Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei!

Kiitos viestistäsi, olipa kiva lukea, että olet ihastunut, eikö olekin ihana tunne?

Kirjoittamasi perusteella ymmärrän, että vierelläsi on henkilö, joka on sinulle hyvin tärkeä ja joka välittää sinusta todella. Kerroit itse olevasi ihastunut ystävääsi, muttet tiedä hänen tunteistaan sinua kohtaan.

Paras tapa selvittää mitä ystäväsi sinusta ajattelee, on kysyä häneltä suoraan. Tunteistaan kertominen on aina jännittävä kokemus. Se on kuitenkin hyvin rohkea teko ja useimmiten palkitseva kokemus, oli ihastuksen vastaus sitten mitä tahansa. Jos olet valmis kertomaan hänelle mitä itse tunnet, voisitko miettiä mikä olisi sinusta luontevin tapa kertoa? Voisitko kertoa suoraan asian, kun tapaatte? Tai olisiko helpompi lähettää viesti? Tapoja kertoa on monia, kannattaa valita paikka ja tapa, jossa kokee itsensä luontevammaksi ja rentoutuneimmaksi eikä ylimääräisiä häiriöntekijöitä ole.

Niin positiivisiin kuin negatiivisiin vastauksiin kannattaa aina myös varautua. Mitä jos hän tuntee samoin kuin sinä, mitä toivot sen tuovan mukanaan suhteeseenne? Ja vaikka ystäväsi ei tuntisi aivan samoin sinua kohtaan voi se olla pettymys, mutta teille jää kuitenkin teidän ystävyytenne. Se, että joku kertoo, että on ihastunut, on kuitenkin useimmille kohteliaisuus ja kiva juttu.

Pidän sinulle peukkuja, olet rohkea!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä.

Hei nimimerkki ”Moi”

Kiitos, että halusit jakaa mietteitäsi kirjoittamalla meille, onkin tärkeää, ettet jää yksin pohtimaan näitä asioita.

Tosi kurja kuulla, että sinulla on paha olla kotona. Kirjoititkin monta asiaa, jotka vaikuttavat siihen, miten viihdyt kotona. Kodin pitäisi olla paikka, jossa tuntee itsensä turvalliseksi ja jossa voi tuntea itsensä hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.

Kirjoitit, että kotonasi nauretaan tai suututaan epäonnistumisille sekä haukutaan ja loukataan vitsillä. Uskon, että sellainen ei tunnu mukavalta, vaikka se ehkä vitsiksi onkin tarkoitettu. Oletko kertonut perheenjäsenillesi, ettet koe sitä hauskana? On tärkeää, että tuot tämän asian esille, onhan kyseessä kuitenkin sinun hyvinvointisi kotona. Vaikka jokin olisi jonkun toisen mielestä hauskaa, ei se tarkoita, että kaikki kokee sen samalla tavalla. Sinulla on oikeus pistää omat rajat sille mitä puhetta, vitsejä ja käytöstä et hyväksy.

Myöskään se, että siskosi lyö sinua ei ole hyväksyttävää ja kannustan sinua myös tässä ottamaan asian esille vanhempiesi kanssa. Lyöminen tai muunlainen satuttaminen, oli se sitten henkistä tai fyysistä, ei ole ikinä hyväksyttävää.

Uskon, että äitisi rakastaa sinua ja siskoasi yhtä paljon mutta tästäkin asiasta voisit yrittää puhua äitisi kanssa. On varmasti syy siihen, miksi sinä koet asian näin ja äidin on hyvä tietää siitä, jotta jokin voisi muuttua, jos sille koetaan tarvetta.

Kannustan siis sinua rohkeasti puhumaan kyseisistä asioista perheenjäseniesi kanssa. Jos et halua puhua voit aina kirjoittaa kirjeen, jossa kerrot näistä asioista ja antaa sen sitten heille. On tärkeää, että sinä voit hyvin omassa kodissasi, ja sinun mielipiteitäsi ja ajatuksiasi pitää kuunnella ja kunnioittaa.

Uskon, että löydät oman tapasi ottaa asian puheeksi kotonasi ja uskon, että asiat tulevat muuttumaan sen myötä paremmaksi. Ja jos haluat miettiä tilannetta vielä lisää meidän kanssamme, voit aina soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116). Yhdessä voimme miettiä ratkaisuja tilanteeseesi.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki ”Kaverilla anoreksia”,

Kiitos viestistäsi! Todella hienoa, että kirjoitit huolestasi tänne!

Kaverisi on ollut todella rohkea, kun on kertonut sinulle sairastavansa anoreksiaa. Hän selkeästi luottaa sinuun todella paljon.

Anoreksia on vakava sairaus ja tällaisiin aiheisiin voi olla välillä hyvinkin vaikea löytää oikeita sanoja. Uskon kuitenkin, että voit olla niin kuin ennenkin! Voit myös kertoa hänelle, että olet hänestä huolissasi. On myös ihan ok sanoa ääneen, jos sinusta tuntuu siltä, että et oikein tietä, mitä tulisi sanoa.

Voit myös kysyä häneltä, että onko hän saanut anoreksiaansa apua. Anoreksia on aina sellainen asia, johon tulee saada terveydenhoitajan tai lääkärin apua. Voit myös ehdottaa kaverillesi, että voit mennä hänen mukaansa tueksi esimerkiksi terveydenhoitajan luokse.

On tärkeää, että et jää huolesi kanssa yksin! Voisitko ajatella kertovasi huolestasi jollekin sinun oman lähipiirisi aikuiselle? Voit myös mennä yksin juttelemaan huolestasi esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa.

Syömättömyys on yksi anoreksian oire ja siitä on syytä olla huolissaan. Anoreksiaan on kuitenkin mahdollista saada hyvää tukea ja siitä on mahdollista parantua. Voit lukea lisää syömishäiriöstä Nuortennetin sivulta: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/syomishairiot/millaisia-oireita-syomishairioihin-liittyy/

Jos haluat jutella tästä tai jostakin muusta aiheesta nimettömästi, niin meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki ”Hämmentää”.

Kiitos viestistäsi. Onpa kurja kuulla, että viestejäsi ei olla julkaistu. En valitettavasti osaa vastata mikä tähän on ollut syynä. Viestit käydään aina läpi ennen niiden julkaisua, ja näin ollen julkaiseminen voi välillä kestää. Myös tälle ”Päivystäjä mukana keskustelussa” palstalle tulevia viestejä julkaistaan aina samaan aikaan päivystäjän vastauksen kanssa, joten kyseisellä palstalla voi kestää vieläkin kauemmin ennen kuin viestit tulevat julki.

Jos sinua mietityttää jokin sinua koskeva asia toivon että käännyt Lasten ja nuorten puhelimen palveluihin. Soittaa voi numeroon 116 111 (suomeksi) tai 0800 96 116 (ruotsiksi). Voit myös chatata tai kirjoittaa nettikirjeen (https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/). Nettikirjeisiin saat aina henkilökohtaisen vastauksen viimeistään kahden viikon sisällä. Palveluissa voit aina olla nimetön ja voit puhua asioistasi luottamuksellisesti.

Toivon, että olet yhteydessä, jos jokin painaa mieltäsi. Haluamme mielellämme olla sinun tukenasi!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Jännä tyttö,

Kiitos viestistäsi!

Ihan ensin haluan sanoa, että muista, että sinä olet hyvä juuri tuollaisena, eikä sinun pidä olla mitään muuta, mitä et koe olevasi!

Olet ollut tosi rohkea, kun olet kertonut asiasta vanhemmillesi, vaikka tiesit heidän suhtautumisensa asiaan. On todella väärin ja epäreilua sinua kohtaan, että he ovat huutaneet sinulle ja haukkuneet sinua. Vanhempasi ovat sinusta alaikäisenä vastuussa ja he eivät olisi saaneet heittää sinua pois talosta. Sinulla on oikeus asua paikassa, jossa sinun on turvallista olla!

Olit myös rohkea, kun kerroit asiasta Miialle ja aikaisemmin siskosi kummeille. Pystyisitköhän kertomaan kotitilanteestasi esimerkiksi siskosi kummeille tai Miian vanhemmille? Olisi todella tärkeää, että saisit tilanteeseen tukea joltakin turvalliselta ja luotettavalta aikuiselta.

Jos kotona ei ole turvallista olla tai vanhempasi eivät päästä sinua kotiisi, niin myös lastensuojelu voi tässä asiassa auttaa sinua. Voisitkohan yhdessä esimerkiksi siskosi kummien, Miian vanhempien tai jonkun muun läheisen aikuisen kanssa miettiä, että voisitteko olla yhdessä esimerkiksi lastensuojeluun yhteydessä?

Muista, että olet tärkeä ja arvokas!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki ”Elämä on”,

Kiitos vastauksestasi!

Ikävä kuulla, että kotona ei ole yksityisyyttä. Sinulla on oikeus siihen, että henkilökohtaisia viestejäsi ei lueta! Pystytkö nostamaan asian esiin vanhempiesi kanssa, että koet heidän loukkaavan yksityisyyttäsi?

Ihan mahtavaa, että sinulla on sellaisia harrastuksia, joista nautit! Siinä tapauksessa olisi varmasti ehdottoman tärkeää, että saisit jatkettua harrastuksissa käyntiä.

Ikävä kuulla, että koulu tuottaa ahdistusta ja stressiä. Onko sinun mahdollista saada apua tehtävien tekoon ja kokeisiin lukemiseen? Voisitko kertoa tästä esimerkiksi opettajalle tai koulukuraattorille? Tai pyytää vanhempiasi olemaan kouluun yhteydessä? Opettajan ja muun koulun henkilökunnan tehtävä on auttaa ja tukea sinua juuri tämänkaltaisissa tilanteissa.

Välillä se voi olla todella vaikeaa saada kiinni omista tunteistaan! Siksi olisikin tärkeää, että mielen päällä olevia ajatuksia saisi kerrottua jollekin. Oletko vielä puhunut kenellekään?

Joskus vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen voi tuntua haastavalta. Voit kokeilla hyödyntää esimerkiksi Nuortennetin ”Huoli puheeksi” -lomaketta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/huoli-puheeksi-lomake/
Voit täyttää lomakkeen ja näyttää sen jollekin luotettavalle aikuiselle.

Muista, että olet arvokas!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Kiki :l,

Kiitos viestistäsi! Tosi hyvä, että kirjoitit ajatuksiasi tänne!

Masennus ja seurustelu eivät sulje toisiaan pois! Ihana kuulla, että olet löytänyt tyttöystävän elämääsi.

Välillä voi olla vaikeaa ottaa selkoa omista tunteistaan. Jos tuntee olonsa surulliseksi tai masentuneeksi, niin on tärkeää päästä juttelemaan ajatuksistaan jollekin.

Minulla herää iso huoli, kun kerrot, että sinulla on itsetuhoisia ajatuksia. Itsetuhoiset ajatukset ovat myös sellaisia, johon tarvitset apua ja sinulla on myös oikeus saada sitä.

Onko sinulla lähipiirissäsi sellaista luotettavaa aikuista, kenelle voisit kertoa mielen päällä olevista asioista? Jos käyt koulua, niin siellä terveydenhoitaja, koulukuraattori tai koulupsykologi ovat sinua varten! He ovat tottuneet kuulemaan monenlaisia ajatuksia ja nuo ajatuksesi ovat juuri sellaisia, mistä voit heille puhua.

Lisää masennuksesta ja itsetuhoisista ajatuksista voit lukea lisää näistä linkeistä:

Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Muista, että olet tärkeä! Älä jää ajatustesi kanssa yksin!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki Jokutyttö,

Kiitos viestistäsi! Olet tosi rohkea, kun kirjoitat asiastasi tänne!

Kurja kuulla, että sinulla on ollut ahdistusta. Ahdistukseen voi välillä liittyä myös tunne, että ei saa happea. Ahdistuksesta puhuminen jollekin voi tosiaankin myös olla pelottavaa! Muista kuitenkin, että sinun ei tarvitse pärjätä sen kanssa yksin, vaan sinulla on oikeus saada siihen apua.

Oletko nähnyt Nuortennetin sivuilla tämän jutun ahdistukseen liittyen? https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/ahdistus-ja-pelot/

Olisi tärkeää, että saisit kerrottua ahdistuksestasi jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Voisiko tällainen aikuinen olla esimerkiksi vanhempi tai joku muu läheinen aikuinen?

Myös koulussa voit kertoa asiasta esimerkiksi opettajalle, kuraattorille tai terveydenhoitajalle. He ovat koululla sinua varten ja heidän tehtävä on olla sinun tukenasi.

Ahdistuksen puheeksi ottaminen voi kuitenkin olla todella jännittävää, eikä sitä ole helppo sanoa ääneen. Voisikohan siitä olla helpompi vaikka kirjoittaa? Voit kirjoittaa ahdistuksen tunteestasi paperille tai vaikka laittaa puhelimelle viestin.

Nuortennetissä on myös ”Huoli puheeksi” -lomake, jota voit kokeilla hyödyntää: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/huoli-puheeksi-lomake/
Voit täyttää lomakkeen ja näyttää sen aikuiselle. Sen avulla aikuinen osaa kysyä sinulta oikeita kysymyksiä ja auttaa näin sinua.

Jos haluat jutella nimettömästi jonkun aikuisen kanssa, niin meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Älä jää ahdistuksen kanssa yksin!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä