Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei A😇!
Kiitos kysymyksestäsi! Emme tosiaan näe aikaisempaa nimimerkkiäsi, vain nykyisen jonka ilmoitat kirjoittaessasi viestin! Moderointialustasta on mahdollista nähdä viestin IP osoite eli se mistä päin viesti on lähetetty, mutta tätä tietoa ei seurata mitenkään eikä se vaikuta viestin julkaisuun millään tavoin!
Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi!
Aurinkoista viikkoa toivotellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kylläpä kuulostaa harmilliselta tuo välikohtaus äitisi kanssa. Huutaminen oli varmasti pelottavaa ja inhottavaa. Onko tuollainen yleistä vai oliko tuo poikkeavaa? Kurjaa oli myös huoneesi luvaton penkominen. Sinulla kuuluisi olla oikeus yksityisyyteen eikä äitisi tietenkään saisi normaalioloissa käydä läpi tavaroitasi ilman lupaasi.
Asia on eri, jos hänellä on jokin vakava huoli hyvinvoinnistasi eli jos hänellä on esimerkiksi aiheellinen syy pelätä, että käytät päihteitä tai olet sinua vahingoittavassa ihmissuhteessa. Kertoiko hän siis syytä tuolle huoneesi penkomiselle?
Olisi tietenkin tärkeää, että voisitte keskustella asiasta vaikka nyt jälkikäteen. Voisitko kysyä, mitä hän huoneestasi etsi ja miksi? Ja että mistä tuo huoli oli peräisin? Olisi hyvä, jos välillänne olisi luottamus siihen, että jos sinulla on huolia, niin pystyisit kertomaan niistä vanhemmillesi ja jos taas heillä on mitä tahansa huolia sinun hyvinvointiisi liittyen, voisitte keskustella niistäkin rauhallisesti.
Toivon, että tilanne on rauhoittunut ja tunnelma kotona on taas hyvä ja turvallinen. Olisi tärkeää, että se olisi paikka, jossa sinun olisi hyvä olla ja pystyisit kaikissa tilanteissa luottamaan ja tukeutumaan vanhempiisi. Jos kotonasi on jatkossakin pahoja ristiriitoja, joita on vaikea ratkoa, kannustan sinua juttelemaan niistä vaikka koulusi kuraattorille. Hänen kanssaan voit miettiä, mikä tilanteessa auttaisi ja hän voisi puhua vanhemmillesi ja valottaa heille sinun näkökulmaasi tässä asiassa.
Toivottavasti kaikki vielä selviää! Jos haluat, voit soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (numeromme on 116 111) tai tulla chattiin juttelemaan joko tästä tai mistä tahansa muusta asiasta. Palvelumme ovat maksuttomia ja anonyymejä.
Lämpimin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä28.9.2023, 10:02 vastauksena käyttäjälle: Monologi omasta päänsisäisestä maailmastani, olkaa hyvät #154055AvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. Osaat siinä hienosti avata tunteitasi ja pohtia, mistä ne saattavat johtua. On tosiaan mahtavaa, että olet aina saanut apua sitä pyytäessäsi lukuun ottamatta tuota lääkärin kontrollikäyntiä, joka jostain syystä jäi toteutumatta. Voit toki itsekin ottaa sinne yhteyttä ja pyytää uutta aikaa, jos sitä haluat. Toivon vain, ettet koskaan ajattelisi, että veisit aikaa joltain toiselta huonovointiselta. On toki hienoa, että olet pystynyt koko ajan käymään koulua, mutta sinun hyvinvointisi on tärkeää eikä ole oikein, että joudut kärsimään jatkuvasti huonosta olosta. Mitä aikaisemmin ja mitä tukevampaa apua saat, sitä epätodennäköisempää on, että masennuksesi kroonistuu.
Olisi siis tosi hyvä saada juteltua vaikka tuosta lapsuudesta, mikäli uskot, että pahoinvointisi syy löytyy sieltä. Vaikka et vanhempiisi pystykään tukeutumaan, niin oletteko jutelleet lapsuudestasi? Jos sinun on vaikea palauttaa mieleesi noita aikoja, voisitko kysyä siitä vanhemmiltasi? Tapahtuiko silloin jotain traagista, mikä olisi voinut vaikuttaa vanhempiesi kykyyn olla läsnä kotioloissa? Miten vanhempasi tuon ajan kokivat – olivatko silloin kovin väsyneitä tai stressaantuneita tai oliko heillä silloin jotain surua tai uupumista, mikä olisi voinut vaikuttaa kodin ilmapiiriin?
Toivon, että pääsisit jossain vaiheessa kaipaamaasi terapiaan. Ja vaikka koetkin, että nykyiset kaverit eivät ole sellaisia läheisiä ystäviä, joille kertoisit ”kaikesta kaiken”, niin ehkäpä jotain yksittäistä asiaa voisi heidänkin kanssaan joskus pohtia, vaikkapa ihan yleisellä tasolla? Onkin kai aika harvinaista, että kukaan kertoisi kaikkea itsestään – ainahan sitä pystyy sanallistamaan vain osan siitä kaikesta, mitä mielessä liikkuu. Mutta usein hyvissä keskusteluissa oppii jotain itsestään, vaikkei edes puhuttaisi itsestä, vaan jostain toisesta tai sitten ihan vain siitä ilmiöstä.
Ja voihan olla, että tulevissa jatko-opinnoissasi tai muualla tulevaisuuden ympyröissä tulet tapaamaan ihmisen tai ihmisiä, joille on luontevaa avata itseään ja ajatuksiaan enemmän kuin nykyisten kavereiden tai perheenjäsenten seurassa.
Olen joka tapauksessa tosi iloinen, että olet kiinnostunut omasta hyvinvoinnistasi, osaat hakea apua ja tukeudut tarvittaessa ammattilaisiin. Uskon, että kaikki tulee menemään vielä hyvin.
Ja jos kaipaat joskus anonyymiä aikuisseuraa, jossa voit pohtia elämääsi tai mitä tahansa muuta asiaa, niin olemme täällä sinuakin varten. Voit joko soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen, tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa kirjepalveluumme. Yhteydenottoosi vastaa aina MLL:n koulutettu aikuinen vapaaehtoinen. (Etkä siis ollenkaan häirinnyt – päin vastoin, oli hyvä että sait kirjoitettua mietteitäsi!)
Toivon sinulle sydämestäni kaikkea hyvää!
Lämmöllä,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Olen pahoillani, että sinua ahdistaa ja pelkäät jostain syystä, että ystäväsi hylkäävät sinut. Lisäksi on vielä tuo koulustressi ja ahdistus. On ihan ymmärrettävää, että kun tietoisuus kohdistuu pakosta johonkin muuhun asiaan, kuten kipuun, kaikki muut tunteet, kuten stressi ja ahdistus väistyvät hetkeksi. Pidemmän päälle kivun tuottaminen itselle ei kuitenkaan tietenkään auta, sillä eihän se poista sitä alkuperäistä ongelmaa. Päinvastoin saatat aiheuttaa lisää harmia.
Olisikin tosi tärkeää, että saisit vähennettyä niitä syitä, jotka sinua tällä hetkellä kuormittaa. Koulustressiin voi olla vaikea vaikuttaa, mutta ehkä hyvä opiskelusuunnitelma ja siinä pysyminen tai tarvittaessa riman alentaminen voisivat auttaa. Jos opiskeltavat asiat ovat vaikeita, voisitko saada niihin tukiopetusta, miettiä niitä yhdessä vanhempiesi kanssa tai tehdä läksyt kavereiden kanssa?
Uskon, että pelko hylätyksi tulemisesta on varmasti kamala tunne. Mistäköhän tuo pelko oikein johtuu? Onko sinulla aiempaa kokemusta ystävästä, joka on kääntänyt sinulle selkäsi? Ovatko ystäväsi jotenkin ailahtelevaisia tai kohtelevatko sinua huonosti? Mietin myös sitä, että voisitko puhua tästä asiasta heidän kanssaan – ehkä he pystyvät vakuuttamaan sinut siitä, etteivät hylkää sinua, jolloin asia ei enää pelottaisi sinua? Jos vaikka kysyisit heiltä ihan yleisellä tasolla, että mitkä asiat olisivat heille sellaisia seikkoja, jotka saisivat heidät kääntämään selkänsä jollekin hyvälle ystävälle? Ehkä pääsisitte sitä kautta juttelemaan näistä asioista?
Tuo kokemasi ahdistus on varmasti tosi väsyttävää. Olen tosi pahoillani, jos kärsit siitä koko ajan. Se ei ole oikein ja sille täytyisi tehdä jotain. Itsestään se ei välttämättä katoa, vaan tarvitset siihen ammattilaisen apua. Olisi myös hienoa, jos voisit kertoa siitä kotona. Jokainen on kokenut ahdistusta jossain elämän vaiheessa ja on viisasta hakea siihen apua, jottei se hankaloita elämää. Koulussa apunasi on esimerkiksi kouluterkkari, kuraattori ja psykologi. Koulussasi saattaa olla myös muita aikuisia, joille puhua. Kerrothan heille, että sinua ahdistaa koko ajan, he kyllä tietävät, miten asiassa kuuluu edetä. Ei ole oikein, että sinua ahdistaa, vaan sinun kuuluu voida taas hyvin!
Voit milloin tahansa myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen. Numeromme on 116 111 eikä soittaminen maksa sinulle mitään. Lisäksi meillä on joka ilta chat, johon voit tulla juttelemaan sekä nettikirjepalvelu, johon voi kirjoittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Ja olethan lukenut täältä Nuortennetistä mielen hyvinvoinnista ja ahdistuksesta? Jos et, niin tässä linkki sivuille:
Olet tärkeä ja sinun kuuluu voida hyvin! Ethän jää yksin, vaan haet itsellesi apua. Olosi alkaa ihan varmasti helpottua, kun saat siihen apua.
(Jouduin muiden lukijoiden vuoksi poistamaan osan tekstistäsi, mutta luin sen kuitenkin itse huolella.)
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Olen tosi pahoillani, että joudut pelkäämään isäsi kuolemaa. Onneksi uniapnea yksinään ei aiheuta kuolemaa ja siihen on olemassa erilaisia hoitokeinoja. En tietenkään tiedä, mitä kaikkea asiaan liittyy. Jos olette epävarmoja asiasta tai teitä pelottaa isänne tilanne, toivon että voitte kertoa sen kotona avoimesti. Tieto yleensä rauhoittaa, kun ei tarvitse kuvitella kaikkia eri skenaarioita.
Kuulostaa siltä, että olette isällenne äärimmäisen rakkaita. Ehkä hän on nyt ajatellut enemmän sitä, että kasvatte isoiksi ja joskus tulevaisuudessa hän on jo vanha ja te jo aikuisia. On ihana ajatus, että teillä on silloin jokin koru, jonka olette häneltä saaneet.
Vaikka asia on varmasti vaikea, niin toivon että pystyisit ottamaan sen joku päivä esille. Kerro, että olet huolissasi hänestä ja haluat tietää, millainen hänen terveydentilansa on. Teillä tuntuu olevan läheiset välit ja on ihanaa kuulla, miten tärkeä hän teille on. Uskon, että hän kyllä kertoo sinulle tilanteestaan, kun näkee, kuinka tärkeä asia sinulle on.
Olemme täällä sinuakin varten, jos haluat joskus jutella asiasta. Numeromme on 116 111 eikä soittaminen maksa sinulle mitään. Meillä on myös chat, joka on täällä Nuortennetissä auki joka ilta.
Toivon, että isänne voi sairaudestaan huolimatta hyvin ja on kanssanne vielä monta vuosikymmentä!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Onpa hyvä, että olet pysähtynyt miettimään hyvinvointiasi. Olet selvästi huolissasi syömisestäsi ja siitä, ettet saa riittävästi ravintoa. On tietenkin hankalaa syödä, jos ei ole ruokahalua. Mikähän sen mahtaa aiheuttaa? Ruokahaluttomuutta voivat aiheuttaa jotkin kehoon liittyvät muutokset tai sairaudet tai sitten jokin psyykkinen asia, kuten stressi, suru tai muu kuormitus.
Liian vähäinen syöminen ei tietenkään ole sinulle hyväksi, niin kuin tiedät. On siis tosi hyvä, että olet huomannut sen ja haluat tehdä asialle jotain. Toki se, jos et edes halua syödä, on sitten eri asia. Mikä siihen mahtaa olla syynä?
Olisi tosi tärkeää, että kävisit juttelemassa asiasta terkkarisi kanssa. Joku tähän tilanteeseen on johtanut ja olisi hyvä saada selville, mikä se on. Olisi tärkeää, että voisit syödä tarpeeksi omaan ikääsi nähden ja tietenkin monipuolisesti niin, että kehosi saisi kaikkia sen tarvitsemia ainesosia. Silloin jaksat paremmin touhuta koko päivän etkä väsy niin helposti. Mitä ajattelet?
Voit aina myös soittaa meille numeroon 116 111 tai tulla chattiin juttelemaan. Mutta kaikkein parhaita apua saat terveydenhuollon ammattilaiselta eli esimerkiksi juurikin koulusi terveydenhoitajalta. Ethän jää yksin tämän asian kanssa?
Olet tärkeä!
Terveisin Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos kommentistasi. Kurja kuulla, että keskustelupalsta ei ole mielestäsi nykyään yhtä hyvä ja antoisa kuin aiemmin. Kuulostaa siltä, että noina vuosina löysit täältä hyviä ja mielenkiintoisia keskusteluita. Kurjaa, jos niin ei ole nyt. Voi myös olla, että keskustelujen aiheet olivat noina vuosina sinulle ajankohtaisia, mutta eivät ole sitä enää?
Ehkä voisit itse aloitta keskustelun sinua kiinnostavista asioista tai kirjoittaa muiden keskusteluiden alle omaa pohdintaasi, jolla voit rikastuttaa keskustelua? Jos sinulla on hyviä ajatuksia tai vinkkejä, muut voisivat hyötyä niistä, jos jaksaisit vielä osallistua keskusteluun. Ja voihan olla, että joku päivä kasvat Nuortennetistä ulos ja löydät muita palstoja, joissa on enemmän kaltaisiasi keskustelijoita.
Kiitos joka tapauksessa kommentistasi ja kaikkea hyvää sinulle!
Lämpöisin terveisin
YlläpitoAvainmestariHei!
Kiitos paljon palautteestasi! Ihanaa kuulla, että sivustostamme on ollut sinulle iloa, apua ja tukea.
Nöyrästi kiittäen ja kaikkea hyvää toivottaen <3
Nuortennetin ylläpitoAvainmestariHei nimimerkki ”Haluan kasvaa!”
Kiitos viestistäsi. Valitettavasti en pysty ennustamaan tulevaa pituuskasvuasi tai lopullista pituuttasi. Aika hyvää osviittaa voisit saada siihen omalta kouluterkkariltasi. Oletko kysynyt asiaa häneltä? Uskon, että hän pystyisi antamaan pituudellesi jonkin ennusteen.
Ja muistathan, että olet kaikkea muutakin kuin pituutesi – vaikkakin ymmärrän, että asia on sinulle tärkeä. Uskon, että olet esimerkiksi ystävillesi tärkeä omana itsenäsi, olet sitten minkä mittainen vain.
Kaikkea hyvää sinulle!
Toivottaa Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi! Tosi hienoa, että päätit kirjoittaa tänne näistä syömiseen liittyvistä ajatuksistasi. Jos on vaikeita ajatuksia, niin silloin ei pidäkään jäädä niiden kanssa yksin. Ikävä kuulla myös, että sinua välillä ahdistaa.
Ihan jokainen, erityisesti kasvava nuori, tarvitsee tarpeeksi monipuolista ravintoa. Siksi kuulostaakin huolestuttavalta, että olet syönyt tosi vähän, etkä aina syö lämmintä ruokaa ollenkaan. Ikävää kuulla, että ruokaan liittyy sinulla hankalia tunteita.
Syömiseen liittyviin haasteisiin sekä ahdistuneisuuden tunteisiin on tosi tärkeää saada apua ja tukea. Vaikka nyt syömiseen ja ruokaan liittyykin vaikeita tunteita, niin siihen on mahdollista saada apua, että syöminen alkaisi hiljalleen tuntumaan vähemmän epämukavalta. Kuten tuolla alussa sanoinkin, niin yksin ei pidä jäädä vaikean tilanteen kanssa. Haluaisinkin sinua kannustaa kertomaan ajatuksistasi jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Miltä tämä sinusta tuntuisi?
Tällainen aikuinen voi olla esimerkiksi oma lähiaikuinen, esimerkiksi vanhempi. Syömiseen liittyvissä haasteissa myös kouluterveydenhoitaja osaa auttaa ja hänelle jutteleminen on luottamuksellista. Kuka voisi olla sinulle sellainen aikuinen, kenelle voisit rohkaistua kertomaan ajatuksistasi? Jos asian puheeksi ottaminen tuntuu vaikealta, niin voit kokeilla myös kirjoittaa asiasta tai vaikka näyttää tämän Nuortennettiin kirjoittamasi viestin.
Täältä voit lukea lisää vinkkejä, miten ottaa asia puheeksi oman läheisen kanssa: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/kaanny-laheisten-puoleen/
Täältä taas voit lukea ammattilaisen avusta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/ammattilaisten-apu/koulun-henkilokunta/
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu, jos haluat nimettömästi ja luottamuksellisesti jutella aikuisen kanssa. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet tärkeä ja arvokas!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Tyttö!
Kiitos viestistäsi! Nopeasti vilkaistuna samalla nimimerkillä on julkaistu viikko sitten Arki-palstalla viesti, voisikohan se olla viestisi? Usein kun monia viestejä julkaistaan samaan aikaan palstalla, saattaa ne tipahtaa seuraavalle sivulle! Toivottavasti tästä on apua!
Mukavaa ja aurinkoista syksyä!
Terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. Harmi, että olet ollut pitkään ahdistunut ja sinusta tuntuu, että suutut helposti. Osaatko sanoa jotain syytä, miksi sinua ahdistaa tai mitkä asiat sinua useimmiten suututtavat? Jos sinua kohdellaan huonosti tai lähipiirissäsi on hyvin negatiivisesti käyttäytyviä ihmisiä, ei ole ihme että voit huonosti.
Aina ahdistukselle tai vihalle ei tunnu löytyvän syytä ja sekin on ihan ok. Murrosikään kuuluu myös tunteiden ailahtelu sekä tietynlainen surumielisyys. Voi olla ahdistavaa, kun tuttu lapsuus on takana päin eikä tiedä, mitä edessäpäin oikein on.
Erilaiset tunteet ovat kaikki toisaalta ihan ok. Niiden voi antaa tulla ja mennä eikä niitä aina tarvitse ottaa niin vakavasti. Suuttumuksen yllättäessä voit todeta itseksesi, että kylläpä raivostuttaa, ja antaa tunteen sitten mennä ohi. Ei kukaan meistä yleensä kovin kauaa jaksa olla suuttunut.
Toki on hyvä pohtia, mikä meitä suututtaa. Jos joku kohtelee meitä tai läheisiämme huonosti, on ihan hyvä syy pahoittaa siitä mielensä ja pyytää toista ajattelemaan asiaa meidän kannaltamme.
Toivon kovasti, ettet pura suuttumusta itseesi, vaan yrität löytää jonkun toisen keinon päästä sen suurimman tunteen läpi. Jotkut tykkäävät kuunnella musiikkia, joillain auttaa liikunta tai jonkun pehmeän tavaran hakkaaminen. Myös oikein syvään hengittäminen rauhoittaa hermojärjestelmäämme. Eli kun hengität vaikka silmiä kiinni pitäen oikein hitaasti sisään ja ulos esimerkiksi viisi kertaa, sen pitäisi rauhoittaa kehoasi merkittävästi, minkä jälkeen pystyt taas etenemään tilanteessa järjellä ilman, että suuri tunne haittaa tekemistäsi.
Olen sinusta kuitenkin huolissani, sillä ahdistukseen ja itsensä satuttamiseen olisi hyvä hakea aina ammattilaisen apua. Kirjoitat, ettet jaksa enää. Sinun ei tarvitsekaan jaksaa yksin. Toivoisin kovasti, että kävisit kertomassa ahdistuksesta, itsehillinnän puutteesta sekä käsiesi raapimisesta jollekin koulusi ammattilaiselle: terkkarille, kuraattorille tai kouluvalmentajalle. Heidän kanssaan voisit jutella myös tuosta tunteesta, ettei kavereitasi kiinnosta asiasi. Teethän sen? Toivoisin, että voisit taas hyvin ja saisit vähän juhlamieltäkin tuleviin synttäreihin.
Muistathan, että voit aina myös soittaa meille, jos kaipaat juttuseuraa. Numeromme on 116 111 ja meillä voit jutella asioistasi anonyymisti ja maksuttomasti. Meillä on myös chat joka ilta täällä Nuortennetissä.
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Onpa hyvä, että kirjoitat tästä asiasta, joka saattaa koskea montaa muutakin lasta. On tosi kurja kuulla, että perheessänne riidellään, siellä on jopa väkivaltaa eikä siellä suvaita virheitä. Ymmärrän, että tunnelma kotona voi paikoin olla tosi ahdistava ja painostava.
Toisaalta on hyvä, että tiedätte, mikä on tilanne: äitisi haluaisi erota, mutta hän ilmeisesti ajattelee, ettei siihen ole taloudellista mahdollisuutta? Erotahan voi, vaikka toinen osapuoli sitä vastustaisi eli vaikka isäsi ei hyväksyisi eroa, niin hän ei myöskään voi sitä estää. Toinen asia sitten on, että kuinka hankala tilanne sen jälkeen on taloudellisesti. Jos kotinne on omistusasunto, voi laina olla molempien nimissä ja sen vuoksi eroaminen vaatisi yhteistyötä niin, että vanha koti saataisiin myytyä ja molemmilla vanhemmilla olisi mahdollisuus etsiä oma asunto. Riitatilanteessa tämä voi olla hankalaa, mutta ei onneksi mahdotonta.
Onkin tosi hyvä, että äitinne on hakenut asiasta tietoa. Myös te lapset voitte hyvin käydä juttelemassa tilanteesta esimerkiksi koulun kuraattorin kanssa. Toivottavasti voitte jutella asiasta myös kotona, vaikka yhden aikuisen kanssa kerrallaan sellaisessa hetkessä, kun on rauhallista. Vanhempienne olisi tärkeää tietää, mitä te tästä kaikesta ajattelette: miltä tilanne teistä tuntuu, mitä pelkäätte ja mitä toivotte. Jotkut tykkäävät jutella automatkalla, jotkut ruokaa laittaessa, jotkut saunassa. Toivottavasti löydät jonkun hetken tälle tärkeälle asialle. Yksi hyvä keino voi olla laittaa asiasta heille (tai toiselle heistä) viestiä. Näin he voivat rauhassa sisäistää sen, mitä haluat heille kertoa.
On myös hyvä, että olette valmistautuneet soittamaan tarvittaessa hätänumeroon. Sinne voi tosiaan soittaa aina, jos kotona pelottaa ja varsinkin, jos siellä on väkivaltaa. Voitte silloin vaikka mennä ulos tai naapuriin ja soittaa sieltä. Kun kerrot päivystäjälle, että teillä riidellään ja sinua pelottaa, hän lähettää paikalle ihmisiä varmistamaan, että olette turvassa tai että pääsette turvaan.
Teillä on oikeus hyvään ja turvalliseen kotiin, jossa voitte tuntea olevanne turvassa. Toivon siis sydämestäni, että vanhempanne ymmärtävät ajatella tilannetta teidän näkökulmastanne ja tekevät jotain, että riidat ja väkivalta loppuisi. Kerrothan heille, miltä tämä kaikki sinusta tuntuu ja käy juttelemassa siitä myös kuraattorin kanssa. Hän voi olla yhteydessä vanhempiisi ja auttaa heitä tekemään kodistanne turvallisen ja hyvän paikan teille lapsille: tarkoittaa se sitten yhteiseloa ilman pahoja riitoja tai sitten turvallista eroa.
Jos haluat lukea lisää vanhempien erosta, niin täällä Nuortennetissä on siitä hyviä kirjoituksia: https://www.nuortennetti.fi/ihmissuhteet/vanhempien-ero/
Täältä taas voit lukea Nuortennetin tekstit kotona tapahtuvasta väkivallasta: https://www.nuortennetti.fi/ihmissuhteet/perheen-huolia/vakivalta-perheessa/
Jos haluat jutella asiasta joskus anonyymisti, voit aina soittaa meille (numeromme on 116 111) tai tulla chattiin juttelemaan kanssamme. Palvelumme ovat auki joka päivä eivätkä ne maksa sinulle mitään.
Paljon halauksia sinulle!
Lämmöllä,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi! Silloin, kun on huolia ja haasteita, niin on tärkeää, että saa apua ja ei jää yksin. Olet toiminut todella hienosti, kun olet itse ollut yhteydessä lastensuojeluun ja lisäksi kirjoitit vielä ajatuksiasi tänne meidän palstallemme.
Ikävää kuulla, että perheessänne on ollut ongelmia jo ihan siitä lähtien, kun olet ollut pieni. Ikävä myös kuulla, että välit vanhempiin ovat vain huonontuneet tässä vuosien varrella. Jokaisella kuuluisi olla oikeus kokea olonsa kotona hyväksi ja turvalliseksi. Jos kotona tuntuu usein turvattomalta ja huonolta, niin silloin tilanteeseen on syytä saada apua.
Olet toiminut ihan oikein, kun olet tehnyt lastensuojeluilmoituksen tilanteestanne. Kurja kuitenkin kuulla, että sinulla on sellainen olo, ettet tiedä, miten pärjäät tulevaisuudessa ja koet, ettei kukaan ota sinua tosissaan. En tiedä, millaista apua perheenne on saanut aiempien lastensuojeluilmoitusten myötä, mutta selkeästi apu on edelleen paikallaan. Muistathan, että ilmoituksen voi aina tehdä uudestaankin, jos tuntuu, että tilanne ei muutu.
Kerroit, että sinua on kannustettu juttelemaan mielen päällä olevista asioista vanhempien kanssa, mutta samalla pohdit, että miten heille pitäisi puhua, jos he ovat niitä, jotka aiheuttavat pahaa oloa. Joskus asioiden puheeksi ottaminen omien vanhempien kanssa tuntuu turvattomalta tai siltä, että se ei johda mihinkään. Jos sinusta tuntuu, että haluaisit puhua vanhemmillesi, niin voisiko siinä tuoda jo alkuun esille, että sinua mietityttää asiasta puhuminen, heidän reaktionsa asiaan ja otetaanko sinua tosissaan? Jos kuitenkin vanhemmille puhuminen ei tunnu tässä tilanteessa hyvältä ajatukselta, niin sinulla on oikeus puhua asioista myös jollekin toiselle aikuiselle, kenet koet luotettavaksi ja turvalliseksi.
Sinun pärjäämistäsi ja tulevaisuuttasi ajatellen onkin nyt tärkeintä, että saat mahdollisimman hyvin apua ja tukea itsellesi. Nyt olet tehnyt lastensuojeluilmoituksen, joten luultavasti pääset pian tapaamaan lastensuojelun työntekijöitä (ellet ole jo tavannut). Tärkeää, että he pääsevät kuuntelemaan sinua ihan kahden kesken. Voisitko kertoa työntekijöille rehellisesti, että sinua mietityttää, miten pärjäät tulevaisuudessa sekä kuinka sinulla on olo, ettei sinua ole otettu tosissaan? Jos sinua kannustetaan juttelemaan vanhemmille, niin voisitko kysyä saman kysymyksen, mitä tässäkin: miten pitäisi puhua ihmisille, jotka aiheuttavat pahaa oloa? Jos tuntuu, ettei vanhempien kanssa pysty juttelemaan, niin siitä on tärkeää kertoa työntekijälle.
Jos sinusta tuntuu, että kaipaat joskus myös anonyymia ja luottamuksellisesta juttuseuraa, niin tiesithän, että meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi myös soittaa. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Vaikka nyt koet epävarmuutta tulevaisuudestasi, niin uskon, että asiat tavalla tai toisella tulevat vielä järjestymään. Yksin sinun ei tarvitse jäädä ja sinulla on oikeus saada apua!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Hyvä, että haet apua masennukseesi. Se on tosi kurja kumppani, jonka seurassa ei aina ole helppoa nauttia elämästä eikä mikään tunnu tuovan iloa. Vuosi on pitkä aika voida huonosti. Olenkin tosi pahoillani, että se on jatkunut jo niin kauan.
Joskus apealle mielialalle on syy, joskus taas ei. Tiedätkö sinä, mistä olosi johtuu? Kohteleeko joku sinua huonosti tai onko sinulle tapahtunut kurjia asioita elämässäsi? Jos, niin niille pitää ehdottomasti tehdä jotain, etteivät ne jatkossa enää vaikuta mielialaasi. Jos taas kaikki on hyvin, niin se on tietenkin tosi hieno juttu! Silloinkin voi sairastua masennukseen.
On asia kummin päin vain, niin masennuksen hoitaminen yksin ilman apua, on vaikeaa. Se on sairaus siinä missä muutkin sairaudet. Se tarkoittaa sitä, että asiaa pitää tutkia, sinun olisi hyvä tavata lääkäri ja saada siihen asianmukaista hoitoa. Sillä tavalla oloasi voidaan helpottaa niin, että pääset masennuksesta eroon.
Onkin tosi tärkeää, että kertoisit asiasta jollekin turvalliselle aikuiselle. Tietävätkö perheesi aikuiset, että koet itsesi masentuneeksi? Voisitko kertoa heille asiasta? Koulussa saat apua terveydenhoitajan kautta. Jos et tiedä, miten aloittaisit, voit vaikka laittaa viestiä tai sanoa vastaanotolla, että olet ollut masentunut jo vuoden verran. Hän tietää, miten asiassa tulee edetä. Nämä asiat ovat hänelle tosi tavallisia ja luulen, että hän tapaa työssään monia masentuneita lapsia ja nuoria vuosittain. Asiassa ei siis ole mitään hävettävää. Päinvastoin, on tosi rohkeaa ja viisasta hakea apua silloin, kun voi huonosti. Yksin ei pidä selvitä. Kun saat apua, alat voida paremmin ja voit taas olla oma, iloinen itsesi. Eikö niin?
Jos haluat harjoitella asiasta juttelemista, niin voit myös soittaa meille. Numeromme on 116 111 palvelumme on auki joka päivä. Puhelut eivät maksa mitään ja ovat aina täysin anonyymejä. Jos puhuminen on vaikeaa, meillä on joka ilta myös chat ja lisäksi voit kirjoittaa meille nettikirjeen. Mutta kaikkein tärkeintä tosiaan olet, että haet apua terveydenhuollon ammattilaiselta eli koulusi terkkarilta tai sitten koulusi kuraattorilta, joka myöskin voi auttaa sinut alkuun.
Ammattiavun hakemisen lisäksi voit auttaa itse itseäsi pitämällä huolta hyvinvoinnistasi niiltä osin, kun pystyt: nukkkumalla riittävästi, syömällä monipuolisesti, ulkoilemalla joka päivä (luonnossa liikkuminen auttaa tutkitusti masennuksessa) ja vietät aikaa ystäviesi parissa. Kaikki päinvastainen: unista karsiminen, huonot ruokailutottumukset ja yksin olo usein huonontavat mielialaa. Ymmärrän, että aina ei jaksa olla muiden seurassa, mutta toivon, että jaksat kuitenkin viettää aikaa myös kavereidesi tai perheesi kanssa.
Paljon tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää! Olet tärkeä!
Lämmöllä
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit