Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei!

Kiitos viestistäsi. Onpa ikävä kuulla, että sinua on kiusattu noin pitkään. Ilmeisesti aikuiset tiesivät siitä, kun vaihdoit sekä koulua että harrastusta, jolloin kiusaaminen loppui? Hienoa, ettei sinua enää kiusata! Vaikka ajattelenkin kyllä, että on väärin, että se, jota kohdellaan huonosti, joutuu väistämään. Silloin nämä huonosti käyttäytyvät eivät välttämättä opi, että heidän täytyy muuttaa toimintaansa. Mutta olen joka tapauksessa iloinen, että saat nyt olla rauhassa kiusaamiselta.

Olen myös iloinen, että sinulla on tuo yksikin kaveri! Toivottavasti teillä on hauskaa yhdessä ja voitte olla toisillenne avoimia ja rehellisiä, pystytte luottamaan toisiinne ja pidätte toistenne puolta. Yksikin kaveri riittää – on tärkeää voivansa tuntea, että on jollekin tärkeä ja että on joku, jonka kanssa viettää aikaa.

Voit kuitenkin huonosti ja se on ihan ymmärrettävää, jos sinua on kohdeltu huonosti viisi pitkää vuotta. Sellaisesta ei välttämättä toivu ihan heti eikä aina ilman ammattiapua. Myös isäsi sairastuminen on asia, joka jo yksinään aiheuttaa sinulle varmasti suurta huolta. Jos isäsi masennus on diagnosoitu, hän oletettavasti saa siihen apua ja on muutoin edelleen sama oma itsensä. Toivon siis, ettet liikaa huolehtisi isästäsi, vaan pystyisit luottamaan siihen, että hän saa apua ja voi joskus taas hyvin.

Onkin tosi hienoa, että olet miettinyt kuraattorille menemistä. Olisi tosi tärkeää, ettet jäisi nyt yksin noiden kaikkien huolien ja tunteiden kanssa. Kuraattori ei automaattisesti kerro vanhemmillesi, että käyt hänen luonaan juttelemassa eli varaa vain rohkeasti aika! Voit vaikka heti alkajaisiksi kysyä, että mitkä on sellaisia asioita, joista hän ottaa yhteyttä vanhempiisi ja mistä kaikista asioista voit jutella pelkäämättä, että hän ottaa yhteyttä kotiisi.

Vaikka sinusta tuntuu, että kaikki menee huonosti, toivon, että sinulla on joka päivä myös hetkiä, jolloin saat nauttia olostasi eikä sinun tarvitse ajatella kaikkia elämäsi murheita. Ongelmia täytyy tietenkin työstää, mutta toivottavasti ne eivät ole mielessäsi ihan aamusta iltaan. Ansaitset nimittäin myös nauttia elämästäsi, pitää hauskaa kaverisi kanssa ja huomata myös sen kaiken hyvän, mitä tässä maailmassa on.

Jos haluat, voit aina myös soittaa meille tai ottaa yhteyttä chatissä tai kirjepalvelussa. Numeromme on 116 111 ja palvelumme ovat auki vuoden jokaisena päivänä.

Lämpimin ajatuksin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi. On tosi kurja kuulla, että sinulla on tunne siitä, että vanhempasi eivät rakasta sinua ja he vaativat sinulta täydellisyyttä. Asia selvästi aiheuttaa sinulle huonoa oloa, jopa siinä määrin, että se on saanut sinut satuttamaan itseäsi. Hyvä kuitenkin, että päihteiden käyttö on loppunut ja pulmat syömisenkin kanssa ovat jo paremmalla tolalla.

Toivoisin niin, että saisit tuntea kotona olevasi rakastettu ja riittävä juuri sellaisena kuin olet. On väärin vaatia sinulta täydellisyyttä tai ylipäätään liikaa. Sinun olisi tärkeää saada tuntea olosi rakastetuksi ja hyväksi huolimatta siitä, kuinka hyviä arvosanoja saat. Sinussa on valtavasti muitakin puolia kuin vain koulumenestys. Hyvään ja onnelliseen elämään ei tarvita hyviä koenumeroita, eikö? Se, millaisia tavoitteita koulussa on ja mitä haluat elämältäsi, on yksin sinun asiasi. Totta kai hyvä koulumenestys avaa enemmän ovia ja tämä vanhemmillasikin varmasti on ajatuksena, mutta hyvät numerot eivät saa tarkoittaa sitä, että voit huonosti.

Viiltely on monille vanhemmille vaikea asia ymmärtää ja sulattaa. Olen tosi pahoillani siitä, etteivät omat vanhempasi osaa tukea sinua siinä. On myös väärin uhata laitoksella. Se kertoo minulle isäsi hädästä ja huolesta siitä, ettei hän osaa auttaa sinua, mutta haluaa sinun olevan turvassa. Kukaan vanhempi ei voi vain laittaa lasta laitokseen, vaan siihen vaaditaan aina sosiaalityöntekijän päätös. Ajattelen myös, että vanhemmillasi saattaa olla paljon huolia ja ajatuksia, joita eivät osaa nyt kanavoida oikein niin, että pystyisivät tukemaan sinua.

Tämän vuoksi minusta olisi tosi ihanaa, jos pystyisit kertomaan kotitilanteestasi kuraattorille. On ymmärrettävää, että se tuntuu pelottavalta. Hän ei kuitenkaan saa kertoa tilanteestasi kaikille, ainoastaan heille, keille kertominen auttaa sinua.

Hän saattaa esimerkiksi ottaa kanssasi puheeksi sen, että perheesi voisi hyötyä sosiaalityöntekijöiden avusta ja ehdottaa siksi lastensuojeluilmoituksen tekemistä sinusta. Sosiaalityöntekijät voisivat silloin jutella vanhempiesi kanssa ja kertoa heille, kuinka he voisivat tukea sinua paremmin. Sen lisäksi kuraattori voisi jutella suoraa myös vanhempiesi kanssa ja auttaa heitä ymmärtämään tilanne sinun kannaltasi ja puhua siitä, mitä liialliset paineet ovat saaneet aikaan. Kenellekään muulle en usko hänen asiasta puhuvan ja näistäkin hän juttelee varmasti ensin sinun kanssasi.

Tärkeintä olisi, että tilanne kotona muuttuisi ja voisit taas hyvin, eikö niin? Vanhempiesi toiminta ei ole sinun vastuullasi, vaan tarvitset siihen jonkun aikuisen apua. Aikuisten tehtävänä on luoda kodistasi sellainen paikka, jossa sinua tuetaan ja jossa sinun on hyvä olla.

Toivonkin sydämestäni, että varaisit ajan kuraattorille. Jos asioista on vaikea puhua ääneen, voisit vaikka kirjoittaa hänelle, että sinulle asetetaan kotona liian isot paineet, mikä on johtanut viiltelyyn, pulmiin syömisessä, päihteiden käyttöön ja jopa kuoleman ajatuksiin. Tällaisesta viestistä hän tietää heti, mistä on kyse.

Voit myös soittaa meille (numeromme on 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa kirjepalveluumme, jolloin voimme jatkaa kirjeenvaihtoa pidempäänkin. Kaikki palvelumme ovat täysin ilmaisia ja avoinna joka päivä. Ethän jää yksin!

Halauksin,
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Hyvä, että kirjoitit tilanteestasi. Olen tosi, tosi pahoillani kaikkien aikuisten puolesta, jotka eivät pidä sinun puoltasi tai huolehdi sinun turvallisuudestasi. On todella väärin, että joudut kestämään koulussa tuollaista kohtelua.

Olet tehnyt aivan oikein kertoessasi tilanteestasi vanhemmille, kuraattorille sekä opettajille. Jonkun täytyy puuttua kiusaamiseen. Olisiko vielä joku opettaja, jolle et ole kertonut? Entä terkkari ja koulun rehtori, joka on opettajien esimies? Entä onko koulussasi tukioppilaita? Heidänkin tehtävänään on pitää huolta, ettei koulussa ole kiusaamista ja myös heidän puoleensa voit kääntyä. Yksi mieleeni tuleva keino olisi myös laittaa yhteinen viesti Wilmassa (jos koulussanne on käytössä se tai muu vastaava) ja kirjoittaa siinä kaikille opettajillesi, terkkarille, kuraattorille ja rehtorille yhteisesti kiusaamisestasi ja kysyä, mitä he aikovat tehdä jatkossa, jotta voisit käydä turvallisesti koulussa?

Jokaisessa koulussa pitää lain mukaan olla kiusaamisen vastainen suunnitelma ja koulun aikuisten tehtävä on huolehtia oppilaiden turvallisesta koulunkäynnistä. Tuo suunnitelma on julkinen asiakirja ja voisit pyytää sitä nähtäväksi. Voit myös sanoa, että teet opettajista kantelun, mikäli koet etteivät he tee heille kuuluvia tehtäviä eli takaa sinun turvallisuuttasi koulussa. Myös lapsi voi tehdä kantelun. Löydät oikeusasiamiehen lapsille ja nuorille suunnatut sivut googlaamalla ”kantelu oikeusasiamies lapsi”.

Erityisesti, jos kiusaaminen on fyysistä, voit tehdä siitä ilmoituksen poliisille. He itse asiassa suosittelevat, ettei koulu ratkoisi fyysiseen väkivaltaan liittyviä tapauksia itse, vaan että niistä tehtäisiin aina rikosilmoitus. Ilmoituksen tekemiseen netissä vaaditaan verkkopankkitunnukset, mutta jos asut lähellä poliisilaitosta, voit myös mennä sinne paikan päälle. Ilmoitusta varten olisi hyvä, jos olisit merkinnyt tarkasti muistiin tapahtumat ajankohtineen. Poliisin ottaminen mukaan on selkeä merkki kiusaajille, että heidän toimintansa on yksinkertaisesti väärin eikä se saa jatkua. Jos fyysisestä väkivallasta jää jälkiä, on tärkeää kuvata jäljet tai käydä näyttämässä niitä terkkarille tai päivystykseen, jolloin niistä jää merkintä tietokantaan.

Olen todella pahoillani, että olet tässä tilanteessa aivan yksin ja että tuntuu siltä, että joudut itse huolehtimaan omasta turvallisuudestasi koulussa. Näin ei missään nimessä pitäisi olla. Toivonkin sydämestäsi, että löytäisit koulustasi jonkun aikuisen, joka alkaisi pitämään sinun puoliasi. Tai sitten voit miettiä, onko sinulla sukulaista (tätiä, setää, kummia tai isovanhempaa), jolle voisit tästä kertoa ja sanoa, ettei kukaan auta sinua.

Voit myös aina soittaa meille tai tulla chattiin juttelemaan. Numeromme on 116 111 eikä soittaminen maksa sinulle mitään. Saat jutella niin kauan, kun haluat tai soittaa niin usein, kuin hyvältä tuntuu. Yhteydenotot ovat aina anonyymejä ja luottamuksellisia. Voimme myös tehdä sinusta ja kohtelustasi lastensuojeluilmoituksen, mutta vain, jos haluat. (Sellaisen toki voit tehdä myös itse oman kuntasi nettisivuilla ja kokeilla, jos siitä olisi apua.)

Olet tärkeä ja haluankin valaa sinuun uskoa, että tässä maailmassa on myös hyviä ihmisiä ja heitä, jotka haluaisivat taatusti olla kaverisi, jos vain oppisivat tuntemaan sinut.

Lämpimin halauksin ja sinua ajatellen
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos viestistäsi! Otamme aina mielellämme vastaan kaikenlaista palautetta ja onkin hienoa, että kirjoitit tästä meille.

Nuortennetti on paikka, jossa jokainen saa kirjoittaa haluamistaan asioista ja jokaisen kirjoittajan asia on tärkeä. On myös todella hienoa ja tärkeää, että vaikeassa tilanteessa olevat lapset ja nuoret hakevat tukea keskustelupalstaltamme.

Jos kaipaa apua ja aikuisen vastausta, niin silloin voi laittaa viestin suoraan ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -palstalle. Haluamme jokaiselle tukea kaipaavalle kirjoittajalle kirjoittaa huolellisen vastauksen ja tällöin viesti julkaistaan vasta samaan aikaan, kun vastaus on saatu kirjoitettua. Tämän takia näiden viestien julkaisussa voi mennä pidempi aika kuin muilla palstoilla.

Jos tarvitsee keskustelutukea nopeammin, niin sitä on mahdollista saada myös Lasten ja nuorten puhelimesta (p. 116 111) ja chatista. Lisätietoa ja aukioloajat löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Puhelin ja chat ovat aina täysin luottamuksellisia, nimettömiä ja ilmaisia.

Kiitos vielä palautteestasi ja lämpimistä sanoistasi!

Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi. On todella tärkeää ottaa esiin epämiellyttävä kosketus ja puuttua siihen. On totta, etteivät tällaiset koskettelijat välttämättä tee sitä pahalla, mutta kosketukseen pitää olla aina lupa eikä se saa koskaan tuntua pahalta, oudolta tai ahdistavalta. Jos et pidä hänen koskettelustaan, tai siitä tulee inhottava olo, on sen ehdottomasti loputtava. Sinun ei tarvitse perustella sitä sen enempää, riittää että sanot ettet pidä siitä. Ymmärrän kyllä, että siitä puhuminen voi olla vaikeaa. Mietitäänpäs tähän yhdessä jotain ratkaisua.

Vaikka puhuminen hänelle suoraan voi olla vaikeaa, niin onnistuisiko se silloin, kun tällainen tilanne ei ole tapahtumassa juuri siinä hetkessä? Voisitko vaikka joskus ennen tai jälkeen treenien sanoa hänelle, että kun hänellä on tapana pitää kättä ”näin” tai ”tässä” tai ottaa kiinni ”tästä tai täältä”, niin itse asiassa et pidä siitä. Samalla voit esittää toiveen, että hän ohjaisi sinua vain sanallisesti tai ainakin kysyisi lupaa, jos ohjaaminen vaatii välttämättä koskettamista. Toinen tapa on laittaa siitä hänelle viestiä ja kertoa siinä, että tiedät hänen koskevan muita, mutta että sinä et pidä kosketuksesta ja toivot, että hän ohjaa sinua vain sanallisesti. Kolmas ehdotukseni on, että kerrot asiasta vanhemmillesi/huoltajillesi ja he ottavat valmentajaan tai seuran johtoon yhteyttä.

Vaikka muut sanovatkin, että koskettelu ei heitä haittaa, niin voi olla, että kukaan ei kehtaa myöntää sitä. Voi siis olla, että teet muillekin palveluksen ottamalla asian puheeksi. Toki jotkut sietävät enemmän toisten ihmisten kosketusta kuin toiset ja sekin on ihan ok. Mutta valmentajan pitäisi osata ottaa tämä huomioon ja kysyä lupaa aina, kun koskee valmennettaviinsa. Tämä olisi hänelle hyvä muistutus asiasta. Sama koskee hellittelynimien käyttöä, josta on hyvä myös sanoa hänelle.

Jos haluat jutella asiasta ja sen etenemisestä, niin voit milloin tahansa soittaa meille numeroon 116 111 tai tulla chattiin juttelemaan. Palvelumme ovat auki joka päivä eivätkä ne maksa sinulle mitään.

Terveisin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos, kun kirjoitit! Olen todella ylpeä sinusta, että rohkeasti kerroit ajatuksistasi. Oli surullista kuulla, kuinka huonosti olet voinut.

Kun on voinut huonosti jo pitkään, niin voi tulla olo, että ei enää meinaisi jaksaa. Synkimmistäkin ajatuksista on mahdollista kuitenkin päästä ylös, vaikka nyt olo tuntuisikin toivottomalta. Yksin ei tarvitse jaksaa, vaan pahaan oloon tulee aina saada tukea. Matka kohti parempaa oloa ei ole aina helppo ja nopea, vaan se voi viedä aikaa, mutta sinulla on mahdollisuus vielä voida hyvin ja olla onnellinen. Onkin todella tärkeää, että olet alkanut saamaan apua. Avun hakeminen ja saaminen voivat joskus tuntua ristiriitaisilta, ja kirjoititkin, että et ole enää varma, haluatko apua ollenkaan. Toivoisin kuitenkin kovasti, että ottaisit vastaan apua.

Olet ehkä kertonut jo voinnistasi jollekin tai joku on huomannut pahan olosi, koska olet alkanut saamaan apua, mutta haluan vielä kannustaa sinua kertomaan rehellisesti vaikeimmistakin ajatuksista jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Oli se aikuinen sitten terveydenhoitaja, kuraattori, oma lähiaikuinen tai joku muu, niin on tärkeää, ettet jää ajatustesi kanssa yksin.

Jos haluat purkaa ajatuksiasi nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa, niin voit soittaa myös meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki palvelumme ovat nimettömiä, luottamuksellisia ja ilmaisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Toivon kovasti, että näkisit taas, että elämäsi on elämisen arvoinen ja kuinka tärkeä sinä olet. <3

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Hyvä kun otit yhteyttä. Onpa ikävä kuulla, että sinun ei ole hyvä olla kotona, vanhempien kanssa tulee riitaa ja viiltelet.

Viiltely kertoo, että sinulla on tosi paha olo. Olen kuitenkin iloinen, että pystyit olemaan nuo kaksi viikkoa ilman, että satutit itseäsi. Seuraavan kerran, kun sinulle tulee hankala paikka, niin voisit muistella, mitä ennen teit, kun riitelitte etkä vielä viillellyt. Mikä muu sinua voisi rauhoittaa? Musiikin kuuntelu, ulkona kävely tai viestittely jonkun kaverin kanssa?

Joka tapauksessa olisi tärkeää, että joku auttaisi teitä tulemaan toimeen vanhempiesi kanssa niin, että pystyisitte keskustelemaan toistenne kanssa ilman riitelyä. Totta kai koulu on tärkeää, mutta se ei voi mennä hyvinvointisi edelle. Moni muukin asia on tärkeää ja kouluasioita voi aina tehdä myös jälkeen päin tai korottaa numeroita, jos joskus on kausia, ettei opiskeluun ole voimia.

Luuletko, että voisit kertoa koulusi kuraattorille kodissa tapahtuvasta riitelystä sekä viiltelystä? Hän osaa auttaa sinua ja jutella myös vanhempiesi kanssa niin, että he ymmärtäisivät sinua paremmin.

Laitokseen voi kyllä joskus mennä muutamaksi päiväksi, jos tilanne äityy pahaksi, mutta päätöksen tekee aina lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Kuraattori voi olla heihin yhteydessä, mikä tilanne kotonasi todella vaatii sitä. Isommissa kaupungeissa on myös SPR:n Nuorten turvataloja, joihin voi ottaa yhteyttä ympäri vuorokauden tai mennä vain paikan päälle, jos tuntuu että kotona on mahdotonta olla. Niiden yhteystiedot löydät netistä. Siellä voi olla yötäkin tai muutamankin yön ja selvitellä sen aikana välejä vanhempien kanssa.

Voit olla yhteydessä myös meihin. Puhelimme vastaa numerossa 116 111 ja chattimme tiedot löytyvät täältä Nuortennetistä. Molemmat palvelut ovat maksuttomia ja auki vuoden jokaisena päivänä.

Toivon kuitenkin, että juttelisit asiasta mahdollisimman pian kuraattorille (tai kouluterkkarille, jos koulussanne ei ole kuraattoria), jotta kotona olisi jatkossa turvallista ja mukavaa, ja vanhempasi osaisivat paremmin kuunnella ja tukea sinua. Olet tärkeä!

Lämmöllä
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei V!

Kiva, kun tulit tekemään vielä tuon lisäyksen. On aivan totta, ettet ansaitse vielä kuolemaa. Kaikki voi vielä muuttua parhain päin, usko vain! Joskus vain tarvitsemme elämän varrella toisten ihmisten apua ja tukea ja ehkä nyt on sinun elämässäsi se hetki. Minkä haluat elämässäsi muuttuvan? Mitä tuo muutos vaatii? Mikä sinulle olisi parasta? Näitä kannattaa miettiä ja toimia sen mukaan.

Joskus tulee vielä se päivä, kun katsot taakse päin ja voit olla ylpeä itsestäsi, että kaikista vastoinkäymisistä ja huonosta tuurista huolimatta sinä selvisit!

Lämpimin ajatuksin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä