai kirjoittaa nettikirjeen!

Liikunnan ja tasapainoisen ruokavalion on tarkoitus tuoda hyvää oloa, mutta kehoasi sinun ei tarvitse muuttaa. Olet hyvä ja arvokas juuri tuollaisena. <3

Rauhallista joulunaikaa toivottaen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä