Siirry sisältöön

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 15 viestiä, 1,051 - 1,065 (kaikkiaan 2,085)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • vastauksena käyttäjälle: Kenelle puhua? #133345

    Hei nimimerkki Deadass!

    Kiitos viestistäsi. Pahoitteluni äitisi kuoleman johdosta. Kurja kuulla, että elämässäsi on nyt monia muitakin hankalia asioita. Ymmärrän, että haluaisit avautua asioistasi jollekin luotettavalle ihmiselle. Jokainen meistä kaipaa kuuntelijaa ja ymmärtäjää. Kerroit asuvasi tätisi luona. Toivottavasti sinun on hyvä olla siellä ja pystyt myös tädillesi kertomaan kaikista kurjistakin asioista.

    Jos tätisi ei pysty olemaan tukenasi, niin koulun ammattilaisista löytyy ihmisiä, jotka ovat siellä sinuakin varten. Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä eli hän osaa keskustella monenlaisista pulmista, jotka liittyvät oppilaan kotielämään, kiusaamiseen, pahaan oloon ja muihin mahdollisiin hankaluuksiin. Hänelle voit jutella luottamuksellisesti. Jos sinua kuitenkin huolettaa, kertooko hän asioistasi eteenpäin, niin voit kysyä sitä häneltä ihan aluksi. Kuraattorit ovat tottuneet käsittelemään hyvin erilaisia asioita eli hän ei tuomitse sinua.

    Koulussasi saattaa olla myös psykiatrisia sairaanhoitajia, joille voit puhua. Myös terkkarille voi varata ajan, jos kaipaat kuuntelijaa ja haluat päästä juttelemaan jollekin säännöllisesti. Koulusi ammattilaiset voivat myös tietää paikkakuntasi muista palveluista, esimerkiksi olisiko sinun mahdollista saada tukihenkilö, jota voisit tavata kerran viikossa.

    Toivottavasti löydät ihmisen, jolle puhua ja saat sitä kautta helpotusta oloosi. Voit myös milloin tahansa soittaa meille numeroon 116 111 tai tulla chattiin juttelemaan. Molemmat palvelumme ovat auki vuoden jokaisena päivänä eivätkä maksa sinulle mitään. Lisäksi meillä on nettikirjepalvelu, jossa voit käydä kanssamme kirjeenvaihtoa.

    Kaikkea hyvää sinulle ja aurinkoisia kevätpäiviä!
    Toivottaa
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: aye… #133344

    Hei!

    Kiitos viestistäsi. Jouduimme ikävä kyllä poistamaan siitä saamenkielisen osuuden, koska meissä ei ole saamen kielen taitoisia ja meidän täytyy olla varmoja, ettemme vahingossa julkaise mitään sääntöjen vastaista tai toisia loukkaavaa. Pahoittelut tästä, toivottavasti ymmärrät. Lisäksi viestejä samalla sisällöllä tuli kaksi, julkaisemme niistä vain tämän toisen.

    Olen tosi pahoillani, että muut oppilaat käyttäytyvät noin huonosti sinua kohtaan. Se ei missään nimessä ole hyväksyttävää. Jokaisella olisi oikeus käydä koulua niin, että siellä on turvallista olla. Onneksi sinulle on tuo yksi ystävä, joka pitää puoliasi. Ovatko koulun aikuiset tietoisia tuosta kiusaamisesta? Tai onko kukaan koskaan puuttunut siihen? Opettajien tehtävä olisi turvata sinullekin turvallinen koulunkäynti. Heille kannattaa ilman muuta kertoa tuosta, jos he eivät siitä vielä tiedä. Ja jos nimittely vielä jatkuu, niin siitä on hyvä kertoa niin pitkään tai niin monelle opettajalle (myös rehtorille) ennen kun heidän käyttäytymisensä muuttuu.

    Kerroit myös monista psykiatrisista hankaluuksista. Oletko saanut niihin kaikkiin diagnoosit lääkäriltä? Ja saatko niihin apua? Monien psykiatristen vaivojen kanssa voi elää, kunhan niihin saa hyvää apua ja tukea, ehkä myös lääkityksen. Toivottavasti nuo sinunkin asiasi ovat sellaisia, joihin saat ammattilaiselta tukea ja apua. Jos et, niin toivoisin kovasti, että kertoisit niistä esimerkiksi koulusi terkkarille, joka voi viedä asiaa eteenpäin.

    Oli kurja kuulla, että viiltelet. Monilla se on tapa sietää henkistä pahaa oloa, mutta kuten kerroit, siihen voi jäädä koukkuun ja se voi olla hankalaa saada lopetettua. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta ja myös siihen voit saada ammattilaiselta apua. Olen tosi iloinen, että sinulla itselläsi on halu lopettaa se. Ammattilaisen kanssa voit löytää muita tapoja sietää ahdistusta tai pahaa oloa kuin itsensä satuttaminen.

    Viestistäsi huokuu usko siihen, että haluat vielä yrittää, jos elämä vielä helpottuisi. Olen siitä tosi iloinen! On harmillista, että et juuri nyt ja juuri tuossa koulussa voi olla oma itsesi, mutta usko pois, vielä tulet pääsemään sellaiseen paikkaan, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja sinäkin löydät oman porukkasi, jossa nähdään, kuinka upea tyyppi olet! Peruskoulussa tai huonolla säkällä vielä toisella asteella voi olla paljonkin ennakkoluuloisuutta, mutta mitä vanhemmaksi kanssakulkijat kasvavat, sitä enemmän heillä alkaa olla ymmärrystä yksilöiden kunnioittamiseen ja taitoa olla empaattisia ja hyviä ystäviä.

    Toivon sinulle sydämestäni kaikkea hyvää ja että saat tai tulet pian saamaan ammattiapua psyykkisiin pulmiisi. Ja myös tietenkin sitä, että kiusaajiesi käyttäytymiseen puututaan mahdollisimman pian.

    Olet arvokas ja hyvä juuri tuollaisena!

    Lämmöllä Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä.

    Hei!

    Kiitos viestistäsi. Uskon, että tapahtuma harmittaa sinua. Mutta toisaalta siihen liittyvä häpeä ja harmitus kertoo siitä, että haluat pohjimmiltasi olla ystävällinen toisille ja sinulla on toimiva omatunto, joka muistuttaa sinua, jos olet tahtomattasi loukannut jotakuta.

    Jos asiasta puhuminen kasvotusten on vaikeaa, voisit ehkä laittaa hänelle viestin. Kirjoitettuna sanoma saa enemmän painoa ja viestin vastaanottaja saa aikaa sen työstämiseen ja asian pohtimiseen ennen kun vastaa.

    Mitä viestiin voisi sitten kirjoittaa? Miltä kuulostaa vaikka tällainen: ”Mua harmittaa tosi paljon se, miten kohtelin sua vuosi sitten ja asia on painanut mua siitä lähtien. En voi mitenkään puolustella tekoani. Halusin vain sanoa tämän, koska se painaa mua edelleen tosi paljon ja tiedän mokanneeni.”

    Jos et halua, niin minusta ensimmäisessä viestissä ei tarvitse pyytää anteeksi, kysyä mitään tai toivoa vastausta. Voit vain kertoa hänelle, että kadut asiaa ja se harmittaa sinua tosi paljon.

    Kaikki mokailevat, mutta sen myöntäminen ja oman katumuksen kertominen vaatii paljon rohkeutta ja avoimuutta, mitä kaikilla ei ole. Olen tosi iloinen, että haluat kertoa mokanneesi ja olet ihan varmasti oppinut tänä aikana paljon itsestäsi ja ihmissuhteista.

    Jos tuo ehdotus kuulostaa huonolta, niin uskon, että keksit itse jonkun paremmin sinun suuhusi sopivan. Jos haluat, voimme pohtia sopivia sanoja myös Lasten ja nuorten puhelimessa tai -chatissä. Molemmat palvelut ovat auki joka päivä (numeromme on 116 111) eivätkä ne maksa sinulle mitään. Voit myös kirjoittaa meille nettikirjeen, jos haluat jatkaa keskustelua kirjeen muodossa.

    Tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää tulevaan kevääseen!

    Terveisin
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Itsetuhoiset ajatukset #133125

    Hei Poika,
    Kiitos rohkeudestasi kirjoittaa tänne huolestasi ja pahasta olostasi. Olen pahoillani puolestasi, että koet olosi ulkopuoliseksi ja että sinusta tuntuu muiden puhuvan pahaa selkäsi takana. Nuo ajatukset ovat saaneet sinut voimaan huonosti ja mieleesi itsetuhoisia ajatuksia.

    Onko sinulla ollut pidempään olo, ettet voi luottaa muihin vai onko lähiaikoina kenties sattunut jotain, joka on saanut sinut ajattelemaan näin? Selän takana puhuminen ja ulkopuolelle jättäminen on joka tapauksessa kiusaamista ja siihen on todella tärkeää puuttua aikuisten toimesta.

    Itsetuhoiset ajatukset ovat usein oire ja hälytysmerkki siitä, että tarvitsisit nyt apua ja tukea itsellesi. Kun on tarpeeksi paha olla, voi olla myös vaikeaa nähdä ne ihmiset ympärillään, jotka haluaisivat auttaa ja olla luottamuksesi arvoisia. Me kaikki tarvitsemme joskus toisen ihmisen apua. Sinun ei tarvitse pärjätä yksin.

    Onko sinulla tällä hetkellä jotain asiaa tai tekemistä, mikä saisi olosi paremmaksi? Esimerkiksi harrastus tai muu kiva tekeminen? Olisi tärkeää, että saisit välillä ajatuksesi muihin asioihin, että voisit vähän hengähtää pahan olon ja ajatusten keskellä, oli se sitten elokuvan katselu, ulkoilu, musiikin kuuntelu tai vaikka piirtäminen.

    Miltä sinusta tuntuisi kertoa näistä ajatuksista jollekin aikuiselle, jolle koet olevan helppo puhua? Jos kotona puhuminen tuntuu vaikealta, voit aina kääntyä koulussa terkkarin tai kuraattorin puoleen. He ovat koulussa juuri teidän oppilaiden tukena ja osaavat auttaa tämän kaltaisissa asioissa. Jos asiasta on vaikea kertoa, voit vaikka näyttää viestisi, jonka kirjoitit tänne.

    Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p.116 111) ja chatissa olemme tukenasi, jos sitä tarvitset! Olemme auki joka päivä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.

    Ethän jää yksin <3

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Kesätyön (sekä muun työn) saaminen ahdistaa #133124

    Hei!

    Olipa hienoa, että päätit kirjoittaa ajatuksistasi tänne Nuortennettiin! Pohdit tärkeää ja ajankohtaista asiaa ja onkin fiksua kysyä neuvoa ja vinkkejä asiaan, joka ei ole itselleen vielä tuttu.

    Kerrot hakeneesi useampana vuonna kesätöitä ja tänä vuonna sinulla olisi mahdollista saada kesätyö, jota tehtäisiin myös loma-aikojen ulkopuolella. On todella fiksua ja tärkeää pohtia eri vaihtoehtoja ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Työpaikan hakeminen ei itsessään sido sinua mitenkään ja vaikka tulisitkin valituksi, on sinulla mahdollisuus vielä olla vastaanottamatta paikkaa.

    Mikäli sinut valittaisiin työtehtävään, (joka muuten kuulostaa todella mielenkiintoiselta!!) käytte vielä keskustelun tulevan työnantajasi kanssa työajoista, palkasta sekä muista tärkeistä työhön liittyvistä käytännön asioista. Tämä tarjoaa myös sinulle mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja tuoda esiin omia toiveitasi tulevan työn suhteen, kuten sen, että haluat työskennellä pääasiassa kesän ajan ja muuten keskittyä kouluun ja vapaa-aikaan.

    On myös todella ymmärrettävää, että sinua mietityttää ja jännittää mitä kyseinen työ pitää sisällään ja miten osaat tehdä sinulle tarkoitetut työtehtävät. Aina uuden työntekijän aloittaessa hänet perehdytetään kyseiseen työtehtävään esimerkiksi kokeneemman työntekijän toimesta.

    Voit siis huoletta jatkaa viestittelyä ja pyytää esimerkiksi vanhempaa tai muuta läheistä aikuista kirjoittamaan sähköpostiin kanssasi niitä ajatuksia ja huolia, mitä tässäkin tuot esiin. Työnantajat palkkaavat mielellään nuoria ja antavat mahdollisuuksia tutustua työelämään kesätöiden merkeissä ja näiden pohdintojen ja kysymysten esittäminen kertoo siitä, että otat työn ja asian vakavasti ja haluat punnita eri vaihtoehtoja ennen sitoutumista!

    Tsemppiä työnhakuun ja aurinkoista kevään odotusta!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Masennus ja lääkitys siihen #132712

    Hei!

    Hyvä, että kirjoitit palstallemme. Nuorilla kyllä käytetään masennuslääkkeitä. Eli jos haluat miettiä, olisiko niistä apua omalla kohdallasi, niin oikea väylä on juurikin kysyä sitä lääkäriltä. Voit pyytää lääkärille pääsyä terveydenhoitajalta. Siitä en ole varma, voiko myös koulun psykologi antaa sinulle lääkärin aikoja, mutta kysymällä se selviää.

    Lääkitys ei toisaalta tuo apua ongelmiin, joita kohtaat sekä kotona että kaveripiirissä. Ei kuulosta mukavalta, jos sinulle huudetaan koulussa tai se, ettei koulussasi ole ihmisiä, joiden kanssa viihtyisit. Näitä molempia olisi hyvä pohtia yhdessä jonkun aikuisen kanssa.

    Koulussa kuraattori on henkilö, jonka kanssa voi käydä juttelemassa kotona olevista ongelmista. Oletkohan jo tehnyt niin? Toki, jos käyt jo psykologilla, niin olisi tärkeää jutella hänen kanssaan myös tästä asiasta, samoin kuin ahdistuksesta ja painajaisista.

    Olisi tärkeää löytää sinulle sellaista seuraa, jossa viihdyt. On varmasti kurjaa olla koulussa, jos joutuu olemaan siellä yksin. Ymmärrän hyvin, ettei sinne ole silloin mukava mennä. Näistä kaverisuhteisiin liittyvistä asioista voi myös jutella kuraattorin kanssa. Hänelle kaikki tällaiset asiat on tuttuja ja hän tietää, että ne voivat olla joskus kovin hankalia.

    Ethän jää yksin näiden asioiden kanssa, vaan etsit aikuisen, joka voi pohtia näitä kanssasi. Jos et vielä tohdi varata aikaa koulun ammattilaisille, niin voit jutella niistä ensin myös meidän kanssamme. Lasten- ja nuortenpuhelin (numerossa 116 111) on auki joka päivä, samoin kuin chat. Voit myös aloittaa kanssamme kirjeenvaihdon. Kirjepalvelukin löytyy täältä Nuortennetissä ja sinne voi kirjoittaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

    On tärkeää, että voit hyvin. Pidäthän itsestäsi hyvää huolta!

    Halauksin,
    Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Kaveri ei välitä #132574

    Hei!

    Kiitos kun kirjoitit huolistasi. Kuulostaa siltä, että lähipiiriisi ei ole sattunut kovin montaa hyvää kuuntelijaa. Minusta on hienoa ja tärkeää, että kuitenkin yrität puhua ystävillesi. On tärkeää päästä puhumaan huolistaan ja päästellä joskus höyryjä. Mutta kuunteleminen ei tosiaan ole helppoa eivätkä kaikki ole siinä hyviä.

    Jonkin verran voit yrittää vaikuttaa asiaan toteamalla vaikka, että ”Musta tuntuu, ettet oikein kuunnellut mua.” Tai sanomalla, että ”Tarvitsisin nyt kuuntelijaa. Olisko sulla aikaa? En tarvitse neuvoja, mutta olis kiva puhua jollekin.”

    Voit siis sanoa suoraa, mitä heiltä toivot ja mikä sinua auttaisi juuri siinä tilanteessa. Lapset ja nuoret (ja joskus myös aikuiset) vasta opettelevat näitä taitoja ja sinun neuvosi ja esimerkkisi voivat olla heille hyvin tärkeitä. Ja jos hyvin käy, he oppivat kuuntelemaan sinua ja muitakin kanssaihmisiään paremmin.

    Kaikista ei koskaan tule koskaan hyvää kuuntelijaa ja voi olla, että joku pahoittaa mielensä tai ei ymmärrä, mistä on kyse. Mutta silloinkin on hyvin mahdollista, että hän alkureaktion jälkeen jääkin pohtimaan sanomaasi itsekseen.

    Jos näyttää siltä, että joku ihminen ei vihjauksista, toiveista tai suoranaisista pyynnöistä huolimatta opi kuuntelemaan tai ette tunnu olevan koskaan ns. ”samalla aaltopituudella”, voi olla parempi luovuttaa. Voitte silti viettää aikaa yhdessä, harrastaa tai olla koulussa kavereita, mutta kaikista kavereista ei ole tarkoituskaan tulla sydänystäviä.

    Peruskoulussa samalla luokka-asteella olevat ovat vain sattuneet syntymään samana vuonna eikä heillä ole sen enempää yhteistä. Mutta jo toisella asteella, sen jälkeisissä opinnoissa ja myöhemmin työpaikoilla on sitten valikoidummin samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä eli on hyvin mahdollista, että tulet löytämään omanlaisiasi ihmisiä myöhemmin elämässäsi. Monet aikuisten ystävyyssuhteet on alkaneet vasta työpaikoilla eli ystäviä on mahdollista saada ihan milloin vain.

    Kuulostaa harmilliselta, että et saa tukea myöskään kotoa. Jos aikuiset tuntuvat kiireellisiltä tai ohittavat asiasi, voi olla hyvä pysäyttää heidät asiasi äärelle sanomalla, että ”Haluaisin puhua yhdestä asiasta.” Myös esim. saunassa, lenkillä tai automatkalla voi olla hyvä ja kiireetön hetki kokeilla, jos pystyisit kertomaan kuulumisiasi. Uskon, että vanhempasi haluavat sinulle vain parasta ja auttavat sinua, jos vain osaat pyytää heiltä apua. Joskus se vain on helpompaa, jos sanot heille suoraa, mitä heiltä toivot ja mikä auttaisi sinua parhaiten.

    Sanot lopuksi, että haluaisit tilanteesi muuttuvan joskus. Uskon kyllä, että se tulee vielä muuttumaan! Opit jatkuvasti ilmaisemaan itseäsi ja toiveitasi paremmin ja läheisesi toivottavasti oppivat jossain vaiheessa paremmiksi kuuntelijoiksi. Asiat tapahtuvat joskus vähitellen, mutta uskon siihen, että ihmiset kyllä oppivat. Joskus tosin vaikeimman kautta tai niin, että he ymmärtävät asioita vasta myöhemmin, mutta joskus kuitenkin.

    Jos kaipaat kuuntelijaa, niin voit aina myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (numeromme on 116 111) tai tulla chattiin juttelemaan. Molemmat palvelut ovat auki joka päivä eivätkä ne maksa sinulle mitään. Voit myös kirjoittaa meille nettikirjeen ja aloittaa kanssamme kirjeenvaihdon.

    Toivon sinulle jaksamista ja hyvää kevättä!

    Lämmöllä,
    Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Pois kotoa #132573

    Hei V[osa nimimerkistä poistettu] 16!

    Kiitos viestistäsi!

    Poistin ison osan tekstistä, koska vakavan itsetuhoisuuden kuvaileminen voi järkyttää muita lukijoita. Poistin myös osan nimimerkistäsi henkilöllisyytesi suojaksi. Olen kuitenkin lukenut tekstisi kokonaan.

    Tilanteesi kuulosti niin huolestuttavalta ja vakavalta, että neuvoni on kannustaa sinua kertomaan voinnistasi ja ajatuksistasi jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle.

    Vakaviin itsetuhoisiin ajatuksiin on aina saatava apua ammattilaiselta. Apua voi hakea esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta tai -psykologilta. Myös paikkakuntasi terveyskeskuksesta saa apua. Nämä ammattilaiset ovat tottuneet kohtaamaan erilaisia mielenterveyteen liittyviä haasteita ja osaavat pohtia keinoja, millä vointisi menisi paremmaksi.

    Lisää avun hakemisesta voit lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/

    Jos sinulla on olo, että toteutat tai pelkäät toteuttavasi itsetuhoiset ajatuksesi, voit soittaa hätänumeroon (112) ja kertoa rehellisesti ajatuksistasi.

    On tärkeää kertoa voinnistaan myös jollekin omalle läheiselle luotettavalle aikuiselle, esimerkiksi sukulaiselle. Silloin sinun ei tarvitsisi olla yksin ajatustesi kanssa ja voit esimerkiksi pyytää aikuiselta tukea, että saat varattua ajan ammattilaiselle.

    Voit olla yhteydessä myös meidän Lasten ja nuorten puhelimeen, chattiin tai nettikirjeisiin. Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) päivystää arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Lasten ja nuorten chat päivystää joka ilta klo 17-20. Nettikirjepalveluun voit kirjoittaa mihin vuorokauden aikaan vain, jos kirjelaatikossa on tilaa. Kaikki palvelumme ovat ilmaisia, luottamuksellisia ja nimettömiä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    On hienoa, että tunnistat itsekin tarvitsevasi apua. Vaikka nyt olo olisi vaikea ja toivoton, niin muista, että asioilla on mahdollisuus muuttua parempaan. Älä jää kuitenkaan yksin ja muista, että olet kaiken avun arvoinen!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: VS: Onko täällä masentuneita? Mulla ois kysymyksiä #132455

    Hei!

    Hyvä, että kirjoitit tilanteestasi. Kuulostaa siltä, että et voi nyt oikein hyvin. Olen tosi pahoillani siitä. Voi olla raskasta elää päivästä toiseen niin, että mieliala on matalalla eikä mikään huvita. Erityisen huolissani olen siitä, mitä kerroit itsetuhoisista ajatuksistasi. Olisi tärkeää, että joku auttaisi sinua saamaan elämänilosi takaisin.

    Olisi tosi tärkeää, että kertoisit olotilastasi mahdollisimman pian jollekin aikuiselle. Millaiset välit sinulla on perheesi aikuisiin? Voisitko kertoa heille? Voit myös kertoa tilanteestasi koulusi terkkarille tai kuraattorille. He ovat siellä juuri tällaisia tilanteita varten ja tietävät, kuinka toimia. Nyt on tärkeää, että saat apua, jottei tuo huono olosi turhaa pitkity, vaan voisit taas hyvin.

    Pidäthän itsestäsi huolta, olet tärkeä!

    Lämmöllä
    Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: VS: Mitä tehdä kun ei enään vaan jaksa? #132442

    Hei!

    Hyvä, että kirjoitit asiasta. Olen tosi pahoillani, että voit nyt noin huonosti etkä jaksa suoriutua arjen toiminnoista. Se kertoo siitä, että et ole nyt kunnossa. Osaat kuitenkin sanottaa tilannettasi tosi hyvin, mikä on todella tärkeää!

    On hyvä, että käyt koulupsykologilla. Oletko kertonut siellä noista kaikista asioista, joista kirjoitit tänne? Kuulostaa siltä, että aikuiset lähelläsi ovat jossain määrin tietoisia tilanteestasi ja huolissaan sinusta, koska ovat suunnittelemassa tuota yhteistä keskustelua. On hyvä, että siellä on eri ammattikunnan edustajia, jotta he voivat yhdessä sinun kanssasi miettiä, mikä auttaisi sinua tässä tilanteessa parhaiten. Jokaisella on siellä oma tehtävänsä auttaa sinua omalta osaltaan. Uskon, että he kaikki haluavat sinun parastasi ja että he kaikki tekevät töitä sen eteen, että tulisit taas joku päivä kuntoon.

    Se, kuinka paljon tarvitset apua kulloinkin, vaihtelee. Jos koet, että olet nyt aiempaa huonommassa kunnossa ja tarvitset enemmän apua, kerro se jollekin heistä. Sinä tiedät parhaiten, kuinka voit ja mitä kaipaat. Jos sinun on vaikea sanoa niitä ääneen, voit hyvin vaikka kirjoittaa niitä lapulle tai vaikka sähköpostiin/wilma-viestiin, jonka lähetät jollekin heistä. Pääasia on, että tulet kuulluksi ja he tietävät, mikä on tällä hetkellä vointisi.

    Uskon, että tulet saamaan apua ja tulet vielä voimaan hyvin. Jokaisella on elämässään huonompia kausia, mutta muiden avulla ja ajan kanssa ne menevät aina ohi, usko siihen. Joskus parantumiseen menee aikaa, sillä mielen pulmat eivät usein helpotu yhtä nopeasti kuin fyysiset vaivat. Mutta onneksi niihin on olemassa apua ja kuulostaa siltä, että sinulla on siellä onneksi monta aikuista auttamassa sinua.

    Toivon sinulle parempaa vointia ja kaikkea hyvää!

    Halauksin,
    Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäj

    vastauksena käyttäjälle: Pois kotoa #132439

    Hei,

    Hienoa, että rohkeasti kerroit tilanteestasi ja pyydät apua!

    Poistin osan nimimerkistäsi varmuuden vuoksi henkilöllisyytesi suojaksi. Lisäksi poistin kohtia tekstistäsi, jossa kuvailtiin itsetuhoista käytöstä sekä tupakointia. Olen kuitenkin lukenut tekstisi kokonaan.

    Olet toiminut todella hienosti ja rohkeasti, kun olet kertonut tilanteestasi ja voinnistasi kouluterveydenhoitajalle. Jos on huono olla sekä on itsetuhoisia ajatuksia ja tekoja, niin silloin tarvitsee aina apua, eikä pidä jäädä yksin. Apua hakiessa saattaa joskus miettiä, aiheutuuko siitä harmia omille vanhemmille. Aina on kuitenkin tärkeää muistaa, että itsellä on aina oikeus saada apua ja tukea. Aikuisten on myös mahdollista saada itselleen tukea vaikeissa tilanteissa, eikä lapsen ei tarvitsisi kantaa huolta vanhemmistaan.

    Pohdit viestissäsi, mitä tehdä tilanteessa, jossa haluaisit pois kotoa ja olisit menossa juttelemaan sosiaalityöntekijälle, mutta et haluaisi, että vanhemmat saisivat tietää. Olet oikeassa siinä, että lastensuojelun tullessa mukaan, vanhemmat saavat siitä tietää. Pelkäät, että tässä tapauksessa juttelemisesta ei olisi mitään hyötyä ja joutuisit jäädä kotiin. En osaa sanoa, mitkä ovat tarpeeksi painavat syyt sijoitukselle, mutta lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tehtävänä on arvioida tilanteesi sekä millaista apua sinä ja perheesi tarvitsette.

    Omasta voinnistaan ja tilanteestaan onkin tärkeää kertoa mahdollisimman rehellisesti sosiaalityöntekijälle. On tärkeää myös sanoa ääneen, että pelkäät, ettei sinua otetaan tosissaan. Toivon siis, että kertoisit rehellisesti nämä asiat, mitä kirjoitit tänne. Kerro, että pelkäät, että joudut jäämään kotiin ja pelkäät tekeväsi itsellesi jotakin. Voi olla hyvä miettiä jo etukäteen, mistä asioista haluaa kertoa ja kirjoittaa ne itselleen vaikka ylös.

    Voit näistä asioista ja peloista jutella myös terkkarin kanssa ennen kuin tapaat sosiaalityöntekijän. Toivon, että voisit kertoa hänelle myös siitä, että sinua pelottaa se, että vanhempasi saavat tietää. On ollut hienoa kuulla, että terveydenhoitaja on ollut tukenasi ja olet pystynyt hänelle juttelemaan. Tukeuduthan siis häneen jatkossakin. Voit myös hänen kanssaan yhdessä miettiä, millä tavalla kertoisit tilanteestasi sosiaalityöntekijälle.

    Täältä voit halutessasi lukea vielä lisää lastensuojelun kautta saatavasta avusta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/apua-lastensuojelusta/

    Jos haluat joskus nimettömästi ja luottamuksellisesti jutella aikuisen kanssa, niin myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Olet toiminut tähän mennessä todella upeasti ja rohkeasti. Toivon, että asiat järjestyvät ja saat parasta mahdollista tukea itsellesi. <3

    Voimahalauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Pakoon todellisuutta #132430

    Hei,

    Kiitos viestistäsi! Jos ongelmat alkavat kasaantumaan, ajatukset voivat alkaa käymään jatkuvasti ylikierroksilla. Silloin onkin hyvä miettiä keinoja, jotka saisivat mielen sisäisen maailman rauhoittumaan ja oman olon kevyemmäksi. Hienoa siis, että päätit kirjoittaa tänne Nuortennettiin!

    Keinoja mielen rauhoittamiseen on monia ja on yksilöllistä, mitkä keinot toimivat kenelläkin. Jollakin se voi olla esimerkiksi musiikin kuuntelu tai uppoutuminen toiseen maailmaan kirjan kautta. Joku saattaa saada taas saada ajatuksiaan muualle esimerkiksi liikunnan tai piirtämisen kautta. Mitkä ovat sinulle niitä asioita, jotka tuovat sinulle iloa?

    Muista kuitenkin, että sinulla on lupa tuntea ihan kaikenlaisia tunteita, eikä vaikeita tunteita kannata padota. Oletko koskaan kuullut huolihetkestä? Se tarkoittaa sitä, että pitää tiettynä aikana päivästä tai viikosta pienen ajastetun hetken (esimerkiksi puoli tuntia), jolloin antaa itselleen luvan miettiä huoliaan. Huolet voi vaikka kirjoittaa ylös paperille. Huolihetken pitäminen voi joskus auttaa siinä, että mieli tuntuisi vähän kevyemmältä.

    Aina on myös tärkeää jutella vaikeista tunteista ja ajatuksista jonkun turvallisen ja luotettavan aikuisen kanssa. Muista, että yksin ei tarvitse, eikä pidä jäädä, jos on vaikeaa. Joskus jo pelkkä puhuminen voi tuoda helpotusta ja keventää omaa mieltä. Puhuminen mahdollistaa myös sen, että aikuinen osaisi olla tukenasi. Kuka olisi sinulle sellainen läheinen aikuinen, kenelle voisit jutella?

    Jos on vaikeita ajatuksia ja tunteita, niin myös koulun oppilashuollosta on mahdollista saada keskustelutukea. Huolistaan voi kertoa esimerkiksi opettajalle, terveydenhoitajalle, kuraattorille tai kenelle tahansa työntekijälle, kenelle tuntuu hyvältä puhua. Jos ei ole koulussa, niin keskustelutukea on mahdollista saada myös oman paikkakunnan terveyskeskuksen kautta.

    Meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi myös soittaa, jos haluaa jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti. Vaihtoehtoisesti voit tulla myös chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Toivottavasti löydät keinoja parempaan oloon. Muista, että yksin ei tarvitse jäädä, vaan aina kannattaa myös jutella jonkun kanssa!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Onko kirjepalvelulla piuhat poikki? #132376

    Hei!

    Kirjepalvelut olivat viikonlopun ajan kaatuneet teknisen vian takia, mutta vika on saatu nyt korjattua ja nettikirjelaatikko toimii taas normaalisti! Valitettavasti palveluntarjoajan teknisen virheen vuoksi emme saa enää palautettua viimeaikaisia ja sitä vanhempia kirjeenvaihtoja. Myöskään vanhat tunnukset eivät siis enää valitettavasti toimi. Olemme tosi pahoillamme tästä <3

    Nyt kaikki on taas kirjepalvelussa kunnossa, joten jos haluat kirjoittaa meille uudelleen, luo uusi tunnus ja kirjoita uusi kirje. Vastaamme kirjeeseesi mahdollisimman pian!

     Lämpimin terveisin,

    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Kirjepalvelun tunnukset poissa?!? #132375

    Hei!

    Hyvä kun laitoit viestiä! Kirjepalvelut olivat viikonlopun ajan kaatuneet teknisen vian takia, mutta vika on saatu nyt korjattua ja nettikirjelaatikko toimii taas normaalisti! Valitettavasti palveluntarjoajan teknisen virheen vuoksi emme saa enää palautettua viimeaikaisia ja sitä vanhempia kirjeenvaihtoja. Myöskään vanhat tunnukset eivät siis enää valitettavasti toimi. Olemme tosi pahoillamme tästä <3

    Nyt kaikki on taas kirjepalvelussa kunnossa, joten jos haluat kirjoittaa meille uudelleen, luo uusi tunnus ja kirjoita uusi kirje. Vastaamme kirjeeseesi mahdollisimman pian!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Kenelle puhua? #132286

    Hei Harmittaa,

    Kiitos viestistäsi! Olipa hienoa, että päätit kirjoittaa tänne asioista, jotka vaivaavat mieltäsi. Kerrot kirjoittavasi ajatuksistasi ja tunteistasi vihkoosi ja toivottavasti tänne kirjoittaminen myös omalta osalta hieman keventää oloasi.

    Kerrot riidoistasi isäsi kanssa ja sen, kuinka riitely saa teidän molempien mielen kurjaksi. On täysin ymmärrettävää, että tuo riitely vie voimiasi ja saa sinut surulliseksi. Toisaalta etäisyyden ottaminen vanhemmista ja tunteiden tuulettaminen on täysin normaalia nuoruudessa. Riitelettekö usein samoista asioista isäsi kanssa? Oletteko pystyneet puhumaan asiasta silloin, kun on rauhallinen hetki eikä kumpikaan ole riidan aiheuttamassa tunnekuohussa? Olisi tärkeää, että saisit kerrottua isällesi, kuinka pahalta riitelynne sinusta tuntuu ja kuinka haluaisit sen loppuvan. Voit myös miettiä eri keinoja, miten purkaa riitatilannetta, kuten ottamalla aikalisän ja poistumalla huoneesta esimerkiksi hetkeksi laittamaan kädet kylmän veden alle – tämä voi rauhoittaa kehoasi ja saada tunnekuohun laskemaan.

    Kerrot lisäksi, että sinulla on välillä kausia, kun olet allapäin eikä silloin mikään arjen asia tunnu sujuvan ja innostavan tutulla tavalla. Oletko kertonut näistä kausista kellekään? Voisitko ajatella puhuvasi niistä jollekin, esim. koulussa terkkarille tai kuraattorille? He ovat koulussa juuri teitä oppilaita varten ja heidät on koulutettu auttamaan ja tukemaan oppilaita tämän kaltaisissa asioissa. On kuitenkin todella hyvä asia, että huomaat itse olon pikkuhiljaa helpottuvan ja mielen olevan taas parempi.

    On tärkeä kuulla, että kaiken keskellä koet olosi turvalliseksi ja rakastetuksi perheesi keskuudessa. Kuten itsekin toteat, voi aikuisilla olla joskus niin kiire, etteivät he hoksaa pysähtyä rauhassa sen kaikista tärkeimmän, eli lapsensa äärelle. Kyse ei ole siitä, etteikö he välittäisi. Voi siis olla, että jos rohkaistuisit kertomaan heille, kuinka kaipaat kuuntelijaa ja turvaa heiltä, havahtuvat he siihen ja ovat jatkossa enemmän tukenasi.

    Iloa ja valoa alkuvuoteesi!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Esillä 15 viestiä, 1,051 - 1,065 (kaikkiaan 2,085)
Back to top