Siirry sisältöön

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 15 viestiä, 766 - 780 (kaikkiaan 2,003)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • vastauksena käyttäjälle: Masennus??? #146345

    Hei!

    Kiitos viestistäsi! Hyvä, kun kirjoitit, sillä kun on paha olla, niin silloin ei pidäkään jäädä yksin. Teit todella hienosti ja rohkeasti, kun pyydät ja toivot apua. <3

    Sinulla kuulostaa olevan monenlaisia asioita mielenpäällä. Silloin, jos mieli on allapäin, niin ei välttämättä jaksa innostua samalla tavalla asioista, jotka ovat aiemmin innostaneet. Oli myös kurja lukea, kuinka sinulla ei ole ollut varma olo kehossasi. Tylsää myös tuo, että sinua ei kutsuta uudella nimelläsi. Nimenvaihto on varmasti iso juttu ja se olisi varmasti merkityksellisestä, jos muut käyttäisivät uutta nimeäsi. Kuulostaa myös, että siellä lastenleirillä toimiminen on kuormittavaa myös omalta osaltaan.

    Sinulla on myös varmasti on valtavan iso huoli nettikaveristasi. Kuulostaa siltä, että olitte jo aika hyvin ehtineet tutustua toisiinne ja hän luotti sinuun, koska oli uskaltautunut kertomaan sinulle vaikeasta asiasta. Toivottavasti hän on katoamisestaan huolimatta turvassa ja kunnossa. Tuollainen huoli on tosi iso yksin kannettavaksi ja toivonkin, että voisit jakaa sen jonkun aikuisen kanssa.

    Pohdit itselläsi masennusta ja kerrot tehneesi testejä, joiden mukaan oireesi sopisivat siihen. Testit ovat suuntaa antavia, mutta korkeat pistemäärät kertovat sitä, että ehdottomasti kannattaisi käydä juttelemassa ammattilaisen kanssa. Jos itsellä on apea ja masentunut olo, niin silloin on tärkeää jutella jonkun kanssa.

    Hyvä tapa lähteä hakemaan apua voi olla se, että kertoo rehellisesti voinnistaan omalle läheiselle aikuiselle. Voit hyvin näyttää samalla masennustestin tuloksen ja kertoa, että sinulla on ollut masentunut olo jo jonkin aikaa ja tarvitset apua. Jos asiasta ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, niin voit näyttää aikuiselle vaikka tämän viestisi tai kirjoittaa kirjeen.

    Lisäksi ammattilaiselta voi aina hakea apua, jos mieli on maassa ja on masentunut olo. Erilaiset psyykkiseen terveyteen liittyvät asiat ovat ammattilaisille tuttuja asioita ja he eivät säikähdä vaikeitakaan ajatuksia. Koulujen alettua apua saa esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta tai -kuraattorilta. Nyt kesäloma-aikana esim. paikkakunnan terveyskeskuksesta tai nuorten Ohjaamosta saa tukea. Olisi varmasti myös hyvä, että oma läheinen aikuinen olisi tukenasi, kun haet ammattilaisen apua.

    Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu, jos haluat jutella anonyymisti ja luottamuksellisesti. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Älä jää yksin! <3

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: ajatuksii ja ongelmii #146338

    Hei ”Spageli”,

    Kiitos, kun kirjoitit. Kuvailit koskettavasti, mitä kaikkea olet käynyt läpi viime vuosina.

    Oli ikävä lukea, kuinka olet voinut huonosti. Pohdit, että jos olisit puhunut aikaisemmin, niin missä olisit nyt. Sinä olet toiminut tosi rohkeasti, kun olet esimerkiksi kirjoittanut tuon kirjeen mummollesi ja kertonut marraskuun tapahtumista. Olet kertonut sen verran, mitä olet silloin pystynyt ja voit olla siitä ylpeä. Vaikka juuri niistä vaikeista asioista onkin tärkeää puhua, niin silti usein juuri niistä puhuminen voi tuntua kaikista vaikeimmalta. Joskus helpointa voi olla vain sanoa, että kaikki on hyvin, vaikka ei olisikaan. Toivon, että löydät ymmärrystä itseäsi kohtaan ja voisit olla ylpeä siitä, mitä olet sen hetkisillä voimavaroilla pystynyt tekemään.

    Vaikka sinua nyt pelottaa, niin toivon, että löytäisit rohkeutta hakea apua. Tämä, että kirjoitat olostasi tänne, on jo tosi hieno juttu. Kirjoittaminen omista ajatuksistaan on jo yksi askel kohti parempaa. Kirjoitit mummollesi kirjeen aiemmin, jossa kerroit kaikesta. Ikävä kuitenkin kuulla, että kirjeeseen reagointi ei ollut sitä, mitä kaipasit. Se voi jättää joskus olon, että kannattaako sitä yrittää kertoa enää uudestaan, jos vain sanotaan, että ajattele positiivisesti. Mielestäni kuitenkin kannattaa. Miltä sinusta tuntuisi vielä kirjoittaa kirje voinnistasi ja näyttää se jollekin läheiselle aikuiselle? Voisiko kirjeeseen esimerkiksi lisätä, millä tavalla kirjeeseesi viimeksi suhtauduttiin ja miltä se sinusta tuntui?

    Kun on paha olla ja on itsetuhoisia ajatuksia, niin silloin on syytä saada myös ammattilaisen apua. Koulujen alettua apua voi hakea esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta tai -kuraattorilta. Nyt kesäaikana apua saa myös terveysasemalta tai esimerkiksi nuorisotyöntekijältä. Lisää avun hakemisesta voit lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/

    Tiesithän, että meille voi myös soittaa, chatata tai kirjoittaa nettikirjeen. Vapaaehtoisten päivystäjien kanssa voit luottamuksellisesti ja nimettömästi jutella ihan mistä tahansa mielenpäällä olevasta asiasta. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Toivon, että kesääsi mahtuu myös edes hieman iloa. Olet tärkeä ja arvokas. <3

    Halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Mis mun kaikki vastaukset/keskustelut?? #146052

    Hei!

    Kiitos viestistäsi ja hyvä, kun laitoit viestiä tästä asiasta.

    Viestisi poistettiin, koska se oli Nuortennetin sääntöjen vastainen. Emme julkaise täällä viestejä, jotka ovat syrjiviä tai loukkaavat muita. Päädyimme viestisi poistamiseen, koska se loukkasi tiettyä ryhmää sekä nuoria yksilöinä.

    Ystävällisin terveisin,
    Nuortennetin ylläpito

    vastauksena käyttäjälle: En keksi mitä teen tulevaisuudessa #146048

    Moi!

    Kiitos viestistäsi! Olet isojen ja tärkeiden pohdintojen äärellä. Tällainen omien ajatusten jäsentely kirjoittamalla voi olla itselle hyödyllistä ja samalla tämä voi tarjota vertaistukea myös muille nuorille, jotka pohtivat tulevaisuuden suunnitelmiaan.

    Kuulostaa hienolta, että sinulla on monenlaisia eri suuntia mielessäsi ja olet osannut pohtia niiden eri puolia kattavasti. Siitä voi tulla itselle painetta, jos ei ihan vielä tiedä, mitä haluaisi, mutta se on samalla ihan normaalia, että vielä ei tiedä. Jollakin saattaa olla selkeä suunta, joku voi pohtia eri vaihtoehtojen väliltä ja joku ei vielä osaa sanoa ollenkaan.

    Et kerro tarkalleen, missä vaiheessa olet nykyisiä opiskelujasi, mutta tulkitsin viestistäsi, että olet ehkä menossa nyt lukioon, kun sanoit jatkavasi ranskan opiskelua ja aikovasi ottaa teatteritunteja lukiossa. Sinulla siis on varmasti vielä hyvin aikaa pohtia, minne suuntaan haluat lähteä ja mitä haluat lukiossa painottaa. Omiin pohdintoihin kannattaa ehdottomasti myös hakea tukea esimerkiksi opinto-ohjaajalta.

    Tämä ei välttämättä tällä hetkellä lohduta kuulla, että asiat usein järjestyvät ja selkiytyvät jossakin vaiheessa. Uskon, että tulevaisuudessa sinä löydät varmasti vielä suunnan ja tulet olemaan iloinen ja ylpeä siitä, minne olet päätynyt. Elämä voi viedä matkan varrella moniin erilaisiin suuntiin, ensin suuntaan yhteen asiaan ja sitten haluaakin suunnata toisaalle. Elämän eteen tuomat mahdollisuudet voivat jokainen omalta osaltaan opettaa jotakin ja viedä sinua eteenpäin.

    Meille voi soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen, jos haluat pohtia tätä asiaa tai ihan mitä tahansa muutakin. Palvelumme ovat nimettömiä, luottamuksellisia ja ilmaisia.

    Hyvää kesää ja menestystä tuleviin opintoihin!

    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Mun isä irtisanoutui töistään ja mua huolestuttaa #146042

    Moikka!

    Hyvä, kun laitoit viestiä! Ikävä kuulla, että sinulla on huolta isästäsi ja taloudellisesta tilanteestanne. Vaikka lasten ei tarvitsisikaan kantaa huolta perheen raha-asioista, niin ymmärrettävästi tilanne vaikuttaa sinuunkin ja voi nostattaa huolen.

    Kuulostaa siltä, että isäsi on ottanut rohkean askeleen, kun on irtisanoutunut työpaikastaan ja suunnittelee oman yrityksen perustamista. Parhaimmillaan oman yrityksen perustaminen voi olla isällesi ja koko perheellenne tosi hieno juttu. Ymmärrän kuitenkin, että siihen liittyy myös epävarmuuksia ja riskejä. Silloin voi pelottaa ja huolestuttaa. Tiukka taloudellinen tilanne varmasti kuormittaa, mutta onneksi tiukkoihin tilanteisiin on aina mahdollista saada myös tukea esimerkiksi sosiaalipalveluilta. Uskon, että isäsi mahdollisesti osaa hakea tukea, jos tulee tiukka paikka.

    Huolta ja pelkoa voi olla vaikea pyyhkiä pois mielestä ja silloin onkin hyvä purkaa ajatuksiaan jonnekin, kuten teitkin nyt kirjoittamalla tänne. Haluaisin lisäksi kannustaa sinua puhumaan huolestasi myös jonkun oman läheisen aikuisen kanssa. Tuntuisiko sinusta, että voisit puhua tästä isäsi kanssa? Tai jonkun muun läheisen aikuisen kanssa?

    Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa, niin myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Palveluissamme voit jutella ihan mistä tahansa, mitä sillä hetkellä on mielen päällä.

    Toivottavasti asiat kääntyvät parhain päin!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: TYTÖT AUTTAKAA JA VASTATKAA🆘 #146041

    Hei!

    Kiitos viestistäsi!

    Onpa ikävä kuulla, millä tavalla siskosi käyttäytyy sinua kohtaan. Hienoa, että pyydät apua tilanteeseen! Minkäänlainen kiusaaminen ei ole ok, oli se sitten härnäämistä, naureskelua, valehtelua, huijaamista tai muuta häiritsevää käytöstä. Lisäksi sinulla on oikeus koskemattomuuteen, eli sinuun ei saa koskea ilman lupaa. Sinulla on oikeus myös omaan yksityisyyteen.

    On vaikea sanoa, mitä siskon käytöksen takana on. Usein taustalla voi olla esimerkiksi jonkinlaista pahaa oloa, jos joku kiusaa toista. Se ei kuitenkaan oikeuta kiusaamiseen tai häiritsevään käytökseen.

    Sinun ei tulisi jäädä nyt yksin pähkäilemään tilanteen kanssa, vaan toivoisin, että voisit hakea tukea tilanteen selvittämiseen omalta läheiseltä aikuiselta, esimerkiksi vanhemmalta. Tuntuisiko sinusta, että voisit kertoa ja pyytää apua lähiaikuiselta? Aikuisten tehtävänä on puuttua aina tarvittaessa ja huolehtia siitä, että kaikki saavat olla rauhassa. On tosi kurja kuulla, että tilanne on edennyt tuollaiseksi, että sinua ahdistaa.

    Voit myös halutessasi soittaa meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), jos haluat jutella tilanteestasi lisää. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Kaikki palvelumme ovat nimettömiä, luottamuksellisia ja ilmaisia.

    Ystävällisin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Isä #145971

    Hei!

    Hyvä, kun kirjoitit tänne mieltä painavasta asiasta. Ikävä kuulla, kuinka isäsi muuttunut käytös ja nyt puhelu mummusi kanssa ovat saaneet huolesi heräämään isäsi voinnista. Se on varmasti raskasta, kun joutuu kantamaan huolta läheisestä. Vaikka lasten tehtävänä ei olekaan huolehtia vanhemmistaan, niin silti voi olla vaikeaa vain pyyhkiä huolta pois mielestään.

    Masennuksen voi diagnosoida vain lääkäri, mutta aikuisten elämässäkin voi tulla joskus ajanjaksoja, jolloin on mieli maassa ja olo on väsynyt, vaikka masennusta ei olisikaan. Silloin läheisetkin saattavat huomata muutoksia käytöksessä ja olemuksessa. Usein aikuiset kuitenkin pystyvät käsittelemään vaikeita asioita eri tavalla kuin lapset. Aikuistenkin mahdollista hakea ammattilaisen apua itselleen ja vaikeista ajoista on mahdollista päästä yli.

    Jos omasta läheisestä herää huoli, niin silloin on tosi tärkeää, ettei jää kantamaan huolta yksin. Teitkin siis tosi hienosti, että nyt kirjoitit tänne Nuortennettiin. Ajatusten purkaminen kirjoittamalla voi olla monella hyvä tapa käsitellä asioita. Aina on hyvä myös jakaa huoli jonkun turvallisen ja luotettavan aikuisen kanssa. Olisiko esimerkiksi mummu sellainen, kenelle pystyisit kertomaan huolestasi? Voit kertoa myös jollekin toiselle läheiselle aikuiselle – tärkeintä on, että koet aikuisen sellaiseksi, kenelle on hyvä ja turvallista kertoa.

    Joskus voi olla hyvä jutella myös jonkun perheen ulkopuolisen aikuisen kanssa. Esimerkiksi nuorisotyöntekijälle voi luottamuksellisesti kertoa, jos on esimerkiksi perhehuolia. Koulujen alettua esimerkiksi koulukuraattorin kanssa voi mennä juttelemaan. Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ovat tottuneet kohtaamaan monenlaisia perhetilanteita, joten voit ihan huoletta jakaa heille ajatuksiasi, vaikka se tuntuisikin vaikealta kertoa omasta vanhemmasta. Toivon myös, että pystyisit jollekin juttelemaan tuosta toisesta asiasta, mistä et tähän halunnut kirjoittaa. Jos jokin painava asia on mielenpäällä, niin jo sen jakaminen voi helpottaa.

    Meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi myös soittaa, jos haluaa jutella ihan nimettömästi ja luottamuksellisesti. Me emme näe soittajien tietoja, emmekä tiedä, kuka sieltä soittaa, joten voit huoletta kertoa ihan mistä tahansa. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Toimit tosi hienosti, kun kirjoitit ajatuksiasi tänne ja toivon, ettet jäisi yksin siellä omassa arjessakaan.

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Kipu, henkinen kipu #145952

    Hei,

    Olipa hyvä, että päätit kirjoittaa voinnistasi tänne. Mielestäni osasit tosi taitavasti sanoittaa oloasi. On kurja kuulla, miten ahdistunut olet ollut ja kuinka pitkään olet kärsinyt paniikki- ja ahdistushäiriöistä. Aina sitä ei oikein edes osaa sanoa mitään erityistä asiaa tai syytä, mistä ahdistus kumpuaa. Usein ahdistus voi tuntua myös ihan fyysisinä oireina, kuten juuri esimerkiksi rintakehän alueella.

    Olipa hienoa kuulla, että olet päässyt luokaltasi hyvin arvosanoin lomalle. Joskus ahdistus voi kuitenkin iskeä, vaikka olisikin mennyt hyvin. Voit tästä huolimatta olla ylpeä itsestäsi ja saavutuksistasi. Se, että nyt on paha olo, ei tarkoita sitä, etteikö asiat voisivat vielä muuttua ja palata takaisin raiteilleen.

    En tiedä, oletko saanut apua ahdistus- ja paniikkihäiriöihin, mutta toivon tosi kovasti, että hakeutuisit avun piiriin. Apua on saatavilla ja sinun ei tarvitse pärjätä yksin. Nyt kesäloma-aikana oman paikkakuntasi terveyskeskuksesta voi hakea apua. Koulujen alettua voit varata ajan kouluterveydenhoitajalle tai -kuraattorille. Jos olet jo avun piirissä, niin toivon, että voit ammattilaiselle kertoa ihan rehellisesti, miten voit, niin silloin hän pystyy auttamaan kaikista parhaiten.

    Olisi myös tärkeää, jos pysyisit kertomaan voinnistasi myös jollekin omalle läheiselle aikuiselle. Aikuinen voi olla esimerkiksi oma vanhempi tai joku muu, jonka koet turvalliseksi ja luotettavaksi. Läheinen aikuinen voi olla tukenasi siinä, että pääset eteenpäin ammattiavun piiriin.

    Täältä voit lukea lisää avun hakemisesta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/

    Meille voi soittaa myös ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), jos haluat anonyymisti ja luottamuksellisesti jutella aikuisen kanssa. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Toivon, että löydät kesääsi myös ilon hetkiä. Muista, että olet tärkeä ja kaiken avun arvoinen. <3

    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Seksi #145951

    Hei ”12v tytsy”!

    Kiitos viestistä!

    Seksi on ihan luonnollinen asia, kuten hyvin sanoitkin. On normaalia, että seksiin liittyvät asiat alkavat kiinnostamaan murrosiässä enemmän. Sekin on ihan yhtä normaalia, jos ne eivät kiinnosta.

    Seksi voi alkaa tulla ajankohtaiseksi vähän myöhemmällä iällä ja jotkut taas voivat kokea olevansa valmiimpia aikaisemmin. Kaikista tärkeintä onkin, että ei ryhdy mihinkään sellaiseen, mikä itsestä tuntuisi huonolta tai epäilyttäisi. Lisää seksuaalisuudesta pääset lukemaan täältä: https://www.nuortennetti.fi/seksuaalisuus/

    Voi olla, että ehkäisyasiat ovat sinulle tuttuja, mutta hyvä on muistaa, että kondomi on sellainen ehkäisy, joka suojaa niin raskaudelta kuin taudeiltakin. Lisää ehkäisystä voi lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/seksuaalisuus/ehkaisy/

    Sanoit, että pelkäät jääväsi kiinni. Pelkäätkö siis, että joku läheinen aikuinen saisi tietää, että harrastat seksiä? Aikuiset varmasti voivat reagoida monella eri tavalla, jos saisivat tietää, mutta se olisi varmasti hyvä asia jutella seksiin liittyvistä asioista jonkun turvallisen ja luotettavan aikuisen kanssa. Kun aikuinen tietäisi asiasta, niin silloin ei tarvitsisi myöskään samalla tavalla pelätä, että aikuinen saisi asian selville. Silloin myös voisi olla helpompi jutella aikuiselle, jos seksiin liittyen joku asia mietityttäisi. Aikuisetkin ovat joskus olleet murrosikäisiä.

    Jos tuntuu vaikealta ottaa asiaa puheeksi oman läheisen aikuisen kanssa, niin seksiin liittyvistä asioista voi jutella esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Terveydenhoitaja tietää paljon seksuaaliterveydestä ja ymmärtää sen, että seksiin liittyvät asiat alkavat kiinnostamaan jo murrosiässä.

    Jos joskus haluat jutella tästä aiheesta tai ihan mistä tahansa muustakin, niin meille voi soittaa soittaa ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki palvelumme ovat täysin luottamuksellisia ja nimettömiä.

    Ystävällisin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Wanhat #145853

    Hei!

    Hyvä, kun kirjoitit! Vaikka Wanhojen tansseihin on vielä hetki aikaa, niin ymmärrän, että se voi olla mielessä jo nyt. Uskon, että et ole tämän huolen kanssa yksin – varmasti moni lukiolainen pohtii tai on pohtinut saavatko parin tansseihin vai ei. Ymmärrän myös, että tämä voi ahdistaa ja painaa mieltä, varsinkin, jos muilla ihmisillä on vielä odotuksia siitä, että tanssit Wanhojen tanssit. Vaikka muiden odotuksia voi olla vaikea jättää huomioimatta, niin toivon, että osallistut Wanhoihin nimenomaan omasta halustasi.

    Pariksi pyytäminen voi varmasti tuntua jännittävältä, joten ymmärrän, että sinusta tuntuu siltä, että et kasvotusten uskaltaisi pyytää. Viestillä pyytäminen on ihan yhtä hyvä vaihtoehto, jos kasvotusten kysyminen tuntuu vaikealta. Tuohan voisi ollakin hyvä tapa aloittaa keskustelu, että alkaisi ensin yleisesti puhumaan Wanhoista. Jos sitä sitten rohkaistuisikin kysymään ihan suoraan alun jutustelun jälkeen. Ja tiedä vaikka se toinen ehtisikin kysyä ensin. Joskus voi käydä niin, että toinen ei syystä tai toisesta halua/pysty tulla pariksi ja siihenkin on hyvä henkisesti valmistautua. Torjutuksi tuleminen saattaa tuntua kurjalta aluksi, mutta se olo kyllä menee ohi. Sitä ei kuitenkaan voi ikinä tietää, olisiko joku halukas pariksi, jos ei kysy. Ja jos ensimmäinen ei suostuisikaan, niin joku toinen voi hyvinkin vielä suostua. Tuokin on jo tosi hieno alku, että olet kysellyt parhaalta kaveriltasi, vaikka hänellä onkin muita suunnitelmia.

    Sinulla on ollut yläasteella tosi kurjan kuuloisia kokemuksia tanssiparien ikävästä suhtautumisesta sinuun. Olen tosi pahoillani, että olet joutunut kokemaan tuollaista ja ikinä ei saisi käyttäytyä toista kohtaan niin, että toiselle tulee siitä ikävä olo. Tuo heidän käytöksensä kertoo enemmän heistä kuin sinusta. Usein kiusaamisen ja ikävän käytöksen takana voi olla jotakin omaa pahaa oloa, joka sitten purkaantuu muihin ihmisiin. Sinussa ei ole ollut mitään vikaa. Toivon todella, että et joutuisi Wanhojen tanssikurssilla kohtaamaan tuollaista ja parhaimmillaan tuo kurssi voisi ollakin tosi hyvä kokemus ja saisitkin itsellesi parin. Ymmärrän kuitenkin, että nämä kokemukset vaikuttavat edelleen ja Wanhojen tanssikurssille meneminen tuntuu vaikealta ajatukselta.

    En osaa sanoa, milloin pari olisi hyvä olla löydettynä, mutta luulen, että sinun ei tarvitse kiirehtiä asiaa nyt ensimmäisenä vuotena. Tunnetko ketään, joka olisi jo käynyt Wanhojen tanssit ja osaisi kertoa omia kokemuksiaan? Uskon, että lukion opettajat mielellään vastaavat myös kysymyksiin.

    Toivoisin, että voisit vielä jutella näistä ajatuksista jonkun oman läheisen aikuisen kanssa. Ehkä voisitte yhdessä miettiä keinoja, millä tavalla voisit kysyä jotakin pariksesi. Toivon myös, että voisit käsitellä noita menneitä ikäviä kokemuksia jonkun kanssa. Koulujen alettua voit myös jutella näistä ajatuksista jonkun opettajan kanssa tai esimerkiksi varata ajan kuraattorille. Voi myös olla, että moni lukiokaveri saattaa jakaa samankaltaisia ajatuksia ja huolia, joten toivon, että saisit asian pohdintaan myös vertaistukea.

    Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.

    Mukavaa kesää ja paljon tsemppiä lukion aloitukseen syksyllä!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Ahdistaa #145848

    Moi!

    Teit todella hienosti ja rohkeasti, kun kirjoitit ahdistuksestasi sekä itsetuhoisista ajatuksista ja teoista. Oli myös kurjaa ja huolestuttavaa lukea, kuinka et syö ja koet olosi ikäväksi kehossasi. Poistin viestistäsi kohdan, jossa mainitsit pituutesi ja painosi, sillä me emme julkaise näitä tietoja keskustelupalstallamme.

    Asiasi on sellainen, että tarvitset ehdottomasti tukea joltakin läheltä olevalta aikuiselta. Ahdistuneen olon ja itsetuhoisuuden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin, vaan apua on saatavilla.

    Kerroit, että et tiedä, mitä tehdä, koska vanhempasi huutavat sinulle, erityisesti silloin, jos et syö. Ikävä kuulla, että vanhempasi huutavat sinulle. Joskus huutamisen tai tiuskimisen voi aiheuttaa se, että aikuinen on huolissaan. Voisiko esimerkiksi syömättömyytesi aiheuttaa vanhemmissasi huolta voinnistasi, joka sitten sinulle näkyy huutamisena? Minullakin heräsi huoli voinnistasi ja terveydestäsi, kun kerroit, että et halua melkein ikinä syödä ja puhuit ikävästi kehostasi.

    Läheisten aikuisten, kuten vanhempien, tehtävänä on olla tukena myös silloin, kun lapsi tai nuori voi huonosti. Luuletko, että kaikesta huolimatta voisit ihan rehellisesti kertoa vanhemmillesi miten voit ja miltä sinusta tuntuu? Uskon, että vanhempasi haluaisivat olla tukenasi ja siinä heitä auttaisi se, että he tietäisivät, miten sinulla oikeasti menee. Voisitko sanoa ihan suoraan, että sinusta tuntuu, että he aina huutavat sinulle? Uskaltaisitko kertoa, että sinulla on ahdistunut olo ja itsetuhoisuutta? Jos omille vanhemmille puhuminen tuntuu liian vaikealta, niin voit puhua myös jollekin toiselle läheiselle aikuiselle, kenelle olisi helpompi puhua.

    Jos on esimerkiksi ahdistuneisuutta, itsetuhoisia ajatuksia/tekoja ja haasteita syömisen kanssa, niin silloin on todella tärkeää saada myös ammattilaisen tukea. Kesäloma-aikana apua voi hakea oman paikkakunnan terveysasemalta. Myös nuorisotyöntekijälle voi mennä juttelemaan tai hakeutua Ohjaamoon, joka auttaa nuoria eteenpäin. Koulujen alettua apua voi pyytää koulukuraattorilta, -terveydenhoitajalta tai -psykologilta. Ammattilaiset ovat tottuneet kohtaamaan monenlaisia asioita ja he eivät säikähdä vaikeitakaan aiheita.

    Lisää avun hakemisesta voi lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/

    Jos haluat jutella anonyymisti ja luottamuksellisesti, niin meille voi soittaa myös ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Olet kaiken avun ja tuen arvoinen. Ahdistuneesta olosta on mahdollista päästä eroon ja nyt onkin tärkeää, ettet jäisi yksin tuon olon kanssa. Olet arvokas ja hyvä juuri tuollaisena kuin olet. <3

    Halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Kukaan ei vastaa. #145518

    Hei!

    Olipa hyvä, että kirjoitit. Ikävä kuulla, ettei viesteihisi ole tullut vastauksia.

    Joskus voi käydä niin, että syystä tai toisesta johonkin viestiin ei ole tule vastauksia tai sitten vastauksia tulee myöhemmin. Mahdolliset vastaukset saattavat myös ilmestyä viiveellä, sillä moderaattorit lukevat kaikki viestit ensin huolella läpi ennen julkaisua. Viive saattaa olla joskus useampia päiviä.

    Täällä ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -palstalla päivystäjät vastaavat aina sellaisiin viesteihin, jotka kaipaavat aikuisen vastausta ja tukea. Voit siis halutessasi kirjoittaa asiasi myös tänne palstalle.

    Kiitos, että olet kirjoitellut Nuortennetissä ja toivon, että viihdyt täällä jatkossakin. Sinun asiasi ovat tärkeitä. <3

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Mikä mussa on vialla #145498

    Hei!

    Kiva, kun kirjoitit vielä takaisin.

    Onpa hyvä kuulla, että olet pohtinut tuota kuraattorille menoa. Kuraattori on ehdottomasti ihan oikea paikka. Se on myös hyvä asia, että tunnistat itse, että olet avun tarpeessa. Vaikka olo olisikin toivoton, niin jo tuon asian tunnistaminen on yksi askel kohti parempaa. Tarvitset ja ansaitset saada itsellesi tukea!

    Ja hei, olet toiminut tosi hienosti, kun olet kertonut äidillesi, vaikkakin kurja kuulla, että hän pisti asian puhelimen syyksi. Usein se tuntuukin menevän niin, että niistä vaikeimmista asioista on juuri kaikista vaikein puhua. Se on tosi ymmärrettävää, vaikka tietenkin juuri niistä vaikeimmista asioista olisikin tärkeintä puhua. Vakavat asiat varmasti nostattavat huolta läheisissä, mutta silti olisi tärkeää, että he tietäisivät, jotta he pystyisivät ymmärtämään ja auttamaan. Aikuiset usein pystyvät kantamaan ja käsittelemään huolia eri tavoin.

    Jos on ollut kokemus, että ei oteta tosissaan ja ei olla kuultu, niin silloin ei välttämättä halua tai uskalla kertoa uudestaan. Tuntuisiko sinusta kuitenkin siltä, että voisit yrittää ottaa asiaa puheeksi äitisi kanssa vielä uudestaan? Entä jos hänelle kertoisi, että sinusta tuntuu, ettet tullut kuulluksi ja olit odottanut hänen ymmärtävän, koska hänellä itselläänkin on ollut masennusta? Joskus voi käydä niin, että toiselle ei ihan avaudukaan tilanteen vakavuus heti.

    Sinulla on nyt jo hyvä suunnitelma, että menisit kuraattorille koulujen alettua. Toivon kuitenkin, että nyt myös kesäaikana et jäisi yksin asian kanssa, vaan tarvittaessa hakisit itsellesi apua jo aiemmin.

    Toivon, että kaikesta huolimatta kesääsi mahtuu edes pieniä ilon pilkahduksia ja asiat järjestyvät. <3

    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Mikä mussa on vialla #145403

    Hei!

    Kiitos, kun rohkeasti kerroit olostasi ja avasit taustojasi. Asiasi on tärkeä ja meitä ehdottomasti kiinnostaa – olipa siis hyvä, että kirjoitit. <3 Poistin tekstistäsi pari kohtaa, joissa olit kuvaillut itsetuhoisia ajatuksia, mutta olen lukenut tekstisi kokonaan.

    Oli surullista lukea, kuinka voit huonosti ja kuinka sinulla pyörii päässä itsetuhoisia ajatuksia. Kuulostaa siltä, että sinulla on jo pitkältä ajalta ollut kuormitusta ja mielessäsi on monenlaisia huolia, jotka liittyvät muun muassa kaverisuhteisiin, perhesuhteisiin ja kilpaharrastukseen. Joskus huono olo voi pikkuhiljaa kasaantua ja kuvailitkin, että seiskaluokalla olosi meni huonommaksi ja aloit satuttamaan itseäsi. Usein pahaa oloa saatetaan pyrkiä helpottamaan juuri itsensä satuttamalla ja mukaan voi tulla myös kuolemaan liittyviä ajatuksia. Silloin on todella tärkeää saada itselleen apua.

    Nyt olisikin tärkeää, että et näin pahan olon kanssa jäisi yksin, vaan saisit itsellesi aikuisen tukea. Tuntuisiko sinusta, että pystyisit äidillesi ja/tai isällesi kertomaan ihan rehellisesti voinnistasi ja ajatuksistasi? Tai tuleeko sinulla mieleen jotakin toista läheistä aikuista, kenelle olisi helppo puhua? Joskus voi tuntua siltä, että vanhempien huomia menee paljon muualle ja varmasti pikkusiskosi tarvitseekin tukea, mutta tästä huolimatta sinunkin asiasi ovat ihan yhtä tärkeitä. Ansaitset tulla kuulluksi! Jos puheeksi ottaminen tuntuu vaikealta, niin voit kokeilla vaikka kirjeen kirjoittamista tai näytät tämän keskustelupalstalle kirjoittaman viestisi.

    Jos tuntuu, että omille läheisille aikuisille on vaikea puhua, niin apua voi hakea myös esimerkiksi nuorisotyöntekijältä, paikkakunnan Ohjaamo-toiminnasta tai terveyskeskuksesta. Koulujen alettua elokuussa myös esimerkiksi koulukuraattori tai -terveydenhoitaja ovat tukenasi. Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ovat tottuneet kohtaamaan monenlaisia nuorten elämässä tapahtuvia haasteita, eivätkä niitä säikähdä. Lisää avun hakemisesta voi lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/

    Meille voi soittaa myös Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), jos kaipaa juttuseuraa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Kaikki kanavamme ovat ilmaisia ja voit jutella ihan mistä tahansa.

    On tosi ymmärrettävää, että olet ollut nyt väsynyt ja surullinen, ihan kaikki tunteet ovat sallittuja. Tuosta on mahdollista kuitenkin päästä ylös ja voit vielä huomata, että tulet vielä saamaan paljon iloisia hetkiä. Yksin ei kuitenkaan nyt tarvitse jaksaa ja toivonkin, että haet apua!

    Halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: VS: siskolla anoreksia #145352

    Moi!

    Ikävä kuulla, että joutunut kantamaan huolta pikkuveljestäsi. Olipa hyvä, että päätit kirjoittaa siitä tänne meidän palstallemme, sillä tuollaista huolta ei tulisikaan pohtia itsekseen.

    Olet ihan ymmärrettävästi huolissasi, mutta syömiseen ja kehonkuvaan liittyviin haasteisiin on onneksi mahdollista saada apua. Tosi hienoa, että olet osannut kiinnittää huomiota tähän ja olipa myös hyvä kuulla, että pikkuveljesi on vähän edes uskaltanut tätä tunnustaa. Syömisen rajoittamisen lopettaminen yksin voi olla kuitenkin vaikeaa, vaikka niin olisikin luvannut.

    Vaikutat ihanalta ja huolehtivalta sisarukselta ja nyt tämä huoli ymmärrettävästi vaikuttaa sinunkin olotilaasi. Se voi olla tosi vaikeaa ja raastavaa seurata vierestä, kun oma läheinen voi huonosti ja itsellä ei ole keinoja auttaa. Tällaisessa asiassa olisikin tärkeää, että myös aikuiset tietäisivät, eikä sinun tarvitsisi kantaa huolta yksin.

    Tuo terkkarille kertominen itseasiassa olisikin tosi hyvä idea! Nyt tosin kesäloma-aikana kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ei ehkä ole mahdollista päästä, mutta koulujen alettua ehdottomasti terkkarille voi mennä juttelemaan, jos on huoli. Jollekin aikuiselle olisi kuitenkin nyt tärkeää päästä kertomaan, joten miltä sinusta tuntuisi kertoa omille vanhemmillesi? Olisi tärkeää, että aikuiset ympärillänne tietäisivät ja heidän tehtävänään onkin olla veljesi tukena. Voit kertoa esimerkiksi nämä asiat, mitkä tässä viestissäsi kirjoitit tai vaikka näyttää tämän viestisi heille.

    Jos haluat jutella vielä anonyymistä ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa, niin myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Voit hyvin vinkata palveluistamme myös pikkuveljellesi. Nyt kesäaikana puhelin ja chat päivystävät klo 17-20. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Paljon voimia kesääsi!
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Esillä 15 viestiä, 766 - 780 (kaikkiaan 2,003)
Back to top