Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei,
Kiitos viestistäsi! Kerroit, että olet pitänyt näitä ajatuksia sisälläsi pitkään. Onkin todella hienoa ja rohkeaa, että päätit kirjoittaa ajatuksistasi tänne.
Kerroit, että sinulla on yksinäisyys ongelmana ja olet viettänyt kesällä paljon aikaa pelaillen ja koet, että jokin ei ole kohdallaan. Teini-ikään tosiaan liittyy monenlaisia asioita, mutta itseään kannattaa aina kuunnella, jos tuntuu, että kaikki ei ole kunnossa. Sinulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia, mikä on aina sellainen asia, mihin tulee saada apua ja tukea. Kerroit, että olet selvinnyt niistä yksin tähän asti, mutta yksin ei kuitenkaan tarvitse selvitä. Olet kaiken avun ja tuen arvoinen!
Kerroit, että sinulla on kolme kaveria. Kurja kuulla, että yksi ei oikein vastaa ja kaksi asuvat kauempana kodistasi. Miten viihdyt heidän kanssaan, kun pääsette tapaamaan? Entä mitä itse toivoisit kaverisuhteiltasi?
Koet paineita ulkonäköön ja vahvuuteen liittyen. Erityisesti ulkonäköpaineet ovat hyvin yleisiä nuorten keskuudessa ja paineita voivat aiheuttaa monet asiat. Haluan kuitenkin sanoa, että olet hyvä ja arvokas juuri tuollaisena kuin olet!
Kuvailit ihanasti, kuinka haluaisit tyttöystävälle jakaa ajatuksia ja tunteita, ja kuinka tyttöystäväsi voisi tehdä samoin sinulle. Varsinkin vieraampien ihmisten seurassa olo ei välttämättä ole aina niin sulava, mutta sinä kuitenkin riität juuri omana itsenäsi.
Onpa kurja kuulla, että luokkalaisesi kailotti tuolla tavalla koko luokalle, että juttelit Snäpissä tytön kanssa. Sinulla on oikeus jutella kenelle tahansa, eikä kuulosta kovin reilulta, että siitä kailotetaan ulkopuolisille. Oletko vielä jatkanut tälle tytölle viestittelyä? Entä oletko kertonut hänelle, mitä tuossa tilanteessa tapahtui?
Kuulostat tekstisi perusteella mukavalta, ajattelevaiselta ja fiksulta nuorelta. Uskon, että tulet löytämään ympärillesi samankaltaisia ihmisiä!
Kannustaisin sinua myös kertomaan ajatuksiasi jollekin lähipiirisi luotettavalle aikuiselle. Omien ajatusten kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Varsinkin itsetuhoisista ajatuksista tulee kertoa jollekin aikuiselle, jotta saat tukea itsellesi ja olosi helpottuu.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu, jos haluat anonyymisti jutella luotettavan aikuisen kanssa. Lisätietoa palveluista ja aukioloajoista löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi.Kerroit ystäväsi sekaantuneen koiraansa ja mietit miten suhtauta asiaan. Hienoa, että päätit miettiä asiaa kirjoittamalla meille.
Ymmärrän, että ystäväsi kertoma asia ei varmastikaan ollut helppoa kuunneltavaa ja aiheutti sinussa vahavan reaktion. Vaikka eläimiin sekaantuminen ei Suomessa olekaan kiellettyä, pitää moni sitä kuitenkin kielteisenä ja epämiellyttävänä asiana, jonka pitäisi laissa kieltää. Koska eläinten ymmärrys ei ole samalla tasolla ihmisten kanssa resonoi moni, että eläintä hyväksikäytetään vastaavassa tilanteessa.
Vaikka laki ei asiaa kielläkään, voi oma moraali sanoa jotakin muuta. Se miten sinä suhtaudut asiaan, on sinun päätettävissä. Vain koska hän on sinun ystäväsi, ei se tarkoita, että sinun pitäisi hyväksyä ystäväsi teko. Mielestäni voit hyvin kyseenalaistaa ystäväsi toimintaa ja pyytää häntä perustelemaan tekoaan. Uskon myös, että olisi hyvä, jos pystyisit keskustelemaan asiasta myös jonkun tilanteesta ulkopuolisen kanssa. Asia aiheuttaa varmasti paljon ajatuksia ja tunteita, joita on hyvä päästä purkamaan jonkun kanssa.
Jos haluat, olet myös aina tervetullut soittamaan meille Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi ja luottamuksellisesti. Yhdessä päivystäjän kanssa voit pohtia tilannetta ja purkaa tunteitasi tähän liittyen.
Toivottavasti asia ratkeaa parhain päin.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos tärkeästä viestistäsi.
Kirjoituksesi perusteella minulle syntyy suuri huoli sinusta. Ymmärrän että sinulla on todella paha olla ja tarvitset apua. Itsensä satuttaminen tai kuoleman tuottaminen, ei kuitenkaan ikinä ole oikea ratkaisu omaan pahaan oloon. Muita ulospääsyjä omasta pahasta olosta löytyy aina vaikka siltä ei tuntuisikaan. Joskus tarvitsee toisen apua, jotta itse voisi nähdä nämä muut ulospääsyt. Apua on aina saatavilla ja sitä on aina parempi hakea ennen kuin tekee itselleen jotakin peruuttamatonta. Hätäkeskukseen voi aina olla yhteydessä, jos pelkää, että on tekemässä jotakin pahaa itselleen, sinne soittamista ei kannata ikinä miettiä kahdesti, apu on aina taattu.
Olisi kuitenkin todella todella tärkeää, että saisit kerrottua näistä ajatuksistasi myös lähipiirissäsi olevalle aikuiselle. Sinä et ole yksin eikä sinun tarvitse joutua kantaa näin pahaa oloa yksin. Uskon, että lähipiirissäsi on varmasti joku turvallinen aikuinen, joka on valmis auttamaan sinua pääsemään yli pahasta olostasi. Ja vaikka kerroit, ettei kukaan ymmärtäisi sinua, todellakin uskon, ettei tämä ole totta. Asia, josta puhut on todella vakava, ja jos sen ilmaiset jollekin lähipiirissäsi olevalle aikuiselle on minun vaikea uskoa, että tämä aikuinen sen sivuuttaisi eikä ymmärtäisi sinun hätääsi.
Sinulla on oikeus voida hyvin ja toivon sydämeni pohjasta, että uskallat kertoa miten voit jollekin lähipiirissäsi olevalle aikuiselle. Myös meille voit soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) ja purkaa pahaa oloasi. Yhdessä päivystäjän kanssa voit keskustella nimettömästi ja luottamuksellisesti ajatuksistasi ja miettiä mitä ratkaisuja on olemassa.
Ymmärrän, että sinulla on tällä hetkellä todella paha olla, mutta se ei tarkoita, ettetkö voisi voida paremmin jonkin ajan kuluttua. Apua on olemassa ja toivon että jaksat pyytää ja vastaanottaa apua oloosi. Sinä olet tärkeä!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki ”Turha 13v”
Kiitos viestistäsi. Hienoa, että päätit kirjoittaa meille tuntemuksistasi etkä jäänyt yksin mietteittesi kanssa.
Onpa kurja kuulla, että sinulla on paha olla juuri nyt. Nimimerkkiisi viitaten haluan ihan ensimmäiseksi kertoa sinulle, että sinä et todellakaan ole turha. Sinä olet ihana nuori ja kelpaat juuri tuollaisena kuin olet! Ympärilläsi on rakastava perhe ja ystäviä niin kuin itse kirjoitit, jotka välittävät sinusta ja haluavat sinulle pelkkää hyvää. Vaikka kaikki olisikin fyysisesti hyvin niin kuin kirjoitit, voi itsellä olla kuitenkin tunne, ettei voikaan hyvin. Tunteet kertovat meille aina jostakin ja kun tulee olo, ettei kaikki ole hyvin kannattaa pysähtyä tähän tunteeseen ja miettiä mistä tunne voisi johtua. Se että kertoo haluavansa kuolla, on vakava asia ja kertoo usein jostain tilanteesta tai asiasta josta haluaa päästä pois, eikä löydä ulospääsyä asiaan. Ratkaisu tilanteeseen löytyy kuitenkin aina, välillä sitä on vaikea löytää yksin ja siksi onkin tärkeä aina kertoa jollekin turvalliselle aikuiselle, kun mieli muuttuu synkäksi.
Kirjoitit, ettet usko, että kukaan ymmärtäisi sinua, jos kertoisit ajatuksistasi. Ajatuksesi ja tunteesi ovat todellisia, eikä niitä saa kukaan vähätellä. Minä uskon, että aivan varmasti lähimmäisesi uskoisi sinua ja haluaisivat auttaa sinua, jos tietäisivät miltä sinusta tuntuu. Kuka lähipiirissäsi olisi sellainen henkilö, jolle tuntuisi luontevammalta kertoa?
Jos pelkäät ihmisten reaktioita, on varma tapa estää esimerkiksi vähättelyä tai ymmärtämättömyyttä kertomalla, että pelkäät juuri sitä reaktiota. Voisitko esimerkiksi alustaa keskustelua sanomalla esimerkiksi ”Minulla olisi jotakin kerrottavaa, tiedän että minulla on fyysisesti kaikki hyvin mutta toivon että uskot minua, kun kerron että minulla on kuitenkin paha olla ja tarvitsisin sinun apuasi…” Näin aikuinen aivan varmasti ymmärtää asian vakavuuden. Jos haluat, voit myös kirjoittaa asian paperille ja antaa sen valitsemallesi henkilölle. Sen pohjalta aikuisen on myös helppo ottaa vastuu keskustelun aloittamisesta sinun kanssasi, eikä sinun tarvitse miettiä koska otat asian puheeksi.
On todella tärkeää, ettet jää mietteittesi kanssa yksin ja toivon, että saat otettua asian puheeksi jonkun lähipiirissäsi olevan aikuisen kanssa. Jos haluat, voit myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi. Yhdessä päivystäjän kanssa voit pohtia miten asian kanssa voisi edetä.
Sinä olet tärkeä. Tunne, joka sinulla nyt on, on varmasti raskas, mutta se ei tarkoita, että joutuisit kantamaan tätä tunnetta aina. Apua löytyy. Ja muista, että jaettu huoli on aina puolikas kantaa!
Pidä huoli itsestäsi!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki Moi.
Kiitos viestistäsi. Kerroit, äitisi reaktiosta, kun sinulla oli maalitahra kädessäsi ja hän oli aluksi tulkinnut sen itsetuhoiseksi käytökseksi. Vaikka tilanne ei silloin ollut äitisi pelkäämä ei hänen reaktionsa kuitenkaan ollut oikeanlainen tai kannusta kertomaan omasta pahasta olostaan, jos sellainen olo olisi.
Ymmärsinkö kuitenkin oikein, että sinulla on jaloissa viiltelyjälkiä, jonka vuoksi et voi käyttää äitisi edessä shortseja? Jos näin, ymmärrän hyvin, että niistä ei halua kertoa, jos aiemmin on saanut kommentin, jonka äitisi lausui aiemmin. Äitisi kuitenkin rakastaa sinua ja haluaa, että sinulla on hyvä olla. Hänen lausumansa kommentti voi myös hyvin olla hänen pelkoaan siitä, että hän ei tiedä miten asiaan kuuluisi suhtautua.
Itsetuhoinen käytös on aina merkki pahasta olosta ja syyt siihen täytyy aina selvittää. Vaikka itsensä satuttaminen hetkessä helpottaisikin, ei se ikinä poista pahaa oloa, päinvastoin, lisää ahdistusta ja häpeää. Jos sinulla on itsetuhoista käytöstä, on siihen haettava apua eikä sen kanssa ikinä kannata jäädä yksin. Hienoa, että kerroit asiasta tänne meille. Olisi todella tärkeää, että saisit kerrottua myös lähipiirissäsi olevalle aikuiselle asiasta. Jos äidillesi kertominen ei tunnu oikealta, onko sinun lähipiirissäsi muita turvallisia aikuisia, joiden kanssa voisit ottaa asian puheeksi? Asiasta voi olla vaikea puhua, joten jos tunnet sen luontevammaksi voi myös asiasta kirjoittaa ja antaa teksti valitsemalleen henkilölle. Asiaa voi myös alustaa kertomalla miten toivoo, että aikuinen reagoisi tai ei reagoisi asiaan. Esimerkiksi ”Minulla on jotakin kerrottavaa, mutta toivon, ettet suutu/kiihdy”. Näin aikuinen osaa varautua uutisen laatuun ja tietää, että pelkäät kyseistä reaktiota, joka esimerkiksi äidilläsi oli aiemmin.
Ethän jää yksin asian kanssa. Apua löytyy aina! Jos haluat voit myös soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) ja puhua nimettömästi ja luottamuksellisesti päivystäjän kanssa asiasta.
Olet tärkeä, pidä huolta itsestäsi!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki En keksi nimee!
Kiitos viestistäsi. Piikkikammo on hyvin yleinen pelko ja mielestäni on hienoa, että aktiivisesti yrität päästä tästä pelosta yli. Kun on ottamassa rokotetta tai verikoetta, on aina hyvä kertoa hoitajalle omasta pelostaan, jotta he voivat huomioida tämän tilanteessa. Onneksi näihin tilanteisiin joutuu kuitenkin useimmiten aika harvoin.
Hyvää kesää sinulle toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki Joku vaan.
Kiitos viestistäsi.
Kerroit, että olet ahdistunut painostasi ja vatsamakkaroistasi. Onpa ikävä kuulla, että sinulla on niin ahdistunut olo kehostasi. Kaikki miettivät joskus ulkonäköön liittyviä asioita ja murrosiässä kun keho muuttuu ajoittain nopeasti ja paljonkin voivat nämä mietinnät korostua entisestään ja lisätä ahdistustakin siitä, miten oma tuttu keho muuttuu.
Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei kukaan kuitenkaan ole täydellinen eikä kenenkään keho ole vääränlainen. Kaikki olemme eri pituisia, kokoisia ja värisiä, joten vertailua muihin ei kannata. Haluan myös kertoa sinulle, että joka ikisellä ihmisellä syntyy vatsamakkaroita kyykistyessä. Äitisi on oikeassa, sinulla on ihana kroppa, vaikka et itse kehoasi sellaisena näkisikään juuri nyt. Laihduttaa ei ikinä tarvitse, kunhan muistaa syödä tasapainoisesti niin terveellisiä aterioita kuin myös muistaa herkutella ja liikkua tavalla, joka tuottaa itselle mielihyvää. Ja muista, että kehomme on niin paljon enemmän kuin ulkonäkö. Mieti mihin kaikkeen kehosi pystyy!
Sinun kehosi on sinun ja juuri sinun näköisesi. Katsothan itseäsi peilistä joka ikinen päivä ja kerrot itsellesi kehun tai kaksi. Pian huomaat, miten paljon hienoa sinun kehossasi onkaan. Kukaan ei omista juuri sellaista kehoa kuin sinulla on, olet todellakin ainutlaatuinen!
Kehon aiheuttamasta ahdistuksesta kannattaa kuitenkin aina puhua. Voisitko ottaa asian puheeksi esimerkiksi äitisi kanssa? Jos haluat puhua ahdistuksestasi enemmän meidän kanssamme voit aina soittaa myös Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi ja luottamuksellisesti. Yhdessä päivystäjän kanssa voit purkaa ajatuksiasi.
Pidäthän huolta itsestäsi, olet ihana!
Terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei M.T!
Kiitos viestistäsi. Toit esille paljon raskaita ajatuksia viestissäsi. Olen ylpeä siitä, että sait sanoitettua oloasi näin kuvailevasti ja halusit jakaa niitä kanssamme.
Kirjoitit, väsymyksestäsi ja siitä, että elämässäsi kaikki tuntuu turhalta eikä missään tunnu sinusta olevan mitään järkeä. Todella ikävä kuulla, että sinusta tuntuu tuolta tällä hetkellä. Kirjoittamistasi asioista minulla kyllä nousee huoli sinusta ja sinun hyvinvoinnistasi. Elämässä voi olla vaiheita, jolloin arki tuntuu raskaalta ja alkaa kyseenalaistamaan asioita. Usein tämä on kuitenkin ohimenevää mutta ymmärsin viestistäsi, että sinun väsynyt olotilasi on jatkunut jo jonkin aikaa ja silloin on syytä epäillä esimerkiksi masennusta. Kannustan sinua hakemaan itsellesi apua juttelemalla esimerkiksi lähimmäistesi, kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa.
Pohdit viestissäsi, ettei sinulla ole unelmia tai tulevaisuuden suunnitelmia, joka myös ahdistaa sinua. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Haluan kuitenkin rauhoitella sinua kertomalla, että sinun ei todellakaan tarvitse tietää mikä sinusta tulee vielä yläasteen jälkeen. Voit rauhassa miettiä mikä sinua kiinnostaa ja kokeilla eri vaihtoehtoja. Mikään opiskelu ei kuitenkaan ikinä ole turhaa! Ja vaikka kouluarvosanasi ovat laskeneet, eivät ne sinua määrittele. Sinä teet parhaasi ja se todellakin riittää!
Ymmärsin myös viestistäsi, että koet arkesi askareet hyödyttömäksi. En yhtään ihmettele, että monet päivät näyttävät samalta. Vallitsevassa koronatilanteessa monikin kokee arjen tylsäksi, kun moni asia kielletään. Mielestäni kuitenkin listasit jo monta asiaa, jotka ovat hyödyllisiä, eikä jokainen tekemämme asia todellakaan tarvitse olla hyödyllistä. Sarjojen katselu on hyvää palauttavaa tekemistä koulutehtävien rinnalle. Kerroit myös piirtäväsi, mikä on todella hieno harrastus, jossa kehityksen näkee selvästi. Ymmärsinkö oikein, että haluaisit löytää jonkun uuden harrastuksen myös? Kirjoitit kyllästyväsi nopeasti uusiin asioihin, joita kokeilet. Useimmille kestää aikansa ennen kuin löytää oman juttunsa. Hyvinkin nopeasti voi todeta, ettei jokin asia ole ollenkaan oma juttu. Mielestäni on hienoa, että olet kuitenkin kokeillut asioita. Olisiko mahdollista, että listaisit vaikka paperille asioita, joista sinulle tulee hyvä olo ja yrittäisit tehdä näitä asioita säännöllisesti?
Kerrot viestissäsi myös, että olet tosi väsynyt koko ajan mutta et kuitenkaan saa nukuttua. Ymmärrän tämän hyvin. Välillä aivot raksuttavat niin paljon, että on vaikea pysäyttää ajatuksia ja rauhoittaa niitä niin että saisi alettua nukkumaan. Tästä tulee huono kierre, kun ei yöllä saa nukuttua ja päivällä pitäisi taas jaksaa tehdä asioita. Toivonkin, että nyt kesällä saisit levättyä kunnolla. Todella hienoa, että olet kokeillut eri tapoja rauhoittaa itsesi unille. Musiikki on ollut sinulle välillä rentouttava tekijä mutta aina ei sekään toimi. Kannattaa kokeilla erilaisia asioita, esimerkiksi lukemista, äänikirjan kuuntelua, kirjoittamista ym. ja listata kokeilemistaan jutuista hyväksi koetut menetelmät.
Olisi todella tärkeää, että voisit jutella näistä asioista jonkun kanssa etkä jäisi ajatustesi kanssa yksin. Voisitko esimerkiksi keskustella vanhempiesi kanssa, miten koet arkesi tällä hetkellä? Ymmärrän, että vanhempiesi ja kavereittesi aiempi neuvo olla ajattelematta liikaa ja vain nauttia ei toimi noin vain. Jos tämä neuvo tuli esimerkiksi viime keskustelussa, kun yritit olostasi kertoa, on mielestäni tärkeää, että kerrot, että haluat heidän ottava sinut tosissaan. Mielestäni toit todella hyvin esille ajatuksiasi ja tunteitasi tässä viestissä. Olisiko sinun mahdollista näyttää juuri tämä sinun tänne lähettämäsi viesti valitsemallesi henkilölle? Viestisi pohjalta syntyy varmasti paljonkin keskustelua ja saisit tukea ajatuksiisi. Ja jos mietit paljon, minne lähtisit opiskelemaan, olisiko sinun mahdollista käydä juttelemassa opon kanssa, kun koulu taas aukeaa ja miettiä hänen kanssaan asiaa?
Jos haluat voit aina myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi ja keskustella päivystäjän kanssa luottamuksellisesti asiasta.
Näin lopuksi haluan sanoa sinulle, että sinun elämäsi ei todellakaan ole turhaa. Se miten koet elämäsi juuri nyt, on aitoa, mutta se ei tarkoita, etteikö asiat voisi muuttua. Uskon, että löydät oman juttusi ja omat unelmasi, joita kohti ryhdyt työskentelemään. Ja vaikka et aivan heti niitä löytäisikään, ei se mitään, sinä riität juuri tuollaisena. Muista että sinä ja sinun hyvinvointisi on aina kaikkein tärkeintä sinun elämässäsi, älä jää ajatustesi kanssa yksin, apua löytyy aivan varmasti!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki Tyttö joka pelkää.
Kiitos viestistäsi. Olen iloinen, että rohkenit ottaa yhteyttä ja kertoa vaikeasta tilanteestasi.
Onpa surullista kuulla, että isälläsi on aivosyöpä. Tilanne on varmasti sinulle raskas. Kerroit, että isäsi käytös on myös aggressiivista ja uskon todellakin, että myös tämä asia tekee, että sinä pelkäät omassa kodissasi.Oman kodin pitäisi aina olla paikka, jossa on hyvä ja turvallinen olo. Johtuuko kuvailemasi isäsi aggressiivinen käytös hänen sairaudestaan vai onko sellaista käytöstä ollut myös aiemmin? Oli syy mikä tahansa, ei asia voi jatkua niin. Sinulla on oikeus olla kuulematta huutoa ja uhkailua omassa kodissasi, eikä sinun kuulu joutua tuntemaan oloasi epämukavaksi isäsi katseen alla. Uskon, että ratkaisuja tähän löytyy varmasti.
Asuuko kodissasi myös joku muu aikuinen esimerkiksi äitisi? Oletkohan jutellut hänen kanssaan, miten voit kotonasi? Huoli isästäsi ja hänen hyvinvoinnistaan on varmasti suuri niin sinulla kuin muillakin lähimmäisilläsi, mutta se ei kuitenkaan poista sitä, että sinulla on myös oikeus voida hyvin ja saada tukea tilanteeseesi. Pystyisitkö sanoittamaan jollekin turvalliselle aikuiselle sen miltä sinusta tuntuu ja mitä koet itse tarvitsevasi tässä tilanteessa? Tietysti myös isäsi olisi hyvä tietää miten hänen käytöksensä vaikuttaa sinuun. Uskon, että yhdessä jonkun lähipiirissäsi olevan aikuisen kanssa löydätte ratkaisun tilanteeseesi ja koti voisi tuntua taas turvallisemmalta.
Olisi myös tärkeää, että pääsisit purkamaan kaikkia tunteita, joka isäsi sairaus sinussa herättää. Paraneminen ja toivon saaminen sekä uudelleen sairastuminen ja ehkä toivon hetkellinen menettäminen voi tuntua hyvinkin raskaalta, ja olisi tärkeää, että pääsisit puhumaan myös näistä asioista. Oletkohan pystynyt myös näistä asioista puhumaan lähipiirissäsi mutta ehkä myös jonkun muun turvallisen aikuisen kanssa? Koulun puolelta asiasta voi keskustella esimerkiksi kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa. Luuletko, että se voisi olla mahdollista sinulle?
Jos haluat olet myös aina tervetullut olemaan yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi ja kertoa tilanteestasi. Yhdessä päivystäjän kanssa voitte keskustella ja miettiä mahdollisia vaihtoehtoja tilanteeseesi.
Sinä ja sinun hyvinvoinnillasi on väliä, eikä sinun kuulu joutua pelkäämään omassa kodissasi. Toivon, ettet jää yksin tämän asian kanssa. Olit rohkea, kun uskalsit kertoa asiasta tänne, uskon, että apu löytyy läheltä.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki hamsteri.
Kiitos viestistäsi.
Kerroit, erilaisista kehosi liikehdinnöistä ja ymmärsin, että ne tulevat aika automaattisesti tai että sinulla on tarve tehdä jokin tietty liike kehollasi ja mietit nyt mistä voisi olla kyse.
Ihmisillä on usein tapoja tai liikehdintöjä, joita teemme enemmän tai vähemmän tietoisesti. Jotkut liikehdinnät voi olla pelkkä opittu tapa, kun taas jotkin ovat kehon omia automaattisia liikehdintöjä, joihin emme voi aina vaikuttaa. En valitettavasti osaa sanoa mistä sinun liikehdintäsi voisivat johtua mutta jos itse koet, että niistä on vaivaa on syy hyvä selvittää. Voit olla yhteydessä esimerkiksi koulusi terveydenhoitajaan tai kuntasi terveyskeskukseen. He osaavat varmasti yhdessä kanssasi miettiä mikä on liikehdintöjen syy sekä jos on olemassa keinoja hallita tai hillitä näitä impulsseja.
Toivottavasti löydät ratkaisun tilanteeseesi.
Aurinkoisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi.
Kerroit vasemman kiveksesi olevan kipeä ja turvonnut välillä, sekä, että vatsaasi sattuu ja mietit josko oireet voisivat viitata kivessyöpään. En valitettavasti osaa sanoa, mistä oireesi johtuvat mutta uskon, että syövän mahdollisuus on niistä ainakin pienin. Ymmärrän, että asia huolettaa sinua ja siksi olisikin hyvin tärkeää, että saisit tietää syyn kipuihisi ja siksi toivonkin, että asiaa tutkittaisiin, kivun jatkuessa.
Koulun ollessa kiinni voit aina käydä terveyskeskuksessa tapaamassa terveydenhoitajaa ja lääkäriä, jotka osaavat selvittää syyn kipuihisi. Yhteystiedot oman kuntasi terveyskeskukseen löydät esimerkiksi googlaamalla terveyskeskus + oman kuntasi nimi. Jos haluat voit aina kertoa esimerkiksi huoltajillesi oireistasi ja voitte yhdessä varata ajan lääkärille.
Todella hyvä, että lähdit pohtimaan tätä asiaa. Kipujen syitä, kun pohtii yksin ne suurenevat usein omassa päässä isommiksi kuin ne oikeasti ovat. Mitä nopeammin syyn selvittää, sitä nopeammin myös oireista pääsee eroon.
Toivottavasti asia selviää pian!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki Masentunut.
Kiitos viestistäsi. Olen iloinen, että rohkenit kertoa tilanteestasi tänne meille. Yksin näin suurien asioiden kanssa jääminen ei olekaan ikinä hyvä ratkaisu.
Kirjoitit, että sinulla on ongelmia niin perheen, koulun kuin kavereittesi kanssa. Onpa todella kurja kuulla. Kirjoititkin, että kotona vanhempasi riitelevät paljon ja saat itsekin huutoja niskaasi vanhemmiltasi turhista asioista. Kodin pitäisi aina tuntua turvalliselta paikalta olla. Ja se, että kerrot itkeväsi kaikki päivät ja vanhempiesi haukkuvan sinua lapselliseksi ei kuulosta minusta turvalliselta ja mukavalta paikalta asua, niin kuin itsekin kirjoitit. Sinulla on täysi oikeus näyttää kaikki sinun tunteesi, eikä itkeminen tee sinusta mitenkään lapsellista, päinvastoin!
Vanhempien välille voi tulla ristiriitoja ja myös riidat kuuluvat normaaliin elämään, mutta vanhempien riidat eivät kuuluisi aiheuttaa sinulle lapsena ahdistusta tai surullista oloa kotona, eikä heidän väliset riidat kuulu vaikuttaa sinuun. Millaista teillä on kotona, kun kotona ei riidellä? Olisiko sinun mahdollista rauhallisella hetkellä kertoa vanhemmillesi miltä sinusta tuntuu, kun he riitelevät sekä huutavat sinulle? Se, että haluat laitokseen, kertoo jo paljon siitä, miten et viihdy kotona, ja myös se ajatus olisi hyvä kertoa vanhemmillesi. Jos et koe pystyväsi puhumaan vanhemmillesi asiasta, olisiko lähipiirissäsi ketään, jonka kanssa voisit miettiä ratkaisuja tilanteeseesi? Uskon, että sinulla ei ole hyvä olla näin ja kotitilanteeseesi tarvitaan muutosta. Kertomalla vanhemmillesi tuntemuksistasi tai kertomalla jollekin toiselle turvalliselle aikuiselle tilanteestasi voi muutos alkaa tapahtumaan. En itse pysty ottamaan kantaa, josko laitos on oikea ratkaisu mutta uskon, että lähipiirissäsi voisi olla joku joka voisi miettiä myös tätä asiaa kanssasi.
Kerroit myös, että sinulle on todettu vakava masennus, sekä että käyt psykologilla. Onpa ikävä kuulla, että et ole kokenut psykologikäynneistä olleen apua. Miten kauan olet hänen luonaan käynyt? Välillä voi olla niin, että joutuu käymään puhumassa jonkun kanssa pidemmän aikaa, ennen kuin huomaa että siitä edes olisi hyötyä. Mutta uskon sinua, kun sanot, että siitä ei ole tähän mennessä ollut apua. Olisiko tämä mahdollista sanottaa myös psykologillesi, jos et sitä ole jo tehnyt? Uskon, että psykologisi haluaa auttaa sinua kaikin keinoin ja jos et koe hänen tapaansa auttaa sinua hyväksi, on se hyvä kertoa, jotta hän voi miettiä toista tapaa auttaa sinua. Oletko pystynyt kertomaan avoimesti kotitilanteestasi psykologillesi? Myös hän voi antaa arvion tilanteeseesi ja puuttua asiaan ja tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos siihen on tarvetta.
Toivon, ettet jää yksin pohtimaan näitä asioita ja että sinun lähipiirissäsi olisi joku, jonka kanssa voisit jakaa ajatuksia tilanteestasi, Uskon, että ratkaisu kyllä löytyy, kunhan rohkenet kertoa ja hakea apua niin kuin jo hienosti kerroit tilanteestasi meille.
Jos haluat, voit myös aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi ja luottamuksellisesti ja miettiä yhdessä päivystäjän kanssa mitä tilanteessasi voisi tehdä.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Sannk,
Kiva, kun vastasit!
Kurja kuulla, että sinulle herää ajatus, että äitisi ei haluaisi maksaa isällesi elatusmaksua, jos kertoisit hänelle toiveestasi asua isällä. Kiristäminen ei myöskään ole reilua sinua kohtaan. Sinulla olisi oikeus tulla kuulluksi ja esittää omia toiveitasi. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että joudut tahtomattasi miettimään vanhempiesi välejä ja heidän reaktioitaan.
Joskus vanhempien välit voivat eron jälkeen olla hankalat, kuten sinun vanhemmillasi on. Erimielisyydet ja hankaluudet tulisi kuitenkin selvittää aikuisten välillä ilman, että lapset joutuvat siihen välikädeksi. On väärin, että sinä olet joutunut todistamaan vanhempiesi huonoja välejä ja joutunut näkemään esimerkiksi tuon kaltaisia viestejä.
Kerroit, että sinulla ei ole ketään kenelle kertoa, paitsi kaverit, etkä heillekään kerro kaikkea. Ihana kuulla, että sinulla on kavereita, joille olet pystynyt kertomaan asioista. Heillekään ei tarvitse kaikkea kertoa, jos ei itse halua. Voit itse päättää, mitä heille jaat.
Kysyinkin tuossa aikaisemmassa viestissä, että tuleeko sinulle mieleen ketään sellaista luotettavaa aikuista, kenelle kertoa tai kirjoittaa perheesi tilanteesta? Esimerkiksi isovanhempi, joku sukulainen tai vaikka kaverin vanhempi? Jos joku aikuinen tietäisi tilanteestasi, niin se olisi jo ensiaskel siihen, että sinä ja perheesi voisitte saada tukea.
Kerroin myös tuossa aikaisemmin meidän Lasten ja nuorten puhelimen ja netin palveluista. Miltä sinusta tuntuisi kirjoittaa meidän nettikirjepalveluun? Kirjeisiin vastaavat MLL:n koulutetut vapaaehtoiset päivystäjät ja kirjoittaminen on täysin anonyymiä ja luottamuksellista. Kirjepalvelussa pystyisit jatkamaan perhetilanteesi pohtimista vielä kattavammin. Kirjepalveluun pääset tästä linkistä: https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/
Aurinkoista kesää!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Sannk,
Kiitos, kun rohkeasti kerroit perheesi tilanteesta!
Kuvailit, kuinka isäsi on käyttänyt sinua välikätenä äidille kostamiseen sekä on sanonut sinulle, että hänen luonaan olisi parempi asua. Kerroit, että myös äiti on käyttänyt sinua välikätenä laittamaan ikäviä viestejä isällesi. Lapsen käyttäminen välikätenä erotilanteessa sekä lapsen mielipiteeseen vaikuttaminen, kumman luona olisi parempi asua, on väärin ja epäreilua lasta kohtaan!
Kerroit, että isäsi perheeseen on tullut äitipuoli ja kaksi velipuolta. On todella luonnollista, että perheen muutokset vanhempien eron jälkeen häiritsevät ja sinulla on oikeus tuntea niin. Millaiset välit sinulla on uusiin perheenjäseniisi isän puolelta?
Isäsi ei ole suostunut maksamaan harrastuksiasi, eikä kadonneita rautoja. Ilmeisesti maksuasiat aiheuttavat vanhempiesi välille riitoja. Näiden asioiden tulisi olla vanhempien välisiä, eivätkä ne saisi aiheuttaa sinulla stressiä. Kuulostaa epäreilulta ja ikävältä sinua kohtaan, että äitisi uhkaa perua harrastuksesi ja laittaa sinut pihalle rauhoittumaan.
Kerroit myös, että olet satuttanut itseäsi ja haluaisit vain pois. Viiltely kertoo pahasta olostasi ja tähän pahaan oloon tulisi saada apua ja tukea. Viiltelyllä usein yritetään viedä pahaa oloa pois, mutta se auttaa vain hetkellisesti ja pahan olon helpottamiseksi olisi tärkeää saada muita, turvallisia keinoja.
Onko sinulla lähipiirissäsi sellaista turvallista ja luotettavaa aikuista, kenelle voisit kertoa tilanteestasi? Entä voisitko ajatella kertovasi pahasta olostasi vanhemmillesi? Jos asiasta ääneen kertominen tuntuu vaikealta, voit myös kokeilla kirjeen kirjoittamista ja näyttää sen sille luotettavalle henkilölle, jonka valitset.
Pahaan oloon ja viiltelyyn voit saada tukea terveyskeskuksesta ja joku luotettava aikuinen voisi auttaa sinua saamaan ajan sinne. Myös koulun terveydenhoitaja tai kuraattori olisivat sellaisia henkilöitä, kenelle voi viiltelystä ja pahasta olosta kertoa, mutta en tiedä, onko koulussasi mahdollisuutta tavata heitä kesällä. Tärkeää kuitenkin on, että kertoisit pahasta olostasi ja perheesi tilanteesta jollekin luotettavalle aikuiselle.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Muista, että olet tärkeä ja arvokas!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei,
Kiitos paljon viestistäsi! Hienoa, että kirjoitit meille ja ehdottomasti tämän kaltaisesta asiasta saa meille kirjoittaa.
Kuulostaa siltä, että tuulettimeen liittyvä erimielisyys eteni todella rajuksi. Jos veljesi on jo saanut pitää tuuletinta noin pitkään, niin kuulostaisi reilulta, että sinä saisit sen seuraavaksi. Isäsi reagoi asiaan todella voimakkaasti. Lyömisellä uhkaaminen ja väkivaltainen käytös on aina väärin! Kotona sinun tulisi kokea olosi turvalliseksi, mutta nyt sinua pelottaa isäsi väkivaltainen käytös sekä isäsi on myös uhkaillut heittää sinut pois kotoa. Kuvailemasi tilanne kuulosti pelottavalta ja uskon, että olet ollut todella peloissasi.
Tunnistat hienosti, että isäsi varmasti rakastaa sinua, mutta hänellä on huonot tavat käsitellä vihaansa. Pohdit, miksi isäsi suuttui noin voimakkaasti tuollaisesta tilanteesta. Toisen ajatuksia ei pysty lukemaan, mutta ehkä isälläsi oli mielen päällä jotain, mikä esti häntä hallitsemasta tunteitaan siinä hetkessä. Tuollainen uhkaava käytös sinua tai ketään muutakaan kohtaan on kuitenkin aina väärin ja isäsi tarvitsisi tukea vihanhallintaansa.
Kerroit, että äiti ja sisaruksesi ovat sinulle rakkaita, mikä on ihana kuulla. Myös isäsi on rakas, mutta pohdit pelkäätkö häntä enemmän. Ymmärrän, että sinua pelottaa kertoa asiasta kenellekään aikuiselle, koska et halua eroon perheestäsi. Ulkopuolisesta avusta on kuitenkin parhaimmillaan apua teidän koko perheen hyvinvoinnille ja tukisi siihen suuntaan, että kaikkien olisi hyvä ja turvallinen olla kotona.
Olisiko sinulla lähipiirissäsi luotettavaa aikuista, kenelle uskaltaisit kertoa tilanteestasi? Entä voisitko jutella äitisi kanssa, kuinka sinua pelottaa isäsi käytös? Jos puhuminen jännittää, niin voit myös kokeilla kirjoittaa kirjeen ja näyttää sen tälle aikuiselle. Tämä aikuinen voi yksin tai yhdessä kanssasi olla yhteydessä lastensuojeluun. Lastensuojelu pyrkii tukemaan perhettä niin, että kaikilla on hyvä ja turvallinen olla kotona.
Kerroit, että sinulla on tulossa lääkärikäynti, minne et haluaisi mennä varsinkaan nyt tämän välikohtauksen jälkeen. Tämä lääkärikäyntipäivä on ehkä ehtinyt mennä jo, kun saat tämän vastauksen. Miten se päivä meni?
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit