Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei nimimerkki ”Joo”.
Kiitos viestistäsi.Kirjoitit, että sinulla ei ole hyvä olla kotona ja haluat laitokseen. Se on hyvin ymmärrettävää, että haluaa pois kotoa, jos kotona saa paljon huutoa ja uhkailua ja sinuun käydään käsiksi. Koti pitäisi aina olla turvallinen paikka niin lapselle kuin aikuisellekin. Väkivalta ei ole ikinä ok. Se miten äitisi kohtelee sinua ei ole mitenkään sinun syysi, eikä sinun tule hyväksyä sitä, että sinuun käydään käsiksi.
Olisi tärkeää, että pystyisit kertomaan äidillesi, miten koet hänen käytöksensä ja että sinulla on paha olla kotona. Puhumalla ja kertomalla sinun olostasi ja tunteistasi, ehkä äitisikin osaisi parantaa käytöstään ja huomioida sinua paremmin. Ehkä äitisi ymmärtää myös hakea itselleen apua. Kannustan sinua myös kertomaan tilanteesta jollekin toiselle luotettavalle aikuiselle. Esimerkiksi sukulaiselle tai koulukuraattorille. Aikuinen pystyy kanssasi tilanteen vaatiessa tekemään myös lastensuojeluilmoituksen.
Lastensuojelu tukee lasta ja hänen perhettään aina lapsen edun mukaan. Lastensuojelu arvioi tilanteen ja auttaa koko perhettä. Tukitoimet sijoitetaan aina ensi kädessä omaan kotiin. Tukitoimet kotiin voi olla esimerkiksi, että perhetyöntekijä tulee keskustelemaan perheen kanssa, tai että perhe saa tukiperheen, jonka luona lapsi voi viettää aikaa. Sijoitus laitokseen on aina vakava päätös ja tehdään ainoastaan, jos lapsi on jatkuvassa vaarassa kotonaan joko vanhempiensa tai itsensä vuoksi.
Jatkuva riitely ja huuto tuntuvat varmasti raskailta. Mietin, josko riitoja kotona saisi vähennettyä. Kerroit, että esimerkiksi siivoamattomuus on johtanut huutoon. Voisitteko esimerkiksi koko perheen voimin jutella kodin pelisäännöistä? Pelisäännöissä voisi vaikka miettiä jokaisen vastuutehtäviä mutta myös sitä, miten yhdessä riidellään niin, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä.
Olen iloinen, että olet rohjennut kirjoittaa meille. Sinä ansaitset apua ja että voit hyvin kotonasi. Jos haluat miettiä tilannettasi enemmän voit myös soittaa meille lasten ja nuorten puhelimeen (suomeksi 116 111, på svenska 0800 96 116).
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei nimimerkki ”En tiedä mitä tehdä”
Kiitos viestistäsi.Ikävä kuulla, että koet olevasi ahdistunut, ja että asuminen isäsi luona on ongelmallista äitipuolen takia. Ovathan vanhempasi tietoisia siitä, miten koet asumistilanteesi molemmissa paikoissa? Kodin pitäisi aina olla paikka, joka on turvallinen ja jonne on kiva mennä. Jos asuminen isäsi luona ahdistaa, kannustan sinua juttelemaan isäsi, äitisi ja äitipuolesi kanssa asiasta, jotta tilanteesi muuttuisi parempaan suuntaan. Sinun mielipiteelläsi ja hyvinvoinnillasi on suuri merkitys ja nämä asiat vanhempiesi pitää huomioida. Muista, että sinun ei tarvitse kestää ahdistustasi yksin.
Jos koet, että sinun on hankala kertoa mitä tunnet vanhemmillesi, voisitko vaikka kirjoittaa kirjeen? Kirjeessä voit esimerkiksi listata mitkä asiat sinua ahdistavat, sen että et saa unta ja itket iltaisin, sekä mikä tuntuu hankalalta isän luona ollessa. Uskon, että vanhempasi varmasti haluavat tietää miten voit ja auttaa sinua helpottamaan ahdistustasi. Puhuminen ja kertominen omista tunteistaan auttaa aina omaan oloon.
Hienoa, että olet myös käynyt juttelemassa kuraattorin kanssa, toivottavasti koit siitä olleen apua. Kannustan sinua jatkamaan keskustelua hänen kanssaan, kun koulut aukeavat taas kesäloman jälkeen. Myös me lasten ja nuorten puhelimessa voimme olla sinun tukenasi. Meille voit soittaa (suomeksi 116 111, på svenska 0800 96 116), kirjoittaa kirjeen tai olla yhteydessä chatin kautta. Yhdessä voimme miettiä, kenen puoleen voisit kääntyä tai miten ahdistuksen voisi kotona ottaa puheeksi.
Olet rohkea, kun olet lähtenyt hakemaan itsellesi apua.
Hyvää kesän jatkoa toivoo,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei nimimerkki omgg.
Kiitos viestistäsi ja rohkeudestasi kirjoittaa meille.
Ymmärrän viestistäsi, että kotona kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Isäpuolesi kohtelee sinua väärin. Lasta kohtaan ei koskaan saisi kohdistua minkäänlaista väkivaltaa, ei fyysistä (tönimistä, tavaroiden heittelyä) tai psyykkistä (haukkumista). Sinulla on oikeus asua paikassa, jossa sinulla on turvallinen olo ja jossa tunnet itsesi hyväksytyksi. Muista, että se miten isäpuolesi kohtelee sinua ei ole sinun syytäsi, eikä sinun tarvitse hyväksyä sellaista käytöstä.
On hyvin ymmärrettävää, että kotitilanteesi on vaikuttanut mielialaasi ja siihen että epäilet kärsiväsi masennuksesta. Muista, että apua on aina saatavilla, kunhan asioista uskaltaa puhua. Olisi tärkeää, että löytäisit jonkun, jonka kanssa pystyisit keskustelemaan tilanteesta. Olisikohan sinun lähipiirissäsi aikuista, kenelle voisit kertoa kotitilanteestasi? Aikuinen voi olla vaikka sukulainen, naapuri, kaverin vanhempi, opettaja tai koulun kuraattori. Turvallinen aikuinen pystyy kanssasi miettimään ratkaisuja tilanteeseesi ja myös yhdessä kanssasi tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos tilanne sitä vaatii.
Lastensuojelu tekee päätökset aina lapsen parhaan mukaan ja auttaa perhettä niin, että lapsella olisi hyvä olla omassa kodissa. Jos kotiolot ovat lapselle vaaraksi, eikä muut tukitoimet auta, voidaan lapsi sijoittaa laitokseen tai sijoitusperheeseen.
Kannustaisin sinua myös kertomaan tunteistasi ja olostasi kotona niin isäpuolelle kuin muille kotona asuville. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, voisitko ehkä kirjoittaa kirjeen, jossa kerrot mikä sinusta tuntuu pahalta, ja miten sinä voit?
Hienoa, että et ole jäänyt asian kanssa yksin. Olet rohkeasti jo ottanut askeleen kohti avunsaamista. Jos tilanne mietityttää voit myös olla meihin yhteydessä puhelimen (suomeksi 116 111, på svenska 0800 96 116), kirjeen tai chatin kautta. Voimme yhdessä kanssasi miettiä kenelle ja miten kertoa asiasta eteenpäin.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei.
Kiitos viestistäsi.
Netissä ja eri medioiden kautta voi nähdä asioita (niin kuin nimeämäsi teemat murha ja raiskaus), jotka aiheina voivat jäädä ahdistamaan. Näin käy usein, jos ajatuksiensa kanssa jää yksin. Mietit josko peloistasi kannattaisi puhua vanhemmillesi. Kuulostaa mielestäni oikein hyvältä ajatukselta. Nähtyään jotakin ahdistavaa kannattaa siitä aina jutella jonkun aikuisen kanssa. Kun pelkojaan pääsee purkamaan puhumalla aikuisen kanssa helpottaa se usein omaa oloa.
Mietit myös, josko itse voisit tehdä asialle jotakin. Voisitko kenties kirjoittaa paperille ajatuksiasi ja pelkojasi ja niiden kautta lähteä purkamaan ahdistustasi juttelemalla vanhempiesi kanssa?
Hienoa, että et jää ahdistuksesi kanssa yksin ja lähdit kysymään apua.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei nimimerkki ”Huolestunut ystävä”.
Kiitos viestistäsi. Sinulla on varmasti kova huoli kaveristasi, hienoa ett lähdit pohtimaan, miten voisit häntä auttaa.
Syömishäiriöisen olisi hyvä päästä ammattiavun piiriin mahdollisimman nopeasti. Hyvä, että kaverisi on itse pystynyt kertomaan ajatuksistaan sinulle, tämä on suuri luottamuksen osoitus sinua kohtaan. Tässä tapauksessa sinä voit toimia kaverisi tukena. Ole kiinnostunut ja kysy kaverilta, miten hän voi. Voit myös kysyä, jos hän haluaisi jutella. Useimmiten syömishäiriön puhkeamisen taustalla on ahdistavia kokemuksia tai ajatuksia, joita tulee selvittää syömishäiriön hoidon yhteydessä. Voisitko myös ehdottaa kaverillesi, että tulisit mukaan tueksi esimerkiksi terveydenhoitajan tai lääkärin luokse, jotta kaverisi pääsisi avun piiriin?
Parantumisprosessi lähtee kaverisi halusta parantua. Älä siis syytä itseäsi, jos paranemisprosessi on hidasta tai ei etene. Jos kaverisi vanhemmat eivät ole kiinnostuneita, olisiko mahdollista, että ottaisit asian puheeksi myös sinun vanhempiesi kanssa? He varmasti myös osaavat kertoa, miten kaveriasi voisi auttaa.
Onpa hienoa, että kaverillasi on sinunlaisesi huolehtivainen ihminen ystävänään. Ystävän tuki on varmasti korvaamaton hänen tilanteessaan. Muista myös pitää huoli itsestäsi.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei amanda.
Kiitos viestistäsi. Pituuskasvu on hyvin yksilöllistä. Tyttöjen kasvupyrähdys tapahtuu useimmiten ennen kuukautisten alkamista. Sen jälkeen pituutta kasvaa vielä keskimäärin 7cm. Pituudenkasvuun vaikuttaa perintötekijät (vanhempien pituudet) sekä riittävät yöunet, ravitseva ruoka ja liikunta. On siis hyvin mahdollista, että kasvat vielä.
Älä murehdi liikaa pituuttasi. Nauti kehostasi ja ole ylpeä itsestäsi juuri sen pituisena ja kokoisena kuin olet.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei nimimerkki ”Lannistunut nuori”.
Kiitos viestistäsi. Tytöillä kasvupyrähdys tapahtuu useimmiten ennen kuukautisten alkamista, silloin kasvu on nopeaa ja pituutta tulee vuodessa keskimäärin 10cm. Kuukautisten jälkeen kasvua tapahtuu keskimäärin 7 cm (vaihtelevaisuus yleensä 3-11cm) mutta kasvu tapahtuu hitaammin. On siis hyvin mahdollista, että kasvat vielä pituutta murrosiän aikana.
Älä anna pituutesi lannistaa itseäsi, kaikilla pituuksilla on hyvät ja huonot puolensa. Ole ylpeä itsestäsi ja kehostasi, se on kaunis sellaisenaan.
Hyvää kesää toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei nimimerkki ”Tarvitsen vastauksia”.
Kiitos viestistäsi. Pituudenkasvu on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa mm. perintötekijät (vanhempien pituudet) sekä omat elämäntavat kuten riittävä yöuni (nukkuessa erittyy kasvuhormonia), ravitseva ja monipuolinen ruoka sekä liikunta. Menkkojen alkamisen jälkeen nuori yleensä kasvaa vielä noin 7 cm, tosin tässäkin voi olla vaihtelevuutta, joku kasvaa enemmän ja joku vähemmän. Vaikea, siis tietää paljonko pituutta vielä kasvat mutta mahdollista se kuitenkin voi olla.
Toivottavasti pääset hakemaan unelma-ammattiisi pituutesi puolesta.
Hyvää kesää toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei.
Kiitos viestistäsi. Todella hyvä, että lähdit kirjoittamaan sinua huolestuttavista asioista.Onpa kurja kuulla, ettet päässyt hakemaasi kuvispainotteiseen lukioon tai päässyt hakemaan ratsastuksenopettajaksi perheesi rahatilanteen takia. Tämä varmasti harmittaa sinua paljonkin. Kerroit isäsi ja äitisi, ja muiden ihmisten stressaavan sinua sillä, että valintoja on tehtävä nopeasti tulevaisuuden suhteen. Uskon, että ihmiset tarkoittavat pelkkää hyvää, mutta ymmärrän hyvin, että kyselyt ja painostukset tuntuvat sinusta raskailta ja stressaavilta. Voisitko kenties ottaa puheeksi heidän kanssaan sen, miten heidän puheensa vaikuttavat sinuun?
Haluaisin rauhoitella sinua kertomalla, että aika harva sinun ikäisesi tietää mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä. Vaikka et vielä päässytkään hakemaan ratsastuksenopettajakoulutukseen, älä luovu unelmastasi. Voit hyvin kouluttautua ratsastuksenopettajaksi myös amiksen jälkeen.Mietit viestissäsi, josko sinulla tulee olemaan koulutuksesta hyötyä tulevaisuudessa. Varmasti tulee! Moni ratsastuksenopettaja työskentelee yrittäjänä. Jos vaikka päädyt tähän ratkaisuun, on merkonomin opinnoista paljonkin hyötyä. Jos kaksoistutkintosi opinnot ja tulevaisuuden opinnot mietityttävät sinua, voisitko ajatella meneväsi opinto-ohjaajan puheille? Opinto-ohjaajan kanssa voi keskustella opiskeluun ja työelämään liittyvistä asioista. Hänen kanssaan voi siis miettiä, mitä kautta pääsisit unelma-ammattiisi. Jos myös opiskelu amiksessa tuntuu raskaalta, pystyy opinto-ohjaajan kanssa laatimaan oman opintosuunnitelman, jossa huomioidaan sinun mielipiteesi ja vointisi.
Kerroit myös viestissäsi, että olet joutunut kiusaamisen kohteeksi, se on varmasti ollut sinulle hyvin rankkaa aikaa. Sitä, ei kenenkään pitäisi joutua kokemaan. Muista, että sinä et ole tehnyt mitään väärin. Olen iloinen, että olet kuitenkin käynyt kuraattorin puheilla, vaikka kohtaaminen hänen puoleltaan ei ehkä ollutkaan oikeudenmukaista. Toivon, että et tästä kuitenkaan lannistu. Myös amiksessa on koulukuraattori, jonka kanssa voi käydä keskustelemassa. Jos koet itsetuhoisia ajatuksia, masennusta tai sinulla on perhehuolia, kannustan sinua hakemaan apua juuri esimerkiksi koulukuraattorin tai kouluterveydenhoitajan kautta. Kun huolistaan pääsee puhumaan helpottaa se aina omaa oloa. Samaan kouluun meneminen kiusaajiesi kanssa on varmasti vaikeata sinulle ja vaikuttaa viihtyvyyteesi. Voisitko kuitenkin ajatella koulun vaihtoa mahdollisuutena tutustua uusiin ihmisiin? Uskon, että amiksesta varmasti löytyy toivomiasi juttukavereita.
Toivon, että mitä ikinä päätätkään tehdä, on päätös mieluinen sinulle. Muista, että valinnoillaan ei kannata miellyttää ketään muuta kuin itseään, eikä ikinä ole liian myöhäistä muuttaa suuntaa elämässään.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei nimimerkki ”Nimetön 12v tyttö”
Kiitos viestistäsi. Riittävä uni on hyvinvoinnille ja kasvavalle murrosikäiselle tärkeä olennainen osa ja ymmärrän hyvin, jos yölliset heräilyt ovat alkaneet huolestuttaa sinua. Hienoa, että olet hakenut apua tilanteeseesi.
Univaikeuksia voi tulla elämässä silloin tällöin, jos ne kuitenkin jatkuvat pidempään, niin kuin ymmärsin, että sinulla on jatkunut, kannattaa alkaa miettiä mistä heräilyt ja nukahtamisvaikeudet voivat johtua ja myös hakea siihen tarvittaessa apua.
Millaisetkohan ovat sinun iltarutiinisi? Iltaisin kannattaa rauhoittaa keho ja mieli jo noin tuntia ennen nukkumaan menemistä. Silloin kannattaa tehdä ilta-askareita kuten käydä suihkussa, harjata hampaat, lukea vaikka kirjaa tai kuunnella rauhallista musiikkia. Viimeisen tunnin aikana kannattaa välttää esimerkiksi raskasta liikuntaa ja ruutuaikaa (puhelin, tietokone tai tv) sillä laitteista tuleva valo usein virkistää aivoja ja näin ollen voi olla vaikeampaa nukahtaa.
Joskus jos ihmisellä on huolia tai kokee elämässään stressiä, voi se heijastua unenlaatuun ja näkyä esimerkiksi yöllä heräämisenä ja uudelleen nukahtamisen vaikeutena. Kerroit, että herätessäsi yöllä, alat selaamaan puhelintasi. Puhelimen selailu voi kertoa aivoillesi, että nyt on aika herätä. Mietin, että olisiko mahdollista puhelimen sijaan tehdä jotakin muuta, joka voisi kertoa aivoillesi, että vielä ei ole aika herätä? Voisitko kenties pitää yöpöydälläsi paperia ja kynän ja herättyäsi kirjoittaa alas mitä mietteitä ja tunteita sinulla herää herättyäsi? Tai olisiko mahdollista ottaa esimerkiksi päiväkirjan kirjoittaminen mukaan iltarutiiniisi? Näin saisit mielen päältäsi huolet ja mietteet alas paperille ja ehkä aivosi pystyisivät lepäämään yöllä paremmin herättämättä sinua.
Kannustan sinua myös puhumaan asiasta, vaikka vanhempiesi kanssa. Yhdessä voitte miettiä, mitä ja miten toimia, jos ongelmasi jatkuu.
Toivottavasti pääset hyvien unien piiriin taas pian.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä9.7.2020, 14:37 vastauksena käyttäjälle: Oudon linnun lento. ( rönsyilevä ja raskasaiheinen? essee ) #74386Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei.
Kiitos viestistäsi. Olet kirjoittanut taitavasti ja hyvin kuvailevasti aiheista, joiden tulkitsen olevan sinun ajatuksiasi tämänhetkisestä tilanteestasi.Esseestäsi aistin yksinäisyyden tunteen, muiden ihmisten odotukset, sekä kokemuksen, siitä että pitää olla yksin vahva ja pärjäävä, mutta että seinä, jota olet rakentanut koko elämäsi, on nyt alkamassa murtua. Sinulla on varmasti ollut raskasta ja ymmärrän hyvin, että alat tuntea, että olet jumissa varsinkin, jos koet, että muut eivät ota sinua tosissaan.
Kirjoitit, että sinun ongelmiasi on painettu villaisella. Onpa kurja kuulla, että sinulla on tämänlainen kokemus, se ei todellakaan ole oikein. Joskus ihmiset vähättelevät toisten huolia, koska eivät itse tiedä miten käsitellä asioita tai siihen liittyviä tunteita ja olettavat asian poistuvan, kunhan antaa jonkun nopean neuvon. Tämä ei varsinkaan aikuiselta ole suotuisaa käytöstä. Sinua olisi pitänyt kuunnella ja sinut olisi pitänyt ottaa tosissaan. Jos ihmisiltä saa paljon väheksyviä kommentteja omaan tilanteeseen liittyen lannistaa se usein ihmistä jatkamasta avun hakemista. Älä kuitenkaan anna periksi vaan kerro huolistasi ja murheistasi kunnes joku ymmärtää ja haluaa kuunnella ja auttaa sinua. Sinä olet tärkeä ja ansaitset saada apua.
Kenenkään ei tarvitse jaksaa kantaa kaikkea taakkaa yksin. Olisi tärkeä, että myös sinä löytäisit jonkun, joka voisi auttaa sinua kantamaan huoliasi yhdessä kanssasi. Henkilö voi olla vaikka ystävä, perheenjäsen, sukulainen tai vaikka kuraattori tai kouluterveydenhoitaja. Jos koet, että on vaikea puhua tai pelkäät, että asiasi taas painetaan villaisella, voisitko kenties näyttää kirjoittamasi esseen valitsemallesi henkilölle? Olet todella hyvin osannut kuvailla tilannettasi ja uskon, että henkilö osaa ottaa sinun huolesi tosissaan. Jos kirjoittaminen tuntuu sinusta luontevalta, kannustan sinua jatkossakin purkamaan tunteitasi tällä tavalla.
Voit myös olla meihin yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (suomeksi 116 111 och på svenska 0800 96 116) tai kirjoittaa meille kirjeen. Yhdessä voimme pohtia tilannettasi ja miettiä mahdollisia ratkaisuja.
Älä jää huoliesi kanssa yksin, apua löytyy varmasti, kunhan jaksaa sinnikkäästi sitä hakea. Olet jo rohkeasti ottanut askeleen siihen suuntaan, jatka näin. Ja muista, että olet hyvä ja riittävä juuri sellaisena kuin olet.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei.
Kiitos viestistäsi ja rohkeaa, että päätit kirjoittaa meille.Ymmärsin viestistäsi, että viime lukukausi on ollut sinulle raskas koska olet ajoittain kokenut itsesi yksinäiseksi ja kaveriporukasta ulkopuoliseksi. Onpa kurja kuulla. Ymmärrän hyvin, että mielesi on ollut maassa tämän takia. Kerroit, että sinulla on yhteisiä kavereita kaksossiskosi kanssa mutta, että koet, että hän on pidetympi kuin sinä. Jos koet, että olet huonompi kuin siskosi, et todellakaan ole! Mielesi voi kuitenkin saada sinut uskomaan näin ja näin ollen itse näkee tämän tosiasiana. Kannustan sinua miettimään mitä kaikkea ihanaa ja hyvää juuri sinussa on mitä kaverisi arvostavat, kerro se myös ääneen itsellesi päivittäin. Olet riittävä juuri sellaisena, kun olet.
Sisarussuhteisiin sisältyy usein erilaisia tunteita kuten mustasukkaisuutta, kateutta, iloa, sekä kilpailuhenkisyyttä. Uskon, että varsinkin kaksossisarussuhteissa nämä tunteet korostuvat entisestään, varsinkin kun ystäväpiirikin on jaettu. Ymmärrän hyvin, jos kaverisuhteissa tulee vertailtua itseään siskoonsa. Muista kuitenkin, että olette kaksi eri henkilöä, ja, että te molemmat luotte ainutlaatuiset suhteet eri ihmisiin. Ainainen vertailu ja kilpailu toiseen ihmiseen käy raskaaksi ajan myötä. Jos et ole vielä keskustellut siskosi kanssa, siitä miten koet tilanteet, voisitko kenties miettiä asian ottamista puheeksi hänen kanssaan? Näin hän ymmärtäisi sinun mietteitäsi paremmin ja pystyisi huomioimaan myös sinun tarpeitasi, kun oleskelette samassa kaveriporukassa.
Kerroit myös, että olet menossa yläasteelle syksyllä ja että se sinua vähän pelottaa. Yläasteelle meno on varmasti jännittävä tilanne, kun pääsee totuttelemaan uuteen paikkaan ja uusiin ihmisiin. Olisiko kuitenkin mahdollista miettiä yläasteelle siirtymistä uutena mahdollisuutena tutustua uusiin kavereihin? Kerroit, että haluaisit mieluummin hengata poikien kanssa. Jos näin ajattelet, kannustan sinua myös tekemään niin. Älä anna itsesi uskotella, että he eivät voisi ottaa sinua mukaan vain koska olet tyttö. Rohkeasti mukaan ja tutustumaan ihmisiin, jotka koet kiinnostaviksi.
Olen iloinen, kun luin, että olet kertonut yksinäisyydestäsi myös äidillesi, rohkeasti tehty! Harmi kuitenkin, että äitisi ei kokemuksesi mukaan osannut antaa sinulle sitä tukea, jota olisit tarvinnut. Älä kuitenkaan lopeta huolistasi kertomista, varsinkaan jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia. Jos koet, että äitisi ei osaa vastaanottaa huoliasi, voit tämän myös kertoa hänelle. Jos kuitenkin koet, että äiti ei ole se ihminen kenelle haluat avautua jatkossa voi olla hyvä miettiä, kenelle voisi vaikeista tunteistaan avautua. Ihminen voi olla vaikka isä, joku muu sukulainen, kuraattori tai vaikka kouluterveydenhoitaja. Myös meille lasten ja nuorten puhelimeen voit aina soittaa (suomeksi 116 111, ruotsiksi 0800 96 116).
Ole oma ihana itsesi äläkä jää yksin huoliesi kanssa. Uskon, että löydät paljon hyviä kavereita yläasteen myötä.
Hyvää kesän jatkoa toivoo,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei.
Kiitos viestistäsi. Olet rohkea, kun uskalsit avata näinkin painavia asioita tänne. Ensinnäkin haluan aloittaa sanomalla, että sinä et ole tehnyt mitään väärin. Kaikki viestissäsi kertoma kuulostaa siltä, että sinä olet joutunut kestämään paljon, mitä lapsen ei todellakaan tulisi joutua kokemaan. Vanhempasi ovat toimineet sinua kohtaan hyvin väärin.Kerroit, että vanhempasi kiusaavat sinua ja käyvät jopa fyysisesti käsiksi sinuun piiskaamalla tai tukistamalla sinua. Väkivalta ei ikinä ole hyväksyttävää ja vielä vähemmän, jos se kohdistuu lapseen. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan kotiin. Kerroit, myös että koet, että vanhempasi kohtelee sinua epäreilusti riitatilanteissa siskosi kanssa. Tämä ei myöskään ole vanhempiesi puolelta hyväksyttävää käytöstä.
Kerroit, lisäksi, että sinulla on muita suruja ja huolia, joista et ole kertonut kenellekään ja että, et halua antaa taakkaasi kenellekään kannettavaksi. Onpa surullista, että koet asian näin. Sinulla on varmasti monta ihmistä ympärilläsi, jotka haluaisivat kuunnella sinun murheitasi ja auttaa sinua. Vaikka se onkin kliseistä, puhuminen omista suruista ja huolista helpottaa aina omaa oloa. Ja vaikka kirjoitit, että terveydenhoitajalle et voisi puhua, mietin, että hän ainakin olisi henkilö, joiden tunteita sinun ei tarvitse missään nimessä ottaa huomioon, jos sinulla vaikka sellainen olo tulisi, jos kertoisit ystävälle tai muulle läheiselle ihmiselle.
Kannustaisin sinua puhumaan väkivaltatilanteista ja epäreilusta kohtelusta vanhempiesi kanssa rauhallisella hetkellä ja kertoa heille, miten tilanteet koet. Kannustaisin sen lisäksi sinua kertomaan tilanteesta ulkopuoliselle aikuiselle, jotta saat tarvitsemaasi apua. Aikuinen voi olla vaikka naapuri, kummi, sukulainen tai joku henkilö koulun puolelta. Aiheesta voi kertoa juuri niin paljon kuin itse haluaa. Aikuiset osaavat auttaa sinua ja esimerkiksi yhdessä kanssasi tehdä lastensuojeluilmoituksen, jonka avulla vanhempasi ja sinä saatte apua tilanteeseen. Apuna keskusteluun voit käyttää ”huoli puheeksi” lomaketta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/huoli-puheeksi-lomake/
Jos haluat pohtia tilannetta ja miettiä ratkaisuja yhdessä meidän kanssamme, voit myös soittaa lasten ja nuorten puhelimeen (suomeksi 116 111, på svenska 0800 96 116) tai kirjoittaa vaikka meille kirjeen. Me haluamme mielellämme tukea ja kuunnella sinua.
Älä jää huoliesi kanssa yksin. Muista että jaettu ilo on kaksinkertainen mutta jaettu huoli aina puolikas. Olet rohkea nuori ja ansaitset saada apua tilanteeseesi.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. Hyvä, että päätit kirjoittaa mieltäsi painavasta ongelmasta tänne.
Ymmärsin viestistäsi, että olette olleet kauan kavereita (ja serkuksia), ja näin ollen riitatilanne, joka syntyi, on tuntunut varmasti sinusta hyvin kurjalta. Ymmärtääkseni riita alkoi, kun tulit kateelliseksi kaverisi muista kavereista ja estit hänet WhatsAppissa. Jokainen kaverisuhde on omanlainen, eikä niitä yleensä kannata verrata toisiinsa. Uskon, että olet kaverillesi yhtä tärkeä kuin hän on sinulle. Se, että ihmisillä on monta kaveria ei ole toisten kaverisuhteista pois, vaikka kurjalta tuntuukin kuulla, kun oma kaveri hehkuttaa muita kavereitaan.
Joskus kavereiden kesken syntyy riitoja ja ne valitettavasti kuuluvat elämään. Varsinkin murrosiässä, kun mielessä tapahtuu paljon tunteiden ailahtelevuutta voi helpommin sanoa ja tehdä asioita, joita ei oikeasti tarkoita. Riitatilanteen takia ei kuitenkaan kannata heittää ystävyyttä hukkaan. Viestistäsi päätellen teillä on ystävyydellenne kuitenkin pitkä historia ja näin ollen aika tukeva pohja. Riidasta puhuminen voi tuntua ahdistavalta mutta riidan sopiminen on yleensä palkitsevaa ja lähentää usein ystävyyttä entisestään. Sitä paitsi riitelyssä ja sopimisessa on myös hyviä puolia. Siitä oppii aina itsestään ja toisesta jotakin uutta sekä ihmissuhdetaidot kehittyvät. Riidat kertovat myös siitä, että uskaltaa olla oma itsensä toisen seurassa.
Olette olleet yhteydessä kaverisi kanssa sosiaalisen median kautta, joka on johtanut molemminpuolisiin estoihin eri kanavissa. Voisitteko kenties tavata kasvotusten ja puhua tapahtumat läpi? Kannustaisin sinua soittamaan tai muulla tavalla olemaan yhteydessä kaveriisi ja sopimaan tapaamisen jossain, missä voitte rauhassa keskustella tapahtuneesta. Voit kertoa kaverillesi, miten koit tilanteen, miksi päädyit estämään hänet alun perin ja mikä hänen käytöksessään on sinua satuttanut. Ymmärrätte varmasti toisianne paremmin kun saatte vaihdettua ajatuksianne tilanteesta toisienne kanssa. Sopiessa kannattaa muistaa, että voittajaa tai häviäjää ei etsitä, vaan sovinto tulee perustua ratkaisuun, joka tyydyttää molempia.
Kerroit myös, että sinulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia. Riita kaverisi kanssa on varmasti ottanut koville ja saanut mielesi maahan. Kehottaisin sinua puhumaan näistä ajatuksista esimerkiksi vanhempiesi kanssa. He varmasti haluavat kuunnella ja auttaa sinua. Voit myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) tai kirjoittaa kirjeen niin voimme miettiä yhdessä kanssasi ratkaisuja tilanteeseesi
Olet rohkea, kun haluat selvittää asiat kaverisi kanssa. Toivon todella, että saatte riitanne sovittua.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei.
Kiitos viestistäsi. Onpa ikävä kuulla, että sinulla on paha olla itsesi kanssa. Se on totta, että itseään ei pakoon pääse. Itse on aina oma paras ystävä sekä pahin kiusaaja. Voisiko itseään yrittää nähdä enemmän ystävänä? Omasta itsestä kannattaa päivittäin sanoa jotakin positiivista, vaikka ihan peilikuvalle ääneen. Alussa tämä voi tuntua oudolta ja hankalaltakin. Sinussa on kuitenkin valtavasti hyviä asioita, yritä aktiivisesti ruokkia niitä asioita.
Kirjoitit, että kukaan ei kykenisi vastaanottamaan sinun tunnettasi tai voisi pysähtyä kuuntelemaan. Kun ajatukset pyörivät pelkästään oman pään sisällä ei helposti näe muita näkökulmia ja syntyy negatiivinen kierre, joka ruokkii itseään. Tähän kierteeseen olisi siis hyvä saada päätös. Puhumalla luotettavan aikuisen kanssa voi saada asioihin eri näkökulmia. Uskon, että vanhempasi haluaisivat todella tietää mitä sinulle kuuluu ja auttaa sinua parhain päin. Myös esimerkiksi koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja ovat perehtyneet tämän tyylisiin asioihin ja osaavat varmasti vastaanottaa tunteesi. Heidän kanssaan voi myös puhua luottamuksellisesti.
Voit myös olla yhteydessä meihin puhelimen (suomeksi 116 111, på svenska 0800 96 116), kirjeen tai chatin kautta. Haluamme mielellämme tukea ja kuunnella sinua.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit