Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei,
Kiitos, kun kerroit avoimesti ja rohkeasti, miten sinulla menee.
Oli kurjaa lukea, kuinka kerroit inhoavasi itseäsi ja kuinka olet joskus voinut niin huonosti, että olet satuttanut itseäsi. Voi kunpa, voisin jotenkin välittää sinulle sitä, kuinka hyvä ja riittävä olet juuri tuollaisena. <3 Mainitsit tekstissäsi toisen kaverisi sanoman ajattelemattoman kommentin ja ymmärrän hyvin, että se ei ole tuntunut sinusta mukavalta. Kehoja on monen näköisiä ja kokoisia, ja kaikki ovat ihan yhtä arvokkaita!
Kirjoitit myös siitä, että opettajasi on sanonut, että saatat jäädä luokallasi sekä sinulla haasteita läksyjen kanssa. Yläkouluun siirtyminen on iso askel ja ymmärrän hyvin, että sen askeleen haluaisi ottaa kavereidensa kanssa. Toivon, että saisit koulunkäyntiisi apua, että pääsisit luokaltasi. Ja jos taas kävisikin niin, että jäisit luokallesi, niin toivon, että saisit tukea itsellesi, että saisit suoritettua luokan uudestaan ja saisit kavereita myös uudelta luokalta.
Kerroit, että olet käynyt kuraattorilla kaksi kertaa, mutta se ei auttanut, koska sinua alkoi itkettämään, kun yritit puhua hänen kanssaan. Olet tehnyt hienosti ja rohkeasti, kun olet mennyt tapaamaan kuraattoria! Vaikeista asioista kertominen ei aina olekaan helppoa ja silloin voi alkaa itkettämään. Itkeminen onkin itseasiassa hyvästä, koska silloin sisällä ollut tunne pääsee usein purkautumaan.
Miltä sinusta tuntuisi kokeilla antaa kuraattorille vielä mahdollisuus? Jos sinua itkettää, kun yrität puhua, niin anna vain itkun tulla, se ei haittaa! Ehkä sitten seuraavalla kerralla pystyykin kertomaan asiansa. Jos taas puhuminen tuntuu vaikealta, niin voit kokeilla vaikka asiasi kirjoittamista paperille ja näyttää tekstin kuraattorille. Tai löytyisikö koululta joku toinen työntekijä, esimerkiksi terveydenhoitaja tai opettaja, kenelle tuntuisi hyvältä puhua?
Kerroit saaneesi apua yli vuosi sitten, kun olit viillellyt. Millaista apua sait silloin ja tuntuisiko sinusta, että se voisi auttaa myös nyt?
Mainitsit tekstissäsi lyhyesti myös äitisi. Millaiset välit sinulla on äitisi kanssa ja tuntuuko, että pystyisit juttelemaan hänelle myös? Kun mielenpäällä on vaikeita asioita, niin silloin on tärkeää, ettei niiden kanssa jää yksin.
Jos haluat nimettömästi jutella luotettavan aikuisen kanssa, voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Muista, että olet kaiken avun ja tuen arvoinen! <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Suurkiitos palautteestasi!
Chat on valitettavasti välillä ruuhkainen, joten jonotusajat voivat olla pitkiä. Pahoittelut, että olet joutunut odottamaan, mutta hienoa, että olet jaksanut odottaa vuoroasi.
Ikävä kuitenkin kuulla, että sinulle ollaan oltu kummallakin kerralla epäkohteliaita ja sinusta on tuntunut, että päivystäjiä ei ole kiinnostanut sinun asiasi. Meille jokaisen lapsen ja nuoren asia on ihan yhtä tärkeä sekä haluamme kohdata jokaisen kunnioittavasti ja arvostaen. Olen pahoillani, että sinulla on ollut huonoja kokemuksia.
Oli todella hienoa ja tärkeää, että kirjoitit tästä palautetta meille. Välitän palautteesi eteenpäin! Chat-keskustelun päätyttyä on myös mahdollisuus antaa keskustelusta palautetta ja sitä kautta palaute menee suoraan päivystäjälle.
Mukava kuulla, että olet kokenut keskustelupalstalla päivystäjien vastaukset hyvinä ja hyödyllisinä. Kiitos, että olet kirjoitellut Nuortennetiin!
Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei SadePisara💧
Kiitos hyvästä kysymyksestä! Ikävää kuulla, että olet joutunut odottamaan viestiesi julkaisua. Nuortennetin jokainen viesti luetaan huolella ennen sen julkaisua ja sen takia viestit eivät näy heti niiden lähettämisen jälkeen. Myös esimerkiksi viikonloppu, jolloin vähemmän ihmisiä on töissä, voi vaikuttaa julkaisemisen ajankohtaan. Tämän tarkoitus on varmistaa, että Nuortennetti pysyy turvallisena paikkana jutella.
Pyrimme tietyillä palstoilla, kuten Kokemuksia Lasten ja nuorten puhelimesta- sekä Päivystäjä mukana keskustelussa – palstoilla lähettämään lisäksi päivystäjän kirjoittaman vastausviestin samaan aikaan kun julkaisemme viestin ja siksi myös tämän takia julkaisu voi kestää. Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi!
Lämpimin terveisin,
Nuortennetin työntekijäAvainmestariHei SadePisara💧,
Kirjoitat tärkeästä asiasta ja on todella hyvä, että tuot ihmetyksesi esiin. Nuortennetin jokainen viesti luetaan tarkkaan läpi ennen sen julkaisua ja niitä on lukemassa moderaattorit sekä Nuortennetin työntekijät. Joskus palstoille tulee viestejä, jotka herättävät meissä huolen lapsen tai nuoren hyvinvoinnista ja haluamme tarjota kirjoittajalle apua tilanteeseen. Siksi nämä viestit siirretään Nuortennetin Päivystäjä mukana keskustelussa -palstalle, jossa jokaiseen viestiin vastaa Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä.
Olet oikeassa siinä, että kun viesti siirretään palstalta toiselle, kerrotaan siitä aina lapselle tai nuorelle liittämällä mukaan lyhyt viesti siirtämisen syystä. Jokainen viesti kuitenkin luetaan huolella ja Päivystäjä mukana keskustelussa – palstalla viestiin vastaa päivystäjä, joka lukee viestin huolellisesti ja vastaa siihen henkilökohtaisesti.
Kiitos tärkeästä palautteestasi, välitämme sen eteenpäin Nuortennetin tekijöille!
Lämpimin terveisin,
Nuortennetin työntekijä
AvainmestariHei ”Tyttö 11 suomi”
Olipa hienoa ja rohkeaa sinulta kirjoittaa tänne Nuortennetin keskustelupalstalle. Olen pahoillani siitä, että olet joutunut kiusaamisen kohteeksi, kiusaaminen on aina väärin eikä se ole mitenkään sinun vikasi. On myös kurja kuulla, että koet opettajanne sellaiseksi, jolle ei pysty kertomaan kiusaamisesta. Sinä ansaitset kokea olosi turvalliseksi niin koulussa kuin harrastuksissakin ja siksi kiusaamiseen on todella tärkeä puuttua, että se saadaan loppumaan.
Oletko pystynyt puhumaan asiasta vanhemmillesi? Koulussa on opettajan lisäksi myös muita aikuisia, kuten kouluterkkari ja kuraattori, jotka ovat koulussa juuri teidän oppilaiden tukena ja apuna. Miltä sinusta tuntuisi kertoa asiasta ensin vanhemmillesi, ja sen jälkeen vaikka yhdessä ottaisitte yhteyttä kouluun asiasta?
Oli kiva lukea harrastuksistasi ja siitä, että sinulla on ystäviä tukenasi. On tärkeää, että saat ajatukset muualle ja pystyt nauttimaan sekä koulunkäynnistä että harrastuksistasi rauhallisin mielin. Muistathan, ettet ole tehnyt mitään väärää eikä kellään ole oikeutta kiusata toista. Toivottavasti rohkaistut kertomaan asiasta yhtä rohkeasti kuin tännekin kirjoitit, jos asiasta puhuminen tuntuu hankalalta voithan näyttää aikuiselle vaikka tämän kirjoituksesi! Me myös Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa mielellämme autamme ja kuuntelemme sinua, olemme auki joka päivä ja meille voit soittaa ja kirjoittaa nimettömästi ja luottamuksella!
Kaikkea hyvää sinulle loppuvuoteen!
Lämpimin halauksin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariHei ”Joku”
Kiitos kun kirjoitit ajatuksistasi tänne Nuortennetin keskustelupalstalle. Kerrot hankalista asioista elämässäsi sekä kaipuustasi löytää tärkeä ihminen rinnallesi. Olen pahoillani puolestasi, että koet sekä kaverisuhteiden huonontuneen että sinulla on huolta terveytesi suhteen. Onko elämässäsi aikuista, jolle voisit jutella näistä huolistasi?
Kirjoitat huolestasi siihen, tuletko löytämään rinnallesi poikaystävää. Jokainen meistä ansaitsee vierelleen ihmisen, jolle on tärkeä ja jota myös itse rakastaa. Se, ettet ole häntä vielä löytänyt ei tarkoita, ettei hän olisi matkalla luoksesi. Usein se ihminen astuukin elämään sellaisella hetkellä, kun sitä itse vähiten odottaa, tulee vastaan harrastuksissa, istuu viereen bussissa tai löytyy opiskelupiireistä tai vaikka työpaikalta. Rakkaus voi antaa odottaa itseään mutta sen tulet lopulta varmasti löytämään.
Kerrot lisäksi menettäneesi kiinnostuksen asioihin, joista olet aikaisemmin ollut innostunut. On täysin ymmärrettävää, että useiden vastoinkäymisten jälkeen mieli on maassa ja asioista on vaikea innostua. Tuntuuko sinusta jatkuvasti siltä vai onko elämässäsi kuitenkin sellaisia hetkiä ja asioita, jotka saavat sinut tuntemaan olosi helpommaksi? Muistathan, että jos olosi on jatkuvasti huono ja uupunut, on siitä hyvä jutella jollekin aikuiselle, esimerkiksi vanhemmalle tai kouluterkkarille.
Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tukenasi, meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.
Kaikkea hyvää sinulle jatkoon!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Kiitos paljon, kun ehdotit hyvää ja tärkeää aihetta Nuortennettiin! Tämä ehdotuksesi on välitetty eteenpäin.
Mukavaa syksyn jatkoa!
Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Toivottavasti löydät juttuseuraa täältä ja saat kavereita uudelta paikkakunnaltasi! Sinulla onkin monta harrastusta, joten ehkäpä tutustut ajan kanssa niiden kautta mukaviin ihmisiin.
Toivon myös, että uudet koulukaverisi ovat kivoja ja rohkaistuvat ottamaan sinut mukaan porukoihin. Aluksi voi olla jännittävää jutella ihmiselle, jota ei tunne, mutta toivottavasti löydät myös koulusta kavereita, joiden kanssa voit viettää aikaa.
Lämpimin terveisin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Hienoa, että osallistut keskustelupalstan keskusteluun! Viestisi kuitenkin siirrettiin tänne ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -palstalle, sillä vastauksesi sai meidät huolestumaan. Päivittäinen ravinnon määrä, jonka saat vastauksesi mukaan, on tavattoman pieni. Mietin, syötkö luonnollisesti noin vähän vai pyritkö säätelemään syömäsi ruoan määrään jostain syystä?
Normaalistikin ihminen tarvitsee aikalailla erilaisia ravintoaineita peruselintoimintojen, lihasten ja aivojen toimintaan. Mutta erityisesti energiaa ja hyviä rakennusaineita tarvitsee kasvava lapsi ja nuori. Jos ei syö kunnolla, voi olo olla väsynyt ja nuutea, voimaton ja iloton.
Tietävätkö vanhempasi, kuinka vähän syöt? Jos syöminen on sinulle jostain syystä hankalaa, toivoisin kovasti, että kävisit kertomassa siitä koulusi terkkarille. Hän on asiantuntija näissä asioissa ja osaa auttaa sinua. Myös vanhempasi on hyvä tietää, mikäli syömisessä on sinulla jotain haasteita tai ruoka ei maistu. Joskus ruokahalu voi olla kadoksissa stressin tai surun vuoksi, mutta silloinkin olisi tärkeää pyrkiä syömään riittävästi.
Terkkarin lisäksi voit myös soittaa (numeromme on 116 111) tai chattailla kanssamme. Palvelumme ovat auki vuoden jokaisena päivänä eivätkä ne maksa sinulle mitään. Kuuntelemme mielellämme, mitä sinulla on sydämelläsi tai jos sinulla on hankaluuksia jonkun asian kanssa. Olet tärkeä!
Lämpimin terveisin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Seitsemänpistepirkko!
Olen pahoillani reumadiagnoosista. Reuma ei ole varmastikaan mikään kiva elämänkumppani. On taatusti tosi raskasta elää jatkuvien kipujen kanssa. Uskon, että kivut voivat vaikuttaa paljonkin elämään ja siihen, mitä kaikkea jaksaa tai huvittaa tehdä.
Onneksi sairauteen on olemassa erilaisia hoitoja. Ilman niitä olosi olisi varmasti vielä kehnompi. Ymmärtääkseni reuman hoitoa voi joutua jatkuvasti vähän säätämään. Milloin olet viimeksi käynyt lääkärin luona? Jos sinulla on edelleen niin suuria kipuja, että ne häiritsevät koulunkäyntiäsi, niin onkohan lääkitystä tai annostusta mahdollista muuttaa? Tai oletko saanut muita ohjeita kivun lievitykseen?
Onneksi koronan vaikeaa muotoa vastaan on rokotteet ja tällä hetkellä kiertävät muunnokset eivät ole niin vakavia kuin aiemmat. On siis hyvin epätodennäköistä, että kuolisit koronaan.
Kannustan sinua pitämään vanhempasi ja lääkärisi ajan tasalla siitä, miten voit, jotta he voivat tehdä hoitosi eteen kaiken mahdollisen. Myös vertaistuki voi auttaa, sillä samassa tilanteessa eläviltä voit saada arvokasta tietoa ja vinkkejä. Reumaliiton sivuilla (https://www.reumaliitto.fi/), kohdassa ”Sairastuneille ja läheisille” on tietoa vertaistuesta ja oma sivu nuorille. Reumaliitto järjestää nuorille esimerkiksi virkistysviikonloppuja sekä leirejä ja heillä on myös oma Discord-kanava yli 13-vuotiaille nuorille. Ehkä löytäisit sieltä seuraa ja vertaistukea itsellesi? Ja näyttää siellä olevan myös linkki podcastiin, jossa on aiheena nuoret ja reuma!
Toivotan sinulle paljon voimia kipujen kanssa! Toivotaan, että sinulle löytyy hoito tai lääkitys, joka veisi kipusi pois. Ja jos haluat, niin voit milloin tahansa jutella kanssamme joko puhelimessa tai chatissä. Numeromme on 116 111 ja palvelumme (jotka ovat täysin maksuttomia) ovat auki joka ikinen päivä.
Lämmöllä,
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariKiitos kysymyksestä!
Normaalioloissahan aistimme välittävät meille jatkuvaa informaatiota siitä, missä olemme, mitä ympärillämme tapahtuu sekä siitä, miltä kehossamme tuntuu ja se kaikki pitää meidät yleensä aika tiukasti tässä hetkessä ja välittää meille tunteen siitä, että olemme olemassa ja osa ympäröivää maailmaa. Joskus toki voimme vaipua mietteisiin tai unelmointiin, mutta yleensä koemme olevamme tässä ja nyt.
En siis sanoisi tavalliseksi sellaista olotilaa, jossa mikään ei tunnu oikealta. Toki olisi mukava kuulla tästä lisää. Mutta jos koet usein tai pitkiä aikoja kerrallaan olevasi jotenkin irrallaan tästä todellisuudesta, niin ehkä siihen olisi hyvä etsiä syy.
Jotta saisit mielenrauhan tähän asiaan, suosittelen lämpimästi, että juttelisit asiasta jonkun ammattilaisen kanssa. Oletko tällä hetkellä jossain oppilaitoksessa? Jos, niin sieltä pitäisi löytyä psykologi, jonka kanssa voisit pohtia tätä tunnetta ja sitä, mitä se voisi tarkoittaa. Miltä tämä kuulostaa? Saisit pohtia tätä ihan ajan kanssa ja ehkä hän osaisi sanoa, mistä tällainen voi johtua.
Jos haluat (tai joudut odottelemaan pitkäänkin aikaa psykologille), voit myös keskustella asiasta meidän kanssamme joko Lasten- ja nuorten puhelimessa (numerossa 116 111) tai chatissä. Palvelumme ovat auki joka päivä eivätkä ne maksa sinulle mitään.
Lämmöllä,
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Olipa mukava kuulla pohdintojasi. Voi olla rankkaa miettiä koko ajan sitä, millainen on, millainen pitäisi olla ja mitä toiset minusta ajattelevat. Samoin on varmasti mälsää, jos tuntuu siltä, ettei oikein sovi joukkoon tai ettei riitä sellaisena kuin on.
Olen kuitenkin varma, että et ole ollenkaan yksin ajatustesi kanssa. Uskoisin, että lähes kaikki ympärilläsi olevat kaverisi ajattelevat saman tyyppisiä asioita. Luulen, että kaiken ikäiset ovat jossain määrin ja joissain tilanteissa epävarmoja itsestään, varsinkin uusissa tilanteissa tai uusien ihmisten joukossa. Mutta erityisen yleistä se on nuoruudessa.
Nuorena olisi tärkeää olla samanlainen kuin muut, sulautua porukkaan ja kuulua ryhmään. Mutta toisaalta sitä haluaisi olla omanlainen, yksilöllinen ja kivalla tavalla erilainen. Vaikeaa, eikö?
Pohdinnat siitä, kuka minä olen, millainen haluaisin olla, mikä on tyylini, mihin porukkaan haluaisin kuulua ja millainen minusta tulee, kuuluvat tärkeänä osana nuoruuteen. Silloin rakennetaan identiteettiä ja otetaan selvää siitä, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä, mitkä ovat minun arvojani ja millainen ihminen haluan olla. Siinä onkin paljon pohdittavaa!
Joskus on kiva kokeilla eri tyylejä ja löytää sitä kautta se oma ja itselle sopiva tyyli olla ja elää. Kokeilemalla sen oppii. Kuten sen, oletko puhelias vai et? Oletko kenties erilainen eri ihmisten joukossa ja mikä on siihen syynä? Oletko energinen tietyssä porukassa vai vaihteleeko se omasta vireystilasta enemmän kuin seurasta? Onko lupa olla joskus tylsä tai väsynyt? Voit huoletta olla erilainen eri tilanteissa ja mutustella, miltä se tuntuu. Uskon, että löydät kyllä aikaa myöten oman tapasi olla ja kun voit rauhassa olla oma itsesi, myös ystäväsi oppivat tuntemaan sinut paremmin.
Olen tosi iloinen, että olet saanut uuden kaverin! Ihanaa! Miltä sinusta tuntuisi jutella hänen kanssaan näistä asioista? Voitte vaikka aloittaa pohtimalla, millaisia haluaisitte tällä hetkellä olla ja millaisia koette olevanne? Entä millaisia haluaisitte olla vaikka viiden vuoden päästä ja mitä se vaatisi toteutuessaan? Ihminen oppii koko ajan enemmän itsestään ja läheisistään, vaikka muutummekin läpi elämän. Mutta se, jos joku on jännittävää, eikö?
Tsemppiä näihin pohdintoihin ja mukavia hetkiä kavereiden kanssa!
Toivottaa
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Hyvä, kun laitoit viestiä!
Rinnakkaisluokkalaisen käytös sinua kohtaan kuulostaa todella ikävältä ja on kurjaa, että olet joutunut kuuntelemaan huutelua. Et siis ollenkaan ylireagoi, vaan tuo kuulostaa ihan kiusaamiselta! Vaikka asia ei sinua haittaisikaan, niin sinulla on oikeus saada olla rauhassa. Kenenkään ei pitäisi joutua sietämään tuollaista.
Kaikenlainen huutelu ja nimittely on väärin, ja on ikävää, että hän vitsailee viiltelystä. Viiltely on vakava asia, jonka taustalla on yleensä henkistä pahaa oloa. Lisää viiltelystä voi lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/viiltely/
Kiusaamiseen tulisi aina puuttua. Pohditkin viestissäsi, että pitäisikö sinun kertoa asiasta jollekin. Mielestäni asiasta olisi tärkeää kertoa jollekin aikuiselle. Jos itse kokee kiusaamista tai huomaa, että jotakin toista kiusataan, niin on tärkeää kertoa asiasta jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Miltä sinusta tuntuisi kertoa esimerkiksi opettajalle tästä? Myös omille lähipiirin aikuisille on hyvä kertoa tilanteesta, jotta asian kanssa ei tarvitse olla yksin.
Nuortennetistä voit lukea lisää kiusaamiseen liittyen: https://www.nuortennetti.fi/kiusaaminen/
Jos haluat jutella lisää tästä aiheesta tai ihan mistä tahansa muusta, niin meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi aina soittaa. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Palvelumme ovat aina luottamuksellisia ja nimettömiä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Kiitos viestistäsi! Tilanteesi kuulostaa todella raskaalta ja on hienoa, että päätit pyytää apua. Kaverisi voi huonosti ja hän tarvitsisi ehdottomasti apua itselleen. Ymmärrän todella hyvin, että olet huolissasi ja ahdistunut.
Sinulla on valtavan iso taakka ja huoli harteillasi. Ei ole reilua ja oikein, että sinä joudut yksin kantamaan huolta, vaan olisi tärkeää, että joku aikuinen tietäisi tilanteesta. Haluaisin kannustaa sinua kertomaan asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle. Miltä tämä sinusta tuntuisi? Voit kertoa asiasta omalle lähiaikuiselle (esim. vanhempi tai huoltaja) tai kyseisen kaverin lähiaikuisille. Koulussa ollessasi voit kertoa myös opettajalle, kuraattorille tai terveydenhoitajalle – he ovat tottuneet kohtaamaan lapsia ja nuoria, jotka voivat henkisesti huonosti ja heillä on työkaluja olla tilanteessa tukena.
Jos tulee tilanne, jossa sinulla herää huoli, että kaverisi saattaisi tehdä tai on tekemässä jotakin itsetuhoista itselleen, niin voit aina soittaa myös hätäkeskukseen (112).
Kaverisi tarvitsee apua ja tukea, mutta on myös tärkeää, että sinä saat tukea itsellesi. On kamala kuulla, että huolen lisäksi olet myös todistanut vakavia tilanteita. Olisi tärkeää, että pääset purkamaan näitä ajatuksia ja kokemuksia jonkun luotettavan aikuisen kanssa.
Joskus huonosti voiva ihminen saattaa kieltäytyä avusta tai kertomasta voinnistaan kenellekään. Sitä ei myöskään voi tietää, millä tavalla kaverisi reagoisi siihen, että asia menee aikuisen tietoon. Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että aikuiset tietäisivät kaverisi todellisin voinnin ja sinun ei tarvitsisi olla yksin. Haluaisin uskoa, että kaverisi ymmärtäisi ja arvostaisi sitä, että haluat hänen parastaan ja olet hänestä huolissaan. Kaverillasi on mahdollisuus voida taas hyvin, vaikka hänellä onkin nyt toivoton olo.
Jos haluat jutella nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa, voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Palveluissamme voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa ja keskustelut ovat aina luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet upea ystävä, kun huolehdit kaveristasi! Älä kuitenkaan jää tilanteen kanssa yksin, vaan kerro asiasta aikuiselle. Paljon voimia!
Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Kiitos, kun rohkeasti avasit ajatuksiasi ja tunteitasi kirjoittamalla. Poistin joitakin kohtia tekstistäsi asian arkaluontoisuuden takia, mutta olen lukenut kaiken kirjoittamasi.
Oli hyvin surullista lukea, että olet voinut huonosti, etkä enää meinaisi jaksaa. Kuvailet, kuinka olet piilotellut todellisia tunteitasi ja esität muille kaiken olevan hyvin. On luonnollista, että vaikeista ajatuksista ja tunteista voikin olla hyvin vaikeaa kertoa kenellekään. Silloin voi tuntua helpoimmalta ratkaisulta vain esittää kaiken olevan hyvin. Ihan jokainen kuitenkin ansaitsee tulla kuulluksi, kohdatuksi ja hyväksytyksi ihan kaikkien tunteiden kanssa. Se, että sinulla on vaikeita tunteita ja paha olla, ei määrittele sinua ihmisenä. Sinä saat näkyä ja olla vaikeidenkin tunteiden kanssa ja toivoisin kovasti, että sinun ei tarvitsisi peitellä niitä. Olet hyvä ja riittävä juuri tuollaisena kuin olet, vaikka sinulla onkin paha olla.
Haluaisin myös välittää sinulle uskoa siihen, että elämä on elämisen arvoista ja asiat voivat muuttua paremmiksi, vaikka nyt olo tuntuisikin toivottomalta. <3 Kun itselleen saa apua ja tukea, voi huomata, että vointi alkaa hiljalleen menemään kohti parempaa. Muutos ei välttämättä tapahdu hetkessä, mutta uskon, että sellainen hetki vielä tulee, kun voit kokea olevasi ihan aidosti onnellinen. Voit olla juuri se energinen, positiivinen, fiksu, huoleton ja onnellinen tyttö, vaikka nyt sinusta tuntuisikin, että vain esität sitä. Tämä sama tyttö saa myös tuntea niitä vaikeitakin tunteita. Se ei ole heikkouden merkki, jos ottaa apua vastaan silloin, kun sitä tarvitsee.
Toivon, että lukisit vastaukseni, mutta haluan kertoa myös muille vaikeassa tilanteessa oleville, että apua on saatavilla. Pahaan oloon on mahdollista saada apua, eikä sen kanssa pidä koskaan jäädä yksin. Omista vaikeista ajatuksista ja tunteista on tärkeää kertoa jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Tämä aikuinen voi esimerkiksi olla koululla opettaja, terveydenhoitaja tai kuraattori, tai sitten oman lähipiirin aikuinen.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Välitän sinulle virtuaalisesti paljon voimia ja lämpöä, jos sattuisitkin lukemaan tämän vastauksen. Toivon kovasti, että kaikesta huolimatta uskaltaisit kertoa oikeat tunteesi luotettavalle aikuiselle ja uskaltaisit ottaa apua vastaan. <3
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit