Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei nimimerkki Tyttö 12V.

Kiitos viestistäsi. Kerroit olleesi jo pidemmän aikaa surullinen ja että sinulla on todettu terkkarilla lievä masennus. Kirjoitit myös haluttomuudestasi puhua asioistasi ja pelkäät olosi muuttuvan pahempaan päin, kun aloitat seiskaluokan ja kaikki muuttuu.

Todella ikävä lukea, että sinulla ei ole kaikki hyvin. Olen kuitenkin iloinen, että olet jo hakenut apua itsellesi käymällä terkkarin puheilla. Koetko että käynti hänen luonaan auttoi sinua? Ymmärrän, että omista asioista puhuminen ei ole aina helppoa. Välillä voi olla vaikea löytää sanoja kuvailemaan oloaan, välillä voi olla olo, ettei kukaan kuitenkaan ymmärrä tai olo siitä, että ei tiedä kenelle kertoisi ja miten. Haluan kuitenkin kannustaa sinua puhumaan asioistasi ja olostasi. Sinun ei tarvitse kantaa pahaa oloasi sisälläsi yksin. Ja jakamalla ajatuksiasi puhumalla saat myös toisen ihmisen auttamaan sinua kantamaan näitä sinun ajatuksiasi. Lähimmäisesi haluavat sinun voivan hyvin ja auttaa sinua siinä.

Kirjoitit, että ympärilläsi on ihmisiä, joille voisit puhua mutta se ei tunnu oikealta. Olet oikeassa, että kenelle tahansa ei tarvitse kertoa omasta olostaan, jos se ei tunnu oikealta. Jos ei ole tottunut puhumaan omista asioistaan ja tunteistaan, voi se myöskin tuntua hieman vieraalta, mutta kannattaa aina pitää mielessä, että puhuminen helpottaa, vaikka se aluksi vaikealta tuntuisikin. Voisitko kuitenkin miettiä kuka lähipiirissäsi olisi sellainen henkilö, jolle tuntuisi luontevammalta kertoa? Henkilö voi olla esimerkiksi vanhempasi, kummisi, isovanhempasi, kaverin vanhempi tai koulun puolelta esimerkiksi opettaja, kuraattori tai terveydenhoitaja. Jos kuitenkin tunnet, että olisi aluksi helpompaa jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti turvallisen aikuisen kanssa, olet aina tervetullut soittamaan Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111). Yhdessä päivystäjän kanssa voit purkaa ajatuksiasi ja miettiä miten tilanteesi kanssa voisi edetä.

Myös tapoja kertoa on monia. Keskustelun voi aloittaa esimerkiksi sanomalla ”Haluaisin kertoa jostakin, mutta se tuntuu hieman vaikealta…” Näin valitsemasi aikuinen osaa ottaa vastuun keskustelusta ja johdattaa keskustelua eteenpäin. Jos haluat, voit myös kirjoittaa paperille ajatuksiasi ja antaa sen valitsemallesi henkilölle. Myös näin aikuisella on vastuu ottaa sinun kanssasi asia puheeksi. Tiesitkö Huoli puheeksi- lomakkeesta? Myös sitä voit käyttää apunasi, kun haluaisit kertoa olostasi. Tässä linkki lomakkeeseen: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/huoli-puheeksi-lomake/

Ymmärrän myös sen, että meno seiskaluokalle jännittää ja elämä muuttuu jotenkin sen myötä. Muutos ei kuitenkaan tarvitse olla negatiivinen ja voi hyvinkin olla, että muutos tuo elämääsi uusia positiivisia asioita kuten esimerkiksi uusia tuttavuuksia. Onko seiskaluokalle menossa jotakin, mikä erityisesti sinua mietityttää?

Kiitos, että jaoit ajatuksia kanssamme. Olet rohkea ja uskon, että jakamalla ajatuksiasi myös lähipiirisi kanssa olosi myös helpottaa. Ethän jää yksin? Sinulla on täysi oikeus voida hyvin.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki Juuhh

Kiitos viestistäsi. Kirjoitit viestissäsi, että tunnet väsymystä, haluttomuutta innostua asioista, sekä ruokahaluttomuutta. Niin kuin itse mietit, voivat nämä oireet viitata juuri masennukseen. Nuoruudessa lyhytaikainen alakuloisuus, haluttomuus tehdä asioita ja väsymys on normaalia. Olotilan kestäessä yli kaksi viikkoa, kannattaa kuitenkin alkaa miettiä, josko olotila johtuu jostain vakavammasta kuten juuri esimerkiksi masennuksesta.

Mielestäni olet ollut hyvin rohkea, kun olet ottanut asian puheeksi, vaikka kerroit sen olleen sinulle vaikeaa ja vetäytyneesi nopeasti. Ei se mitään! Omasta olostaan kertominen ei olekaan helppoa mutta olen ylpeä sinusta, että olet tehnyt aloitteen sille. Toisen ihmisen avulla alkaa pikkuhiljaa löytää sanoja kuvailemaan omaa oloaan, ja kun se tapahtuu, olo helpottuu ja omasta olosta kertominen tuntuu myös helpommalta. Joten ethän anna periksi. Lähimmäisesi välittävät sinusta ja haluavat auttaa sinua vaikeassa tilanteessasi. Oletko koittanut muita tapoja kuin puhua? Voisitko kenties kokeilla kirjoittaa paperille ajatuksiasi ja antaa kirjoituksesi valitsemallesi henkilölle? Näin valitsemasi henkilö osaa ennen keskustelua asennoitua asiaasi.

Kerroit myös tehneesi masennustestejä terveydenhoitajalla. Hienoa, että olet käynyt terveydenhoitajankin puheilla. Vain terveydenhoidon ammattilainen pystyy antamaan diagnoosin esimerkiksi juuri masennuksesta. Mitä hän sanoi? Apua kannattaa hakea itselleen niin paljon, kunnes tuntee, että apu auttaa. Joten jos koet, ettei käynti terveydenhoitajalla riittänyt, kannattaa aina varata uusi aika ja kertoa, jos olo ei ole muuttunut sitten viime käynnin.

Sinulla on täysi oikeus voida hyvin, nauttia elämästä ja saada apua siihen. Asiasta puhuminen ei ole aina helppoa mutta se palkitsee loppupeleissä, kun jaksaa yrittää.

Toivotan sinulle paljon voimia tähän kesään, kaikki tulee muuttumaan paremmaksi! Ja jos haluat keskustella meidän kanssamme olotilastasi, olet aina tervetullut soittamaan Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111). Yhdessä päivystäjän kanssa voit purkaa mieltäsi ja miettiä tilannettasi nimettömästi ja luottamuksellisesti.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki Hämmentynyt.

Kiitos viestistäsi. Olipa hyvä, että lähdit pohtimaan mieltäsi askarruttavaa asiaa kirjoittamalla tänne.

Kirjoitit mielen päälläsi olevasta tapahtumasta, josta haluaisit puhua jonkun kanssa. Olet kuitenkin miettinyt, josko muistosi on ollenkaan aito. On totta, että aivot voivat helpostikin luoda valemuistoja, useimmiten kuitenkin muistot pohjautuvat oikeasti koettuihin tapahtumiin, mutta muistojen yksityiskohdat ovat voineet vääristyä. Oikeastaan kaikki muistomme ovat jotenkin vääristyneet, sillä kaikkia tapahtumien yksityiskohtia on mahdotonta muistaa.

Ymmärrän kuitenkin, että tämä tapahtuma, on se sitten tapahtunut oikeasti tai ei, vaivaa sinua. Kannustan sinua siksi juttelemaan jonkun kanssa asiasta. Jos joku on ollut kyseisessä tapahtumassa jotenkin mukana voisiko tämä henkilö myös auttaa sinua muistelemaan tapahtuman kulkua? Uskon kuitenkin, että sinun olisi hyvä jakaa mietteesi tästä asiasta jonkun kanssa. Jos asian puheeksi ottaminen tuntuu vaikealta voita esimerkiksi alustaa kertomalla, että haluaisit jutella tapahtumasta, mutta et oikein tiedä onko se tapahtunut ollenkaan.

Jos haluat, voit aina olla yhteydessä meihin Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi ja luottamuksellisesti. Yhdessä päivystäjän kanssa voit myös purkaa tunteitasi tapahtuneeseen liittyen.

Toivottavasti asiat selkenevät ja saat keskusteltua mieltä painavasta tapahtumasta.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos viestistäsi!

Kuvailet viestissäsi, kuinka olet sulkeutunut ja pettynyt kaikkeen, mitä olet tehnyt. Olet miettinyt itsesi satuttamista ja sitä, kuinka olisi parempi, jos et olisi olemassa. Myös ruokahalun vähentyminen ja jatkuva väsymys ovat mahdollisia merkkejä, jotka kertovat sisäisestä olostasi. Haluan sanoa sinulle, että olet tärkeä ja arvokas sekä elämäsi on elämisen arvoista, vaikka tällä hetkellä ei siltä sinusta tuntuisikaan. Sinun ei tarvitse olla ajatustesi kanssa yksin ja ansaitset saada tukea itsellesi.

Tunnistat, että sinua pelottaa, ettet ole tarpeeksi hyvä tai joku pettää sinut. Se satuttaa, jos toinen ihminen pettää ja joskus elämässä saattaa tulla vastaan ihmisiä, ketkä eivät olekaan luottamuksen arvoisia. Sellaiset hetket voivat tuntua musertavilta, mutta niistä on mahdollista jatkaa eteenpäin ja ajan kuluessa olo helpottaa. On olemassa kuitenkin paljon hyviä ja luottamuksen arvoisia ihmisiä, joiden kohdalla on lopulta ihana asia, jos uskaltaa avata heille sydämensä.

Onko sinulla lähipiirissäsi sellaista luotettavaa ja turvallista aikuista, kenelle uskaltaisit kertoa voinnistasi? Olisi tärkeää, että sinun ei tarvitsisi olla yksin ajatustesi kanssa, vaan saisit tukea itsellesi. Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, voit myös kokeilla kirjoittaa kirjeen, jonka sitten näytät tälle aikuiselle. Hän voi sitten lukea kirjeen rauhassa, eikä sinun tarvitse heti sanoa mitään. Kirjoitat nimittäin todella taitavasti tunteistasi ja ajatuksistasi!

Jos haluat anonyymisti ja luottamuksellisesti jutella aikuisen kanssa, voit myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai tulla chattiin juttelemaan. Meillä on myös nettikirjepalvelu, jonne voi kirjoittaa milloin tahansa. Palvelujemme lisätiedot ja aukioloajat löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Ethän jää ajatustesi kanssa yksin!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki Hukassa,

Kiitos viestistäsi!

Onneksi olkoon valmistumisen johdosta! Saat olla todella ylpeä itsestäsi, että jaksoit lukion loppuun, vaikka se oli raskasta aikaa.

Toiset haluavat hakea heti kouluun lukion jälkeen, kun taas toiset haluavat pohtia asiaa välivuoden ajan. Kummatkin vaihtoehdot ovat yhtä hyviä ja tärkeintä on, että tekee niin, miten itsestä tuntuu hyvältä. Se on täysin normaalia, että vielä ei tiedä, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Jatko-opinnoista päättäminen on iso asia sekä uuteen kouluun meneminen ja toiselle paikkakunnalle muuttaminen ovat isoja elämänmuutoksia.

Kurja kuulla, että päädyit hakemaan kouluun äitisi painostuksen takia. Sinulla on oikeus itse päättää jatko-opinnoistasi tai välivuodestasi, mutta usein läheisten mielipiteet saattavat vaikuttaa päätöksiin. Oletko jutellut äitisi kanssa, että koet hänen painostaneen sinua tässä asiassa? Entä miltä sinusta itsestäsi tuntuu tämä ala, mitä hait opiskelemaan?

Kerroit myös kokevasi, että et pysty asumaan yksin ja sinun on vaikea olla kotonakaan yksin edes paria yötä. Sinulla on oikeus tunteisiisi ja kurja kuulla, jos et ole kotona tullut ymmärretyksi. Omilleen muuttaminen on iso muutos ja siihen liittyen on luonnollista kokea ihan kaikenlaisia tunteita. Oletko pystynyt äidillesi kertomaan näistä ajatuksista?

Mainitsit myös, että et tunne Tampereelta ketään ja koet, että et osaa hankkia uusia kavereita. Uusien kavereiden hankkiminen onkin helpommin sanottu kuin tehty. Uudessa koulussa on varmasti myös muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa kanssasi uudella paikkakunnalla ja se voi olla myös samalla hyvä tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin. Yhteiset opinnot yhdistävät teitä kaikkia ja uusia kaverisuhteita saattaa syntyä luontevasti opiskelujen ohessa.

Miltä sinusta tuntuisi ottaa ajatuksiasi puheeksi vielä äitisi kanssa? Pystyisitkö kertomaan hänelle, miten olet kokenut hänen painostuksensa? Entä pystyisitkö puhumaan hänelle huolistasi ja ahdistuksestasi? Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, voit myös kokeilla kirjoittaa hänelle kirjeen.

Päädyit sitten opiskelupaikan vastaanottamiseen tai välivuoteen, niin muista, että sinun ei tarvitse pärjätä yksin. Jos menet uuteen kouluun ja muutat uudelle paikkakunnalle, olisi tärkeää, että saisit siihen läheistesi tukea. Jos päädyt pitämään välivuoden, voit saada tukea jatko-opintojen pohtimiseen TE-palveluiden koulutusneuvonnasta.

Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos viestistäsi! Kerroit, että olet pitänyt näitä ajatuksia sisälläsi pitkään. Onkin todella hienoa ja rohkeaa, että päätit kirjoittaa ajatuksistasi tänne.

Kerroit, että sinulla on yksinäisyys ongelmana ja olet viettänyt kesällä paljon aikaa pelaillen ja koet, että jokin ei ole kohdallaan. Teini-ikään tosiaan liittyy monenlaisia asioita, mutta itseään kannattaa aina kuunnella, jos tuntuu, että kaikki ei ole kunnossa. Sinulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia, mikä on aina sellainen asia, mihin tulee saada apua ja tukea. Kerroit, että olet selvinnyt niistä yksin tähän asti, mutta yksin ei kuitenkaan tarvitse selvitä. Olet kaiken avun ja tuen arvoinen!

Kerroit, että sinulla on kolme kaveria. Kurja kuulla, että yksi ei oikein vastaa ja kaksi asuvat kauempana kodistasi. Miten viihdyt heidän kanssaan, kun pääsette tapaamaan? Entä mitä itse toivoisit kaverisuhteiltasi?

Koet paineita ulkonäköön ja vahvuuteen liittyen. Erityisesti ulkonäköpaineet ovat hyvin yleisiä nuorten keskuudessa ja paineita voivat aiheuttaa monet asiat. Haluan kuitenkin sanoa, että olet hyvä ja arvokas juuri tuollaisena kuin olet!

Kuvailit ihanasti, kuinka haluaisit tyttöystävälle jakaa ajatuksia ja tunteita, ja kuinka tyttöystäväsi voisi tehdä samoin sinulle. Varsinkin vieraampien ihmisten seurassa olo ei välttämättä ole aina niin sulava, mutta sinä kuitenkin riität juuri omana itsenäsi.

Onpa kurja kuulla, että luokkalaisesi kailotti tuolla tavalla koko luokalle, että juttelit Snäpissä tytön kanssa. Sinulla on oikeus jutella kenelle tahansa, eikä kuulosta kovin reilulta, että siitä kailotetaan ulkopuolisille. Oletko vielä jatkanut tälle tytölle viestittelyä? Entä oletko kertonut hänelle, mitä tuossa tilanteessa tapahtui?

Kuulostat tekstisi perusteella mukavalta, ajattelevaiselta ja fiksulta nuorelta. Uskon, että tulet löytämään ympärillesi samankaltaisia ihmisiä!

Kannustaisin sinua myös kertomaan ajatuksiasi jollekin lähipiirisi luotettavalle aikuiselle. Omien ajatusten kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Varsinkin itsetuhoisista ajatuksista tulee kertoa jollekin aikuiselle, jotta saat tukea itsellesi ja olosi helpottuu.

Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu, jos haluat anonyymisti jutella luotettavan aikuisen kanssa. Lisätietoa palveluista ja aukioloajoista löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos tärkeästä viestistäsi.

Kirjoituksesi perusteella minulle syntyy suuri huoli sinusta. Ymmärrän että sinulla on todella paha olla ja tarvitset apua. Itsensä satuttaminen tai kuoleman tuottaminen, ei kuitenkaan ikinä ole oikea ratkaisu omaan pahaan oloon. Muita ulospääsyjä omasta pahasta olosta löytyy aina vaikka siltä ei tuntuisikaan. Joskus tarvitsee toisen apua, jotta itse voisi nähdä nämä muut ulospääsyt. Apua on aina saatavilla ja sitä on aina parempi hakea ennen kuin tekee itselleen jotakin peruuttamatonta. Hätäkeskukseen voi aina olla yhteydessä, jos pelkää, että on tekemässä jotakin pahaa itselleen, sinne soittamista ei kannata ikinä miettiä kahdesti, apu on aina taattu.

Olisi kuitenkin todella todella tärkeää, että saisit kerrottua näistä ajatuksistasi myös lähipiirissäsi olevalle aikuiselle. Sinä et ole yksin eikä sinun tarvitse joutua kantaa näin pahaa oloa yksin. Uskon, että lähipiirissäsi on varmasti joku turvallinen aikuinen, joka on valmis auttamaan sinua pääsemään yli pahasta olostasi. Ja vaikka kerroit, ettei kukaan ymmärtäisi sinua, todellakin uskon, ettei tämä ole totta. Asia, josta puhut on todella vakava, ja jos sen ilmaiset jollekin lähipiirissäsi olevalle aikuiselle on minun vaikea uskoa, että tämä aikuinen sen sivuuttaisi eikä ymmärtäisi sinun hätääsi.

Sinulla on oikeus voida hyvin ja toivon sydämeni pohjasta, että uskallat kertoa miten voit jollekin lähipiirissäsi olevalle aikuiselle. Myös meille voit soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) ja purkaa pahaa oloasi. Yhdessä päivystäjän kanssa voit keskustella nimettömästi ja luottamuksellisesti ajatuksistasi ja miettiä mitä ratkaisuja on olemassa.

Ymmärrän, että sinulla on tällä hetkellä todella paha olla, mutta se ei tarkoita, ettetkö voisi voida paremmin jonkin ajan kuluttua. Apua on olemassa ja toivon että jaksat pyytää ja vastaanottaa apua oloosi. Sinä olet tärkeä!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki Moi.

Kiitos viestistäsi. Kerroit, äitisi reaktiosta, kun sinulla oli maalitahra kädessäsi ja hän oli aluksi tulkinnut sen itsetuhoiseksi käytökseksi. Vaikka tilanne ei silloin ollut äitisi pelkäämä ei hänen reaktionsa kuitenkaan ollut oikeanlainen tai kannusta kertomaan omasta pahasta olostaan, jos sellainen olo olisi.

Ymmärsinkö kuitenkin oikein, että sinulla on jaloissa viiltelyjälkiä, jonka vuoksi et voi käyttää äitisi edessä shortseja? Jos näin, ymmärrän hyvin, että niistä ei halua kertoa, jos aiemmin on saanut kommentin, jonka äitisi lausui aiemmin. Äitisi kuitenkin rakastaa sinua ja haluaa, että sinulla on hyvä olla. Hänen lausumansa kommentti voi myös hyvin olla hänen pelkoaan siitä, että hän ei tiedä miten asiaan kuuluisi suhtautua.

Itsetuhoinen käytös on aina merkki pahasta olosta ja syyt siihen täytyy aina selvittää. Vaikka itsensä satuttaminen hetkessä helpottaisikin, ei se ikinä poista pahaa oloa, päinvastoin, lisää ahdistusta ja häpeää. Jos sinulla on itsetuhoista käytöstä, on siihen haettava apua eikä sen kanssa ikinä kannata jäädä yksin. Hienoa, että kerroit asiasta tänne meille. Olisi todella tärkeää, että saisit kerrottua myös lähipiirissäsi olevalle aikuiselle asiasta. Jos äidillesi kertominen ei tunnu oikealta, onko sinun lähipiirissäsi muita turvallisia aikuisia, joiden kanssa voisit ottaa asian puheeksi? Asiasta voi olla vaikea puhua, joten jos tunnet sen luontevammaksi voi myös asiasta kirjoittaa ja antaa teksti valitsemalleen henkilölle. Asiaa voi myös alustaa kertomalla miten toivoo, että aikuinen reagoisi tai ei reagoisi asiaan. Esimerkiksi ”Minulla on jotakin kerrottavaa, mutta toivon, ettet suutu/kiihdy”. Näin aikuinen osaa varautua uutisen laatuun ja tietää, että pelkäät kyseistä reaktiota, joka esimerkiksi äidilläsi oli aiemmin.

Ethän jää yksin asian kanssa. Apua löytyy aina! Jos haluat voit myös soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) ja puhua nimettömästi ja luottamuksellisesti päivystäjän kanssa asiasta.

Olet tärkeä, pidä huolta itsestäsi!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä