Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei Liian valvottu lapsi,

Ensin haluan lähettää sinulle halauksen tätä kautta, sen ehdottomasti ansaitset. On todella rohkeaa sinulta kirjoittaa olostasi tänne, ja olet nyt ottanut ensimmäisen tärkeän askeleen. Voit olla ylpeä itsestäsi!

Kuulen ja luen viestistäsi, että olet väsynyt ja uupunut kaiken taakan alla, jota joudut itseksesi kantamaan. Viestistäsi ei käy tarkemmin ilmi, mikä on saanut sinut väsyneeksi ja uupuneeksi ja miksi ajattelet, että sinun pitäisi pärjätä yksin. Tiedäthän, ettet voi pahalle olollesi mitään ja sinä ansaitset saada tukea ja apua itsellesi pahan olon hetkellä. Sinun ei tarvitse esittää muille, että voisit hyvin. Sinulla saa olla paha ja uupunut olo, etkä ole mitenkään oloosi syypää.

On ihan ymmärrettävää, että oman elämän tuntuessa raskaalta ja tahmealta sitä ajattelee, että olisi helpompaa olla aivan erilainen tai joku aivan muu. Sinä olet kuitenkin ihana ja hyvä juuri tuollaisena kuin nyt olet ja sinä ansaitset voida paremmin.

Mitkä asiat haluaisit muuttaa elämässäsi? Mikä auttaisi siihen, että kokisit elämäsi helpompana ja parempana? Onko sinun mahdollista yrittää tavoitella näitä asioita elämässäsi? Pahan olon ja uupumuksen keskellä pienetkin muutokset voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä, mutta ensimmäinen ja tärkein askel on antaa itselleen luvan pyytää ja ottaa vastaan apua. Toivottavasti pystyt löytämään pieniä ilon pilkahduksia arjessasi, on se hyvän musiikin kuuntelu, kevään merkkien etsiminen kävelyllä, hyvään sarjaan tai kirjaan uppoutuminen tai vaikka liikunta. Mikä tahansa asia, joka saa ajatuksesi hetkeksi muualle ja hengähtämään auttaa jaksamaan vaikeiden tunteiden ja olon kanssa.

Mitä ajattelet ajatuksesta, että lopettaisit esittämästä, että kaikki on hyvin ja kertoisit jollekin läheiselle mitä oikeasti tunnet. Se, että koet olevasi ypöyksin voi johtua siitä, että ympärillä olevat ihmiset eivät tiedä sinun voivan huonosti ja tarvitsevan apua. Yhdelläkin aikuisella voi olla suuri merkitys ja kun et ole enää yksin pahan olosi kanssa, niin olosikin pikkuhiljaa kevenee.

Jos tuntuu hankalalta puhua tuttujen aikuisten kanssa, voit aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin ja voimme yhdessä miettiä ja harjoitella asiasta kertomista tutuille aikuisille. Olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Arki-iltaisin samassa numerossa päivystää klo 20-24 Nuorten tukilinja, josta saa ammattilaisen tukea pahan olon hetkellä.

Auringon paistetta kevääsi alkuun <3

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei En kestä enää,

Kiitos viesteistäsi tänne keskusteluun. Aihe täysin ymmärrettävästi on aiheuttanut sinulle pahaa mieltä ja ahdistusta ja on todella hyvä, että tuot sen myös esiin.

Pohdit viestissäsi, kuinka maailman pahuus saa sinut voimattomaksi. On tärkeää kuitenkin yrittää ajatella, että myös meidän ihmisten hyvyydellä on valtava voima tässä maailmassa. Vaikka tekomme voi tuntua meistä itsestä pieniltä ja hyödyttömiltä, saa pienet teot ja hyvät ajatukset yhdessä paljon aikaiseksi.

Mikä voisi saada olosi helpommaksi tässä hetkessä? Luen viesteistäsi, kuinka eläimet ja niiden oikeudet ovat sinulle tärkeitä – voisiko jokin hyvä teko eläimiin liittyen helpottaa ahdistustasi? Lintujen talviruokinta tai vapaaehtoistyö paikallisessa eläinsuojelussa ehkä?

Synkimmänkin pimeyden voittaa aina valo, vaikka se lähtisi yhden pienen kynttilän liekistä. Usko siis siihen, että meidän kaikkien hyvillä teoilla, myös sinun, on merkitystä.

Jos haluat jatkaa juttelua tästä aiheesta ja mistä tahansa muusta joka sinulla on mielen päällä, voit koska tahansa soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin tai nettikirjeen meille. Olemme joka päivä auki ja meille voi jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Tervehdys!

Olet tehnyt tärkeän huomion itsestäsi ja omasta mielialastasi ja on hienoa, että haet siihen nyt selitystä ja helpotusta!

En tiedä minkä ikäinen olet, mutta nuoruuteen ja kasvuun kuuluu normaalina osana irtautuminen perheenjäsenistään ja oman tilan ja rauhan kaipuu korostuvat. Onko sinulla tietyt ihmiset elämässäsi, jotka ärsyttävät sinua vai ärsyynnytkö kaikkien ihmisten läsnäolosta? On myös täysin normaalia, että ihminen kaipaa jossain kohti elämäänsä enemmän aikaa olla omissa oloissaan ja toivottavasti sinulla on mahdollisuus siihen sekä läheistesi ymmärrys.

Oletko pystynyt juttelemaan tästä olosta läheistesi kanssa? Jos he tietäisivät oman rauhan ja tilan kaipuustasi, osaisivat he ehkä paremmin huomioida sinut ja antaa sinulle kaipaamasi tilaa ja rauhaa. Jos puhuminen tuntuu vaikealta voit aina kirjoittaa heille viestin tai kirjeen, jossa kerrot asiasta.

Mikäli kaipaat juttuseuraa tästä tai jostain muusta aiheesta, voit aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin. Olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella!

Mukavaa alkuvuotta ja kevään odotusta!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei ”tystyyy”!

Kiitos viestistäsi! Olen todella pahoillani, että olet joutunut kuulemaan ilkeitä kommentteja. Tosi hienoa, että et ole jäänyt yksin pohtimaan näitä asioita, vaan kirjoitit kokemuksistasi ja ajatuksistasi tänne Nuortennettiin.

Kirjoitit viestisi loppuun äärimmäisen tärkeän viestin, kuinka olisi tärkeää miettiä ennen kuin kommentoi toisen kehoa mitenkään. Muiden kehoja ei oikeastaan ole tarpeellista kommentoida millään tavalla. Jokaisella kuuluisi olla oikeus rauhassa elää ja olla omassa kehossaan ilman kommentteja ja ikäviä katseita.

On ikävää, kuinka ulkonäköpaineet ovat nykymaailmassa suuret ja kuinka voi tulla olo, että oma keho ei sovellu muottiin. On kuitenkin valtava rikkaus, että meitä ihmisiä ja kehoja on ihan kaikenlaisia. Jokainen keho on hyvä juuri sellaisena kuin on. Nykyään ulkonäköpaineista puhutaan jonkin verran, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä. Onkin tosi hienoa ja tärkeää, että jaat ajatuksiasi ja nostat tätä aihetta esille!

Ilkeät ja ikävät kommentit satuttavat sekä se varmasti tuntuu raskaalta, jos kokee olevansa muiden katseiden alla. Sekin voi tuntua kurjalta, jos kuulee toisen ihmisen puhuvan ikävästi itsestään. Toivoisin todella, että et joutuisi kuulemaan minkäänlaisia ilkeitä kommentteja ja saisit olla ihan rauhassa ilman, että joudut kokemaan minkäänlaista kiusaamista.

Oletko kertonut kenelläkään läheiselle aikuiselle kokemastasi kiusaamisesta ja onko siihen puututtu? Olisi tosi tärkeää, että voisit kertoa asiasta jollekin, esimerkiksi opettajalle tai koulukuraattorille sekä jollekin omalle lähiaikuiselle. Toivon myös, ettet jää muidenkaan vaikeiden ajatusten kanssa yksin ja jakaisit aikuiselle myös tuntemuksiasi esimerkiksi ulkonäköpaineisiin liittyen.

Täältä voit halutessasi lukea vinkkejä siihen, miten huolen voi ottaa puheeksi: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/

Nuortennetistä voit lukea myös lisää ulkonäköpaineisiin liittyen: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/itsetunto/ulkonakopaineita/

Jos haluat joskus jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa, niin myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla myös chattailemaan tai kirjoittaa nettikirjeen.

Lopetit viestisi ihanasti toteamalla, että kaikki ovat täydellisiä ja toivon, että mahdollisimman moni nuori näkisi nuo kirjoittamasi tärkeät sanat. Se on juuri noin – kaikki ovat hyviä ja täydellisiä juuri sellaisina kuin ovat, myös sinä. Vaikutat tosi fiksulta ja mukavalta nuorelta! <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei ”Poni”!

Kiitos, kun laitoit viestiä! Ikävää kuulla, kuinka voit huonosti. On tosi hienoa ja rohkeaa, että kerroit tilanteesi tänne!

Kirjoitit, että sinulla on todettu ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriö. Tilanne on mennyt nyt niin hallitsemattomaksi, että sinulle on jouduttu soittamaan ambulanssi ja olet alkanut lisäksi satuttamaan itseäsi. On tosi tärkeää, että saat aina nopeasti apua tilanteeseen, jossa sinulla on paha olo ja olet satuttanut itseäsi! Kuulostaa, että nuo tilanteet, joissa on jouduttu soittamaan ambulanssi ovat olleet varmasti hurjan tuntuisia ja ymmärrän, että ne ovat alkaneet pelottamaan.

Nyt onkin tosi tärkeää, että saat mahdollisimman paljon apua ja tukea itsellesi. Miten itse olet kokenut avun saamisen? Hallitsemattoman tuntuisesta olostakin on aina mahdollisuus päästä kohti parempaa vointia, vaikka juuri sillä hetkellä se tuntuisikin kaukaiselta tai mahdottomalta ajatukselta.

Jotta saisit mahdollisimman hyvää apua, niin toivon, että voit jatkossakin kertoa jollekin sinua lähellä olevalle luotettavalle aikuiselle rehellisesti voinnistasi. Silloin, jos vointi menee tosi huonoksi, niin silloin ambulanssin soittaminen on varmasti tarpeellista, mutta haluaisin luoda sinulle toivoa sen suhteen, että ambulanssikerrat varmasti vähenevät sitten, kun ammattilaisen avulla vointisi alkaa kohenemaan.

Täältä voit halutessasi saada lisää vinkkejä avun ja tuen hakemiseen: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/
Esimerkiksi ”Huoli puheeksi” -lomaketta voi käyttää apuna, jos vaikeiden asioiden esille ottaminen tuntuu vaikealta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/

Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti, niin voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111, ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20. Samassa numerossa päivystää myös arki-iltaisin klo 20-24 Nuorten Tukilinja. Nuortennetissä on myös Lasten ja nuorten chat sekä nettikirjepalvelu. Voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa! https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Paljon voimia sinulle ja ethän jää yksin. <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei emt,

Kirjoitat todella tärkeästä aiheesta, joka koskettaa varmasti myös monia ikätovereitasi! Työelämään siirtyminen ja tutustuminen on iso ja vastuullinen askel kohti aikuisten maailmaa ja kuulostaa varsin ymmärrettävältä, että haluat tutustua siihen pikkuhiljaa ja rauhassa ilman liian suurta vastuuta.

Pohdit miten päästä peloistasi irti ja koen, että rehellisyys kannattaa aina. Päästessäsi työhaastatteluun voit kirjoittaa esimerkiksi itsellesi ylös asioita, mitä haluat sanoa ja kysyä ja jotka saatat unohtaa jännityksen ja hermostuksen keskellä. Työnantaja arvostaa rehellisyyttäsi ja sitä, että osaat kertoa toiveesi ja omat odotuksesi tulevasta kesätyöstä.

On täysin ok, ettet halua olla koko kesää töissä – sinulla on yhtäläinen oikeus levätä ja kerätä voimia tulevaa syksyä ja lukuvuotta varten! Lisäksi aloittaessasi uudessa työssä sinun kuuluu saada aina kunnon perehdytys sekä toivottavasti myös tukea ja ymmärrystä sekä työnantajalta että työkavereiltasi.

Oletko pystynyt juttelemaan asiasta kavereidesi tai perheesi lähiaikuistesi kanssa? Jakamalla kokemuksia toinen toisilleen voi mieltä rauhoittaa se, ettei ole yksin huoliensa kanssa. Toivottavasti saat myös täällä Nuortennetissä vastauksia, jotka rauhoittavat mieltäsi!

Tsemppiä työnhakuun ja ihanaa kevään odotusta!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki ”jokuvaa”!

Tosi hyvä, kun kirjoitit tänne viestiketjuun! On ikävä kuulla, että olet kokenut äitisi kohdistavan vihaa sinuun ja hän on huutanut sinulle noin. Ymmärrän hyvin, että sinusta on tuntunut tosi pahalta.

Kirjoitit, että et tiedä, mitä tehdä ja haluaisit pois kotoa. Kodin kuuluisi olla paikka, jossa kokee olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Jos koti ei tunnu hyvältä ja turvalliselta paikalta, niin silloin pitääkin saada apua.

Kotitilanteestaan voi kertoa esimerkiksi opettajalle, koulukuraattorille tai -terveydenhoitajalle. Tai kenelle tahansa muullekin koulun oppilashuollon työntekijälle, kenelle itsestä tuntuisi helpoimmalta kertoa. Tilanteesta voi jutella myös jollekin muullekin aikuiselle, joka tuntuu turvalliselta (esimerkiksi joku sukulainen, kaverin vanhempi tai joku muu).

Miltä sinusta siis tuntuisi lähestyä jotakin koulun ammattilaista tai jotakin muuta turvallista aikuista ja kertoa tilanteestasi?

Täältä voit lukea lisää ammattilaisen avusta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/

Täältä taas voit lukea lisää, miten puhua huolista: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/

Mainitsit viestissäsi myös, että äitisi on huutanut sinun mielenterveydestäsi. Tämä oli ikävä kuulla ja toivoisinkin, että voisit puhua ammattilaiselle tai jollekin muulle aikuiselle myös mielenterveyteen liittyvistä asioista. Mielenterveyden haasteet ovat sellaisia, joiden kanssa ei pidä jäädä yksin, vaan niihin on tärkeää saada apua.

Voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa. Puhelut ovat aina ilmaisia, eikä numeroon soittaminen näy puhelinlaskussa. Voit tulla myös chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Olet tosi rohkeasti jo kirjoittanut tänne ja toivon, ettet jäisi yksin jatkossakaan. <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Onpa kurja kuulla, että kaverisi ovat kohdelleet sinua huonosti. Siitä tulee kenelle tahansa kurja olo. Kaikki me haluaisimme tuntea olevamme osa porukkaa ja että ympärillä olisi hyviä tyyppejä, joiden kanssa on mukavaa ja voi olla aidosti oma itsensä, myös vajavaisena ja vähän rikkonaisina, niin kuin me kaikki olemme.

Mietin, että oletkohan pystynyt kertomaan noille kavereillesi, kuinka paljon he ovat sinua satuttaneet? Jos se on tapahtunut porukassa, voi olla että siellä on joku, joka katuu toimintaansa ja haluaisi pyytää anteeksi. Tai siellä voi olla joku, joka ei ole ymmärtänyt, mitä on sanoillaan ja teoillaan saanut aikaiseksi. Jos vain pystyt, niin olisi heidänkin kannaltaan hyvä, jos voisit joskus kertoa heille tai kirjoittaa vaikka viestissä, että heidän käytöksensä on jäänyt harmittamaan sinua ja että se sattuu sinuun yhä.

Entä sitten tuo kiusaaminen? Onko sitä tehnyt muutkin kuin omat kaverisi? Koulun täytyy lain mukaan turvata kaikille turvallinen koulunkäynti. Eli jos kiusaamista tapahtuu koulussa, on koulun aikuisten tehtävä saada tuollainen käyttäytyminen loppumaan. Aina aikuiset koulussa eivät näe kiusaamista. Toivon, että voisit kertoa siitä heille ja tarvittaessa niin monta kertaa, kunnes kiusaaminen loppuu.
Toivon myös, että pystyisit kertomaan tästä kaikesta vanhemmillesi, mikäli he eivät sitä vielä tiedä. (Toivottavasti he jo tietävät ja pystyvät olemaan tukenasi.)

Se, että olet vahingoittanut itseäsi, kertoo siitä, että sinulla on niin vaikeita tunteita, ettet pysty kestämään niitä. Se saa minut hyvin surulliseksi. Tiedätkö, sinun ei tarvitse pärjätä yksin niiden kanssa. Monilla muilla nuorilla on vaikeaa ja siksi kouluissa on monia ammattilaisia, jotka osaavat auttaa. Näitä on mm. terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Lisäksi joissain kouluissa voi olla esim. psyykkareita tai kouluvalmentajia. Pahaan oloon on olemassa apua ja toivonkin, että kävisit juttelemassa tuosta itsesi satuttamisesta jonkun ammattilaisen kanssa. Yksin ei tarvitse pärjätä.

Jos haluat, voit soittaa meille ja jutella asiasta lisää. Numeromme on 116 111 ja vastaamme puheluihin joka päivä: Arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä chat joka ilta klo 17-20 ja Nettikirjepalvelu, johon voi kirjoittaa kirjeen. Juttelemme mielellämme lisää tästä tai mistä tahansa muusta asiasta.

Kaikki muuttuu vielä paremmaksi! Pidäthän itsestäsi huolta!

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä