Paniikissa

Joillain henkilöillä pelko kasvaa hallitsemattomaksi paniikiksi. Silloin ajatus kääntyy kokonaan sisäisiin tuntemuksiin, niiden tarkkailuun. Sydämen kiivas lyönti tulee tulkituksi vaaralliseksi asiaksi, koska pelottaa, että elimistö ei kestä rasitusta. Mikä ihme minulla on, sydänkohtausko, voinko yhtäkkiä pyörtyä tai kuolla?

Paniikkia sanotaan myös pakokauhuksi. Se on tunnetila, jossa ihminen ei pysty toimimaan järkevästi. Paniikki syntyy siten, että jokin laukaisee (aiheetta tai aiheesta) äärimmäistä hätää käsittelevät aivotoiminnot. Tällöin vereen erittyy stressihormonia erityisen paljon, sydämen syke kiihtyy ja henkinen toiminta ohjautuu vaistotasolle. Ihminen keskittyy vaaratilanteesta selviytymiseen vaistoja ja refleksejä noudattaen.

Paniikki on hyödyllinen esimerkiksi petoeläimen uhatessa tai hukkumisvaarassa, kun elimistö varmistuu pakenemiseen hetkessä. Nykyihmistä huolestuttavat tilanteet ovat yleensä kovin erityyppisiä, mutta elimistömme on jäänyt esihistoriallisen ihmisen tasolle. Paniikkireaktiota ei sinänsä tarvittaisi, mutta esimerkiksi esiintymisjännitys saattaa kuitenkin aiheuttaa paniikkikohtauksen.

Paniikkikohtauksen fyysisiä oireita voivat olla:

  • Käsien tärinä tai vapina
  • Raajojen tunnottomuus, pistely ja puutuminen
  • Sydämen tykytys
  • Rintakipu tai puristuksen tunne rinnassa
  • Huimaus
  • Pahoinvointi
  • Hengenahdistus
  • Epävarma olo, pyörtymisen tunne
  • Tajunnan tason häiriöt tai hämärtyminen
  • Epätodellisuuden tunne
  • Kontrollin menettämisen tai sekoamisen pelko
  • Kuolemanpelko

Paniikkihäiriöksi sanotaan sitä, jos paniikkikohtaus tulee usein ja ilman selvää syytä. Paniikkikohtaus voi liittyä johonkin pelottavana tai ahdistavana koettuun sosiaaliseen tilanteeseen, mutta voi myös esiintyä ilman ulkopuolista ärsykettä. Kohtaus voi olla ulkopuolisille huomaamaton tai näkyä hikoiluna ja tärinänä. Kohtaus kestää yleensä joitakin kymmeniä minuutteja, harvemmin tunteja. Kohtaukset ovat toistuvia ja ilmenevät yleensä täysin odottamatta. Paniikkikohtaus on pelottava, mutta useimmiten ei itsessään vaarallinen kokemus. On erittäin tärkeää, että paniikkihäiriö todetaan ja hoidetaan ajoissa. Oikealla hoidolla oireet katoavat ja elämänlaatu paranee. Jos epäilet että sinulla on paniikkihäiriö, kerro asiasta vanhemmillesi ja käy juttelemassa terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.