Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Tervehdys!

Olipa hienoa, että päätit kirjoittaa ja kysyä apua tilanteeseesi, toivottavasti jo kirjoittaminen auttoi hieman jäsentämään ajatuksiasi. Kuvailet ihastustasi kahteen poikaan, jotka molemmat ovat ihastuneita myös sinuun ja vieläpä ovat kavereita keskenään. Pohdit, miten toimia tässä tilanteessa ilman, että loukkaat kenenkään tunteita.

Alkuun on hyvä mainita, että on täysin normaalia ja yleistä ihastua useampaan ihmiseen samaan aikaan. Ihastumisen tunne itsessään on ihanaa ja varsinkin jos tuntee saavansa vastakaikua tunteilleen. Se, ettet halua satuttaa kumpaakaan ihastuksistasi kertoo, että olet fiksu ja muut huomioiva nuori. Tärkeintä on, että teet päätöksen niin, että voit tehdä sen täydestä sydämestäsi ilman, että valintaasi vaikuttaa pelko tai huoli toisen tai toisten reaktiosta.

Kerrot parhaan ystäväsi suuttuvan helposti ja teidän riitelevän usein. Lisäksi mainitset, että hänellä on itsetuhoisia puheita. Olet selvästi hänelle tärkeä tuki, mutta kertomasi perusteella ystäväsi kaipaisi kovasti apua itselleen aikuisilta, jotka voisivat auttaa häntä voimaan paremmin. Vaikka oletkin hänelle selvästi tärkeä ja rakas, yritä ajatella myös itseäsi ja omaa jaksamistasi. Et ole vastuussa hänen elämästään eikä sinun kuuluisi joutua tilanteeseen, jossa sanasi tai tunteesi voivat suistaa hänet itsetuhoiseen käytökseen. Se ei ole reilua teitä kumpaakaan kohtaan.

Tilanne selvästi vaivaa sinua paljon ja onkin hyvä pohtia asiaa eri näkökulmista. Oletko pystynyt puhumaan näistä asioista ihastustesi kanssa? Mitä ajattelet siitä, että rohkaisit ystävääsi kertomaan asiasta jollekin turvalliselle aikuiselle esimerkiksi koulussa, jos hän ei sitä jo ole tehnyt? Riidanhaastaminen kanssasi sekä jatkuva ärtyisyys ovat myös merkkejä siitä, että hän tarvitsisi aikuisten apua voidakseen paremmin ja tätä kautta myös sinä alkaisit ehkä saamaan parempaa kohtelua osaksesi.

Olen varma, että päädyt lopulta oikeaan ratkaisuun teidän kaikkien kannalta. Voit toki myös antaa hieman tilanteen rauhoittua ja yrittää ystäväsi kanssa saada hänelle apua pahaan oloon ja itsetuhoisiin ajatuksiin ja kun vastuu hänestä katoaa harteiltasi, voit myös kevyemmin mielin alkaa tutkimaan omia tunteitasi!

Jos kaipaat vielä asian suhteen juttuseuraa, olemme tukenasi Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) sekä chatissa joka päivä. Meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella! Voit halutessasi kirjoittaa meille myös nettikirjeen!

Paljon tsemppiä tilanteeseesi!

Keväthalauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Olipa hyvä, ettet jäänyt yksin tämän asian kanssa, vaan haet siihen apua. Toivotaan, että saat täällä paljon vinkkejä, jotka auttavat sinua.

Viiltelyn lopettamiseen on tosiaan monta väylää. Paras tietenkin olisi, jos ahdistuksen saisi loppumaan niin, ettei sinulle tulisi tarvetta satuttaa itseäsi. Osaatko sanoa, mistä satuttamisen tarve tulee? Kohteleeko joku sinua huonosti? Onko sinulle tapahtunut jotain, josta paha olo voisi johtua? Oletko jostain syystä tyytymätön itseesi tai tuleeko sinulle ajatus, että sinun täytyy rangaista itseäsi?

Tällaisten asioiden pohtiminen yksin voi olla vaikeaa. Siksi toivonkin lämpimästi, että hakeutuisit sellaiselle ammattilaiselle, joka voisi auttaa sinua näiden asioiden kanssa. Ensimmäinen askel voi olla ajan varaaminen koulusi terkkarille tai kuraattorille. Voi olla, että koulussasi on myös esimerkiksi psykiatrisia sairaanhoitajia, joille voi varata ajan? Olisi ihanaa, jos et joutuisi olemaan yksin näiden hankaluuksien kanssa, vaan saisit niihin apua.

Omiakin keinoja viiltelyn lopettamiseen voi kokeilla. Yksi niistä on ahdistavan tunteen sietäminen, vaikka vähän kerrassaan. Pahin olo ei yleensä kestä kauaa, joten jotkut oppivat sietämään sitä vähitellen ja odottamaan, kunnes se menee ohi.

Pahan olon ohimenemistä voi nopeuttaa myös muutoinkin kuin itsensä satuttamisella. Saman kehollisen reaktion voi saada aikaiseksi esimerkiksi kylmän altistuksella eli joko käymällä viileässä suihkussa tai valuttamalla kylmää vettä ranteille tai kasvoille. Voit myös kokeilla käsien upottamista lumihankeen, jääpalojen puristelua, sitruunan haukkaamista tai kuminauhan räpsyttämistä rannetta vasten. Nämä kaikki tuottavat saman tyyppisen reaktion kehossasi, mutta eivät ole sinulle haitallisia eikä niistä jää jälkiä. Yksi hyvä keino on hakeutua toisen ihmisen seuraan: soittaa kaverille ja saada sillä tavalla ajatukset toisaalle, kömpiä äitin tai isän kainaloon tai pyytää jotakuta hieromaan vaikka hartioitasi tai jalkojasi ja keskittyä niistä tulevaan hyvään oloon.

Kaikki pääsevät itsensä satuttamisesta eroon jossain vaiheessa, niin myös sinä. Uskon sinuun! Tärkeintä on, että et enää halua satuttaa itseäsi, mikä on tosi hieno juttu! Ennen kaikkea toivon, että kertoisit tilanteestasi jollekin koulun ammattilaiselle, jotta he voivat auttaa sinua. He tekevät samanlaista työtä monen muun nuoren kanssa ja tietävät, kuinka auttaa sinua. Luota heihin.

Lisätietoa asiasta voit lukea täältä Nuortennetin sivulta: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/viiltely/mista-apua-viiltelyyn/

Voit milloin tahansa myös soittaa tai chattaillä meille tai kirjoittaa meille nettikirjeen. Juttelemme mielellämme kanssasi! Numeromme on 116 111 ja chat sekä kirjepalvelu löytyvät täältä Nuortennetistä. Palvelumme eivät maksa sinulle mitään ja ovat täysin anonyymejä.

Voi hyvin!
Lämpimin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi. Onpa hyvä, ettet jää yksi noiden asioiden kanssa, vaan purat niitä jonnekin.

Ensinnäkin on tosi väärin sinua kohtaan, että sinua kiusataan ja jätetään yksin. Sellainen käyttäytyminen on todella väärin ja rumaa. Toivonkin, että kerrot tuosta uudesta tilanteesta jollekin aikuiselle niin, että se saadaan pian loppumaan. Samoin olisi hyvä kertoa myös siitä, kuinka tuo opettaja saa sinut tuntemaan, että hän vihaa sinua. Kuulostaa siltä, että hän ei kohtele teitä oppilaita ihan tasapuolisesti, mikä on tosi kurjaa sinun kannaltasi ja uskon, että se tuntuu varmasti tosi pahalta.

Onneksi sinulla on ilmeisesti muitakin kavereita, jotka eivät kiusaa sinua (jos oikein ymmärsin). Miksi ajattelet heidän vihaavan sinua? Jos olet heille mukava, niin ei heillä kai ole mitään syytä vihata sinua. Jos välillänne on tapahtunut jotain, niin toivottavasti pystytte puhumaan siitä. Yleensä ihmiset ovat hyvin ymmärtäväisiä, jos joku myöntää tehneensä väärin ja sanoo olevansa pahoillaan. Toivottavasti kaveruutenne jatkuu ja voit viettää aikaa jatkossakin näiden kavereiden kanssa.

Se, että vanhemmat suuttuvat helposti, ei varmasti tunnu hyvältä. Heidän olisi tosi tärkeää tietää, miltä se sinusta tuntuu. Luuletko, että voisit joskus sanoa heille, että he suuttuvat nykyään ihan pieneltäkin tuntuvista asioista? Ehkä he alkaisivat pohtimaan omaa käytöstään ja sitä, miltä se sinusta mahtaa tuntua. Tuo painosta huomauttelukaan ei ole lainkaan asiallista. Olen tosi pahoillani, että isäsi on tehnyt niin. Kaikista tärkeintä on, että voit hyvin, olet itse tyytyväinen itseesi ja syöt hyvin ja monipuolisesti.

Onneksi ukkisi selvisi sydänkohtauksestaan. Hän on sinulle selvästi hyvin tärkeä. Tietääköhän hän, kuinka huojentunut olet ja kuinka tärkeä hän on sinulle? Toivottavasti teillä on vielä monia yhteisiä vuosia edessänne!

Se, että jopa itsemurha käy joskus mielessäsi, kertoo siitä, että olosi on välillä tosi kurja ja se huolestuttaa minua. Kun sinulla on noin paljon huolia ja murheita, niin miltä sinusta tuntuisi kertoa niistä koulusi terkkarille tai kuraattorille? He ovat siellä sinuakin varten ja ovat valmiita auttamaan, jos vain kerrot heille huolistasi.

Jos haluat jutella jostain näistä aiheista lisää meidän palveluissamme, voit aina soittaa tai kirjoittaa meille! Numeromme on 116 111 ja olemme auki vuoden jokaisena päivänä. Meille voi jutella, chattailla tai kirjoittaa nettikirjeen täysin anonyymisti. Olet meille tärkeä!

Kaikkea hyvää toivottaen
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos, kun laitoit viestiä! Moderoin tästä viestistäsi pois itsetuhoisuutta kuvailevat kohdat sekä toisen keskustelijan nimimerkin ja viittaamasi viestiketjun otsikon. Olen kuitenkin lukenut viestisi kokonaan.

Keskustelupalstalta moderoidaan pois sellaiset viestit, jotka ovat loukkaavia, mutta oli ikävä kuulla, että jokin viesti oli aiheuttanut sinussa noin pahan olon. Oli myös kurja lukea, kuinka ole voinut jo jonkin aikaa huonosti ja olet ollut itsetuhoinen.

Ahdistukseen ja itsetuhoisuuteen tulee aina saada apua. Voi olla, että oletkin jo avun piirissä, koska koulussa on huomattu paha olosi. Oletko päässyt juttelemaan esimerkiksi koulukuraattorin tai -psykologin kanssa? Pahan olon kanssa ei tarvitse koskaan pärjätä yksin. Olo saattaa vielä tuntua toivottomalta ja siltä, että mitään hyvää ei ole, mutta asioilla on mahdollisuus kuitenkin muuttua paremmaksi. Tärkeää on, että pääset purkamaan pahaa oloasi jonkun turvallisen ja luotettavan aikuisen kanssa. Tuntuuko sinusta, että pystyisit rehellisesti kertomaan aikuiselle mielenpäällä olevista asioista ja esimerkiksi tästä viestistä, joka aiheutti sinussa voimakkaan pahan olon?

Tiesithän, että voit aina myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti turvallisen aikuisen kanssa? Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu.

Olet tärkeä ja arvokas! <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos, kun kirjoitit omasta kokemuksestasi tuonne toiseen viestiketjuun. Asiasi oli vakava, joten se siirrettiin myös tänne ”Päivystäjä mukana keskustelussa”, jotta saat myös aikuisen tukea.

Oli kurja kuulla, että sinulla on vakavia asioita mielenpäällä. Se, että haluaa viillellä, kertoo usein siitä, että on paha olla. Oli myös ikävä lukea, että pelkäät isääsi ja hän huutaa sinulle. Lisäksi perheesi muillakin lapsilla on mielenterveyteen liittyviä haasteita.

Vaikeissa asioissa tulisi ehdottomasti saada apua joltakin lähellä olevalta aikuiselta. Tuleeko sinulla itselläsi mieleen läheistä, luotettavaa ja turvallista aikuista, kenelle voisit kertoa voinnistasi ja tilanteestasi? Entä tuntuuko sinusta, että pystyisit isällesi kertomaan, miltä sinusta tuntuu? Jos tuntuu siltä, että isälle ei pysty puhumaan, niin silloin on hyvä kääntyä jonkun toisen aikuisen puoleen.

Koulussa esimerkiksi koulukuraattori tai -terveydenhoitaja ovat ammattilaisia, joka osaa auttaa lapsia ja nuoria vaikeissa tilanteissa. Jo se, että tekee mieli satuttaa itseään on vakava asia ja siihen tulisi hakea apua. Koulun ammattilaiset eivät säikähdä sitä, jos kerrot, että sinun tekee mieli viillellä, vaan he osaavat auttaa sinua. Koulun ammattilaisille voi myös kertoa, jos kotona on huolia – esimerkiksi jos isän käytös pelottaa tai perheen muiden lasten vointi huolettaa. He ovat tottuneet kohtaamaan monenlaisia vaikeita asioita ja ovat tukenasi.

Voit mennä itse kertomaan kuraattorille tai terveydenhoitajalle, että haluaisit jutella, tai sitten voit alkuun kertoa vaikka tutulle opettajalle, joka osaa varmasti auttaa sinua asiassa eteenpäin. Asiasta on hyvä myös kertoa jollekin oman lähipiirin turvalliselle aikuiselle, esimerkiksi läheiselle sukulaiselle. Tärkeää on, että ympärilläsi olevat aikuiset tietävät, jotta he voivat olla tukenasi.

Jos sinusta tuntuu vaikealta ottaa asiaa puheeksi aikuisen kanssa, niin voit aloittaa esimerkiksi niin, että laitat viestiä tutulle aikuiselle. Voit vaikka näyttää tämän keskustelupalstalle kirjoittamasi viestin.

Nuortennetin ”Apua ja tukea” -osiosta voit lukea lisää avun hakemisesta.

Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa, niin myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Olet tosi rohkea, kun kirjoitit tänne voinnistasi ja tilanteestasi. Ethän jää yksin!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos, kun kirjoitit! Moderoin joitakin itsetuhoisuutta kuvailevia kohtia tekstistäsi pois, mutta olen lukenut tekstisi kuitenkin kokonaan.

Minulla heräsi huoli voinnistasi ja haluankin ohjata sinua vahvasti avun piiriin. Vakavien asioiden kanssa ei pidä koskaan jäädä yksin. Joskus se voi olla helpoin ratkaisu vain kertoa muille, että kaikki on hyvin, vaikka todellisuudessa vointi olisi ihan päinvastainen. Vaikka pahasta olosta puhuminen voi tuntua vaikealta, niin puhuminen silti kannattaa. Sinulla on kaikki oikeus saada apua itsellesi ja ihan varmasti on ihmisiä, keitä kiinnostaa vointisi. Vaikka olo tuntuisi kuinka toivottomalta ja olisi paha olla, niin sieltä on mahdollista päästä ylös. Yksin ei kuitenkaan tarvitse jaksaa.

Mainitsit paljon vakavia asioita, jotka vaativat ammattilaisen apua. Saatat ehkä olla jo avun piirissä. Jos saat jo apua, niin toivon, että pystyt ammattilaiselle kertomaan rehellisesti ajatuksistasi ja voinnistasi. Ammattilaisten tehtävänä on auttaa sinua, jotta vointisi voisi mennä paremmaksi. Tie kohti parempaa ei aina ole helppo ja nopea, mutta sinun on kuitenkin mahdollista voida vielä hyvin.

Jos taas et ole avun piirissä, niin haluan kannustaa sinua hakemaan keskustelutukea. Jos olet koulussa, esimerkiksi terveydenhoitaja tai kuraattori ovat ammattilaisia, keiden puoleen voit kääntyä. Apua on mahdollista saada myös omalta terveysasemalta. Lisää ammattilaisten avusta voit lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/ammattilaisten-apu/

Entä onko sinulla sellaista läheistä, turvallista aikuista, kenelle pystyisit juttelemaan vaikeista ajatuksista? Ammattilaisten tuki on äärimmäisen tärkeää, mutta tärkeää on myös se, että voi tukeutua johonkin omaan läheiseen aikuiseen. Mainitsit lyhyesti, että haluaisit karata kotoa. Luuletko, että pystyisit näistä ajatuksista juttelemaan kotisi aikuisten/aikuisen kanssa? Vai onko kotitilanne sellainen, että tuntuisi paremmalta jutella jonkun kodin ulkopuolisen aikuisen kanssa?

Voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), jos haluat nimettömästi ja luottamuksellisesti jutella tilanteestasi. Voit tulla myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Ansaitset saada apua ja voida hyvin. Ethän siis jää yksin!

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Keijuk@inen!

Kiitos viestistäsi!

Todella ihana kuulla, että sinulla tärkeä ystäväporukka, joiden kanssa olette vielä tunteneet noin pitkään. Omien ikätovereiden vertaistuki voi olla todella tärkeää ja onkin tosi hieno kuulla, että olette pystyneet jakamaan toisillenne henkilökohtaisia asioita ja kertomaan ongelmistamme. Teillä vaikuttaa olevan hyvä luottamus toisianne kohtaan, kun uskallatte jakaa toisillenne myös kipeitä asioita.

Erilaiset haasteet ja vaikeat elämäntilanteet voivat kuormittaa myös niistä kärsivien läheisiä ihmisiä. On tosi ymmärrettävää, että ilmi käyneet asiat ahdistavat sinua. Esimerkiksi syömishäiriö ja viiltely ovat kummatkin todella vakavia asioita. On tosi hienoa, että ystäväsi ovat uskaltautuneet puhua vaikeista asioista, mutta samalla sinä olet myös saanut osan heidän taakastaan kannettavaksesi.

Vakavissa asioissa, kuten syömishäiriössä, viiltelyssä ja muuten huolestuttavissa elämäntilanteissa, tarvitaan aina aikuisen tukea. Erityisesti syömishäiriöt ja viiltely ovat sellaisia asioita, missä pitää saada ammattilaisen apua. Jos on koulussa, niin apua voi hakea esimerkiksi koulukuraattorilta, -terveydenhoitajalta tai -psykologilta. Keskustelutukea voi hakea ihan myös omalta terveysasemalta.

Olet todella arvokas ystävä, kun haluat olla apuna ystävillesi. Voisitko näille ystäville sanoa ihan rehellisesti, että sinua huolestuttaa heidän tilanteensa ja mielestäsi heidän tulisi hakea apua? Oli kyse sitten syömishäiriöstä, viiltelystä tai muuten huolestuttavasta elämäntilanteesta, niin asian kanssa ei pidä jäädä yksin, vaan aina tulee hakea apua. Jos sinusta tuntuu hyvältä, niin voit vaikka ehdottaa, että voit tulla mukaan, kun ystävä menee ensimmäistä kertaa kertomaan asiasta esimerkiksi terveydenhoitajalle.

On myös todella tärkeää, että sinä itse et jää yksin ahdistuksen ja huolen kanssa. Voisitko jakaa tämän asian jonkun sinun oman läheisen ja luotettavan aikuisen kanssa? Voit mennä juttelemaan asiasta myös yksin esimerkiksi kuraattorille tai terveydenhoitajalle. Joskus se voi myös jo keventää omaa mieltä, kun saa jakaa asian jonkun toisen kanssa.

Jos haluat jutella nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa, voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla juttelemaan chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki palvelumme ovat luottamuksellisia ja nimettömiä. Voit vinkata meistä myös ystävillesi! https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Muista, että sinun ei tarvitse jäädä yksin tämän asian kanssa, eikä ystäviesi vointi ja tilanteet ole sinun vastuullasi, vaikka ne ymmärrettävästi painavat mieltäsi. Olet todella upea ystävä, kun haluat olla tukena. <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi! Jos on kurja olo ja tuntuu, ettei kukaan ymmärrä, niin silloin ymmärrettävästi toivoo, että saisi vertaistukea ja tietäisi, ettei ole yksin ajatustensa kanssa. Olipa siis hyvä, että laitoit tänne viestiä!

Kirjoitit, että vanhempasi eivät anna ladata puhelimelle mitään sekä samalla kaverisi eivät ymmärrä, miten sinulla kotona menee ja miksi sinulla ei esimerkiksi ole Snäppiä. Vanhempien tehtävänä on asettaa rajoja, mutta joskus voi olla niin, että niistä voi olla itse eri mieltä ja toivoisi, että voisi saada joustoa. Vanhemmat ovat varmasti ajatelleet, että rajat ovat sinun parhaaksesi, mutta samalla sinä ehkä koet jääväsi ulkopuoliseksi kavereistasi. Oletko yrittänyt kertoa vanhemmillesi, miltä sinusta tuntuu? Joskus voi tuntua siltä, että vanhemmat eivät ymmärrä ollenkaan, mutta sinulla on silti oikeus kertoa omista ajatuksistasi.

Se voi tuntua myös ikävältä, jos kaverit eivät yhtään tiedä tai ymmärrä, miten sinulla oikeasti menee. Oletko pystynyt heille selittämään, miksi et esimerkiksi vastaa aina viesteihin tai et pääse kauppaan heidän kanssaan? Kavereilla saattaa olla erilaiset rajat ja joskus voi joissakin asioissa tuntua, että kavereilla ei ole yhtä tiukat rajat kuin itsellä. Kaverit taas saattavat kokea ihan samalla tavalla jonkun muun asian kohdalla.

Olet tässä viestissäsi osannut taitavasti kertoa, mitkä asiat sinua harmittavat. Jos on mielenpäällä asioita, niin niistä on tärkeää jutella jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Mainitsit viestissäsi, että et halua mennä juttelemaan kuraattorille. Ymmärrän hyvin, että kuraattorille jutteleminen voi mietityttää. Siinä ei ole kuitenkaan mitään hävettävää, jos joskus menisikin kuraattorille juttelemaan, eikä se tarkoita sitä, että olisi mitenkään sairas. Kuraattorille voi mennä juttelemaan tosi monenlaisista asioista. Kuraattorille voi mennä juttelemaan esimerkiksi, jos koulussa on vaikeaa, tai jos kaveri- tai perhesuhteet mietityttävät.

Jos haluat jutella nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa, niin meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Palveluissamme voi jutella mistä tahansa mielenpäällä olevasta asiasta. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Uskon, että et ole yksin ajatustesi kanssa!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä