Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Hyvä, että kirjoitit. Uskon, että monet lukijat toivovat sinulle hyvää, vaikkeivat kaikki kirjoita palstalle julkisesti. Kuulostaa kurjalta, miten huonosti voit, kuinka tunnet itsesi masentuneeksi ja kuinka arvottomana itseäsi pidät. Haluaisin kuitenkin sanoa heti alkuun, että kukaan ei ole sinua parempi, vaan olet aivan yhtä hyvä, arvokas ja rakastettu kuin kuka tahansa muukin!
On totta, että maailma on epäreilu, mutta riittää, kun jokainen tekee sen minkä pystyy: hymyilee yksinäiselle, sanoo opettajalle kiitos, halaa huonolla tuulella olevaa kaveria ja noukkii joskus roskan maasta. Jokainen hyvä teko tekee tästä maailmasta paremman paikan!
Ei ole ollenkaan väärin haluta parempaa elämää. Se on aivan inhimillistä, jokainen meistä haluaa sitä samaa. Ja toisaalta ajattelen, että toive paremmasta on tosi hyvä motivaation lähde kaikkeen, mitä teemme ja tekee elämästä aina piirun verran parempaa. Haluamme seuraa, joten otamme yhteyttä ystävään. Haluamme kivaan työhön, joten yritämme oppia asioita, joita siihen joskus tarvitaan. Haluamme päästä jollekin keikalle, joten teemme töitä, jotta saamme siihen rahat kasaan. Monet meitä ilahduttavat ja meidän elämäämme parantavat asiat ovat hyväksi myös muille: kun soitamme yksinäisyyden hetkellä ystävälle, hänkin ilahtuu. Jos haluat rahaa elokuvalippuun ja autat kotitöissä, vanhempasi ilahtuvat. Ei siis ole mielestäni ollenkaan huono juttu, että haluat paremman elämän, päinvastoin! Sinulla on täysi oikeus siihen ihan vain itsesikin puolesta, mutta siinä sivussa myös muut saattavat hyötyä siitä.
Samoin se, että haluat olla onnellinen, on hienoa! On tosi tärkeää, että pidät huolta hyvinvoinnistasi ja etsit keinoja parempaan oloon silloin, kun voit huonosti. Näin juuri kuuluukin tehdä! Mitä isommaksi kasvat, sitä enemmän olet itse vastuussa omasta terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Onkin tosi tärkeää tarkastella omaa oloa ja hakea apua silloin, kun tuntuu ettei voi hyvin tai tarvitsee toisen ihmisen tai ammattilaisen apua.
Toivonkin kovasti, että et jäisi yksin masentuneen mielialan ja kuoleman ajatusten kanssa. Sinä tarvitset apua ja ansaitset tulla autetuksi. Lupaathan siis mennä kertomaan olotilastasi joko koulusi terkkarille, kuraattorille tai psykologille? Ehkä koulussasi on muitakin ammattilaisia tätä varten? Asiat lähtevät siitä kyllä rullaamaan ja tulet saamaan apua oloosi. Kerrot, ettet uskaltaisi puhua voinnistasi. Mutta jos kukaan ei tiedä siitä, niin kukaan ei myöskään voi auttaa sinua. Jos se tuntuu helpommalta, niin voit vaikka kirjoittaa asiasi ja kertoa viestissä, että puhuminen asiasta jännittää sinua tai on sinulle vaikeaa.
Tuo, että olet kertonut siitä jo äidillesi, on jo tosi hienosti tehty! Ja se, että hän on luvannut auttaa, kertoo siitä että hän haluaa sinulle pelkkää hyvää. Kannattaa ehdottomasti muistuttaa häntä siitä, että hän on luvannut auttaa sinua. Hän voi vaikka olla se, joka on yhteydessä johonkin ammattilaiseen ja kertoo puolestasi, että mitä vaikeuksia sinulla tällä hetkellä on. Mitä tästä ajattelet?
Toivon sinulle paljon rohkeutta lähteä hakemaan apua. Luota siihen, että joskus tämä on taakse jäänyttä elämää ja voit taas hyvin ja pystyt nauttimaan elämästäsi.
Juttelemme kanssasi mielellämme lisää Lasten ja nuorten puhelimessa (numeromme on 116 111) tai chatissä. Molemmat ovat auki joka päivä ja ovat sinulle täysin maksuttomia. Otathan yhteyttä, jos kaipaat juttuseuraa, olet meille tärkeä!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariTervehdys,
Kiitos viestistäsi!
Oli ikävä lukea, että olet kokenut jonkun toisen joutuneen kiusatuksi täällä Nuortennetissä. Kaikki viestit luetaan ja tarvittaessa moderoidaan tarkoin ennen niiden julkaisemista ja Nuortennetti on ehdottomasti kaikille turvallinen ja kiusaamisvapaa paikka olla ja viettää aikaa. Pyrimme kuitenkin siihen, että keskustelu olisi vapaata ja eri mielipiteille ja ajatuksille on myös tilaa, kunhan ne eivät loukkaa ketään.
Kiitos siis vielä viestistäsi ja siitä, että pidät muiden puolia myös täällä Nuortennetissä!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi!
Epäilen, että tarkoitat sh-lyhenteellä syömishäiriötä. Ikävä kuulla, että tämä on jatkunut sinulla jo vuosia. Voit olla kuitenkin todella ylpeä itsestäsi, että olet pyrkinyt saamaan vointiasi paremmaksi, vaikka olisikin tullut takapakkia.
Olet rohkea, kun kirjoitit tänne ja pyydät apua muilta. Se voi olla tärkeää ja merkityksellistä kuulla, miten muut saman kaltaisessa tilanteessa olevat ovat selviytyneet. Et varmastikaan ole yksin ajatustesi kanssa.
Jos on syömishäiriö tai syömiseen liittyy haasteita ja vaikeita ajatuksia, niin silloin on tärkeää, ettei jää asian kanssa yksin. Oletko saanut itsellesi ammattilaisen tukea ja tietävätkö läheiset aikuiset voinnistasi? Syömiseen liittyviin haasteisiin ja vaikeisiin ajatuksiin on tärkeää saada apua ammattilaiselta. Apua on mahdollista saada esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta tai oman paikkakunnan terveyskeskuksesta. Olet jo oikealla tiellä, kun tunnistat sen, että haluat parantua. Ammattilainen osaa auttaa ja tukea sinua tällä tiellä, joten ethän jätä hakematta apua!
Jos se on mahdollista, niin myös omille läheisille aikuisille olisi tärkeää kertoa ajatuksistaan. Täältä voit lukea lisää, miten ottaa vaikeita asioita puheeksi: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/
Täältä Nuortennetin sivulta voit lisäksi lukea lisää syömishäiriöistä: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/syomishairiot/
Syömishäiriöliiton sivuihin kannattaa tutustua myös. Syömishäiriöliitolla on esimerkiksi tukipuhelin ja chat. https://syomishairioliitto.fi/
Myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa, jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu.
Muista, että olet kaiken avun ja tuen arvoinen!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Tätä lukiessasi koulusi on jo alkanut. Toivon sydämestäni, että ensimmäiset päivät ovat menneet epäilyistäsi huolimatta hyvin ja sinulla on ollut mukavaa.
Pelko kiusaamisen alkamisesta on ihan ymmärrettävä, jos sinua on kiusattu koko ala-aste. Olen tosi pahoillani kaikkien meidän aikuisten puolesta, että sinun turvallista koulunkäyntiäsi ei ole pystytty turvaamaan. Kukaan ei olisi saanut kohdella sinua huonosti, saati sitten että sitä on jatkunut kuuden vuoden ajan. Voin vain kuvitella, kuinka vaikeaa se on sinulle ollut.
Onneksi aloitat nyt eri koulussa kuin nuo kiusaajasi. Tämä voi olla uusi, hyvä alku! Ymmärrän, että tutustuminen uusiin ihmisiin voi jännittää ja takaraivossa on muistot aiemmista kiusaamistilanteista. Muista kuitenkin, että nyt on kyseessä eri ihmiset ja luokkakaverisi ovat joka vuosi vanhempia ja ovat ehkä oppineet empatiataitoja eli asettumista toisen ihmisen asemaan. Toivotaan siis, että kaikki menee hyvin!
Uskon, että luokallasi on monta muutakin oppilasta, jota uusi koulu ja uusi luokka jännittää. Jos vain millään uskallat, niin yritä tutustua luokkakavereihisi. He voivat olla tosi hyviä tyyppejä! Aluksi voi ottaa vain katsekontaktin, sitten hymyillä, sen jälkeen moikata. Kun pääsee juttusille, voi vaikka kysyä jotain arkista: koulumatkasta, kouluruoasta, seuraavasta tunnista, jostakusta opettajasta jne. Kun ihmisiltä kysyy heihin liittyviä asioita, he yleensä mielellään juttelevat ja tuntevat olonsa tärkeiksi ja nähdyiksi. Kun kokemus tapaamisestasi jää heille mukavana muistona mieleen, he todennäköisesti tulevat myöhemmin mielellään juttusillesi ja hakeutuvat uudelleen seuraasi.
Olen kyllä huolissani itsetuhoisuudestasi ja kertomastasi ahdistuksesta. Oletko koskaan saanut niihin apua? Jos et, niin toivon, että menet nyt heti syksyn alussa juttelemaan koulusi terkkarille. Voit kertoa hänelle suoraa (tai kirjoittaa viestissä), että haluaisit apua ahdistukseen ja itsetuhoisuuteen. Hän on tavannut uransa aikana monta samoista asioista kärsivää nuorta ja osaa kyllä auttaa sinua. Sinulla on oikeus voida hyvin ja olla onnellinen!
Toivon myös, että saisit kerrottua tuolle kaverillesi pelostasi, että välinne eivät ole niin hyvät kuin ennen. On hyvä saada korjattua väärinkäsitykset, jos sellaisia on. Olisi kurjaa menettää hyvä ystävä. Toivon, että välinne vielä korjaantuvat. Se varmasti vaikuttaisi myös siihen, kuinka hyvin viihdyt uudessa koulussa ja uudella luokalla.
Kaikkea hyvää tähän syksyyn! Jos haluat, niin soita meille joku päivä ja kerro, miten koulun alku on sujunut! Numeromme on 116 111 ja vastaamme täällä joka päivä: Arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä joka ilta klo 17-20 chat sekä Nettikirjepalvelu, johon voit kirjoittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Olet meille tärkeä!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Onpa kurja kuulla, että sinulla on tunne ettei kukaan välitä sinusta. Uskon, että on ihan varmasti olemassa ihmisiä, joille olet tärkeä, mutta jotka eivät osaa sitä sinulle näyttää. Olet varmasti tärkeä esimerkiksi perheenjäsenillesi. Voisitko kertoa heille, että sinusta tuntuu ettei kukaan välitä sinusta? Ehkä se herättää heidät pohtimaan sitä, miten he sinua kohtelevat.
Entä tuo kiusaaminen: vieläkö sitä jatkuu? Ovatko aikuiset yrittäneet puuttua siihen? Jokaisessa koulussa pitäisi olla lain mukaan suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja koulun aikuisten vastuulla on huolehtia siitä, että saat käydä koulua rauhassa ja turvallisin mielin. Olisikin tärkeää, että kertoisit heille kiusaamisesta niin usein ja niin monelle aikuiselle, kunnes se saadaan loppumaan. Kukaan ei saa kohdella sinua huonosti!
Jotkut pitävät tosiaan matkimista ärsyttävänä, mutta toisaalta jos monet ihmiset tykkäävät esimerkiksi samanlaisista vaatteista, kuunteleva samaa musiikkia tai aloittavat saman harrastuksen, ei kyse ole matkimisesta. Onkohan kyseessä väärinkäsitys, jonka voisi oikoa? Oletko yrittänyt sanoa, ettet ole matkinut ketään? Toisaalta jotkut tuollaiset asiat saattavat unohtua nopeastikin, kun tulee uusia tapahtumia ja asioita.
Toivon, että rohkenisit ottaa nämä sinua vaivaavat asiat esiin. Toivon sydämestäni myös, että sinulla on lähelläsi edes yksi ihminen, jolle voit uskoutua ja kertoa kaikenlaisista harmeista, joita meille jokaiselle tulee elämässä vastaan. Sinä olet tärkeä ja elämäsi on tärkeä, vaikka nyt voikin tuntua siltä, että kaikki on huonosti. Luota siihen, että asiat menevät parempaan suuntaan, kun saat puhuttua niistä ja selvitettyä väärinkäsitykset.
Jos edelleen olet surullisella mielellä ja haluat juttukumppanin, niin voit minä tahansa päivänä soittaa meille! Olemme auki joka päivä eikä puhelu maksa sinulle mitään. Numero on 116 111 ja soittaa voi niin usein kuin haluaa. Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä chat ja kirjepalvelu, jos mieluummin kirjoitat asiasi.
Paljon tsemppiä sinulle, olet tärkeä!
Sinua halaten,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Tosi hyvä, että haluat parannusta tilanteeseesi ennen kun väsyt aivan kokonaan. On tosi tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja juuri sitä sinä nyt teet, hyvä sinä!
Kuulostaa siltä, että tunnet hyvin itsesi. Osaat sanoa, mikä sinua kuormittaa, kuinka toimit toisten ihmisten seurassa ja miltä se sinusta tuntuu.
Mietin, että onko se äitisi, jonka mielestä autistisista piirteistä ei ole sinulle ”tarpeeksi haittaa”? Tuo oli varmasti tosi kurja kuulla, sillä sinä itse tiedät parhaiten, mitä joudut tekemään selvitäksesi arjesta ja mikä siinä sinua erityisesti väsyttää.
Kehotankin sinua menemään asiasi kanssa terveydenhoitajalle, joka auttaa sinua pääsemään tutkimuksiin. (Ellet siis ole jo käynyt siellä.) Voit aivan hyvin mennä terkkarin luo ilman äitisi suostumusta ja kertoa käynnistä tai tutkimuksista jälkeen päin perustellen niitä sanomalla, että asia on sinulle tärkeä oman hyvinvointisi ja tulevaisuutesi takia.
Ymmärrän kuitenkin hyvin, että puhuminen itselle tärkeistä asioista ja tunteista voi olla joskus tosi vaikeaa. Mietinkin, että voisitko kirjoittaa asiasta terkkarille? Osaat tosi hyvin kuvailla hankaluuksiasi tuossa tekstissä ja voit halutessasi vaikka näyttää tuon kirjoituksesi hänelle. Lisäksi voisi olla hyvä sanoa jo viestissä tai aikaa varatessa, että sinun on vaikea puhua asiasta ja että sinua pelottaa, että et osaa ilmaista itseäsi hyvin. Näin terkkari osaa valmistautua siihen, että saatat olla sitten vastaanotolla hiljainen. Miltä tämä kuulostaa?
Olisi tosi tärkeää, että läheisesi oppisivat tietämään, kuinka voisivat tukea sinua arjessa parhaiten ja sinä itse pystyt kertomaan sen heille parhaiten. Kehotan lämpimästi kertomaan asiasta myös ystävillesi, jotta sinun ei tarvitsisi käyttää energiaa maskaamiseen. Heidän olisi tärkeää tietää, että he ovat sinulle tärkeitä etkä ole tahallaan vaikkapa tyly tai että vetäydyt joskus omiin oloihisi ihan vain lepäämään etkä siksi, ettet pitäisi heistä (jos siis vaikka tarvitsisit koulupäivän aikana muutaman latautumishetken). Näitä kaikkia on hyvä miettiä rauhassa ja kertoa sitten nämä toiveet sekä ystäville että perheenjäsenille. On tärkeää, että voit hyvin ja saat olla heidän seurassaan oma itsesi. Kukaan ei varmasti halua, että väsytät itsesi ja joudut esittämään toista kuin mitä olet.
Toivon sinulle paljon rohkeutta viedä tätä asiaa eteenpäin, jotta jaksaisit elää hyvää elämää ilman uupumista ja maskaamista. Meitä on kaikenlaisia ja se on vain hyvä juttu, eikö niin?
Voit myös soittaa meille numeroon 116 111 tai tulla juttelemaan kanssamme chattiin. Molemmat palvelut ovat auki joka päivä eivätkä ne maksa sinulle mitään. Jos haluat mieluummin kirjoittaa, meillä on täällä Nuortennetissä nettikirjepalvelu. Kaikki palvelumme ovat täysin anonyymejä.
Kaikkea hyvää sinulle!
Toivottaa
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Hyvä kun kirjoitit asiasta. Olen tosi pahoillani, että olet joutunut tuollaisen uhkauksen kohteeksi eikä äitisi usko sinua. Voin vain kuvitella, kuinka peloissasi varmasti olet. Voi olla, ettei äitisi haluaisi uskoa isäsi käyttäytyvän tuolla tavalla ja siksi ummistaa silmänsä asialta. Yhtä kaikki, olet tehnyt aivan oikein kertoessasi tuosta uhkauksesta.
Nyt pitäisi löytää joku toinen aikuinen, jolle voisit kertoa asiasta. Olisiko sinulla jotakuta toista, läheistä aikuista elämässäsi? Joku isovanhempi, setä, täti tai kummi? Jos ei, niin olisi hyvä kertoa tuosta tilanteesta jollekin koulun ammattilaiselle, kuten kuraattorille tai terveydenhoitajalle. Olisi tärkeää, että joku puuttuisi isäsi toimintaan. Sinun kuuluisi saada olla turvassa hänen seurassaan eikä ole oikein, että joudut pelkäämään tai kuulemaan uhkauksia hänen taholtaan.
Jos joskus pelkäät hänen seurassaan, lähde johonkin turvalliseen paikkaan (omaan huoneeseen, vessaan, ulos tai kaverille) ja soita hätäkeskukseen. Sieltä lähetetään joku tarkistamaan, että olet kunnossa ja että isäsi ei vahingoita sinua.
Toivon, ettet edelleenkään jää yksin tilanteesi kanssa. Olet tehnyt aivan oikein, kun olet kertonut asiasta äidillesi. Voit vaikka ottaa asian puheeksi uudestaan hänenkin kanssaan ja sanoa, että sinua harmittaa, ettei hän uskonut sinua ensimmäisellä kerralla. Toivottavasti myös äitisi ottaa sinut vakavasti ja huolehtii turvallisuudestasi.
Jos haluat jutella asiasta kanssamme lisää, niin voit soittaa ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen milloin vain ja niin monta kertaa kuin haluat. Vastaamme sinulle numerossa 116 111 arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Meillä on lisäksi täällä Nuortennetissä chat (auki joka ilta klo 17-20) sekä nettikirjepalvelu. Olet tärkeä, ethän jää yksin!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Olen todella pahoillani, että sinua on kiusattu. Hyvää on se, että se on ilmeisesti nyt jo loppunut. Toivon sydämestäni, että sinulla on nyt hyviä ystäviä, joiden seurassa sinun on hyvä olla.
Voi olla ihan hyväkin, että et muista kaikkea, mitä on tapahtunut. Ei varmasti olisi mukavaa pyöritellä tapahtumia päässään ja kokea niitä sillä tavalla aina vain uudestaan ja uudestaan. Ehkä voi olla hyväkin ajatella, että se mitä tapahtui, kuuluu menneisyyteen. Se ei ollut sinun syysi, vaan heidän, jotka eivät osanneet käyttäytyä kauniisti toisia ihmisiä kohtaan. Toivottavasti he toimivat nykyään toisin.
Sosiaalinen ahdistus ei varmasti ole helppo tai mukava seuralainen. Saatko siihen apua ja tukea? Tiedetäänkö siitä kotonasi niin, että se voidaan ottaa tarvittaessa huomioon? Toivon, että saat siihen ammattilaisilta apua. Uskon, että se helpottaa pikkuhiljaa ja kun saat hyviä kokemuksia ihmisten kanssa olemisesta, se ei enää jännitä tai ahdista sinua.
Haluaisin niin kovasti, että ympärilläsi olisi nyt ihmisiä, jotka osaavat kunnioittaa toisia ihmisiä ja kohtelevat muita kauniisti. Jos näin ei ole, yritä välttää heidän seuraansa ja hakeutua sellaisten ihmisten pariin, joiden kanssa voit olla oma itsesi. Ymmärrän toki, ettei se aina ole mahdollista tai helppoa, mutta tuntematta paremmin tilannettasi, toivon että pystyt näin tekemään.
Jos haluat jutella lisää asiasta, voit milloin tahansa soittaa meille! Lasten ja nuorten puhelin on auki joka päivä (arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20) ja sen numero on 116 111. Täällä Nuortennetissä on chat, jossa voit myös jutella meille. Se on auki joka päivä klo 17-20. Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä nettikirjepalvelu, jos haluat kirjoittaa sinne ja kertoa enemmän tästä asiasta tai sitten jostain ihan muusta.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja että sinulla olisi tällä hetkellä paljon ihania ihmisiä ympärilläsi!
Lämmöllä,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Koulusi on ehkä jo alkanut nyt, kun luet tätä vastausta. Toivottavasti ensimmäiset päivät ovat sujuneet hyvin ja olet löytänyt itsellesi mukavaa seuraa! Uusi koulu jännittää kaikkia ja luulenpa, että siellä on muitakin, jotka eivät vielä tunne sieltä ketään. Toivon, että uskaltaisit mennä rohkeasti toisten oppilaiden seuraan – vaikka jonkun toisen yksin olevan – ja keksisit jotain pientä jutun juurta. Uskon, että joku varmasti ilahtuisi saadessaan seuraa sinusta!
Harmi, että valinnaisten saaminen ei mennyt toiveittesi mukaan. Kannattaa aina jutella niistä koulun työntekijöiden kanssa – koulusta riippuen esimerkiksi opon tai koulusihteerin. Jospa he osaavat auttaa. Mutta aina ei tosiaan pysty tekemään sellaisia valintoja mitä haluaisi. Onnistuisiko se seuraavana vuonna?
Pitkät päivätkin voivat nyt tuntua ahdistavilta, ymmärrän sen kyllä. Mutta jos opettajat ja oppilaat ovat mukavia, tunnilla on hauskaa ja varaat vaikka jotain lempivälipalaa noille päiville, niin niistä voi ehkä kuitenkin tulla ihan siedettäviä, vai mitä ajattelet? Pienen määrän kurjia asioita onneksi kestää, jos niihin valmistautuu ja yrittää tehdä ne mahdollisimman mukaviksi niillä keinoilla, mitä itsellä on käytettävissä.
Toivotan sinulle jännityksestä huolimatta oikein mukavaa koulusyksyä ja rohkeutta mennä muiden seuraan – muista, että siellä voi olla paljon ujoja ihmisiä, jotka myös pelkäävät jäävänsä yksin ja joista olisi ihanaa, jos saisivat sinusta seuraa. Ethän jää yksin, vaan hakeudu rohkeasti muiden seuraan. Uskon, että kaikki menee vielä hyvin!
Jos haluat, voit milloin tahansa soittaa meille ja kertoa fiiliksiäisi. Numeromme on 116 111 ja soittaminen ei maksa sinulle mitään. Lisäksi meillä on chat ja nettikirjepalvelu, jos mieluummin kirjoitat asioistasi. Olet tärkeä ja kuulisimme mielellämme, miten sinulla menee.
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Onpa kenkku tilanne. Toisaalta on ihanaa, että sinulla on kavereita, mutta onhan tuo nyt tosi ikävää käytöstä tuolta toiselta kaveriltasi. Ehkä hän luulee olevansa hauska tai sitten haluaa jostain syystä nostaa omaa egoaan lyömällä sinua alas.
Kannustan sinua kyllä ottamaan asian puheeksi joko koko porukan kanssa seuraavan tuollaisen tilanteen jälkeen. Toinen vaihtoehto on jutella sen toisen kaverin kanssa, joka ei käyttäydy huonosti sinua kohtaan. Voisit sanoa, että noista tempauksista tulee sinulle aina tosi mälsä fiilis ja että tilanne harmittaa sinua tosi paljon. Voisit myös kysyä, voisiko hän olla suostumatta tämän huonosti käyttäytyvän kaverin tempauksiin ja sen sijaan puolustaa sinua. Yleensä kukaan ei kehtaa olla kahden kesken epäkohtelias, joten juttelu kahden kesken tälle toiselle kaverille voisi auttaa. Tuskin tämä huonosti käyttäytyvä jatkaisi näitä juttujaan, jos ei saa niihin keneltäkään tukea ja seuraa. Mitä tuumit?
Toivottavasti tilanne parantuu! Jos ei, niin otathan meihin yhteyttä, niin mietitään, mitä seuraavaksi voisi tehdä. Meille voi soittaa joka päivä numeroon 116 111 eikä puhelu maksa sinulle mitään. Tai sitten voit tulla chattiin juttelemaan kanssamme tai kirjoittaa meille nettikirjeen. Kaikki palvelumme ovat täysin anonyymejä.
Kaikkea hyvää sinulle!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Ihanaa, että kommentoit muiden kirjoituksia ja haluat auttaa heitä. Kuulostaa siltä, että olet todella sydämellinen ihminen ja haluat muille pelkkää hyvää, ihana sinä!
Kuulostaa kuitenkin siltä, että sinua itseäsi kiusataan ja että sitä on jatkunut jo jonkin aikaa. Olen tästä tosi pahoillani! Kukaan ei saisi kohdella sinua huonosti!
Toivoisin sydämestäni, että tekisit omien neuvojesi mukaisesti ja kertoisit kiusaamisesta koulun ammattilaisille. Kuulostaa siltä, että olosi on päässyt jo todella huonoksi! En tiedä, johtuuko se jostain muustakin vai pelkästään mainitsemastasi kiusaamisesta. Mutta mitä tahansa elämässäsi on nyt huonosti, niin sinun ei tarvitse pärjätä yksin.
Joskus joku aikuinen ei osaa auttaa tai ei ymmärrä lapsen hätää. Jos näin on tapahtunut sinulle, kerro asiasi jollekulle toiselle aikuiselle ja kolmannelle ja neljännelle – niin kauan kunnes joku uskoo ja auttaa sinua. Jos opettajat eivät saa kiusaamista kuriin (se on heidän tehtävänsä ja koulun velvollisuus on taata turvallisuutesi ja se, että voit käydä koulua turvallisin ja hyvillä mielin), niin kerro asiasta rehtorille joko yksin vai yhdessä huoltajiesi kanssa. Jos rehtorikaan ei saa sitä kuriin, kirjoittakaa tai soittakaa koulu- tai sivistystoimenjohtajalle. Jokaisessa koulussa täytyy lain mukaan olla suunnitelma kiusaamisen ehkäisyyn. Pyydä näytille tuo asiakirja. Voit tarkastaa siitä, onko kohdallasi tehty kaikki voitava.
Jos edelliset toimet eivät auta, voitte konsultoida poliisia ja kysyä, voisiko kiusaamisesta tehdä rikosilmoituksen. Joissain tapauksissa kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Tai jos opettajat eli viranomaiset eivät tee työtään (eli takaa sinulle turvallista koulunkäyntiä), heistä voi lapsikin tehdä oikeusasiamiehelle kantelun (löydät ohjeet googlaamalla ”oikeusasiamies + kantelu + lapsi”.)
Keinoja siis on, toivottavasti jaksat vielä olla sinnikäs, jotta kukaan ei enää kohtelisi sinua huonosti. Haluaisin niin kovasti, että saisit käydä koulua hyvillä mielin!
Soittele ihmeessä, jos haluat jutella asiasta kanssamme tai sinulla on mitä tahansa muuta asiaa tai ihan vain tylsää. Numeromme on 116 111 eikä puhelu maksa sinulle mitään. Lisäksi meillä on chat ja nettikirjepalvelu. Kaikki palvelumme ovat anonyymejä. Olet meille tärkeä!
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Olen tosi pahoillani, että lähelläsi on ihmisiä, jotka kohtelevat sinua huonosti. Muista, että sinussa ei ole mitään vikaa. Et ole arvoton eikä sinun täydy ”tulla paremmaksi”, kuten kirjoitit. Olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet. Muut ihmiset ympärilläsi käyttäytyvät todella huonosti ja ala-arvoisesti: haukkuvat, jättävät yksin, puhuvat pahaa, vähättelevät. Sellainen tuntuisi kenestä tahansa todella pahalta ja on todella väärin, että joudut kohtaamaan sellaista kohtelua.
Hyvä asia on, että koulussa siihen on puututtu: vaikka sitä ei ensimmäisessä koulussa saatu loppumaan, niin sinut haluttiin siirtää turvaan kiusaamiselta. Koulussa on siis tiedetty kiusaamisesta: olet ihan itse rohkeasti kertonut siitä tai sitten opettajat ovat itse nähneet sen ja yrittäneet puuttua siihen. Olen tosi pahoillani, että he eivät saaneet sitä loppumaan.
Olen pahoillani myös siitä, että vanhempasi eivät ota tilannettasi vakavasti, vaan ovat jättäneet sinut selviämään siitä yksin ja nyt olosi on niin huono, että satutat itseäsi. Heidän pitäisi ehdottomasti saada loppumaan esimerkiksi tuo pikkusiskosi käyttäytyminen. Toivon sydämestäni, ettet jatkaisi itsesi satuttamista, vaan lopettaisit sen nyt, kun se on vasta alussa. Myöhemmin se voi olla vaikeampaa. Ajattele, että ansaitset hyvää ja ainakin sinä itse pidät itseäsi hyvänä. Kun on huono olo, tee jotain, joka on sinulle hyväksi: tee itsellesi ihana välipala, keitä hyvää teetä, anna sielusi rauhoittua luonnossa tai rannalla, lakkaa kyntesi tai tee mitä tahansa, mikä rahoittaa ja on sinulle hyväksi. Älä ole yksi heistä, jotka vahingoittavat sinua.
Ja kaikista tärkeintä: hae apua. Olen sinusta huolissasi ja haluaisin, että joku aikuinen lähelläsi kuulisi sinut ja kantaisi taakkasi yhdessä kanssasi. Sinulla tulisi olla nyt joku, jolle saisit purkaa kaiken pahan olosi ja joka auttaisi sinua ihmissuhteissasi ja kertoisi vanhemmillesi, kuinka he voisivat olla apunasi ja tukenasi niin, etteivät ainakaan omalta osaltaan enää hankaloittaisi oloasi.
Toivonkin, että kävisit koulusi terkkarilla tai kuraattorilla kertomassa tilanteestasi. Voit vaikka näyttää heille tuon tekstisi ja sanoa, että täältä on kehotettu sinua näyttämään se. Osaat todella hyvin kertoa siinä tiiviisti ja kattavasti, mitä kaikkea olet joutunut kokemaan. He kyllä auttavat sinua.
Olet tärkeä ja ihana juuri tuollaisena kuin olet ja toivon, että ystäväsikin näkevät, kuinka hyvä tyyppi olet!
(Ja vaikka meillä onkin joskus ruuhkaa, niin kannattaa yrittää useamman kerran soittaa tai päästä läpi chattiin. Usein läpi pääsee saman illan aikana, kun vain jaksaa yrittää tai jonottaa jonkin aikaa chatin jonossa. Yritäthän vielä joku päivä!)
Lämpimin rutistuksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Onpa kurja tilanne. Onneksi olet yrittänyt selvittää asiaa ja pyytänyt sotkua omalta osaltasi anteeksi. Joskus, kun toinen ihminen on tosi tuttu, voi tulla käyttäytyneeksi väsyneenä tai ärtyneenä vähän huonosti, mutta tärkeintä on, että asian havaitsee itse ja pyytää anteeksi. (Tämä siis ihan yleisesti, en puhu nyt tästä tilanteesta.)
On jo kulunut yli kaksi viikkoa siitä, kun kirjoitit asiasta. Joskus tuollaiset tilanteet menevät itsestään ohi, kun tunteet laantuvat ja niihin saa etäisyyttä. Toivottavasti niin on käynyt nytkin ja välinne ovat korjautuneet. Jos ei, niin ehkä hetken päästä voit yrittää uudestaan pahoitella tilannetta ja ehdottaa, että jatkaisitte ystävyyttänne, joka on sinulle selvästi tosi tärkeä.
Toivottavasti kaikki kääntyy vielä hyväksi! Jos haluat, niin voit soittaa meille numeroon 116 111 ja jutella tästä tai jostain muusta aiheesta. Puhelut ovat aina maksuttomia ja täysin anonyymejä. Meillä on joka ilta myös chat, johon voit tulla juttelemaan sekä nettikirjepalvelu, johon voit kirjoittaa kirjeen mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos kysymyksestäsi.
Tuntuu varmaan ikävältä, jos koko ajan on sellainen olo, että joku tarkkailee. On tosiaan hyvin epätodennäköistä, että kukaan olisi asentanut huoneeseesi kameraa tai kuuntelulaitetta eikä se olisi edes laillista.
Jos asia ahdistaa sinua kovin eikä tunne mene ohi, niin kehotan sinua kääntymään koulupsykologin puoleen. Erilaisiin pakkoajatuksiin on olemassa apua. Olisi hyvä, että sinäkin voisit jatkaa elämääsi hyvillä mielin ilman tuollaisia pelkoja. Aikoja psykologille voit vaikka kysellä koulusi terkkarilta, mikäli psykologille ei pysty varaamaan itse aikaa.
Lämpimin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Uskon, että isäpuolesi käytös harmittaa – se tosiaan kuulostaa kovin epäreilulta. Hyvä, että olet yrittänyt puhua asiasta äidillesi, mutta harmi, ettei hän ole uskonut sinua eikä tilanteeseen ole tullut muutosta.
Harmittaa myös tuo, etteivät ystäväsi halua enää tulla teille isäpuolesi käytöksen vuoksi. Toivottavasti voitte puhua asiasta avoimesti ystäviesi kanssa – eihän ole sinun syysi, miten isäpuolesi käyttäytyy.
Hyvä, että olet aina yrittänyt pitää puolesi. Tee niin jatkossakin ja kerro aina oma näkemyksesi asiasta. Jos tällaisia tilanteita tulee lisää eikä äidille kertominen auta, voisit ehkä kirjoittaa hänelle asiasta? Kirjoitettu sana on aina puhuttua painavampaa. Silloin hän tietää, että et sano asioita vain vihastuksissasi, vaan olet oikeasti pohtinut asiaa ja se on sinulle tärkeä. Kun hän lukee viestisi, hänelläkin on enemmän aikaa miettiä sanomaasi.
Toinen, mitä ehkä voisi kokeilla, on asioista sopiminen etukäteen – joskin kaikkeen, kuten tavaroiden äkkinäiseen rikkoutumiseen se ei auta. Mietin kuitenkin tuota kavereiden kutsumista teille. Voisiko siitä jutella etukäteen? Kysyä äitisi kuullen, että sopiiko kaikille, että kaverisi tulevat esim. kuluvalla tai ensi viikolla joku ilta? Ja että juttelette silloin aivan normaalilla äänenvoimakkuudella ja siihen pitää sitten kaikkien sopeutua tai jos se häiritsee kovasti, niin voi mennä vaikka sillä aikaa asioille.
Samoin telkkarin katselu. On tosiaan väärin, että yksi saa päättää, kuka telkkaria katsoo. Voisiko tästäkin sopia etukäteen? Vaikka esim. että jokaisella on illassa pari tuntia aikaa katsoa telkkaria?
Kannustan kaikessa avoimuuteen. Sinulla on oikeus kertoa, jos koet epäoikeudenmukaisuutta ja sanoa sekä äidillesi että suoraa isäpuolellesi, että sinua ihmetyttää isäpuolesi eri puolet. Ihminenhän voi olla joskus väsynyt, stressaantunut tai vihainen jostain, mutta sitä ei saisi purkaa sivullisiin tai ainakin pitäisi osata pyytää käyttäytymistään jälkeen päin anteeksi.
Toivon, että tilanne kotona rauhoittuu pian niin, että sinun on hyvä olla siellä ja tuoda sinne myös ystäviäsi.
Jos haluat, voit myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen, jos haluat jutella tästä tai mistä tahansa muusta asiasta. Meillä on myös chat ja kirjepalvelu ja kaikki palvelumme ovat täysin maksuttomia eivätkä näy esimerkiksi puheluerittelyssä.
Kaikkea hyvää sinulle!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit