Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Tervehdys!

Kiitos viestistäsi! Olipa hyvä, että päätit kirjoittaa ajatuksistasi ja huolistasi tänne Nuortennettiin. Kuten itse totesitkin, jo pelkkä kirjoittaminen jäsensi oloasi ja sai sinut ymmärtämään, kuinka paha olo sinulla on ja sitä kautta rohkaistuit hakemaan itsellesi apua.

Kerrot, että sinulla on ollut lähiaikoina ahdistavia ajatuksia ja lisäksi olet pohtinut, että useat tapasi voisivat ollakin pakko-oireita. OCD eli pakko-oireinen häiriö on sairaus, jossa ihminen pyrkii hallitsemaan ahdistavia ajatuksia toistamalla rituaalinomaisesti jotain toimintoa, joka hetkellisesti helpottaa ahdistavia ajatuksia. Pakkoajatukset ja -toiminnot eivät vielä kerro itse sairaudesta, vaan pakkotoimintoja ja -ajatuksia esiintyy suurimmalla osalla ihmisistä jossain vaiheessa elämää, kuitenkin lievässä muodossa.

Kerrot ahdistavien ajatusten nousevan pintaan esimerkiksi kotitöitä tehdessäsi. Ahdistavat ajatukset usein ilmestyvät silloin kun niitä vähiten odottaa ja mitä enemmän niitä yrittää vaientaa, sen sinnikkäämmin ne nousevat pintaan. Niissä hetkissä voi yrittää palauttaa mieleen, että ajatukset eivät satuta ketään ja ajatukset, kuten tunteetkin ovat hetken aikaa olemassa ja sen jälkeen vaihtuvat toisiin.

Kuvailet lisäksi viestissäsi erilaisia tapoja, joista osa on ollut sinulla niin pitkään kuin muistat. Osa näistä tavoista liittyy esimerkiksi tarpeeseesi pitää tavarat järjestyksessä ja asiat hallinnassasi. Erilaiset tavat, pelot ja huolet kuuluvat elämään, ja meillä kaikilla on kausia ja hetkiä, kun nämä nousevat pintaan hanakammin.

Olennaista on se, että jos nämä tavat alkavat rajoittaa elämääsi ja ne häiritsevät jatkuvasti tekemisiäsi ja ajatuksiasi, on syytä kääntyä jonkun aikuisen puoleen. Jos puhuminen tästä vanhemmille tuntuu hankalalta, ehdotan että näytät kirjoittamasi kirjeen joko vanhemmillesi tai vaihtoehtoisesti koulussa terkkarille tai kuraattorille. He ovat koulussa juuri teitä oppilaita varten ja osaavat auttaa tämän kaltaisissa asioissa.

Kerroit myös, että olet onnistunut pääsemään pöpökammostasi ja jatkuvasta tarpeesta pestä käsiä. Voit olla ylpeä itsestäsi ja tämä kertoo myös siitä, että niistä häiritsevistä ajatuksista ja tavoista on mahdollista päästä eroon oikean avun kanssa!

Me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme myös tukenasi, jos sitä tarvitset! Olemme auki vuoden jokaisena päivänä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.

Pyydä rohkeasti itsellesi apua, olet sen arvoinen!

Lämpimin terveisin,

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi. Julkaisen sen melkein kokonaan, sillä minusta olet miettinyt asioita todella kypsästi ja pohdit upeasti myös sitä, mistä ajatuksesi saattavat johtua. Tällainen pohdinta on äärimmäisen tärkeää ja se mahdollistaa sen, että kykenemme kehittymään ja ajattelemaan kriittisesti sitä, millaisessa maailmassa elämme ja kuinka toisiamme kohtelemme. Hyvä sinä!

Olet aivan oikeassa siinä, että käyttäytymiseemme ja ajatusmaailmaamme vaikuttaa vahvasti ympäristö eli se, millaisten ihmisten ympäröimänä kasvamme, kuinka meitä itseämme kohdellaan, millaista puhetta kuulemme ja minkälaiseksi oma todellisuutemme rakentuu. Vasta, kun kuulemme toisenlaisia mielipiteitä ja tutustumme erilaisiin ihmisiin, huomaamme että on monia tapoja ajatella asioista ja aiemmat käsityksemme ovatkin ehkä virheellisiä tai vain osa totuutta.

Ei siis ole ihme, että huomaat halveksuvasi tyttöjä, jos olet kuullut sellaista puhetta vuosikausia. Ja jos sinua naurattaa joku asiaton vitsi, voit hyvin tehdä tästä maailmasta hiukkasen paremman tokaisemalla sen kertojalle, että kyllähän vitsi teitä naurattaa, joita se ei koske, mutta itse asiassa se on aika loukkaava. Mukana nauramalla annamme luvan loukkaavalle ja syrjivälle puheelle. Aina tällaiseen puuttumiseen ei ole voimia tai uskallusta, mutta rohkaisen kokeilemaan! Siitä voi tulla yllättävän hyvä olo, vaikkei se saisikaan osakseen välitöntä hurraamista. Ehkä joku jää kuitenkin pohtimaan sanojasi.

Toivon, että harrastat jatkossakin kriittistä ajattelemista. Miksi ajattelen näin? Mistä tämä ajatus kumpuaa? Haluanko ajatella näin vai tulisiko minun haastaa itseäni? Millaisen jäljen haluan jättää tähän maailmaan? Tai millaisena ihmisenä haluan muiden muistavan minut? Miten elän, jotta voin olla tyytyväinen itseeni?

Kuulemme jatkossakin mielellämme ajatuksiasi. Voit jatkaa kirjeenvaihtoa kirjoittamalla kirjepalveluumme tai voit milloin tahansa soittaa meille (numeromme on 116 111) tai tulle chattiin juttelemaan. Uskon, että sinulla on paljon mielenkiintoisia ajatuksia! Palvelumme ovat auki joka päivä ja ne ovat täysin maksuttomia, anonyymejä sekä luottamuksellisia.

Terveisin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Spageli,

Tosi hyvä, että laitoit viestiä!

Ikävä kuulla, että olet viillellyt ja ymmärrän, että tuleva kesä saattaa mietityttää, koska lyhyemmissä hihoissa jäljet näkyvät helpommin. Monet haluavat peitellä jälkiä juuri sen takia, koska eivät halua, että muut saavat tietää viiltelystä. Viiltelyjäljet ovat merkki siitä, että on voinut huonosti, mutta siinä ei ole mitään hävettävää, että on ollut vaikeaa ja paha olla. Apua ja tukea on kuitenkin aina tärkeä saada, eikä vaikeiden tunteiden kanssa pidä jäädä yksin!

Pohdit viestissäsi, onko tilanteeseen mitään vinkkejä. Pahasta olosta ja itsetuhoisuudesta voi olla todella vaikea kertoa läheisille ihmisille. Ymmärrän siis hyvin sen, että sinua pelottaa se, ettei sinulla ole rohkeutta kertoa vanhemmillesi. Kertominen kuitenkin kannattaa, vaikka se tuntuisikin pelottavalta ja vaikealta.

Voisitko aloittaa kertomalla vanhemmillesi, että sinulla on mielessäsi asia, josta kertominen pelottaa ja tuntuu vaikealta? Näin vanhempasi osaisivat mahdollisesti antaa sinulle tilaa kertoa rauhassa ja osaisivat ehkä auttaa sinua kertomisessa. Joskus ääneen puhuminen voi tuntua mahdottomalta ajatukselta ja silloin voi kokeilla kirjoittaa vaikka kirjeen tai lähettää viestin.

https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/ Voit lukea täältä lisää vinkkejä, miten kertoa vaikeista asioista läheisille. Täältä löytyy myös ”Huoli puheeksi” -lomake, jota voi kokeilla hyödyntää, jos puheeksi ottaminen tuntuu vaikealta.

Itsetuhoisuuteen sekä masentuneeseen ja ahdistuneeseen oloon on aina hyvä saada apua myös ammattilaiselta! Apua on saatavilla esimerkiksi koulun terveydenhoitajalta tai kuraattorilta sekä oman paikkakunnan terveysasemalta.

Aina voi soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Joskus voi olla helpompaa ensin kertoa asiasta nimettömästi, jolloin pääsee vähän kokeilemaan, miltä asiasta kertominen tuntuu. Palveluissamme voit jutella ihan mistä tahansa aiheesta luottamuksellisesti ja nimettömästi. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Älä jää yksin! <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Vaapukka!

Hyvä, että kirjoitit tilanteestasi. Sinulla kuulostaa olevan paljon asioita, jotka kuormittavat jaksamistasi. Olen hyvin huolissani myös siitä, että satutat itseäsi.

Nuo kaikki viestissäsi mainitsemasi asiat ovat sellaisia, joihin on mahdollista saada apua. Koulussa voit kertoa näistä asioista terkkarille tai kuraattorille, he kyllä tietävät, kuinka sitten edetä. Jos se on helpompaa, voit aina puhua myös jollekin opettajalle tai ohjaajalle. Hekin tietävät, kuinka edetä asiassa. Nyt on tärkeää, että saat apua itsellesi, ettei sinun tarvitse pärjätä noiden kaikkien kanssa yksin.

Osastohoito tulee tarpeeseen, jos normaali keskusteluapu ei riitä. Siitäkin kannattaa jutella sinua auttavan aikuisen kanssa, mikäli koet sen helpottavaksi asiaksi.

Millaiset vanhemmat sinulla on? Yleensä vanhemmat haluavat lapsilleen pelkkää hyvää, joten toivon ettei sinun tarvitsisi pelätä heille puhumista. Jos se on sinulle vaikeaa, niin myös nuo koulun ammattilaiset voivat kertoa heille voinnistasi ja samalla he voivat ohjeistaa, kuinka vanhempasi voivat olla tukenasi parhaalla mahdollisella tavalla.

Ethän jää yksin, sinullakin on oikeus voida hyvin ja olla onnellinen. Tarvitset parantumiseen nyt ammattilaisen apua, mutta uskon, että kaikki kääntyy vielä hyväksi!

Jos haluat jatkaa keskustelua kanssamme, kehotan sinua kirjoittamaan meille nettikirjeen. Voit myös soittaa meille numeroon 116 111 tai tulla chattiin juttelemaan kanssamme. Soittaminen ei maksa sinulle mitään. Palvelumme ovat auki joka päivä, olemme täällä sinuakin varten!

Halauksin, Lasten- ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi. Hienoa, että olet voinut nyt jo pitkään paremmin! Jee!

Kysymyksesi siitä, kerrotaanko vanhemmille itsetuhoisuudesta, on ihan ymmärrettävä. Monet lapset haluaisivat välttää ylimääräistä hässäkkää ja huomiota, jota heihin kohdistuu. Valitettavasti en osaa sanoa, miten juuri sinun koululääkärisi soveltaa lakia eli tuleeko hän olemaan sinusta huolissaan, kun näkee arvet vai luottaako hän siihen, että voit jo hyvin.

Joka tapauksessa ajattelen, että vanhempasi haluaisivat varmasti tietää, jos sinulla on tai on ollut murheita. Tietämällä niistä, he oppivat tuntemaan sinua entistä paremmin ja osaavat auttaa ja tukea sinua tulevaisuudessa, jos eteesi tulee uusia haasteita tai murheita.

Ymmärrän, että sinua huolettaa heidän suhtautumisensa. Luulen, että heidän tapansa ajatella itsensä satuttamisesta saattaa hyvinkin muuttua, jos he tietävät sen koskevan heidän omaa lastaan. He eivät tietenkään haluaisi sinun satuttavan itseäsi, sillä olet heille äärettömän rakas. Jos olisit itse vanhempi, haluaisitko, että oma lapsesi kertoisi sinulle huolistaan?

Jos lääkärisi haluaisi kertoa jäljistä vanhemmille, uskon että hän osaa myös kertoa kaikesta, mihin se liittyy ja miten he voivat olla sinun tukenasi. Se voisi siis olla ihan hyväkin juttu.

Jokaisella on joskus hankalia kausia elämässä, sitä ei kannata hävetä. Sen sijaan on viisautta pitää silloin itsestään hyvää huolta ja hakea itselleen apua sekä kertoa voinnistaan läheisille, jotta hekin voivat tarvittaessa auttaa.

Jatkossa voit olla meihin yhteydessä myös soittamalla numeroon 116 111 tai tulemalla chattiin. Molemmat palvelut ovat auki joka päivä eivätkä maksa sinulle mitään. Meillä on myös kirjepalvelu, jos haluat mieluummin kirjoittaa asioitasi ja kysymyksiäsi kirjeen muodossa. Kaikki palvelumme ovat anonyymejä ja luottamuksellisia.

Toivottavasti voit jatkossakin hyvin.
Aurinkoisia päiviä sinulle toivottaa
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei.

Olen iloinen, että kirjoitit tänne. Jouduin poistamaan osan tekstistäsi, mutta luin sen kyllä huolella kokonaan. Sinun ei kuulu olla yksin noiden vaikeiden tunteiden ja itsetuhoisten sekä kuolemaan liittyvien ajatusten kanssa. Hyvä, että pystyit kirjoittamaan niistä tänne.

Olen tosi pahoillani, että sinulla on paha olo. On aivan luonnollista, että siitä olosta haluaa päästä eroon. Mutta siihen on olemassa monia muitakin tapoja kuin itsensä satuttaminen. Tuhannet muutkin ovat olleet samassa tilanteessa kuin sinä: varmoja siitä, etteivät pysty puhumaan asiasta tai ettei kukaan pysty auttamaan heitä. Ja silti he ovat löytäneet jostain sen rohkeuden, että ovat kertoneet jollekin yhdelle ihmiselle asiasta ja siitä on alkanut heidän toipumisensa.

Sinussa ei ole mitään vikaa tai mitään väärää. Joistain syistä tai joidenkin tapahtumien vuoksi sinulla on nyt paha olo, mutta se ei ole ikuista, vaan siihen voi tulla muutos. Olen ihan varma, että tilanteesi tulee muuttumaan ja tulet vielä olemaan onnellinen, kunhan vain annat muiden auttaa sinua. Et ole arvoton – päinvastoin: olet tärkeä ja ainutlaatuinen ja sinulla on oikeus voida hyvin.

Ymmärrän tosi hyvin, että asiasta puhuminen tuntuu vaikealta ja pelottavalta varsinkin, jos siihen ei ole tottunut. Siksi laitankin tähän muutaman vaihtoehdon, jotka saattaisivat olla sinulle mahdollisia. Yksi tapa on kirjoittaa asiasta viestillä jollekin koulun aikuiselle (opettajalle, kuraattorille, terkkarille, psykologille tai ohjaajalle) wilmassa tms. tai vaikka sähköpostilla. Silloin sinun ei tarvitse sanoa niitä asioita ääneen. Voit kirjoittaa vaikka, että voit huonosti, haluat satuttaa itseäsi ja mietit itsemurhaa. He kyllä osaavat ottaa ohjat tästä eteenpäin.

Toinen helppo tapa viedä asiaa eteenpäin on, että kirjoitat meille nettikirjeen. Kerro siinä tuo sama asia ja jos annat yhteystietosi (nimesi ja osoitteesi), niin voimme ilmoittaa sinusta kuntasi lastensuojeluun ja he ottavat yhteyttä sinuun ja vanhempiisi. Näin huono olosi tulee tietoon ja tulet saamaan apua tilanteeseesi.

Olen ihan varma, että se, joka saa tietää sinun voivan huonosti, haluaa tehdä parhaansa auttaakseen sinua. Nämä tilanteet ovat ammattilaisille tuttuja eivätkä ne pelota heitä. Sinulle asiasta puhuminen on ymmärrettävästi jännittävää, mutta sinäkin opit puhumaan kyllä tunteistasi ja voinnistasi pikkuhiljaa. Luota siihen, että tulet voimaan paremmin, kunhan vain uskallat ottaa sen ensimmäisen askeleen.

Voit harjoitella puhumista myös Lasten ja nuorten puhelimessa tai chatissä, jotka ovat auki joka ikinen päivä eivätkä ne maksa sinulle mitään. Numeromme on 116 111 ja chatin löydät täältä Nuortennetistä. Ja tosiaan myös kirjepalveluun voit kirjoittaa ja aloittaa siellä kirjeenvaihdon. Siellä voimme jutella lisää ja pohtia sitä, kuka sinua voisi auttaa.

Ethän luovuta, olet tärkeä!

Sinua halaten,
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Hei ruu04,

Kiitos rohkeudestasi kirjoittaa kokemuksestasi tänne Nuortennettiin ja hakea itsellesi tukea ja apua. On myös hienoa kuulla, että olet kirjoittanut nettikirjeen kokemastasi ja pystyt myös sitä kautta käsittelemään pelottavaa tilannetta johon olet joutunut.

Kerrot joutuneesi seksuaalisen ahdistelun kohteeksi ollessasi laivalla. Toiseen ihmiseen kajoaminen ja seksuaalisten tekojen tekeminen, kuten koskettelu ilman toisen lupaa on rikos etkä ole mitenkään tähän syypää. Humalatila tai mikään muukaan seikka ei vaikuta siihen, että sinuun olisi lupa koskea tai muuten loukata itsemääräämisoikeuttasi. Voit olla ylpeä itsestäsi, että olet puolustanut itseäsi, vaikka tilanne on varmasti ollut pelottava ja ahdistava.

Pohdit, miten päästä yli ahdistuksesta sekä epävarmuudesta mitä kaikkea tilanteessa on tapahtunut. Yritä ajatella, että olet nyt turvassa ja että sinä pystyt jatkossa vaikuttamaan siihen, että olet turvassa. Tärkeää on yrittää puhua avoimesti asiasta niin läheisten kuin turvallisen ammattilaisen kanssa. Kun näiden keskusteluiden kautta ymmärrät, että sinua kohtaan on tehty todella väärin, etkä itse ole mitenkään aiheuttanut asiaa, voi asiasta olla pikku hiljaa helpompi päästä eteenpäin.

Mitkä asiat voisivat arjessasi vaikuttaa siihen, että kokisit olevasi turvassa? Mistä asioista sinulle tulee rauhallinen ja turvallinen olo ja ketkä on ne läheiset, joiden kanssa voisit asiasta puhua? Muista, ettei sinun tarvitse hävetä tai piilotella tapahtunutta, et ole tehnyt mitään väärää ja vastuu on aina ahdistelijan, ei sinun!

Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p.116 111) ja chatissa olemme tukenasi, jos kaipaat juttuseuraa. Meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.

Valoisaa vuoden alkua sinulle toivotellen,

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos koskettavasta viestistäsi. Olen iloinen, että kirjoitit. Tekstistäsi huokuu väsymys huonoon oloon ja ahdistukseen enkä ihmettele sitä yhtään. On varmasti raskasta kärsiä ja nähdä, kuinka muut ihmiset näyttävät nauttivan elämästään.

En usko, että elämääsi on tarkoitettu tuollaiseksi tai että sen tulisi päättyä pian. Sinunkin kuuluu olla onnellinen ja voida hyvin. Ja usko pois, se on täysin mahdollista! Vaikka sanot olleesi jo pitkään ahdistunut, niin et ole ollut sitä kuitenkaan koko elämääsi, vaan tuo on vain kurja vaihe elämässäsi. Monet muutkin ovat olleet samassa tilanteessa ja saaneet viettää myöhemmin hyvää elämää.

Kun tilanteesi on jatkunut jo pitkään eikä ahdistus ole ainoa oireesi, en usko asioiden paranevan itsekseen. Oletko koskaan saanut apua oloosi? Jos et, niin varaa mahdollisimman pian aika, jotta alat saamaan apua ja parantumisesi pääsee alkamaan. Jos olet jossain oppilaitoksessa, voit varata ajan joko terveydenhoitajalle, psykologille tai kuraattorille. Voit puhua myös luokanohjaajallesi tai opolle, kuka vain tuntuu sinusta hyvältä vaihtoehdolta. Jos olet työelämässä, oikea paikka on työterveys. Jos et ole koulussa etkä töissä, ole yhteydessä paikkakuntasi terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Kerro aikaa varatessasi, että olet ollut pitkään ahdistunut, et pysty nukkumaan, et jaksa pitää huolta itsestäsi etkä jaksa enää elää. He osaavat auttaa sinua, luota siihen. Sinun tarvitsee vain jaksaa varata tuo ensimmäinen aika.

Jos olet jo avun piirissä, kerro sinua auttavalle henkilölle, että et jaksa enää. Vaadi saada tukevampaa apua, tiiviimpiä tapaamisia tai pääsyä osastolle. Jos sinulle tulee akuutti tarve satuttaa itseäsi, soita hätäkeskukseen ja saat sieltä apua. Ethän jää yksin.

Asioiden muuttuminen paremmaksi voi alkaa yhdestä yhteydenotosta. Aikuiset ja ammattilaiset pitävät huolen lopusta. Sinun tehtävänäsi on sen jälkeen ainoastaan kertoa rehellisesti kaikesta, mikä mieltäsi painaa. Miltä sinusta tuntuu, mitä ajatuksia sinulla on, mitä sinulle on aiemmin tai viime aikoina tapahtunut ja mitä niistä ajattelet. Toivon, että sinulla on myös läheisiä aikuisia, kuten vanhemmat, jotka ovat sinun puolellasi ja auttavat sinua tarvittaessa myös avun hakemisessa. Ei ole häpeä hakea apua. Päinvastoin, on viisautta pitää itsestään huolta ja käyttää palveluita silloin kun niille on tarve.

Sinun ei tarvitse sietää huonoa oloa ja ahdistusta. Sinua voidaan auttaa ja elämäsi voi olla taas hyvää, usko minua. Alakulon ja ahdistuksen kuopassa sen ulkopuolelle ja tulevaisuuteen voi olla vaikea nähdä, tiedän sen. Mutta siellä se on, hyvä elämä sinullekin, kunhan joku auttaa sinut pois kuopasta. Se ei välttämättä tapahdu hetkessä, mutta epätoivon hetkinä muista, että onni odottaa kyllä sinua.

Jos tarvitset lisäapua avun hakemiseen, juttelemme mielellämme kanssasi. Voit soittaa milloin vain ja jutella ihan mistä haluat. Olemme täällä sinua varten. Numeromme on 116 111 ja puhelut ovat maksuttomia sekä luottamuksellisia. Chat ja kirjepalvelu löytyvät täältä Nuortennetistä. Haluamme auttaa sinua tämän vaiheen yli. Joskus se on takana päin, usko vain!

Sinua rutistaen,
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä