Itseen kohdistuva väkivalta

Millaista on väkivalta itseä kohtaan?

Sanasta väkivalta tulee yleensä ensimmäisenä mieleen toisen ihmisen tai ympäristön satuttaminen. Se onkin fyysistä väkivaltaa. Fyysinen väkivalta on helpoiten tunnistettava väkivallan muoto, koska se on näkyvää ja siitä jää herkästi jälkiä. Väkivalta on kuitenkin monimuotoinen ilmiö, joka ilmenee muunakin kuin fyysisenä väkivaltana.

Väkivalta voi kohdistua muiden ihmisten ja ympäristön lisäksi myös itseen. Itseen kohdistuva väkivalta voi olla sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa.

Fyysistä väkivaltaa on itsen satuttaminen esimerkiksi lyömällä, puremalla tai viiltelemällä. Usein fyysisen kivun avulla yritetään helpottaa henkistä pahaa oloa. Pettymys, viha tai toivottomuus voi tuntua niin voimakkaalta ja sietämättömältä, että tunnetta yritetään tasoittaa tuottamalla itselle fyysistä kipua. Fyysinen kipu voi helpottaa oloa hetkellisesti. Tämä on kuitenkin haitallinen tapa käsitellä hankalia tunteita.

Haukkuminen, mitätöiminen ja jatkuva arvostelu ovat väkivaltaa myös silloin kuin ne kohdistuvat itseen. Se on henkistä väkivaltaa. Suhtautuminen itseen voi olla armotonta, vaativaa ja vihamielistä. Sillä miten puhumme itsellemme ja miten itseämme kohtelemme, on väliä.

Itseen kohdistuvaa väkivaltaa on myös itsestä huolehtimisen laiminlyönti. Se voi olla esimerkiksi sitä, ettei lepää tai syö riittävästi. Se voi olla myös oman terveydenhuollon laiminlyömistä, vaikka niin, ettei huolehdi lääkityksestään tai hoida sairauksiaan.

Itsensä vahingoittamisen taustoja

Ajatus siitä, ettei ole ansainnut hyvää tekeviä tai palauttavia asioita, on yleinen. Jokainen tarvitsee rentoutumista, mukavaa tekemistä ja asioita, jotka tuottavat mielihyvää. Näitä asioita tarvitaan riippumatta siitä, kuinka hyvin ajattelee suoriutuneensa tai toimineensa. Mielihyvää tuottavia asioita tarvitaan erityisesti silloin, kun mieli on maassa tai on väsynyt ja stressaantunut.

Itsen rankaiseminen voi johtaa ikävään kierteeseen; huonosti voivana ei ole haastavissa tilanteissa voimia toimia rakentavasti ja haitalliset tunnesäätelykeinot tulevat helpommin otettua käyttöön. Tämä taas vahvistaa tunnetta epäonnistumisesta ja saattaa syventää ajatusta siitä, että on arvoton, huono ja kelpaamaton. Näitä kehämäisesti eteneviä tilanteita voi kuitenkin muuttaa.

Muutosta ei tarvitse tehdä yksin, vaan siihen saa apua ammattilaisilta.

Tukea Lasten ja nuorten puhelimesta

Tukea Keijun varjo toiminnasta

Artikkeli on tehty yhteistyössä Maria-akatemian Keijun varjo – tiimin kanssa. 

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Aiheeseen liittyvät

Mielen hyvinvointi

Apua ja tukea

Osallistu