Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei unknown,
kiitos viestistäsi. Olipa kurja lukea, miten vaikeita aikoja olet joutunut elämään. On ihana, että kirjoitit, se tarkoittaa minusta, että haluat pitää itsestäsi huolta ja voida paremmin.
Kysyit viestissäsi, voiko sinulla olla masennus. Minulle herää viestisi sisällöstä huoli. On tavallista, että elämässä on joskus stressaavia aikoja. Jokaisen elämään mahtuu sellaisia ajanjaksoja, joiden aikana on todella lujilla. Kun elämä koettelee, se pistää meidät koville. Se voi tuntua stressinä, ahdistuksena, univaikeuksina, mielialan laskuna. Silloin jos koettelemukset jatkuvat pitkään tai on monia koettelemuksia samanaikaisesti, ne voivat ylittää omat voimavarat. Tällaisessa tilanteessa voi käydä niin, että ei enää pysty palautumaan koettelemuksista ja omat voimavarat voivat alkaa vähentyä.
Mietin viestiäsi lukiessa, että sinä saatat olla tällaisessa tilanteessa. Mitä sinä itse ajattelet?
Sinun ei tarvitse jaksaa näiden vaikeiden aikojen keskellä yksin. Minkälainen sinun lähipiirisi on? Onko sinulla läheisiä aikuisia, vanhempia tai huoltajia, jotka voisivat olla tukenasi ja turvanasi ja kannatella sinua? Jos ei, tiedäthän, että koulusi koulukuraattori auttaa nuoria juuri tämänkaltaisten hetkien keskellä. Voit kääntyä hänen puoleen ja puhua hänelle luottamuskellisesti. Hän voi olla sinulle tuki ja turva ja voimanantaja.
Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa ja nettipalveluissa voimme olla sinun tukenasi. Voit soittaa, kirjoittaa, chatata meille milloin vain. Me kuuntelemme sinua ja olemme rinnallasi. Löydät lisätietoa palveluistamme sivumme chat-palkista tai etusivun painikkeesta soita, kirjoita tai chattaa.
Pidäthän itsestäsi hyvää huolta? Muista että olet arvokas ja tärkeä, ja sinulla on oikeus saada apua ja tukea, kun sitä tarvitset.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariHei susqnne,
kiitos paljon viestistäsi ja olen hyvin pahoillani, että vastaus on viipynyt näin pitkään. Emme valitettavasti ole tämän poikkeusajan alkuvaiheessa pystyneet vastaamaan Nuortennetin viesteihin.
Kirjoitit vakavasta asiasta. Olet harrastuksessasi joutunut tilanteeseen, jossa olet ollut kahdestaan sijaisohjaajan kanssa ja hän on kohdistanut sinuun seksuaalista väkivaltaa. Oli hyvä, että kuvasit viestissäsi tarkasti tapahtunutta. Poistin osan sisällöstä, koska tämä on julkinen keskustelualue. Halusin suojata tällä sinun yksityisyyttäsi, ja myös keskustelualueen muita lukijoita, joista valtaosa on lapsia ja nuoria.
On hyvin ymmärrettävää, että halusit tuon jälkeen lopettaa harrastuksen ja on hienoa, että olet suojellut itseäsi. On hyvin yleistä että seksuaalisesta häirinnästä vaietaan. Monet seksuaalista väkivaltaa kokeneista ovat kertoneet, että se on aiheuttanut häpeän kokemuksia, joskus syyllisyyttäkin. Niitä voi kantaa pitkään sisällään. Kerron tämän sinulle, jotta tietäisit sen olevan hyvin yleistä. Tosiasiassahan asia on toisin päin. Uhri on syytön tapahtuneeseen ja vastuu tapahtuneesta on teon tekijällä, eli väkivaltaa tehneellä ihmisellä. Tapahtunut ei ole sinun syytäsi, ja sinun ei tarvitse piilotella tai peitellä tapahtunutta.
On tavallista, että näiden kokemusten kanssa jäädään yksin. Sain viestistäsi käsityksen, ettet ole uskaltanut kertoa vanhemmillesi tapahtuneesta. On tärkeä, että käsittelet tapahtunutta ja olenkin kovin iloinen, että kirjoitit tänne. Mitä sinä ajattelet, uskaltaisitko kertoa vanhemmille tapahtuneesta? Voit kertoa kaiken sen, mitä kirjoitit tänne, tai esim. kirjoittaa heille asiasta vaikka WhatsApp-viestillä.
Jos sinusta tuntuu, ettet ole valmis puhumaan vanhemmillesi, ethän jää kuitenkaan yksin? Voit kirjottaa vaikka jo tänään Lasten ja nuorten puhelimen nettikirjepalveluun. Siellä viestiisi vastaa MLL:n kouluttama aikuinen päivystäjä. Voit kirjoittaa nimettömästi, emmekä tiedä, mistä kirjoitat. Halutessasi voit jatkaa kirjeenvaihtoa. Meille voi myös soittaa tai chatata, löydät lisätietoa kaikista palveluistamme chat-palkista, tai jos se on mennyt kiinni, etusivun painikkeesta soita, kirjoita tai chattaa.
Kaikkea hyvää toivottaen,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariMoikka nimimerkki ”kivakiva”, pahoittelut, että olet joutunut odottamaan vastausta!
Kotitilanteesi kuulostaa ikävältä ja on varmasti raskasta, jos kotona huudetaan ja riidellään koko ajan. Koet, että äitisi haluaa tahallaan riidellä kanssasi koko ajan ja kohtelee sinua eritavalla kuin muita sisaruksiasi. Se ei kuulosta reilulta sinua kohtaan, varsinkin, kun kerroit, että käyttäydyt nykyään hyvin. Onko sinun mahdollista käydä äitisi kanssa minkäänlaista keskustelua asiasta ilman huutamista esim. kun olet kotona äitisi kanssa kaksin, niin yrittäisit rauhallisesti kertoa äidillesi miltä sinusta tuntuu se, kun hän huutaa koko ajan. Jos tiedät jo etukäteen, ettei tälläinen keskustelu ole mahdollinen, niin mitä, jos kirjottaisit äidille kirjeen/viestin, jossa toisit esiin kaikki nämä samat asiat, kuin tässä kirjeessä. Jos äitisi saisi rauhassa lukea viestin siitä miten koet kotitilanteen, niin ehkä hän alkaisi miettimään, miten voisitte parantaa keskinäistä kommunikointia?
Toivon, että voisit myös puhua jollekin luotettavalle aikuiselle kotitilanteestasi. Jos lähipiiristäsi ei sellaista löydy niin voisitko mennä puhumaan koulusi kuraattorille? Hänen kanssaan voisitte yhdessä pohtia, mitä tilanteelle voisi tehdä. Olen iloinen, että kirjoitit tänne ja, jos haluat jatkaa tilanteesi pohtimista kahden kesken päivystäjämme kanssa, niin voit soittaa, chatata tai kirjoittaa nettikirjepalveluumme!
Aurinkoa päiviisi toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariOlipas äidilläsi huono ajoitus. Tilanne on varmasti ollut nolo teille molemmille. Ehkä äitisi on hämmentynyt tilanteesta niin, että osoittaa sen sinulle vihaisuutena, kun ei ehkä itsekään tiedä miten asiaan pitäisi suhtautua. Äitisi kuitenkin tietää, että olet murrosiässä oleva nuori ja omaan kehoon tutustuminen on täysin normaalia. Toki pornovideoissa ikäraja on 18-vuotta eli niitä sinun ei pitäisi katsella. Voithan myös kysyä äidiltäsi, että minkä takia hän on sinulle näin pitkään vihainen, jos ette ole käyneet aiheesta keskustelua. Uskon kuitenkin, että ajan kanssa äitisi unohtaa tapahtuneen ja jatkatte normaalia arkea.
AvainmestariNimimerkille ”mitä tehdä?”
Viestisi perusteella tilanteesi kuulostaa raskaalta. Olen kovin pahoillani puolestasi, että olet joutunut elämään väkivaltaisessa perheessä ja ilmeisesti tämä tilanne on edelleen sama. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan tai näkemään omassa kodissa väkivaltaa. Kodin pitäisi olla paikka, jossa on hyvä ja turvallinen olo. Olet toiminut ihailtavasti ja rohkeasti, kun olet puhunut äidillesi tunteistasi ja olet siinä toiminut oikein. Oli tosi kurja lukea, että sinulle on jäänyt tunne siitä, ettei äitiäsi kiinnosta.
Kerroit, että sinulla on paljon sossu- eli lastensuojeluilmoituksia, mutta sosiaalityöntekijät eivät ota sinua tosissaan. Tämä ihmetyttää, sillä hehän ovat nimenomaan sinun sosiaalityötekijöitäsi ja heidän työtään on varmistaa, että sinulla on turvalliset kasvuolosuhteet. Ehdottaisin, että olisit itse yhteydessä omaan sosiaalityöntekijääsi ja kerrot rehellisesti asioistasi niin kuin olet tähän kirjeeseenkin kirjoittanut tai ehkä voisit näyttää hänelle tämän kirjeen? Kerro sossullesi, että tarvitset apua. Jos olet jo tämän tehnyt, niin voisitko puhua koulusi kuraattorin kanssa kotitilanteestasi ja ottaisitte kuraattorisi kanssa yhdessä yhteyttä sosiaalityöntekijääsi/lastensuojeluun. Toivon, että jaksat edelleen hakea apua, sillä sinulla on oikeus sitä saada.
AvainmestariHei sinä ihana! Kiitos kun kirjoitit meille ja avasit ajatuksiasi riittämättömyyden tunteesta. Viestiäsi lukiessani huomasin, että osaat tunnistaa ja kuvata tunteitasi taitavasti, ja ehkä se onkin ollut yksi tekijä siinä, että olet saanut jollain tavoin vahvistettua itsetuntoasi pitkän prosessin myötä. Helppoa se ei ole varmasti ollut, olet tehnyt tosi hienoa työtä itsesi kanssa!
Tuo riittämättömyyden tunne on varmasti raskas kantaa ja se saattaa salakavalasti luikerrella monelle elämän eri osa-alueelle. Viestissäsi pohdit sitä, miksei kukaan ole ihastunut sinuun. Tässä vaiheessa en voi olla tuomatta esille ajatustani siitä, että on hyvinkin mahdollista, että sinuun on ihastuttu, mutta vastapuoli ei ehkä ole rohjennut viedä asiaa sen pidemmälle. Ehkä itsekin olet joskus kokenut jonkun toisen viehättävänä, mutta et ole sitä hänelle kuitenkaan tuonut esille? Näin on hyvin saattanut käydä myös toisin päin. Ymmärrän kuitenkin myös sen, että kavereiden parisuhdekuvioiden kuuntelu tuntuu turhauttavalta ja herättää huolta siitä, pääseekö itse kokemaan samaa. Uskoisin, että tosi moni nuori miettii samoja asioita.
Viestistä nousi myös todella paljon sellaisia vahvuuksia, joita minua ilahdutti lukea. Raskaiden ala-asteen kokemusten jälkeen olet löytänyt ympärillesi kivan kaveriporukan ja ystäviä, jotka välittävät sinusta. Onko niin, että kaikki ystäväsi ovat enemmän tai vähemmän seurustelukuvioissa vai löytyykö porukasta sellaista kaveria, jonka kanssa voisi jakaa ajatuksia tämänhetkisestä tilanteesta ja sinkkuna olosta? Monesti se saattaa huojentaa jakaa fiiliksiään sellaisen ihmisen kanssa, joka ehkä käy jotain saman tapaista läpi kuin itse.
Se on hirmu klisheistä mutta myös totta, että se, miten koemme itsemme, heijastuu muuhun maailmaan ja toisiin ihmisiin. Siinäkin mielessä haluaisin rohkaista sinua jatkamaan tärkeää prosessia, jonka myötä olet pystynyt vahvistamaan omaa itsetuntoasi. Uskon ja voisin jopa sanoa että tiedän sen kannattavan! Ehkä sitä kautta voisi päästä myös lähemmäs sitä ajatusta, ettei välttämättä tarvitsekaan odottaa, että joku kiinnostuu minusta, vaan yhtä lailla itse voin lähestyä kiinnostavaksi kokemaani ihmistä ja katsoa uteliaana, mitä tapahtuu. Helppoa se ei ole, tiedän sen.
Toivon sinulle paljon hymyjä ja hyvää mieltä kevääseen ja tulevaan kesään. Vaikutat ihanalta ihmiseltä ja ansaitset todellakin rinnallesi yhtä ihania ihmisiä. Muistathan, että jos haluat jatkaa asian pohtimista, voit soittaa, chatata tai kirjoittaa meille. Tarkemmat ohjeet löydät tästä linkistä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten netin päivystäjäAvainmestariMoikka ja lämmin kiitos, kun kirjoitit tänne palstallemme! Uskon, että täällä saattaa olla monia tätä lukevia nuoria, jotka ehkä samaistuvat tilanteeseesi sen suhteen, että vaikka vanhemmat ovat rakkaita, silti kotona voi olla monenlaisia ongelmia, jotka herättävät huolta.
Kirjoittamasi perusteella tilanteesi kuulostaa raskaalta. Jos oikein ymmärsin, sinulla on vaikeat välit sisarustesi kanssa ja koet heidän syyttävän sinua kaikesta. Tilanne on jopa edennyt niin pitkälle, että sinusta tuntuu, ettet halua enää asua kotona. Tuntuu tosi pahalta sun puolesta, että olet joutunut kantamaan noin pahaa mieltä. Kodin pitäisi olla turvallinen paikka, jossa kaikilla perheenjäsenillä on hyvä olla. Toki riidat ja erimielisyydetkin kuuluvat elämään, mutta silloin jos ne tuntutuvat kuormittavan mieltä kohtuuttoman paljon, jonkin täytyy muuttua.
Kerroit, että et ole uskaltanut kertoa tilanteesta kellekään, et myöskään vanhemmille, koska pelkäät heidän suuttuvan. Jäin miettimään vielä tätä, etenkin kun sain sen käsityksen, että vanhempasi ovat sinulle tärkeitä. Ymmärrän sen, että näiden asioiden esiin ottaminen esimerkiksi isän kanssa jännittää, mutta siitä huolimatta haluaisin rohkaista sinua vielä miettimään sitä asiaa. Uskoisin, että kotitilanteessa olisi jotain sellaista, johon isäsi voisi vaikuttaa, jos vain tietäisi, kuinka ikävänä sinä sen koet tällä hetkellä.
Minulla heräsi huoli sinusta, kun kerroit satuttavasi itseäsi. Kiitos, että rohkeasti otit asian esille. Itsensä satuttaminen on aina vakava asia eikä sen kanssa pidä jäädä yksin. Mitä ajattelisit siitä, että olisit yhteydessä esimerkiksi koulunne kuraattoriin? Minusta olisi tosi tärkeää, että saisit puhua luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa kaikesta tuosta, mitä olet joutunut kantamaan sisälläsi. Olet myös mitä lämpimimmin tervetullut juttelemaan luottamuksella ja maksutta meidän vapaaehtoisten päivystäjiemme kanssa joko lasten ja nuorten puhelimessa tai chatissa. Halutessasi voit kirjoittaa myös nettikirjeen. Lisää tietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Lähetän sinulle lämpimän halauksen rohkaisuksi ja toivon, ettet jäisi enää yksin näiden asioiden kanssa! Sinä olet tärkeä ja ansaitset voida hyvin.
Terveisin,
Lasten ja nuorten netin päivystäjäAvainmestariPahoittelut, että olet joutunut odottamaan vastausta!
Kyselit, että miksi sinulla on ollut erilaisia pakkoliikkeitä. Me emme täällä ole terveydenhoitoalan ammattilaisia eli emme osaa tarkkaa vastausta antaa. Joillakin ihmisillä on tälläisiä niin sanottuja pakkoliikkeitä eli kehossa tapahtuu liikkeitä omasta tahdosta riippumatta. Ne eivät ole vaarallisia, mutt ymmärrän hyvin, että ne voivat tuntua ikäviltä. Ehkäpä voisit käydä juttelemassa asiasta koulusi terveydenhoitajan kanssa, hän osaa varmasti tarkemmin kertoa sinulle näistä pakkoliikkeistä ja siitä onko niitä mahdollista oppia hallitsemaan, jos ne haittaavat sinun arkeasi.
AvainmestariHei, pahoittelut, että olet joutunut odottaman vastausta näin pitkään!
Ymmärrän hyvin, että korona pelottaa ja ahdistaa. Tämä on ollut täysin uusi tilanne kaikille ja se on aiheuttanut monissa pelon tunteita, kun ei oikein tiedä mistä on kyse. Toivon, että jää ahdistuksen kanssa yksin vaan kerrot olostasi jollekin turvalliselle aikuiselle. Voit esimerkiksi soittaa lasten ja nuorten puhelimeen ja jutella nimettömästi ja täysin luottamuksellisesti päivystäjämme kanssa. Usein omaa ahdistusta helpottaa jo se, kun saa jakaa tunteita muille. Täältä löydät Lasten ja nuorten puhelimen aukioloajat: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
AvainmestariMoikka,
alkuun isot pahoittelut, että olet joutunut odottamaan vastausta näin pitkään!
Omaan ulkonäköön liittyvät pohdinnat kuuluvat varmasti lähes jokaisen elämään ja usein ne korostuvat murrosiässä. Olisi hyvä muistaa, että me kaikki olemme eri kokoisia, näköisiä, pituisia ja värisiä. Meidän ruumiinrakenteemme poikkeavat jo toisistaan ja tämä vaikuttaa myös painoon.
Olet kyllä ihana, kun ajattelet, ettet halua kuormittaa vanhempiasi, kun heillä on huolta siskostasi, mutta ajattelen että sinun olisi hyvä puhua tunteistasi heille. Me täällä lasten ja nuorten puhelimessa myös mielellämme kuuntelemme sinua ja voit soittaa, chatata tai kirjoittaa nettikirjeen meille. Näin voit jatkaa keskustelua kahden kesken päivystäjämme kanssa täysin luottamuksellisesti.
Toivon, ettet jää huoliesi kanssa yksin. Jaettu huoli on puolitettu huoli.
AvainmestariHei, olen tosi pahoillani, että olet joutunut odottamaan vastausta näin kauan!
Minusta oli tosi hienoa, kun rehellisesti kerroit tavastasi valehdella. Se on toki ikävä tapa, mutta se, että tiedostat sen on jo hyvä asia. Se, että valehtelet ei oikeuta äitiäsi tai sisaruksiasi haukkumaan sinua. Varmasti tuntuu pahalta, jos omat perheenjäsenet haukkuvat.Ajattelet, että sinun olisi hyvä päästä laitokseen hengähtämään ja nyt pohdit, että onko tilanteesi sellainen, että voisit sinne mennä. Kerroitkin, että olet lastensuojelun kanssa tekemisissä ja päätöksen laitokseen sijoittamisesta tekee sinun oma sosiaalityöntekijä. Olisi tärkeätä, että kerrot sossullesi rehellisesti ajatuksistasi ja siitä, miten koet tämän hetkisen perhetilanteesi. Yhdessä voitte miettiä, että mikä olisi se paras keino sinun auttamiseksi. Voit olla itse sosiaalityöntekijääsi yhteydessä, jos teille ei nyt ole sovittuna tapaamisia.
On ihan tosi hienoa, että haluat apua tilanteeseesi ja sitä on saatavilla.
Aurinkoisia päiviä toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariHeti alkuun haluan pahoitella, kun olet joutunut odottamaan vastausta näin kauan!
Hienoa, että et ole jäänyt näiden ajatusten kanssa yksin vaan olet kirjoittanut niistä tänne. Se vaatii jo rohkeutta ja sitä sinulta löytyy.
Kuulostipas harmilliselta tuo, miten tämä kaverisi on alkanut aina syyttämään sinua kiusaamisesta, kun olet yrittänyt laittaa välejänne poikki. Toivottavasti opettajallenne selvisi, että miten asiat oikeasti ovat olleet.Kerroit, ettet uskalla tehdä mitään muiden edessä sekä koet, että kaikki ”coolit” arvostelevat sinua. Kerroit myös kärsiväsi ulkonäköpaineista ja silloin juuri saattaakin kokea, että kaikki arvostelevat omaa ulkonäköä vaikka asia ei olisi näin. Jos joku katsoo sinua, niin onhan mahdollista, että hän ajatteleekin esim. että onpa kiva paita tai hyvän värinen tukka. Joskus joku saattaa katsoa ilman, että edes ajattelee mitään sen ihmeempää.
Meillä kaikilla tuntuu olevan paha taipumus löytää itsestämme helpommin niitä huonoja kuin hyviä asioita vaikka meissä ihan jokaisessa on myös niitä hyviä asioita. Voisit aloittaa näiden hyvin asioiden etsimisen itsestäsi sillä, että menet peilin eteen kolmena päivänä viikossa ja sanot joka kerta peilin edessä itsestäsi yhden hyvän asian, jonka peilistä näet. Ja kyllä, olen varma, että löydät niitä hyviä asioita niitä voi olla esim. silmien väri, ripset, pituus, jalkojen pituus… Mitä vain!
Muista, että sinä olet just hyvä sellaisena kuin olet!
AvainmestariHei, kiitos viestistäsi ja isot pahoittelut, kun olet joutunut odottamaan vastausta näin kauan!
Olet hienosti jäsennellyt asiasi viestiin ja tuotkin selkeästi esiin asiat, jotka sinua tällä hetkellä mietityttävät tai ahdistavat.
Kerroit uniongelmistasi – ovatkohan ne jo jatkuneet pitkään tai ovatko helpottanet kesäaikaan siirtymisen myötä? Oletkin kokeillut jo lukemista iltaisin, mutta se ei ole toiminut sinun kohdallasi. Muita vinkkejä unen saantiin on esim. että käy illalla vaikka kävelyllä ja sen jälkeen syö hyvän iltapalan ja on ilman älylaitteita pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos näistä ei ole apua ja unettomuus vaivaa edelleen, niin sitten olisi hyvä puhua äidille tai kouluterkkarille siitä.
Kuulostaa ikävältä, jos sinulla on koko ajan pahamieli. Jos vielä nukut huonosti, niin väsyneenä olo tuntuu usein tavallistakin kurjemmalta eli oloa voisi ehkä jo helpottaa, jos saisit nukuttua kunnolla öisin. Ihanaa, että sinulla on kuitenkin kavereita vaikka asuvat vähän kauempana. Onneksi heihin pystyy pitämään yhteyttä esim. videopuheluiden välityksellä. Olet ollut rohkea, kun olet puhunut äidillesi näistä asioista ja kannustan sinua siihen jatkossakin. Olo usein helpottuu jo sillä, kun saa jakaa pahaa oloaan jollekin toiselle. Muistathan, että voit kirjoittaa meille nettikirjeen, soittaa tai chatata, jolloin voit luottamuksellisesti jutella asioitasi päivystäjämme kanssa.
Kerroit myös ahdistuksestasi, joka on tullut esiin koulussa esitysten pitämisen yhteydessä. Esiintyminen luokan edessä voikin olla monella pelottava kokemus ja pelkkä tieto jo siitä aiheuttaa kovaa ahdistusta. Joillakin ahdistus voi olla niin kova, että esiintyminen voi olla ylitsepääsemätöntä. Tällöin on hyvä ottaa asia puheeksi luokan opettajan tai kouluterkkarin kanssa. Jos tuntuu, että asiasta on itse vaikeata puhua, niin voisikohan äitisi olla yhteydessä opettajaasi ja opettaja voisi ehkä miettiä jotain korvaavia tapoja esitysten pitämisille? Olet ollut jo tosi rohkea, kun tulit tänne kertomaan huolistasi ja toivon, ettet jää niiden kanssa jatkossakaan yksin. Ansaitset iloa ja ihania asioita elämääsi.
Terveisin, Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä
AvainmestariKiva, kun kirjoitit tänne. Kurjaa, kun jouduit odottamaan vastausta näin pitkään! Olemme todella pahoillamme siitä!
Tosi ikävä kuulla, että sulla on paha olla. Liittyyköhän se paha olo just siihen, kun kerroit, ettei sulla ole oikein kavereita? Se ei varmastikaan ole ihan helppoa yrittää hankkia kavereita uudessa koulussa, mutta hienoa, että olet yrittänyt niitä hankkia! Oot kyllä tosi reipas, kun olet jaksanut yrittää kaverustua uusien koulukaverien kanssa. Onkoha siellä koulussa ketään, jolla olisi samanlaisia kiinnostuksen kohteita, kuin sinulla? Niistähän olisi helppo mennä juttelemaan ja usein juttua löytyy sellaisten kanssa helpommin, jotka pitävät samoista asioista. Oli kiva kuulla, että sinulla on kuitenkin netissä ystäviä.
Tosi hyvä, jos olet pystynyt keskustelemaan vanhempiesi kanssa siitä, että toivoisit heidän antavan sinulle omaa rauhaa enemmän. On tosi ymmärrettävää, että jokainen kaipaa omaa tilaa ja aikaa välillä.
Jos haluat pohtia näitä asioita enemmän kahden kesken päivystäjämme kanssa, niin voit soittaa, chatata tai kirjoittaa meillee nettikirjeen.Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariHei,
kiitos viestistäsi ja pahoittelut, että olet joutunut odottamaan vastausta näin kauan!
Olet viestissäsi hienosti jo pohtinut tilannettasi ja ymmärrän, että voi turhauttaa, kun ei tiedä mistä masentunut ja voimaton olo johtuu. Kerroit, että teillä kotona on asiat hyvin ja pärjäät koulussa ihan todella hienosti. Ihana kuulla, että nämä asiat ovat kunnossa, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö sinulla voisi olla pahaolo. Pohditkin, että voiko nämä tunteet liittyä murrosikään ja vastaus on, että kyllä voivat. Murrosiässä omat tunteet voivat vaihdella laidasta laitaan ja välillä olo voi olla masentunutkin ilman mitään erityistä syytä. Toki, jos masentunut olo jatkuisi pidempään, niin sitten siitä olisi hyvä jutella kouluterkkarin kanssa.
Se mitä viestissäsi kerroit vaikuttaisi kuitenkin enemmän liittyvän murrosiän tuomiin muutoksiin. Murrosikään liittyvistä muutoksista voit käydä lukemassa lisää täältä: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/murrosika/
Mukavaa kesän odotusta toivottaa
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit