Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei 12vtyttöö,
Onpa hienoa, että lähdit pyytämään apua itsellesi tilanteeseen, joka on sinua kohtaan todella epäreilu ja inhottava! Kukaan meistä ei ansaitse tulla kiusatuksi ja haukutuksi ja voit olla ylpeä itsestäsi, että olet itse myöntänyt virheesi ja pahoitellut sanojasi, vaikka muut eivät sitä ole tehneet. Kuulostaa myös siltä, että olet yrittänyt puolustaa itseäsi ja noussut kiusaajiasi vastaan tilanteessa, joka on ollut sinulle kurja ja epäreilu.
Pohdit, mitä tehdä tuossa tilanteessa ja mietit, uskallatko kertoa asiasta äidillesi. Olisi todella tärkeää, että aikuiset saisivat tietää tuosta kiusaamisesta, jotta se saadaan loppumaan ja hyvä puoli onkin se, että sinulla on viestit tallessa, jossa sinua on kiusattu. Voit ottaa niistä varmuuden vuoksi kuvakaappaukset, jotta ne jäävät sinulle talteen, vaikka kiusaajat ne myöhemmin poistaisivatkin. Kun näytät nämä viestit aikuisille, he varmasti ryhtyvät toimeen kiusaamisen lopettamiseksi.
Kiusaaminen, haukkuminen, väkivallalla uhkaaminen ja kuvien levittäminen ilman lupaa ovat kaikki kiusaamista ja niihin tulee suhtautua vakavasti. Sinun ei kuulu eikä tarvitse pärjätä tämän asian kanssa yksin, vaan ansaitset saada itsellesi jonkun, joka pitää puoliasi ja saa kiusaamisen loppumaan. Voit myös äitisi kanssa pohtia, onko sinun jatkossa mahdollista esimerkiksi estää nuo kiusaajat sovelluksissa, ettei sinun tarvitsisi enää joutua kohtaamaan inhottavia sanoja ja puheita.
Muista, että olet upea ja hyvä juuri omana itsenäsi. Ansaitset saada apua tilanteeseen etkä missään nimessä ansaitse tulla kiusatuksi.
Aurinkoa kevääseesi!
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariHei!
Mainitsit viestissäsi vakavia asioita ja onkin tosi tärkeää, että pyydät apua. Poistin joitakin kohtia tekstistäsi, sillä ne saattavat järkyttää muita lukijoita, mutta olen lukenut viestisi kokonaan.
Tekstistäsi välittyy, että sinulla on todella paha olla. On tosi ikävää kuulla, että olet satuttanut itseäsi ja sinulla on itsetuhoisia ajatuksia. Itsetuhoisuuteen on aina syytä saada apua! Joskus olo voi tuntua toivottomalta ja siltä, että ei enää meinaisi jaksaa. Asioilla on kuitenkin mahdollisuus muuttua paremmaksi, vaikka juuri sillä hetkellä ei siltä tunnukaan.
On todella väärin, että olet joutunut kiusaamisen uhriksi. Kiusaamiseen tulisi aina puuttua! Onko kukaan aikuinen tietoinen siitä, että sinua kiusataan ja onko siihen yritetty puuttua?
Yksin ei pidä jäädä, vaan sinun pitää saada apua itsellesi. Aikuisilla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen sekä sinä tarvitset tukea pahaan oloon ja itsetuhoisuuteen. Jos olet koulussa, niin silloin koulun työntekijöiden tehtävänä on olla tukenasi. Esimerkiksi kouluterveydenhoitaja tai -kuraattori ovat tottuneet kohtaamaan työssään monenlaisia asioita, esimerkiksi kiusaamistilanteita sekä pahaa oloa ja itsetuhoisuutta. Heidän tehtävänä on auttaa sinua vaikeissa asioissa. Voit mennä pyytämään apua myös joltakin tutulta opettajalta. Pahaan oloon ja itsetuhoisuuteen on mahdollista saada apua myös oman paikkakunnan terveysasemalta.
Entä tuntuisiko sinusta, että voisit kertoa kiusaamisesta ja pahasta olostasi jollekin omalle läheiselle aikuiselle? Joskus se voi jo keventää mieltä ja oloa, kun ei tarvitse yksin pitää sisällään vaikeita asioita. Tuttu, läheinen aikuinen voi olla tukenasi myös siinä, että saat apua ammattilaiselta.
Jos kertominen jollekin aikuiselle tuntuu vaikealta, niin silloin voi kokeilla vaikka kirjoittamista. Voit lähettää haluamallesi aikuiselle viestin tai kirjoittaa lapun, jossa kerrot huolistasi ja siitä, että kaipaat apua. Voit kokeilla käyttää myös Nuortennetin ”Huoli puheeksi” -lomaketta, jonka löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/
Meillä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu, jos haluat jutella luotettavan aikuisen kanssa nimettömästi ja luottamuksellsiesti. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Ethän jää yksin! Muista, että olet kaiken avun ja tuen arvoinen!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Kiitos viestistäsi ja voit olla todella ylpeä itsestäsi, että päätit nyt kirjoittaa tänne palstalle. Kertomasi perusteella olet joutunut kantamaan monien ihmisten huolia ja murheita harteillasi, etkä ole kuitenkaan saanut itsellesi tukea ja läsnäoloa mitä ehdottomasti ansaitsisit. Lisäksi kannat huolta myös omasta itsestäsi ja terveydentilastasi eli sinulla on monta isoa asiaa menossa elämässäsi tällä hetkellä.
Kerrot viestissäsi, kuinka olet uupunut läheistesi huoliin ja heidän tukena olemiseen. On täysin ymmärrettävää ja inhimillistä, että jatkuvien huonojen uutisten kuunteleminen alkaa kuormittaa pikkuhiljaa myös sinua ja alat huolehtia huomisesta ja tulevasta jo valmiiksi ennakkoon. Vaikutat empaattiselta ja toiset huomioivalta ja siksi varmasti moni tukeutuu sinun vaikealla hetkellään. Sinulla on kuitenkin oikeus asettaa itsesi ja oman hyvinvointisi etusijalle tässä asiassa ja myös sinä ansaitset kuuntelijaa ja ymmärtäjää.
Oletko pystynyt kertomaan kellekään läheisellesi ajatuksiasi siitä, että jatkuva huolien kasaantuminen harteillesi saa itsesi voimaan huonosti? Tai voisitko ajatella juttelevasi jollekin sellaiselle aikuiselle, joka pystyisi kuuntelemaan sinua ilman että joutuisit pelkäämään kuormittavasi häntä? Esimerkiksi terkkari ja kuraattori ovat juuri tätä varten koulussa, he tukevat ja kuuntelevat sekä auttavat löytämään ratkaisuja ja helpotusta tilanteeseesi.
Onko arjessasi hetkiä tai asioita, joissa pääset palautumaan ja hyvälle mielelle? Onko sinulla harrastuksia tai nautitko jostain tekemisestä erityisesti? Olisi tärkeää, että saisit huolien vastapainoksi elämääsi asioita, jotka tuovat sinulle iloa ja vie ajatuksesi pois ikävästä. Näitä voivat olla esimerkiksi ulkoilu, musiikki tai liikunta.
Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tukenasi mikäli sitä kaipaat. Olemme auki joka päivä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.
Aurinkoa kevätpäiviisi toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariMoikka!
Kiitos, kun avoimesti ja rohkeasti kirjoitit tänne. Moderoin joitakin kohtia tekstistäsi pois, koska sisältö mahdollisesti olisi saattanut järkyttää muita lukijoita. Olen kuitenkin lukenut viestisi kokonaan.
Olet joutunut kokemaan asioita, joita kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan ja on ymmärrettävää, että kokemasi asiat ovat jättäneet jälkensä sinuun. Sinä ansaitset olla hyvässä ja turvallisessa ympäristössä, jossa ei tarvitse joutua kokemaan ja todistamaan fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Vaikka nyt olo tuntuisikin synkältä ja toivottomalta, niin sinulla on mahdollisuus kuitenkin voida vielä hyvin. Tie kohti parempaa vointia ei ole aina nopea ja helppo, mutta se, että käyt puhumassa, on jo askel kohti parempaa.
On tärkeää, että traumoihin saa keskustelutukea. Myös masentuneisuus, itsetuhoisuus, syömiseen liittyvät ongelmat ja kaverisuhteisiin liittyvät haasteet ovat aina sellaisia asioita, joiden kanssa ei pidä jäädä yksin. Onkin siis todella hienoa, että käyt puhumassa kuraattorille sekä lasten ja nuorten talolla. Vaikeista asioista voi olla kuitenkin joskus haastavaa puhua avoimesti. Se voi ottaa oman aikansa, että luottamus alkaa ensin rakentumaan ja pikkuhiljaa uskaltautuu avaamaan hieman enemmän asioita.
Vaikka en tunnekaan sinua, niin saan tekstisi välityksellä kuvan fiksusta nuoresta. Osaat taitavasti sanoittaa ajatuksiasi sekä tunnistat, kuinka aiemmat tapahtumat, esimerkiksi perheväkivalta ja äitisi käytös sinua kohtaan, vaikuttavat sinuun. Toivon kovasti, että jatkat edelleen avun saamista ja hiljalleen pystyt puhumaan hieman avoimemmin. Joskus sekin voi jo vähän auttaa, jos pystyy sanomaan, että ei ole pystynyt olemaan täysin avoin. Jos sinulla on mielessäsi jokin tietty asia, mistä haluaisit esimerkiksi kuraattorille kertoa, niin voit kokeilla vaikka kirjoittaa asiasta. Joskus asian kertominen tekstin välityksellä voi olla helpompaa kuin ääneen puhuminen.
Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa, voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Joskus voi alkuun olla helpompaa harjoitella avoimesti puhumista, kun kuuntelija ei tiedä, kuka soittaja on. Meillä voi tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Vaikka sinusta ei itsestä tällä hetkellä siltä tuntuisikaan, niin muista, että olet arvokas ja tärkeä! <3
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos, kun jaoit tarinasi. Vaikutat todella fiksulta nuorelta, joka on kuitenkin joutunut kokemaan elämässään rankkoja asioita. Oli todella hienoa kuulla, että olet terveydenhoidon piirissä ja et ole enää kovin itsetuhoinen sekä olet onnistunut olemaan ilman päihteitä.
Poistin tekstistäsi muutamat kohdat, joissa esimerkiksi olit kuvaillut päihteitä tarkemmin. Olen kuitenkin lukenut viestisi kokonaan.
Sillä on varmasti iso merkitys, että löytäisi itselleen ikätovereista oman kaltaista seuraa. Olet tärkeiden arvojen puolella ja haluan uskoa, että tulet vielä löytämään ihmisiä elämääsi, ketkä kannattavat samoja asioita kuin sinä. On todella ikävää kuulla, että olet itse joutunut kokemaan rasismia, homofobiaa, syrjintää ja väkivaltaa. Kaikki tuo on todella väärin ja olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan tuollaista. Oletko päässyt juttelemaan kokemastasi kenellekään? Onko siihen puututtu?
Kirjoitat hienosti siitä, kuinka kaikille pitäisi antaa uusi mahdollisuus. Joskus elämä voi tuoda haasteita eteen ja tapahtuu asioita, jotka saattavat kaduttaa jälkikäteen. Niistä asioista on mahdollista päästä eteenpäin. Se onkin mielestäni todella hienoa ja arvokasta, jos pystyy tunnistamaan, että on tehnyt virheen. Se on myös merkki voimasta ja rohkeudesta, että on pystynyt hakemaan itselleen apua. Todella kurja kuulla, että sinua ei kunnioiteta, sillä sinä todellakin ansaitset saada kunnioitusta. Kyllä sinäkin ansaitset uuden mahdollisuuden.
Kuten kirjoitin tuolla aiemmin, niin on todella tärkeää, että olet hoidon piirissä. Mainitsit, että et tarvitse apua, mutta haluan kannustaa sinua jatkamaan edelleen avun saamista, jota tällä hetkellä saat. Tilanteesi on lähtenyt ilmeisesti menemään parempaan suuntaan, mutta sinä tarvitset ja ansaitset vielä apua. Olet ollut todella vahva, kun olet jaksanut päivästä toiseen kaikesta huolimatta. Muista, että on myös ok olla muiden kannateltavana, eikä tarvitse jaksaa yksin. Kerrothan siis aina luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle, kun sinulla on paha olla. Toivon, että jonakin päivänä pystyt olemaan lempeä itsellesi ja voit olla ylpeä matkasta, jonka olet kulkenut. <3
Jos joskus haluat jutella luotettavan aikuisen kanssa nimettömästi, niin voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Myös cha ttiin voi tulla juttelemaan tai voit kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet arvokas ja tärkeä!
Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei siipi!
Kiitos, kun jaoit tänne oman kokemuksesi! Kuvailit tekstissä itsesi satuttamista tarkemmin – poistin sen kohdan, koska se olisi saattanut järkyttää joitakin lukijoita. Olen kuitenkin lukenut viestisi kokonaan.
Ensinäkin, tosi ikävä kuulla, että olet satuttanut itseäsi. Itsensä satuttaminen saattaa jäädä alkuun läheisiltä huomaamatta, sillä joskus jälkiä yritetään peitellä. Nyt kuitenkin äitisi oli nähnyt jäljet ja hän oli ottanut asian puheeksi.
Kuulostaa siltä, että äitisi on ollut huolissaan ja haluaa olla tukenasi. On tärkeää, että äitisi toi esille, että he vanhemmat ovat tukenasi ja ammattilaiset osaavat auttaa. Miltä sinusta muuten tuntuu nyt, kun äitisi tietää ja on sanonut, että hän ja isäsi auttavat sinua? Joskus se voi jo keventää hieman omaa mieltä, kun omat läheiset tietävät ja jälkiä ei tarvitse enää niin kovasti yrittää piilotella.
Sen lisäksi, että läheiset ovat tukena, niin viiltelyyn on aina tärkeää saada apua myös ammattilaiselta. Apua voi hakea esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta tai -psykologilta. Myös terveysasemalta saa apua. Ammattilaiselle voi itse varata ajan, mutta toivon, että voisit pyytää vanhemmiltasi tukea tarvittaessa ajan varaamiselle. Ensimmäinen käynti ammattilaisen luona voi joskus tuntua jännittävältä, mutta sinne meneminen kuitenkin kannattaa.
Täältä voi lukea lisää siitä, miten apua viiltelyyn voi hakea: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/viiltely/mista-apua-viiltelyyn/
Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi myös soittaa, jos haluaa keskustella luottamuksellisesti ja nimettömästi. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Kaikki palvelumme luottamuksellisia, nimettömiä ja ilmaisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Paljon voimia sinulle!
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariHei nimimerkki ”Munki kaverit tekee”!
Kiitos viestistä! Poistin tekstistäsi kohdat, joissa kuvailet itsetuhoista käytöstä tarkemmin. Olen kuitenkin lukenut koko viestisi.
Itsensä satuttaminen usein kertoo siitä, että on paha olla. Jos viiltelee tai satuttaa itseään muilla tavoin, niin on aina tärkeää saada apua. Onkin tosi ikävä kuulla, että kaverisi satuttavat itseään. Todella hienoa kuitenkin kuulla, että haluaisit kertoa asiasta jollekin aikuiselle. Tilanne on varmasti huolestuttava, eikä sinun tarvitse olla yksin huolesi kanssa. Aikuisten tehtävänä on huolehtia siitä, että kaverisi saavat tukea. Heidänkään ei pitäisi olla pahan olon kanssa yksin, vaan saada apua.
Joskus vaikeista asioista kertominen aikuiselle voi olla jännittävää ja voi tuntua, ettei uskalla mennä kertomaan. Se on tosi ymmärrettävää! Usein, kun sitten uskaltautuukin kertomaan, voi huomata, että oma olo helpottuu. Aikuiselle kertominen siis kannattaa ja mielelläni autan sinua pohtimaan, miten ottaa asia puheeksi.
Ihan ensimmäisenä voisit miettiä, että kuka olisi sellainen luotettava aikuinen, kenelle tuntuisi helpolta kertoa. Se voi olla esimerkiksi joku oman lähipiirin aikuinen, kuten vanhempi tai sukulainen. Koulussa se voi olla esimerkiksi tuttu opettaja, kouluterveydenhoitaja tai joku muu työntekijä.
Kun olet pohtinut, kenelle aikuiselle haluaisit kertoa, niin sitten voi miettiä, millä tavalla asia olisi helpointa ottaa puheeksi. Voisiko aikuiselle mennä sanomaan, että sinulla on huoli kavereistasi? Jos ääneen sanominen tuntuu jännittävältä, niin silloin voi myös kokeilla kertoa asiasta kirjoittamisen avulla. Voit kirjoittaa asian viestillä tai kirjoittaa lapun, jonka näytät aikuiselle. Tai voit vaikka näyttää tämän viestin, minkä kirjoitit tänne Nuortennettiin.
Nuortennetissä on myös ladattava ”Huoli puheeksi” -lomake, jota voit käyttää apunasi. Voit tutustua siihen täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/
Jos haluat ensin pohtia asiaa nimettömästi, voit myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki palvelumme ovat aina nimettömiä, luottamuksellisia ja ilmaisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Joskus se voi olla helpompaa harjoitella asian puheeksi ottamista ensin nimettömästi ja sitten menee kertomaan jollekin toiselle aikuiselle.Olet varmasti tosi upea ystävä! Toivotan sinulla paljon rohkeutta ja voimia tilanteeseen!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariMoikka!
Hienoa, että pyydät neuvoja ja apua!
Onpa hienoa, että olet löytänyt itsellesi bändin, joka tuottaa sinulle iloa ja joiden musiikki on auttanut sinua. Ikävän kuuloista kuitenkin, että jotkut kappaleet tuovat sinulle takaumia. Joskus oma mieli voi yhdistää esimerkiksi juuri tietyn musiikin johonkin menneeseen tapahtumaan. Ymmärrän, että et kuitenkaan halua luopua sinulle tärkeän bändin musiikin kuuntelusta.
Oletko päässyt koskaan käsittelemään niitä asioita, joista saat takaumia? Eli oletko esimerkiksi jutellut niistä jonkun aikuisen kanssa? Joskus menneet asiat voivat jäädä ikään kuin kummittelemaan mieleen, jos niitä ei ole kunnolla käynyt läpi. Silloin niistä olisi hyvä mennä juttelemaan jonkun kanssa. Mieltä painavista asioista on hyvä jutella jollekin omalle läheiselle, luotettavalle aikuiselle. Myös koulussa voi hakea keskustelutukea esimerkiksi kuraattorilta tai terveydenhoitajalta.
Entä oletko muuten huomannut, että jokin tietty asia tai tekeminen saisi olosi paremmaksi, kun tulee takauma ja ikävä tunne? Jokin sellainen keino, joka muistuttaisi sinua siitä, että ikävä tunne on vain tunne, ja sinä olet kuitenkin turvassa. Jollekin keino voi olla vaihtaminen musiikkiin, josta itselle tulee hyvä mieli. Jollekin se voi olla piirtäminen tai päiväkirjan kirjoittaminen. Ikävän tunteen kanssa ei myöskään kannatta jäädä yksin, vaan sekin voi helpottaa, jos menee juttelemaan jollekin läheiselle.
Toivon, että tästä olisi apua ja voisit mennä juttelemaan asiasta vielä jollekin luotettavalle aikuiselle. Voi olla, että joku päivä huomaat, että samat kappaleet eivät enää herätäkään ikäviä muistoja.
Jos haluat keskustella aikuisen kanssa nimettömästi ja luottamuksellisesti, niin meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Myös chattiin voi tulla juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Mitä teen?”
Kiitos viestistäsi! Hienoa, että päätit jakaa kokemuksiasi ja pyydät tukea tilanteeseen.
Olet saanut toisen kaverin kautta kuulla, että entinen paras kaverisi ja toinen kaverisi ovat puhuneet sinusta pahaa selän takana. Jos joku puhuu pahaa toisesta selän takana, niin silloin voidaan itseasiassa puhua epäsuorasta kiusaamisesta. Epäsuora kiusaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi piilossa tapahtuvaa kiusaamista, jota ei välttämättä aina itse huomaa tai pysty todistamaan. On myös ikävää käytöstä sinua kohtaan, jos entinen paras kaverisi ei suostu puhumaan sinulle tai hän tiuskii. Kaikenlainen kiusaaminen on aina väärin ja niin on myös pahan puhuminen toisesta.
On ikävää ja epäreilua sinua kohtaan, että olet joutunut kokemaan tuollaista. Vaikutat tosi fiksulta ja mukavalta nuorelta, ja toivonkin, että et usko niitä sanoja, mitä olet kuullut sinusta puhuttavan. Usein, jos joku kiusaa ja puhuu pahaa toisesta, niin tällä henkilöllä itsellään saattaa olla paha olo ja hän purkaa sitä väärällä tavalla.
Ymmärrän, että omat entiset kaverit voi haluta takaisin, varsinkin, jos aikaisemmin on ollut mukavaa. Muista kuitenkin, että sinä ansaitset itsellesi sellaisia hyviä kavereita, jotka kohtelevat sinua hyvin. Pahan puhuminen selän takana ei ole hyvää kohtelua. Joskus asiat voi saada selvitettyä ja hankalien tilanteiden jälkeen voidaan taas olla hyviä kavereita. Joskus taas kaverisuhteiden kanssa voi käydä niin, että tiet erkanevat ja elämään tulee uusia kavereita.
Pohdit viestissäsi, mitä sinun tulisi tehdä. Jos joku kiusaa ja käyttäytyy ikävästi sinua kohtaan, niin silloin ei pitäisi jäädä yksin tilanteen kanssa, vaan kertoa asiasta aikuiselle. Aikuisten tehtävänä on puuttua kaikenlaiseen ikävään käytökseen, eikä sinun tarvitse selvitellä asiaa itseksesi. Kuka voisi olla sinulle sellainen luotettava ja turvallinen aikuinen, kenelle voisit kertoa tästä? Asiasta on hyvä kertoa jollekin oman lähipiirin aikuiselle, kuten vaikka vanhemmalle. Koulussa voit kertoa myös kenelle tahansa aikuiselle, kenelle tuntuu hyvältä jutella, oli se sitten opettaja tai joku muu työntekijä.
Jos haluat jutella tästä tilanteesta tai mistä tahansa muustakin aiheesta, voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki keskustelut ovat aina luottamuksellisia ja nimettömiä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Paljon voimia tulevaan kevääseen!
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariHei Ööö,
Kiitos rohkeudestasi kirjoittaa huolistasi tänne keskustelupalstalle. Kerrot oudosta olostasi koulussa sekä itsetuhoisista ajatuksistasi ja pohdit, mistä voisit saada tukea itsellesi ja miten osata pyytää apua. Lisäksi kerrot rakkaasta lemmikistäsi, joka on selvästi sinulle rakas ja tärkeä ja jonka pelkäät pian menettäväsi. Ymmärrän että huoli painaa mieltäsi tässäkin asiassa. Oli tärkeää lukea, että sinulla on ihana perhe ja he varmasti ovat tukenasi kun olostasi rohkaistut kertomaan.
Kerrot pohtivasi onko sinulla paniikkihäiriö ja kuvailet erilaisia tuntemuksiasi koulussa. Osaatko sanoa, onko outo olosi jatkunut jo pidempään vai alkanut jonkin tietyn tapahtuman myötä? Tuleeko oireet pintaan jossain tietyssä tilanteessa tai tiettyjen ihmisten seurassa? Kuvailemasi tuntemukset voivat toki viitata paniikkikohtaukseen, mutta moni kokee vastaavia tuntemuksia myös esimerkiksi jonkin jännittävän tai stressaavan tilanteen äärellä. Kun kuvaamasi oloon johtavat syyt selkiytyvät mielessä, opit myös ennakoimaan tilanteita ja rauhoittamaan itseäsi, ettei paniikki ehtisi ottaa valtaa.
Rauhallinen syvä hengittely, jokin käsillä tekeminen tai esimerkiksi omien ajatusten vieminen ihan muualle huoneessa olevia punaisia asioita laskemalla ja nimeämällä voi rauhoittaa myös kehoasi fyysisesti. Koulusi terveydenhoitaja on myös tukenasi tällaisissa asioissa ja jos kertominen hänelle tuntuu hankalalta, voit vaikka näyttää tänne kirjoittamasi viestin.
Kerrot lisäksi, että sinulla on itsetuhoisia ajatuksia etkä ole uskaltanut niistä kellekään kertoa. Voit olla todella ylpeä itsestäsi, että rohkaistuit niistä nyt kertomaan ja pyytämään itsellesi apua. Onkin tärkeä tukeutua muihin ihmisiin niissä hetkissä, kun oma olo on niin raskas ja vaikea, että ajatukset itsensä satuttamisesta pyörivät mielessä. Ne ovat merkki siitä, että tarvitset nyt aikuisen apua ja tukea.
Terveydenhoitaja voi auttaa sinua tässäkin asiassa tai vaihtoehtoisesti kuka tahansa lähipiirissäsi oleva aikuinen, johon luotat ja jonka seurassa tunnet olosi turvalliseksi. Vaikka kertominen jännittääkin, yritä muistaa, ettet ole tehnyt mitään väärää etkä voi itse pahalle olollesi mitään. Ympärilläsi on ihmisiä, jotka haluavat auttaa sinua voimaan paremmin. Meistä jokainen tarvitsee joskus toisen ihmisen apua, ja me olemme täällä toisiamme varten, tuemme ja autamme silloin kun toinen sitä tarvitsee ja kaipaa.
Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tukenasi, jos sitä kaipaat. Olemme auki joka päivä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.
Valoa ja keväistä aurinkoa sinulle toivottaen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariMoikka!
Hienoa, että päätit kirjoittaa tänne taas! Moderoin viestistäsi pari kohtaa pois, jossa kuvailit syömisen ja urheilun kontrollointia, mutta olen lukenut viestisi kokonaan.
Ikävää, että sinulla on ollut syömiseen ja painoon liittyen ahdistavia ajatuksia ja kuinka nyt ne ovat pahentuneet taas. On hienoa kuulla, että olit aiemmin tunnistanut ahdistuksen ja se helpotti, kun vaihdoit cheerleadingissä paikkaa. Joskus ahdistavat ajatukset voivat kuitenkin syystä tai toisesta tulla takaisin ja silloin ei pidä koskaan jäädä yksin ajatusten kanssa.
Ihmiset ovat eri pituisia ja painoisia, jokaisen keho on hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin on. On myös tavallista, että keho muuttuu ajan myötä. Joskus kuitenkin voi olla vaikeaa olla vertailematta itseään muihin ja voi kokea painetta, että pitäisi muuttaa itseään. Toivon, että vielä jonakin päivänä pystyt ajattelemaan kehostasi lempeästi ja arvostavasti, vaikka se nyt tuntuisikin vaikealta. <3
Pohdit viestissäsi, että mistä tietää, voiko olla jotakin syömishäiriöön viittaavaa ja milloin tulisi hakea apua. En ole terveydenhuollon ammattilainen, joten en voi sanoa, milloin voi olla kyse syömishäiriöstä. Kuitenkin aina, jos syömiseen ja/tai omaan kehonkuvaan liittyy ahdistusta ja vaikeita tunteita, on syytä hakea apua.
Olet hienosti osannut tunnistaa asiaan liittyvät vaikeat tunteet ja ahdistuksen. Haluaisin kannustaa sinua kertomaan asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle ja hakemaan apua. Apua saa esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta tai oman paikkakunnan terveysasemalta, mutta voit kertoa asiasta alkuun ihan kenelle tahansa aikuiselle, joka tuntuu sinusta turvalliselta ja luotettavalta. Jos ajan varaaminen yksin esimerkiksi terveydenhoitajalle tuntuu vaikealta ajatukselta, niin silloin tuttu ja turvallinen aikuinen voi olla siinä tukena. Joskus se myös voi hieman jo keventää omaa oloa, jos joku läheinen aikuinen tietää tilanteestasi.
Myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa, jos haluat jutella luottamuksellisesti ja nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet arvokas! Haethan apua itsellesi!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Spageli!
Kiitos, kun kirjoitit ja kerroit tilanteestasi!
Ensinäkin, olen todella ylpeä sinusta, että olet päättänyt olla viiltelemättä. Hyvä sinä! Se on yksi, iso askel kohti parempaa, vaikka halu satuttaa itseään olisikin vielä ajatuksissa. On todella hienoa kuulla myös, että olet oppinut hieman arvostamaan omaa kehoasi, vaikka välillä se tuntuukin hankalalta. Muutos kohti parempaa voi joskus olla hieman hidasta ja joskus voi jopa tuntua siltä, että tulee takapakkia. Apua on kuitenkin mahdollista saada. Joskus tulee vielä se päivä, kun huomaat, että et ajattele vanhoja asioita niin usein sekä olet aidosti iloinen ja tyytyväinen itseesi.
Toivon, että et luovuta avun hakemisen suhteen! Sinulla kaikki oikeus saada kunnollista apua, eikä sinun pidä jäädä yksin pahan olon kanssa. Joskus sitä voi olla vaikeaa myöntää itselleen, kuinka paha olo oikeasti on ja kuinka tarvitsisi oikeasti apua. Tunnistatkin todella hienosti, että olet valehdellut itsellesi ja nyt tunnistat, että kaikki ei ole laisinkaan hyvin.
Mainitsit, että vanhempasi eivät kuuntele tai jos he kysyvät voinnistasi, niin sanot, että kaikki on hyvin, vaikka ei ole. Todella ikävä kuulla, että sinulla on tuollainen kokemus, etteivät vanhempasi kuuntele sinua. Sinulla on oikeus tulla kuulluksi ja vanhempiesi tehtävänä on olla tukenasi. Miltä sinusta tuntuisi yrittää ottaa asiaa puheeksi vielä heidän kanssaan? Jos kertoisit, että sinulla on olo, että he eivät kuuntele, etkä aina ole pystynyt rehellisesti kertomaan todellista vointiasi?
Joskus voi olla helpompaa kertoa jollekin oman perheen ulkopuoliselle aikuiselle. Itsetuhoisiin ajatuksiin ja tekoihin olisikin tärkeää saada tukea myös ammattilaiselta, vaikka myös läheisten tuki on tärkeää. Ammattilainen osaa tukea sinua itsetuhoisten ajatusten käsittelyssä, eikä sinun tarvitse yksin jaksaa käsitellä niitä.
Keskustelutukea on mahdollista saada koululta terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai psykologilta. Avun tarpeestaan voi kertoa myös esimerkiksi tutulle opettajalle tai muulle koulun työntekijälle, joka osaa auttaa sinua asiassa eteenpäin. Apua on mahdollista saada myös oman paikkakunnan terveysasemalta. Pääasia, että kerrot voinnistasi jollekin luotettavalle aikuiselle.
Muistathan, että aina voi soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattailemaan tai kirjoittaa nettikirjeen, jos haluaa jutella luottamuksellisesti ja nimettömästi. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olit todella taitavasti osannut sanoittaa tunteitasi tässä viestissäsi, vaikka itse koitkin, että et enää osaa. Asioilla on mahdollisuus muuttua parempaan, vaikka aina ei siltä tuntuisikaan. Älä jää yksin!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi! Olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan kiusaamista ja syrjimistä. On todella kurjaa ja epäreilua, että sinusta levitetään huhuja ja puhutaan pahaa selän takana.
Kysyt viestistäsi, miten kiusaamisen saisi loppumaan ilman, että aikuiset puuttuisivat asiaan. Joskus se voi tuntua vaikealta kertoa kiusaamisesta, mutta nimenomaan aikuisten tehtävänä on siihen puuttua. Kiusatun ei ikinä tarvitsisi pärjätä yksin tilanteessa ja siihen on oikeus saada apua. Kiusaajat toimivat väärin, kun kiusaavat ja siihen tulisi puuttua.
Vaikka toivoit vinkkejä siihen, miten saada kiusaaminen loppumaan ilman aikuisen tukea, niin haluan tässä kuitenkin tarjota tukea siihen, miten asian voisi ottaa puheeksi aikuisen kanssa. Jos et ole ihan vielä valmis kertomaan aikuiselle, niin toivon, että muistat nämä myöhemmin.
Jos kiusaaminen tapahtuu koulussa, niin opettajilla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen. Voit kuitenkin kertoa alkuun ihan kenelle tahansa aikuiselle, kenet koet luotettavaksi ja turvalliseksi. Tällainen aikuinen voi olla esimerkiksi vanhempi, joku muu lähipiirin aikuinen, joku koulun työntekijä tai nuorisotyöntekijä. Tärkeintä on, että voit kertoa kiusaamisesta rehellisesti ja kuinka toivot saavasi siihen apua.
Vaikeista asioista puhuminen ei ole aina helppoa, vaikka juuri puhuminen olisikin tärkeintä. Jos tuntuu, että asiasta ääneen sanominen tuntuu liian vaikealta, niin voit kokeilla kertoa asiasta kirjoittamalla viestin haluamallesi aikuiselle.
Täältä voit lukea hieman lisää vielä siitä, miten kiusaamiseen voi saada apua: https://www.nuortennetti.fi/kiusaaminen/minua-kiusataan/
Jos haluat jutella kiusaamisesta tai ihan mistä tahansa muustakin luottamuksellisesti ja nimettömästi, niin meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi myös aina soittaa. Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Toivon todella, että kiusaamiseen puututaan ja saat olla rauhassa. Muista, että olet arvokas ja tärkeä juuri tuollaisena kuin olet!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Kiitos viestistäsi!
Moderoin tekstistäsi kohdan, jossa olit kuvaillut fyysistä väkivaltaa, koska se saattaisi järkyttää muita lukijoita. Olen kuitenkin lukenut tekstisi kokonaan.
Oli todella ikävä lukea, millä tavoin äitisi on kohdellut sinua. Äitisi on käyttäytynyt sinua kohtaan väärin. Voi olla, että olet oikeassa siinä, että äitisi mahdollisesti purkaa sinuun omaa väsymystään ja vihaansa, mutta se ei missään nimessä oikeuta tuollaiseen käytökseen. Aikuisena hänen tulisi pysytä käsittelemään vaikeita tunteita muilla tavoin.
Toivon todella, että et usko niitä asioita, mistä äitisi on sinua nimitellyt ja syytellyt. Et ole tehnyt mitään väärää. Sinä olet hyvä ja arvokas juuri tuollaisena. Ikinä ei ole myöskään lapsen syy, jos esimerkiksi vanhemmat ovat eronneet tai perheessä on vaikea tilanne – nämä asiat ovat aina aikuisten vastuulla.
Kuvailemasi asiat, kuten nimittely, syyttely ja uhkailu ovat henkistä väkivaltaa. Kuvailit myös, kuinka äitisi oli käyttänyt fyysistä väkivaltaa riitatilanteessa. Fyysinen väkivalta ja kurittaminen ovat laissa kielletty. Kaikenlainen väkivalta on aina väärin ja sinulla on oikeus kokea olosi turvalliseksi.
Näin vakavasta asiasta on ehdottoman tärkeää kertoa jollekin, eikä sinun tule jäädä asian kanssa yksin. Vastauksena siis kysymykseesi: tuo käytös ei ole normaalia äidin tai aikuisen käytöstä ja on syytä kertoa jollekin!
Mainitsit viestistäsi, että äitisi on uhkaillut sinua lastensuojeluviranomaisilla. Itseasiassa lastensuojeluviranomaiset osaisivat varmasti auttaa sinua tässä asiassa. He ovat sinun puolellasi ja heidän tehtävänään on huolehtia, että sinulla on turvallista olla. Laitokseen meneminen on yleensä se viimeinen vaihtoehto, jos lastensuojelu ei pysty auttamaan muilla keinoilla. Oman paikkakunnan lastensuojeluun voi olla yhteydessä itse ja täältä linkistä voit lukea ohjeet, miten yhteyttä voi ottaa: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/apua-lastensuojelusta/
Yksi tapa saada apua, on kertoa asiasta jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle, joka voi olla yhteydessä lastensuojeluun puolestasi. Esimerkiksi opettajalla, koulukuraattorilla, kouluterveydenhoitajalla tai nuorisotyöntekijällä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Jos sinulla on omassa lähipiirissäsi turvallisen tuntuinen aikuinen, kuten vaikka sukulainen tai kaverin vanhempi, niin voit kertoa avun tarpeestasi heille myös. Oli aikuinen kuka tahansa, niin tärkeää, että kerrot asiasta jollekin, etkä jää yksin.
Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti, niin voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Voit tulla myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Vapaaehtoiset päivystäjämme voivat pohtia kanssasi, miten voit toimia tilanteessa. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet todella rohkea, kun kirjoitit tämän viestin ja kannustan sinua hakemaan lisää tukea itsellesi. Sinulla on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Olet tärkeä ja arvokas! <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Elämään kyllästynyt”,
Kiitos, kun rohkeasti laitoit viestiä!
Kirjoitit, että et pysty lopettamaan viiltelyä, etkä oikein tiedä, miksi teet sitä. Joskus sitä ei itsekään oikein tunnista syytä, miksi olo on sellainen, että haluaa satuttaa itseään. Usein taustalla on jonkinlaista pahaa oloa, jota haluaa helpottaa itseään satuttamalla. Pahan olon käsittelyyn on kuitenkin aina saatava apua ja tärkeää olisi, että olon helpottamiseksi löytyisi viiltelyn sijasta turvallisia keinoja.
Mainitsit myös, että kaverisi koulussa tietävät, mutta he eivät ole tehneet asialle mitään. Joskus tällaisen taustalla voi olla, että kaverit eivät ehkä ole tienneet, mitä tulisi tehdä tai miten tulisi reagoida. Miten olisit toivonut, että he olisivat toimineet? Entä kerroitko kavereillesi itse asiasta, vai huomasivatko he ensin?
Viiltelyn lopettaminen voi tuntua vaikealta, mutta siihen on saatavilla apua, eikä yksin tarvitse pystyä. Vaikeista asioista kertominen voi tuntua joskus pelottavalta, mutta se kuitenkin kannattaa. Siksi viiltelystä siis onkin tärkeää kertoa jollekin luotettavalle aikuiselle. Viiltelystä voi kertoa koulun henkilökunnalle, esimerkiksi terveydenhoitajalle, kuraattorille tai opettajalle. Koulun henkilökunta on tottunut auttamaan lapsia ja nuoria monenlaisissa erilaisissa haastavissa asioissa ja myös viiltelystä voit turvallisin mielin kertoa heille.
Olisi myös tärkeää, että oma läheinen aikuinen (esimerkiksi vanhempi) tietäisi pahasta olostasi ja viiltelystäsi. Tuntuisiko sinusta, että voisit kertoa läheiselle aikuiselle myös? Oma läheinen aikuinen näin pystyisi olemaan tukenasi siinä, että saat apua.
Asian puheeksi ottaminen voi tuntua kuitenkin ymmärrettävästi vaikealta! Jos kertominen tuntuu liian pelottavalta, niin silloin kokeilla asian kirjoittamista paperille ja antamalla sen haluamalleen aikuiselle tai lähettämällä puhelimesta viestin aikuiselle.
Lisää avun hakemisesta viiltelyyn voit lukea myös täältä: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/viiltely/mista-apua-viiltelyyn/
Jos haluat nimettömästi jutella luotettavan aikuisen kanssa, niin voit soittaa myös meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai tulla chattiin juttelemaan. Voit myös kirjoittaa nettikirjeen. Yhteydenotot ovat aina nimettömiä, luottamuksellisia ja ilmaisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet arvokas!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit