Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei!

Ymmärrän hyvin, että epävarmuudet ulkonäössä vaikuttavat siihen, miten näet itsesi. Se on tosi harmillista, sillä et varmastikaan ajattele samoin vaikkapa ystävistäsi tai muista läheisistäsi? Vaikka jollakulla olisi joskus likaiset hiukset, epäonnistunut kampaus, arpi poskessa tai vaikka vammautunut käsi, niin hän olisi silti hyvä tyyppi, hauska seuralainen, turvallinen läheinen tai muutoin tärkeä sinulle. Eikö vain? Silloin, kun joku ulkonäköön liittyvä asia harmittaa sinua, niin toivon, että pystyisit näkemään itsesi tuolloin toisten ihmisten silmin. Sinä olet heille tärkeä, ei ulkonäkösi. Ja jos asia on toisin, he eivät ehkä ole kanssasi oikeasta syystä.

On tosi harmi, ettei atooppiseen ihoosi ole löytynyt oikeaa hoitoa. Oletko käynyt siitä ihan lääkärissä? Toivottavasti jaksat vielä etsiä sopivaa hoitoa, jolla kutina loppuisi. On varmasti tosi häiritsevää, jos ihoa kutittaa ihan koko ajan.

Suhtautuminen naisten karvoitukseen näyttää muuttuvan aika ajoin. Oletko huomannut, että jotkut julkisuuden henkilöt ovat lopettaneet karvojen ajelun? Totta kai se, mikä sinusta itsestäsi on kaunista tai toivottavaa, on tärkeintä. Onneksi nykyään monenlaiset kehot saavat näkyä julkisuudessa ja näin ollen myös karvat. Niiden ajaminen kun voi olla joskus tosi työlästä tai kivuliastakin.

Tuo ulkopuolelle jättäminen kavereiden joukossa ei kyllä ole hyvää käytöstä. Tuollaisiin juhliin pitäisi kutsua joko vain pari parasta ystävää tai sitten koko luokka. On tosi kurjaa, että sinulle on tehty noin. En yhtään ihmettele, että tunnet olosi hylätyksi. Jos vain joskus tulee sopiva hetki, niin olisi hyvä kertoa noille kavereille, miltä tuollainen tuntuu. Heidän täytyisi osata jo ajatella asioita toisten näkökulmasta ja toimia niin, että kaikilla on hyvä mieli. Jospa noista tilanteista kertominen saisi heidät ajattelemaan asiaa uudestaan niin, etteivät jatkossa toimi enää samalla tavalla.

Jos on paha olo, niin on ihan ymmärrettävää, että sen olon haluaa purkaa johonkin. Oletko pahoitellut siskollesi noita purkauksiasi? Jokainen purkaa oloaan joskus väärään ihmiseen, mutta se ei haittaa, jos sen kertoo suoraa – että itseä harmittaa nyt ja on siksi huonolla tulella. Se on tietenkin mälsää, jos purat pahan olon pahan puhumiseen tai itseesi. Parasta olisi, että voisit purkaa tunteesi puhumalla. Pystytkö puhumaan näistä kaikista asioista vanhemmillesi? Mitä nopeammin asiat saa jollekin purkaa, sen vähemmän ne jäävät omaan mieleen harmittamaan. Vanhempasikin ovat olleet joskus nuoria ja toivottavasti muistavat, millaista se on. Toivon, että he eivät vähättelisi asioitasi, vaan osaisivat olla tukenasi.

Jos tarpeesi satuttaa itseäsi voimistuu tai olet huolissasi itsestäsi, toivon että kävisit kertomassa siitä koulusi ammattilaisille. En tiedä, keitä kaikkia omassa koulussasi on, mutta ainakin siellä pitäisi olla terkkari. Lisäksi ehkä kuraattori, psyykkari tai ehkä kouluvalmentaja? He ovat siellä teitä oppilaita varten ja he ovat iloisia, jos voivat olla avuksi. Älä siis epäröi äläkä jää yksin näiden asioiden kanssa, vaan puhu niistä jollekin. Niin asiat eivät paina mieltäsi ja niihin saattaa löytyä jokin ratkaisu.

Toivotan sinulle kaikkea hyvää!

Lämmöllä,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Tervehdys!

Lämmin halaus sinulle ja kiitos kun rohkaistuit kirjoittamaan kokemuksistasi tänne Nuortennettiin. Kerrot viestissäsi todella inhottavista ja epäreiluista kiusaamiskokemuksistasi sekä siitä johtuvasta omasta pahasta olostasi. On todella kurja kuulla, kuinka kiusaaminen on saanut sinut kokemaan pelkoa ja ahdistusta. Et voi pahalle olollesi mitään, etkä ole tehnyt mitään väärää. Sinä ansaitset saada apua ja tukea itsellesi.

Kerrot että sinua nimitellään ja kuvataan koulussa, sekä joudut myös somessa kohtaamaan kiusaamista. Voit hyvällä omallatunnolla estää sellaiset tyypit ja yhteydenotot jotka ahdistavat tai eivät tunnu kivoilta. Lisäksi sähköskuutin ottaminen ilman lupaa on rikos ja siihen koulun aikuisten olisi ehdottomasti puututtava.

Pohdit viestisi lopussa voiko kiusaaminen olla myös puhetta vai täytyykö sen aina olla fyysistä satuttamista. Kiusaaminen voi yhtä lailla olla ulkopuolelle jättämistä, satuttavia ja haavoittavia sanoja, pilkkaamista ja toisen nolaamista ja ne satuttavat yhtä lailla kuin töniminen ja lyöminenkin.

Haluan kertoa sinulle, ettet ole mitenkään syypää siihen, että sinua kiusataan. Sinulla on oikeus olla juuri oma itsesi ja saada kulkea rauhassa niin kotona kuin vapaa-ajallakin. Kukaan ei ansaitse tulla kiusatuksi, ei sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, ulkonäön tai minkään muunkaan ominaisuuden takia.

Mainitset, ettet ole kertonut kiusaamisesta kellekään lukuun ottamatta ystäviäsi. Miltä sinusta tuntuisi kertoa asiasta jollekin turvallisen tuntuiselle aikuiselle? Kokemasi kiusaaminen on todella väärin ja se pitäisi ehdottomasti saada loppumaan. Yksin ei tarvitse pärjätä ja selvitä, vaan ansaitset aikuisia ympärillesi, jotka puuttuvat tilanteeseen ja saavat sen helpottumaan. Onko koulussasi terkkaria tai kuraattoria, jolle voisit mennä asiasta juttelemaan? Jos puhuminen tuntuu hankalalta, voit hyvin näyttää myös tänne kirjoittamasi viestin.

Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tukenasi, jos ja kun sitä kaipaat. Olemme auki joka päivä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Nuorten Tukilinja päivystää lisäksi joka arki-ilta klo 20–24, josta saat tukea pahan olon hetkellä.

Voimia ja halauksia syksyysi!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Olipa sinulla siellä ikävä tilanne. En tietenkään tiedä kaikkea, mitä tuohon liittyy, mutta tekstistäsi sain sen kuvan, että vanhempasi olivat sinusta äärettömän huolissaan ja siitä huolesta kumpusi tuo viha, jota eivät sitten pystyneet kanavoimaan muualle kuin sinuun, kun palasit kotiin. Myös tuo, ettei oma lapsi syö, oli heille varmastikin pelottavaa eivätkä he ehkä tienneet, mitä voisivat asialle tehdä tai mitä sitten tapahtuu, jos et jatkossakaan suostu syömään.

Voi olla, että heidän päässään vilahteli erilaisia kauhuskenaarioita, joita heidän lapselleen voisi tapahtua ja he saattoivat tuntea olonsa avuttomaksi. (Nämä ovat ihan omia arvailuitani, mutta jostain tuo viha kumpusi ja yritän miettiä, miltä tuo tilanne heistä tuntui nyt, kun kerroit oman puolesi tapahtuneesta.)

Teillä oli kaikilla omat näkökantanne tilanteeseen. Sinä kaipaat ehkä huomiota ja rakkautta, jota he ihan varmasti sinua kohtaan tuntevat, mutta se ei näyttäydy sinulle sillä tavalla kuin sinä toivoisit. Jos itse olisit vanhempi ja lapsesi olisi kateissa, osaatko kuvitella, miltä se sinusta itsestäsi tuntuisi tai miten itse reagoisit, kun lapsesi vihdoin palaisi kotiin? Ymmärrän kyllä, että heidän huutamisensa ahdisti sinua ja toivon, että he olisivat osanneet toimia tilanteessa toisin. Nyt he eivät selvästi osanneet katsoa tilannetta sinun näkökulmastasi.

Sinua taitaa painaa jokin muukin asia, kun ylipäätään lähdit pois kotoa? Toivon sydämestäni, että antaisit vanhempasi auttaa ja tukea sinua. On ehkä asioita, joita heidän on vaikea ymmärtää, mutta sitäkin tärkeämpää olisi, että yrittäisit kertoa heille elämästäsi ja niistä asioista, jotka sinua painavat ja mitkä saavat olosi tuntumaan raskaalta. Minkälaista tukea tai apua heiltä toivoisit? Heidän omasta nuoruudestaan voi olla jo sen verran aikaa, että he tarvitsevat sinun apuasi, jotta ymmärtävät sinua paremmin. Osaisitko auttaa heitä tässä?

Toivon sinulle ja perheellesi hyviä keskusteluhetkiä. Jos haluat jutella asioistasi ensin jonkun anonyymin kanssa, voit milloin tahansa myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen numeroon 116 111. Palvelumme on auki vuoden jokaisena päivänä eikä se maksa sinulle mitään. Lisäksi meillä on chat ja Nettikirjepalvelu, jotka löytyvät täältä Nuortennetistä. Kaikki nämä palvelut ovat täysin anonyymejä ja kanssamme voi jutella mistä vain asiasta tai ottaa yhteyttä vaikka, jos on vain tylsää.

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi. Olitkin kirjoittanut tosi hyvin monesta eri asiasta, jotka tällä hetkellä harmittavat. Toivottavasti saat kirjoituksiisi kommentteja toisilta nuorilta – heiltä voi tulla paljon parempia vinkkejä kuin minulta.

Vaikka tunnut olevan kavereittesi kanssa vain koulussa, niin olin tosi iloinen, että sinulla kuitenkin on kavereita! Vaikka kirjoitat itsestäsi harmillisen negatiiviseen sävyyn, kuulostaa siltä että olet tosi hyvä tyyppi ja sinusta pidetään, kun sinulla on useampiakin kavereita. Jos he viihtyvät seurassasi koulussa, niin uskon, että olisit heille ihan yhtä hyvää seuraa myös vapaa-ajalla. Monet tuntuvat viettävän illat kotona, kun netin kautta voi tehdä monenlaisia asioita ja olla yhteydessä ihmisiin. Mutta hienoa kuulla, että haluaisit hengailla heidän kanssaan myös illalla ja tehdä jotain yhdessä! Jotkut eivät koskaan ehdota itse mitään, mutta lähtevät kyllä mukaan, jos joku pyytää. Ehkä kaverisikin ovat tällaisia?

Mutta mitä siis voisit ehdottaa, jos teille sisälle ei oikein mahdu. Mietitäänpäs. Ensinnäkin kannattaa kartoittaa kaikki kotipaikkakunnan, nuorisotoimen ja seurakunnan toiminnot nuorille. Noilla kaikilla on uskoakseni facebook- ja instagramtilit sekä nettisivut, joista erilaiset tapahtumat ja muut toiminnot selviää. Entäpä liikuntatilat ja erilaiset höntsäpelailut? Frisbeegolf-radat? Onko siellä jotain elokuvateatteria tai siihen liittyvää elokuvakerhoa? Mites hengailu ja lehtien lukeminen kirjastossa? Siellä saattaa olla myös lautapelejä, mitä voi pelata? Miten olisi siis peli-ilta kirjastossa?

MLL:llä voi käydä lastenhoitokurssin ja tehdä satunnaisesti lastenhoitotöitä (tosin vain yli 16-vuotiaat) ja 4H järjestää dogsitter-kursseja, jos haluaisit käydä hoitamassa lemmikkikoiria (kurssi on vain yli 14-vuotiaille). Tykkäisitkö niistä? Sellainen voisi olla kiva aloittaa jonkun kaverin kanssa? Tai haluaisitko aloittaa kerhon ohjaamisen koululla tai seurakunnalla? Olisiko sellainen mahdollista teidän paikkakunnallanne?

Jos teillä on rahaa käytettävissä ja asutte kaupungissa, voisitko ehdottaa keilailua tai uimahallikäyntiä? Pakopelihuonetta? Joskus voi vaatia vähän suostuttelua saada joku kotikissa ulos tapaamaan ihmisiä, mutta uskon, että se kannattaa. Tai jos mikään noista ei kuulosta sinulle tai teille sopivalta tekemiseltä, niin voisitko joskus vain laittaa viestiä, että sinulla on tylsää ja kysyä, voisitteko tehdä jotain yhdessä. Toivon kovasti, että saat heidät mukaasi johonkin kivaan toimintaan.

Olipa kurja kuulla tuosta onnettomuudesta! Onneksi siinä ei käynyt huonommin, vaikka oli varmasti tosi kurjaa, kun et päässyt mukaan Särkänniemeen. Toivottavasti pian tulee uusi mahdollisuus huvipuistokäyntiin. Korvausrahojen säästöön laittaminen kuulostaa tosi järkevältä! Helpoin tapa laittaa ne sivuun olisi avata uusi tili, mikä käy helposti verkkopankissa. Jatkossa tuo tili voi olla oma säästötilisi, johon voit aina laittaa säästöön rahaa, kun niin haluat. Toivon, että isälläsi olisi tälle asialle aikaa, se ei onneksi vie kauaa.

Ymmärrän, että elämä kahden perheen välissä voi olla joskus rankkaa. Oletko kertonut tuosta vanhemmillesi? Olisiko mitään, mikä saisi sinut tuntemaan olosi paremmaksi? Jos vain keksit jotain, niin kerro siitä heille. Uskon, että he toivovat sinun olevan onnellinen. Aina vanhemmat eivät ehdi tai jaksa ajatella kaikkia asioita jokaisen osapuolen kannalta. Siinä olet ihan oikeassa, ettei sinun tarvitse toimia heidän viestinviejänään. Jos vain mitenkään mahdollista, voit hyvin sanoa heille seuraavan kerran, että kieltäydyt tuosta tehtävästä ja että heidän täytyy ihan itse kertoa asiansa toisilleen. Tämä voisi olla hyvä sysäys heille ajatella tätäkin asiaa teidän lasten kannalta.

Syyslomasi taitaa olla nyt käynnissä, joten toivon sinulle mukavaa lomaa! Toivottavasti löydätte vaikka vanhempiesi tai mummosi avustuksella jotain mukavaa puuhaa.

Jos tämän vastaukseni vinkit eivät kuulostaneet ollenkaan sinulle sopivilta, niin voit aina soittaa meille tai olla yhteydessä chatin kautta, niin voit tuumailla asiaa jonkun toisen päivystäjän kanssa tai etsiä yhdessä tekemistä netistä. (Voit olla yhteydessä myös, jos sinulla on ihan vain tylsää joku ilta tai vaikka nyt lomalla.) Numeromme on 116 111 ja chat löytyy täältä Nuortennetistä. Molemmat palvelut ovat auki joka päivä eivätkä ne maksa sinulle mitään. Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä nettikirjepalvelu.

Kaikkea hyvää sinulle!
Lämmöllä
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Olen tosi pahoillani, että ahdistus on vallannut mielesi nyt pahemmin kuin ennen ja vaikuttaa ymmärrettävästi moniin eri alueisiin elämässäsi. Oli kuitenkin ihanaa kuulla, että sinulla on ystäviä, joiden kanssa viettää aikaa sekä mahtava poikaystävä, joka ymmärtää sinua. Hienoa!

Ymmärrän, että ahdistuneisuudesta voi olla hankalaa puhua ihmisille, joille se ei itselleen ole tuttua. On kuitenkin hyvä, että läheiset ihmiset tietävät tuon tyyppisistä hankaluuksista, jolloin he tietävät, että käyttäytymisellesi on joku syy eikä vika ole heissä. (Esimerkiksi jos et aina pysty tai jaksa mennä mukaan jonnekin tms – en tietenkään tiedä, miten ahdistuneisuus juuri sinulla näyttäytyy.)

Vaikket siitä sen enempää puhuisikaan, ajattelen, että heidän on hyvä olla siitä tietoisia. Voit niin halutessasi myös kertoa heille, mitä heiltä toivot. Jos ahdistuneisuus ei ole heille tuttua, he eivät välttämättä tiedä, miten voisivat tukea tai auttaa sinua. Jos vaikka et aina lähde heidän mukaansa johonkin, voit sanoa että pidät siitä että he silti kutsuvat sinutkin ja että se on sinulle tärkeää. Tai voisit kertoa, mitä toivot heidän tekevän silloin, kun sinua oikein ahdistaa. Haluatko, että joku pitää sinua kädestä? Antaa sinulle tilaa? Laittaa sinulle kivoja viestejä silloin tällöin? Ymmärrän myös tuon kateellisuuden tunteen. On varmasti raskasta murehtia ja joutua sietämään ahdistusta.

Olet saanut ahdistukseen diagnoosin, joten olet ainakin joskus käynyt ammattilaisen luona hakemassa siihen apua, tosi hienosti tehty! Mietin, että saatko siihen tällä hetkellä keskusteluapua? Vaikka ahdistusta ei saataisi kokonaan pois, voi sen kanssa oppia elämään. Tai jos kohtaukset muuttuvat tosi hankaliksi, voi siihen saada lääkityksen. Toivon siis, että saat käydä jonkun ammattilaisen luona saamassa apua ahdistukseesi. Jos et, niin voisitko pyytää sellaista? Apua saat samaa kautta kuin aiemminkin. Voit myös kääntyä koulusi terkkarin puoleen. Hän tietää, miten apua sinun paikkakunnallasi saa.

Uskon, että helpompia aikoja on vielä tulossa, luota siihen! Ethän jää yksin, vaan haet itsellesi apua.

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei sinä,

Iso halaus täältä sinulle. On rohkeaa kirjoittaa elämästään ja pahasta olostaan tänne, kiitos siitä. Kerrot sairastavasi useaa sairautta ja saavan niihin onneksi myös apua. Kerrot olevasi myös hyvin itsekriittinen ja pelkääväsi epäonnistumista sinulle tärkeissä asioissa sekä satuttavasi itseäsi pahan olon hetkellä.

Se, että pahan olon ja toivottomuuden hetkellä haluat rohkaista ja kannustaa muita hakemaan apua, kertoo sinusta paljon ihmisenä. Vaikutat hyväsydämiseltä ja empaattiselta ihmiseltä ja toivon, että joskus pystyt näkemään myös ne kauniit ja ihanat asiat itsessäsi, vaikka nyt et niitä näekään.
Se, että rohkaiset muita hakemaan apua, kertoo ehkä myös siitä, että koet siitä olevan itsellesi jossain määrin apua? Paraneminen kestää varmasti pitkän aikaa, mutta tärkeää on edetä hetki ja päivä kerrallaan. Sinä pystyt siihen kyllä <3

Kuinka helppoa meidän onkaan puhua tai kirjoittaa kannustavia ja kauniita sanoja toiselle, mutta itselle puhuminen yhtä kauniisti onkin eri asia. Siksi on tärkeää, että muut sen sanovat, kun siihen ei itse pysty. Olet ihana ja upea tyyppi, joka ansaitsee voida hyvin. Sinä riität juuri tuollaisena kuin olet, ja muista että olet paljon muutakin kuin sairastamasi sairaudet.

Lasten ja nuorten puhelin (116 111) ja chat on auki joka päivä ja siellä voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Myös nuorten Tukilinja päivystää joka ilta 20–24 samassa numerossa, ja sieltä saat ammattilaisen tukea akuutin pahan olon hetkellä. Voit aina myös soittaa 112 mikäli koet ettet ole enää turvassa.

Kuten itsekin kirjoitat kauniisti muille, et ole yksin <3

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei rainbow!

Hyvä, kun laitoit viestiä ja kyselit viestisi perään!

Viestit käydään aina huolella läpi ennen julkaisua ja siksi julkaisuissa voi välillä kestää. ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -palstan viestit julkaistaan aina samaan aikaan vastauksen kanssa ja tästä syystä tällä palstalla julkaisuviive on usein muita palstoja pidempi. Jos siis viestiä ei ole vielä julkaistu, niin kannattaa tulla myöhemmin tarkastamaan uudestaan.

Nyt itseasiassa viestisi hetki sitten julkaistiin ja siihen on vastattu. Toivottavasti vastauksesta on sinulle apua. <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Moi!

Hyvä, kun laitoit viestiä!

Täällä Nuortennetin keskustelupalstalla ei ole rajoituksia, kuinka monta keskustelua voi aloittaa ja kuinka moneen voi osallistua. Myöskään nimimerkit eivät estä keskustelun aloitusta. Jos nimimerkissä olisi jotakin sääntöjen vastaista, niin moderaattorit poistavat sen ennen viestin julkaisua.

Otsikoiden kanssa on ollut ongelmia ja yritämme löytää ratkaisua tähän. Pahoittelut, että tästä on ollut haittaa! Jos otsikko ei toimi, niin kannattaa yrittää viestin lähettämistä uudelleen ja kokeilla lisäksi toista nettiselainta.

Mukavaa, että käyt täällä Nuortennetissä kirjoittelemassa!

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä