Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Chat ei maksa sinulle mitään. Sekä ajanvaraus chat on ilmainen että se, joka meillä on joka ilta auki täällä Nuortennetissä ja jossa nuorten kanssa keskustelevat MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset päivystäjät.

Myöskään puhelinlaskussasi ei näy, että olet ollut meihin yhteydessä. Eli vaikka soittaisit meille Lasten ja nuorten puhelimeen (numeromme on 116 111), soittaminen ei maksa sinulle mitään eikä soitto näy puheluerittelyssä. Ainoastaan puhelintasi tutkimalla (soitetut puhelut -kohdasta) voi nähdä, että olet soittanut meille.

Hyvää kesän odotusta myös sinulle!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos jatkokysymyksestäsi. Ymmärrän hyvin, että ilmoituksen tekeminen voi tuntua työläältä tai lisätä ahdistusta. Ilmoituksen tekeminen voi olla joillekin uhreille tärkeää asian läpikäymiseksi ja oikeuden saamiseksi, mutta tärkeää se on myös tekijän kannalta. Luulen, että aika harvasta häirintätapauksesta tehdään rikosilmoitus, mikä on harmillista, mutta toki aivan ymmärrettävää. Kaikilla ei ole siihen jaksamista.

Kun teosta tehdään rikosilmoitus, tekijä ymmärtää tehneensä rikoksen, jolla voi olla uhrille suuria ja kauaskantoisia vaikutuksia. Näin ollen tekijä toivottavasti käyttäytyy jatkossa paremmin eikä enää tulevaisuudessa loukkaa kanssaihmisiään rikkomalla heidän oikeuttaan koskemattomuuteen. Tekemällä tapahtuneesta rikosilmoituksen voit siis vähentää muiden ihmisten kokemaa häirintää.

Yksi tapa tehdä ilmoitus on marssia lähimmälle poliisiasemalle. Verkossakin sen tosiaan pystyy tekemään, mutta sinne täytyy tunnistautua verkkopankkitunnuksilla tai vastaavilla.

Jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää rikosilmoitukseen liittyen, voit soittaa poliisin neuvontapalveluun, joka palvelee joka arkipäivä klo 8 – 16.15 numerossa 0295 419 800. Myös tuo aiemmassa vastauksessa mainittu Rikosuhripäivystys auttaa sinua tarpeen mukaan ja aina voit myös olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen, chattiin tai kirjepalveluun. Olemme täällä sinua varten!

Aurinkoisin kevätterveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos viestistäsi! Kun on vaikeita asioita mielenpäällä, niin silloin niistä onkin tärkeää kertoa jollekin, eikä jäädä yksin pohtimaan. Hienoa siis, että päätit kirjoittaa tänne päivystäjien palstalle!

Oli ikävä kuulla, kuinka sinulla on ollut rajuja mielialan vaihteluita. Mielialojen vaihtelut ovat normaalia murrosiässä, mutta silloin varsinkaan ei pidä jäädä asian kanssa yksin, jos vaikeat ajatukset valtaavat liiaksi mieltä, ne alkavat pelottamaan jo etukäteen ja/tai pelkää tekevänsä itselleen jotakin. Erityisesti itsetuhoiset ajatukset ovat sellaisia, joihin on tärkeää saada tukea.

Hienoa kuulla, että mielialasi on välillä korkeammalla, mutta kuulostaa siltä, että pelko vaikeista ajatuksista kuormittaa mieltäsi parempinakin hetkinä. Tuleeko sinulla itselläsi muuten mieleen mukavia asioita, joihin voisit välillä keskittää mielesi silloin, kun tuntuu, että vaikeat ajatukset meinaavat ottaa vallan? Jollakin se saattaa olla kavereiden kanssa jutteleminen, musiikin kuuntelu tai lukeminen.

Mielekkäiden asioiden lisäksi on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että voisi puhua mielenpäällä olevista asioista jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Tunnistat itsekin, että tästä pitäisi varmasti puhua jollekin, mutta samalla et kuitenkaan haluaisi, että kukaan saisi tietää. Se onkin tosi luonnollista, että vaikeista asioista puhuminen tuntuu vaikealta, vaikka se juuri kannattaisi. Muista kuitenkin, että sinä olet kaiken avun arvoinen! Avun hakeminen ei myöskään tarkoita sitä, ettetkö voisi samaan aikaan olla hyvä esimerkki (ja hei, se on itseasiassa todella hyvän esimerkin antamista, jos hakee apua itselleen vaikeassa tilanteessa) ja huolehtiva isosisko.

Vaikka sinusta nyt tuntuisi siltä, ettet haluaisi kenenkään tietävän tästä, niin haluan kuitenkin kannustaa sinua hakemaan apua. Mainitsit, että sinulla ei ole hyvät välit vanhempiin. Miten ajattelet, että he saattaisivat reagoida, jos kertoisit heille? Mitä, jos kertomisen heille aloittaisi sillä, että sinulla on mielenpäällä asia, jota et ole uskaltanut kertoa aiemmin?

Jos omille vanhemmille puhuminen kuitenkin tuntuu vaikealta ajatukselta, niin tärkeää on, että puhut jollekin aikuiselle, kenet koet luotettavaksi. Koulun työntekijät (esim. kuraattori tai terveydenhoitaja) ovat koululla sinua varten. He ovat työssään tottuneet käsittelemään monenlaisia vaikeita asioista ja heillä on keinoja olla tukenasi. Heille jutteleminen on luottamuksellisesta ja heillä on vaitiolovelvollisuus.

Jos tuntuu, että haluat aluksi jutella ihan anonyymisti, niin voit soittaa myös meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki palvelumme ovat aina luottamuksellisia ja ilmaisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Jos haluat käydä lukemassa lisää mielen hyvinvointiin liittyen, niin Nuortennetissä on asiasta lisää tietoa: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/

Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Bab Honey Girl 😍😈 ❤💜💙💛💖

Onpa ikävä kuulla, ettei viestiisi ole vastattu toisella palstalla. Kuulostaa siltä, että tosiaan olisit kaivannut apua ja tukea asiassa joka painoi mieltäsi. On hienoa, että etsit aktiivisesti itsellesi eri tahoista apua ja toivottavasti sitä itsellesi myös löysit!

Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tukenasi tarvittaessa! Olemme auki joka päivä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.

Aurinkoista kevättä sinulle toivottaen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei.

Kiitos, että kirjoitit meille. Toivon, että se edes hiukkasen helpotti oloasi. Ymmärrän tuskasi: on äärimmäisen raskasta katsoa vierestä, kun itselle rakas ihminen kärsii.

Haluan sanoa sinulle, että sinun ei tarvitsekaan osata auttaa puolisoasi. Se on ammattilaisten tehtävä. Parasta, mitä voit hänen eteensä tehdä, on rakastaa häntä, kertoa se hänelle ja viettää hänen kanssaan aikaa. Silloin hän tietää, että hän on jollekin tärkeä eikä hänen elämänsä ole tarkoituksetonta. Enempää et voi tehdä, paitsi yrittää varmistaa, että hän saa kaiken mahdollisen avun.

Onko puolisosi avun piirissä? Käykö hän juttelemassa jossain? Tietävätkö hänen läheisensä, kuinka huonossa kunnossa hän on? Jos ei, niin kannustan sinua kertomaan hänen tilastaan mitä pikimmiten sekä hänen kotiväelleen että jollekin terveydenhuollon ammattilaiselle. Jos hän on jossain oppilaitoksessa, voit ottaa yhteyttä oppilaitoksen terveydenhoitajaan tai kuraattoriin. Jos hän uhkaa tehdä itselleen jotain, voit soittaa hätänumeroon. Jos hän on täysi-ikäinen eikä opiskele missään, voit tehdä hänestä huoli-ilmoituksen paikkakuntanne sosiaalitoimeen (lomakkeen löydät googlaamalla huoli-ilmoitus + oma paikkakunta). Kuulostaa siltä, että hän ei nyt saa tarvitsemaansa apua.

Sama koskee sinua. Viestisi saa minut huolestumaan sinusta kovasti. Kerroit, että olet miettinyt kuolemaa ja lisäksi satutat itseäsi. Olen vilpittömän iloinen, että olet yhä elossa. Sinulle on aivan varmasti paikka tässä maailmassa. En tiedä missä ja millainen, mutta jossain se on. Sinun tehtäväsi tässä elämässä on löytää tuo paikka, vaikka se juuri nyt raskaalta tuntuisikin. Onneksi sinulla on vielä runsaasti aikaa etsimiseen ja lupa myös erehtyä, ennen kuin oikea löytyy. Lisäksi kuolemasi olisi äärettömän raskasta kaikille heille, joille olet tärkeä ja rakas, kuten puolisollesi.

Kuolema ei ratkaise ongelmia, se vain lopettaa kaiken. Sen jälkeen ei ehkä koe tuskaa tai surua, mutta ei myöskään iloa, rakkautta, naurua tai onnistumisia. Olen varma, että tuota kaikkea tällä maailmalla on sinulle vielä tarjota ja toivon totisesti, että olet täällä sen kokemassa.

Tietääkö kukaan aikuinen, miten voit? Jos ei, niin toivon sydämestäni, että etsit itsellesi jonkun, joka osaa auttaa sinua. Se voi tosiaan olla koulun terkkari tai kuraattori, mutta myös terveyskeskuksen ajanvaraukseen voi soittaa ja sanoa, että voit huonosti ja satutat itseäsi. Sieltä osataan kyllä auttaa sinua. Ei ole oikein, että voit noin huonosti. Sinulla on oikeus saada apua ja voida hyvin.

Ennen ammattiavun saamista tai vaikka sitä saisitkin, muista että myös me olemme täällä sinua varten. Soitathan meille, jos tarvitset juttukumppania tai et tiedä, mitä tekisit. Meillä voit jutella anonyymisti eikä puhelusi maksa mitään. Numeromme on 116 111 ja olemme auki arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Jos jutteleminen puhelimessa tuntuu vaikealta, voit myös tulla chattiimme, joka on auki joka ilta klo 17-20. Chat ja myös kirjepalvelu löytyvät täältä Nuortennetistä. Olet meille tärkeä!

Täällä MLL:n Nuortennetissä on muuten hyvää tietoa mielen hyvinvoinnista ja esimerkiksi viiltelystä, jos haluat käydä lukemassa. Tässä sinne linkki: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/

(Niin ja muita lukijoita suojellakseni jouduin tosiaan poistamaan osia tekstistäsi, mutta luin sen kuitenkin huolella useampaan kertaan.)

Sinua ajatellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Kukka!

Kerrot vaikeudestasi keskittyä opiskeluun, sillä keskittymisesi herpaantuu jatkuvasti puhelimen takia. Pelkäät jääväsi jostain paitsi tai jonkun tärkeän asian menevän ohi sillä aikaa, kun opiskelet.

On totta, että olemme tottuneet olemaan koko ajan saatavilla kännyköiden ollessa iso osa sosiaalista elämäämme. Samalla on myös tärkeää rauhoittaa hetkiä omassa arjessa, jossa ollaan ilman puhelinta. Oletko kokeillut laittaa puhelinta äänettömälle tai toiseen huoneeseen? Jos tämä tuntuu vaikealta, voisitteko esimerkiksi kavereiden kanssa sopia, että tietty aika illasta te kaikki opiskelisitte tahoillanne, eikä kukaan laittaisi silloin viestiä? Näin saisitte kaikki rauhan tehdä koulujuttuja ilman pelkoa, että jää jostain paitsi.

Kerrot lisäksi, että sinun on vaikea keskittyä lukemiseen. Oletko kokeillut tehdä jotain samaan aikaan kun luet? Jollekin voi auttaa esimerkiksi kuminauhan tai sinitarran näprääminen, kuulakärkikynän naksuttelu tai vaikka nystyrätyynyn päällä istuminen. Voit myös kokeilla laittaa hälytyksen soimaan niin, että tietyn ajan luet ja hälytyksen soidessa pidät pienen tauon. Tämä voi auttaa myös rytmittämään lukemista. Olemme kaikki ainutlaatuisia ja yksilöllisiä myös opiskelun suhteen ja jotkut meistä kaipaavat pientä liikettä ja apua keskittyäkseen.

Yritä olla syyttämättä itseäsi asiasta, teet kuitenkin varmasti parhaasi!

Tsemppiä opintoihin ja aurinkoista kevättä sinulle!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Tervehdys,
Kiitos kommentistasi ja rohkaisustasi.

Kerrot viestissä tuntevasi itsesi lihavaksi ja että sinun on vaikea saada itsesi vakuuttumaan toisin. Mikä on saanut sinut ajattelemaan näin? Lisäksi kerrot joutuvasi kaveriporukassanne kiusatuksi. Syrjiminen ja kaveriporukan ulkopuolelle jättäminen on todella epäreilua ja väärin sinua kohtaan. Oletko pystynyt kertomaan tästä jollekin aikuiselle lähipiirissäsi? Mitä ajattelet, onko sinun mahdollista viettää aikaa muiden luokkakavereiden tai ystävien kanssa? Kertomasi perusteella ansaitset sellaisia ystäviä ympärillesi, jotka eivät syrji ja kiusaa muita, ja jotka arvostavat sinua juuri omana itsenäsi.

Joskus omalle itselleen puhuminen kauniisti ja rohkaisevasti on paljon vaikeampaa kuin muille samojen asioiden kertominen. Joskus myös toisen loukkaavat sanat tai teot voi saada meidät ajattelemaan, ettemme olisi yhtä hyviä kuin muut, vaikka tämä ei pidäkään paikkaansa. Siksi haluan sinulle sen kertoa. Sinä olet hyvä ja ihana. Juuri tuollaisena kuin olet. Paino ja muut piirteet eivät tee meistä yhtään huonompia tai parempia kuin muut. Lopulta se, miten kohtelee muita ja itseään on paljon tärkeämpää kuin ulkonäkö, sillä se muuttuu, mutta ihmisen hyvyys ja kauniit sanat ja teot muistetaan.

Toivon, että pystyt näkemään itsessäsi myös hyviä ja ihania asioita itsessäsi. Mitä ne voisi olla? Vaikutat jo viestisi perusteella muut huomioivalta ja sydämelliseltä nuorelta ja nämä piirteet sinussa ovat jo kullan arvoisia. <3 Toivon sinulle kaikkea hyvää, aurinkoa ja ihania asioita tapahtuvaksi!

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Moikka!

Kiitos viestistäsi! Onpa hienoa, että olet päässyt haastatteluun sekä olet päässyt etenemään videohaastattelusta ryhmähaastatteluun.

Ymmärrän hyvin turhautumisesi, sillä, jos on päässyt työhaastatteluun, niin vastausta usein kovasti odottaa ja nyt vastauksen saaminen on venähtänyt luvatusta ajankohdasta. Lisäksi tarvitsisit tiedon vielä mahdollisimman pian, jotta kevään suunnitelmasi varmistuisivat. Olet toiminut tosi hyvin, kun olet tiedustellut asiaa, kun vastausta ei luvatussa ajassa tullutkaan. Osoitit samalla myös sen, että olet aidosti kiinnostunut saamaan paikan. Hyvä, että tämän jälkeen heiltä on tullut tieto pitkittymisestä. Tosi tylsää kuitenkin, että olet jo noin pitkään odottanut.

Vastaukseni tulee vähän viiveellä, joten en tiedä, oletko sattunut saamaan jo vastausta haastattelusta. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, jos haluat laittaa asiasta uuden kyselyn, jos vastausta ei vieläkään ole kuulunut luvattuun aikaan mennessä. Jos vastausta ei ole vielä kuulunut, niin voisitko tästä laittaa myös väliaikatietoa opettajalle? On tosi ymmärrettävää, että et ole vielä pystynyt asiaa vahvistamaan koululle ja uskon, että opettajasi ymmärtää tämän myös.

Kävi asian kanssa miten tahansa, niin uskon, että asiasi järjestyvät loppukevään osalta. Opettajat ovat varmasti kohdanneet monenlaisia tilanteita työharjoitteluihin liittyen ja uskon, että opettajasi osaa auttaa sinua, mikäli vahvistusta paikalle ei kuulu.

Paljon tsemppiä kevääseen! Toivottavasti tämän työpaikan kanssa onnistaa tai saisit muuten mukavan työharkkapaikan.

Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä